torstai 26. heinäkuuta 2012

Ennakko: Olympiatennis 2012, miesten kaksinpeli

Good evening Sir/Madam!

Olympialaisten tenniskaaviot on siis arvottu ja aika pistää homma ennakkopakettiin.

Kuten kaikki jo tietävät, pelit pelataan Wimbledonin nurmikentillä, joilla saatiin juuri tämän vuoden Wimbledon hakattua. Onko tässä mitään järkeä, niin totta kai on, kun kisat kerran Lontoossa ovat. Mikä olisi perinteisille kisoille legendaarisempi kisapaikka kuin Wimbledon? Ei mikään.

Asetelmat ovatkin tuon normi-Wimbledonin jäljiltä melko selvät vai ovatko sittenkään? Nyt pelataan nimittäin vain 64 pelaajan kaavio ja vieläpä paras kolmesta -järjestelmällä, joten hereillä on oltava heti. Yhtäkään "treenikierrosta" ei nyt ole. Jos katsoo tämän vuoden Wimbledonia, niin esimerkiksi kisan voittanut Roger Federer olisi tippunut olympiajärjestelmällä pelattuna periaatteessa jo kolmannella kierroksella Julien Benneteaulle, vaikkei tätä tietenkään näin voi katsoakaan. Mutta noin ajatuksen tasolla on hyvä tiedostaa, miten pienestä olympiatennis voi olla kiinni, kun voittoon riittääkin ne kaksi voitettua erää.

Lisäksi aikataulu kisassa on melkoisen hurja, kaikki on ohi yhdeksässä päivässä. Mitalistit ja nelonen pelaavat siis kuusi ottelua 8-9 päivän aikana kaavion puolesta riippuen. Se voi vaikuttaa fyysisessä kuormituksessa, vaikka ottelut toki lyhyempiä ovatkin.

Federer lienee kuitenkin suosikki kultamitalistiksi. Hän voitti jo muutama viikko sitten ja on aina viihtynyt Wimbledonissa. Voiton tuoma lisärentous ja itseluottamusboosti ottanevat helpon niskalenkin mahdollisista paineista kultamitalin suhteen, joka häneltä olympialaisten kaksinpelistä vielä siis puuttuu. Kun vielä henkisesti suurin peikko Rafael Nadal on ikuisten polvivammojensa vuoksi kisoista kokonaan sivussa, niin ilman muuta nostamme Federerin kisan ennakkosuosikiksi. Taivaalla näkyvät tummat pilvetkin pelaavat Federerin pussiin, sillä halliolosuhteissa keskuskentän katon alla Federeriä voittaa tuskin kukaan tänä kesänä.

Vaikka kaaviossakin kävi jokseenkin armollinen arpaonni, on myös Federerin oltava hereillä ja mielellään heti kisan alusta lähtien, kun vastaan astelee Kolumbian Alejandro Falla. Vuoden 2010 Wimbledonissa Federer nimittäin hävisi Fallalle ensimmäisen kierroksen ottelussa kaksi ensimmäistä erää, mutta toki ajat ovat nyt toiset, joten eiköhän hän tämän helposti selvitä. Toisella kierroksella vastaan astelee kuitenkin pieni uhka eli juuri tämän vuoden Wimbledon-kiusaaja Benneteau, jos tämä hankalahkosta avauskierroksestaan Mikhail Youzhnyä vastaan selviää. Kolmas kierros on jo helpompi tuli vastaan kuka tahansa, mutta siitä eteenpäin voi olla vaikeaakin, jos vastustajille tyyliin John Isner, David Ferrer tai Juan Martin Del Potro sattuu 'pöljä päivä'. Tuskinpa kuitenkaan. Finaalissa nähtäneen siis ainakin Federer.

Kakkossuosikiksi nostan melkein Andy Murrayn. Kyllä, luit aivan oikein. Andy Murrayn. Hänen hieno ja sinettiä vaille valmis Wimbledon jätti sopivasti nälkää ja vei varmasti turhat kotikisapaineet pois. Tai ainakin hän osaa ne käsitellä entistäkin paremmin. Kotiyleisön tuella hän saavuttanee jälleen jonkinlaisen hurmoksen, joka siivittää hänet vaaranpaikkojen yli, joita tosiaan riittää ihan alusta asti. Wawrinka, Nieminen (pakko vetää välillä kotiinkin päin), Gasquet, Berdych, Djokovic ja lopulta Federer. Ei kuulosta ihan unelmakaaviolta, sanoisin.

Mutta mikäli kunto kestää ja ottelut eivät kaikki ole kolmen erän vääntöjä, niin Andy on koko kisan musta hevonen ja toinen ennakkosuosikki yhtä aikaa. Tämä on paljon sanottu, varsinkin minulta, sillä sorrun Andy Murray -hehkutukseen nyt ensimmäistä kertaa. Ehkä minua vain säälittää nähdä kaveri itkemässä hävittyjen finaalien jälkeen ja/tai jotenkin soisin hänelle jo arvovoiton, mutta nyt on jotenkin toisenlaista kutinaa aiempaan verrattuna. Tervat ja höyhenet siis esiin, jos menen tässä nyt metsään.

Novak Djokovic oli asettanut tälle kaudelle kaksi päätavoitetta, joista tämä on toinen. Ensimmäinen, Roland Garros, valui sateen mukana Pariisin viemäreihin, joten jos näemme nälkäisen Djokovicin, mitä tahansa voi tapahtua. Edellisten olympialaisten pronssimies voi hyvinkin kirkastaa mitalinsa väriä, mutta voi hyvin olla ettei kirkasta. Puolivaloilla hän ei tänä vuonna kärkimiehiä voita ja nälkäisempi Murray saattaa vetää semifinaalissa pidemmän korren. Aijai, siinä olisi toteutuessaan hieno semifinaali.

Djokovicin vaarat liittyvät yhtä lailla tuohon 'pöljään päivään': Roddick, Cilic, Tsonga tai Raonic. Kuka tahansa heistä voi esimerkiksi syöttää niin hyvin päivän ajan, että siinä menee serbinkin vellit sekaisin, vaikka hän hyvä palauttaja onkin. Itse epäilen kuitenkin edelleen, että Djokovicin masu on viime vuodesta niin täynnä, että tämäkään ei ole riittävä kiihottava paikka hänelle ja hän jää pronssiotteluun näissäkin kisoissa. Roihu ei riehu vieläkään samalla liekillä kuin viime vuonna.

Mustia hevosia Murrayn lisäksi on tuossa jo iso liuta mainittukin, mutta vaikka tämä on pienestä kiinni, niin mitalit ratkottaneen mitä todennäköisimmin tämän kolmikon Federer-Murray-Djokovic kesken.

Jotenkin siis näkisin, että näin käy:

Neljännesfinaalit:
Federer-Isner
Ferrer-Del Potro
Berdych-Murray
Tsonga-Djokovic

Semifinaalit:
Federer-Ferrer
Murray-Djokovic

Pronssiottelu:
Ferrer-Djokovic

Finaali:
Federer-Murray

Mitalikolmikko: kultaa Federer, hopeaa Murray, pronssia Ferrer, lämmintä kättä Djokovic.

Sana on vapaa. Kommentteja, kiitos! Äänestys on avattu. Ääniä, kiitos!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti