21/01/2013

Ennakko: Australian Open 2013, puolivälierät I

No niin, panokset kovenee. Samoin ottelut. Viimeistään nyt on lätkyttelyt kaikkien osalta lätkytelty ja tosipelit voivat todellakin alkaa.

Ensimmäisessä puolivälierässä kohtaavat espanjalaiset David Ferrer ja Nicolas Almagro. Ferrer on jyrännyt tänne saakka melkoisella draivilla ja olemalla se sama vanha tuttu seinä, joka ei taivu tuumaakaan missään ikinä milloinkaan. Hänellä on lähtemässä jo neljäs peliviikko käyntiin, sillä hän pelasi myös molemmilla Australian avoimia edeltävillä viikoilla. Käsittämätön kaveri, sillä otteissa nämä pelimäärät eivät ole juuri näkyneet.

Vastaan tulee kuitenkin lähes yhtä vakuuttavasti turnauksessa edennyt Almagro, joka sai hiukan ylimääräistä lepoa Tipsarevicin luovutettua edellisellä kierroksella toisessä erässä. Ensimmäisen kierroksen viisieräisestä ei varmaankaan ole ollut haittaa edellisissä otteluissa, eikä siitä ole haittaa nytkään, joten melko tuore kaveri on Almagrokin.

Keskinäiset kamppailut, 12 kpl, ovat kaikki menneet Ferrerille, joten siinä valossa on turha heittää mitään yllätystä tähän. Ratkaisuerään on menty kuitenkin kuudesti, joten 12-0-rekordista huolimatta tasaistakin on ollut ja ihan hyvin se ensimmäinen voitto voi Almagrolle tulla jo nyt. Mutta, jos katsotaan puhtaasti pelillisiä seikkoja, en siihen usko vieläkään. Syitä on kolme.

Ensimmäiseksi nostan tekemisen tason ottelun sisällä. Ferrer pelaa niin konemaisesti läpi ottelun, että Almagro joutuu pelaamaan liian kauan aivan taitojensa ylärajoilla pystyäkseen kaatamaan Ferrerin. Hän voi pelata unelmaa erän verran, tai kaksikin, mutta voittoon vaaditaan kolme, joka on Almagron pelille liikaa. Vaikka hänellä tavallaan on enemmän tulivoimaa kuin Ferrerillä, niin tasaisuudessa hän ei ole lähelläkään sitä mitä Ferrer on. On siis lopulta ihan se ja sama miten näyttävästi Almagro paukuttaa upeata yhden käden rystyään, sillä Ferrer vääntää palloa peliin niin kauan, että Almagron aggressiivisuus ylittää taitotason, jolloin virheen todennäköisyys kovasti kasvaa.

Toisekseen, Ferrer jaksaa painaa vaikka kolme päivää tätä(kin) ottelua. Almagro ei. Ja kolmanneksi, Ferrerillä on selkeästi missio ja hän tietää miten näissä turnauksissa edetään. Hän tietää nyt myös mahdollisuutensa, sillä Djokovicin viisituntinen sunnuntaina, jos hän edes Djokoa kohtaa, satoi täysin Ferrerin laariin ja Berdychiä hän laittoi kenttään viimeksi Davis Cupin finaalissa joulukuussa.

Toinen puolivälierä on asetelmaltaan vieläkin kovempi. Tomas Berdych saa nyt elämänsä tilaisuuden jallittaa väsynyttä Djokoviciä. Sanon tämän nyt vaikka näin: jos Berdych ei voita tätä ottelua, voimme unohtaa hänet jatkossa täysin Grand Slam -titteliä tavoittelevien pelaajien joukosta. Ennakkoon mietittynä en todellakaan keksi parempaa skenaariota tshekille kuin tämä, joten Berdychin pää näyttelee tämän näytöksen isoimman roolin, jos ja toivottavasti kun Djokovic on väsynyt. Toivottavasti tuossa sen takia, että jossain kyllä pitää näkyä tuo sunnuntain rasitus, muuten menee usko koko touhuun.

Oli miten oli, Berdych toivottavasti katsoi mitä Wawrinka teki Djokovicille. Pommitti, liikutti ja iski aina kun oli paikka. Niin tulee tehdä myös Berdychin. Laittaa serbialainen juoksemaan kuin koira ja dominoida peliä takarajan päältä mahdollisimman paljon. Tähän hänellä on kaikki aseet olemassa, joten pään kestävyys punnitaan nyt todella tiukassa, mutta myös herkullisessa paikassa. Finaalipaikkakaan ei olisi kaukana, jos Djokovic kaatuisi.

Djokovicin voittaminen on toki tällä hetkellä niin kovin vaikeaa, kuten Wawrinkakin huomasi. Oli serbi sitten miten syvällä tahansa, hän tuntuu aina löytävän keinot selviytymiseensä. Noissa tilanteissa Djoko yksinkertaisesti lyö palloa usein niin painavana ja niin kauan kuin tarve vaatii keskelle takakenttää, että kaverilla menee maltti, jolloin tuloksena on joko virhe tai pelin ja kulmien avaaminen Djokovicille, joka iskee vaikka spagaatista juuri sen puolustuslyönnin, joka lyöntinä on itse asiassa täyttä hyökkäämistä. Tuota siis tulee Berdychinkin varoa ja tehdä omat aloitteet koko ottelun ajan rohkeasti, eikä päästää Djokoa käytännössä ollenkaan peliin mukaan, vaan yrittää lyödä hänet kentältä. Se lienee tällä hetkellä se paras keino Berdychin kaltaiselle pelaajalle, joka häviää Djokovicille juoksukisan sata kertaa sadasta.

Keskinäiselle ottelurekordille (11-1 Djokovicille) annan ainoastaan sen arvon, joka on jollain tasolla voimissaan Berdychin pään sisällä, mutta hän nyt varmasti tiedostaa mahdollisuutensa. Pelillisesti ajateltuna näkisin, että vaakakuppi on nyt aavistuksen tshekille kallellaan, joten erittäin jännittävä ottelu on tulossa.

Ai niin ja miten käy? Ferrer kohtaa semifinaalissa Berdychin... tai Djokovicin. Berdychin!