On käsittämätöntä, että näin pienessä maassa ja meillä näin pienessä lajissa saadaan tällainen soppa aikaiseksi, että emme saa ehdotonta ykköspelaajaamme otteluun mukaan. En ota huhuihin kantaa, enkä lähde edes arpomaan sitä, kuka suuttui kenelle tai kuinka monta akatemiaa Suomeen mahtuu.
Sillä niin tai näin, meillä ei ole tähän varaa. On lähes se ja sama, miten ottelussa käy, jos pienen pienissä tennispiireissämme on häiriötekijöitä, jotka kulminoituvat johonkin tällaiseen. Luojan kiitos tämä paska ei lävähtänyt tuulettimeen kotiottelussa. Se olisi ollut jo anteeksiantamatonta.
Kaikesta tästä huolimatta Davis Cup -joukkueemme on pelannut Bulgariassa kertakaikkisen mahtavasti. Lauantain ja ilmeisen huikean nelinpelivoiton jälkeen johdamme 2-1 ja mahdollisuudet voittoon ovat olemassa. Sunnuntain kahdelle kaksinpelille onkin tulossa sen luokan kattaus, etten välttämättä haluaisi olla kapteeni Tiilikaisen jumppereissa. Aika tiukka paikka miettiä ketä tuleen heittää.
Kuka uhrataan Dimitroville? Kuka lähtee voittamaan kakkosten matsia?
Davis Cup on kertakaikkisen hieno kilpailu. Edelleen. Niin nerokas ja kaunis.
