tiistai 28. maaliskuuta 2017

Uudet mailat! (Wilson Blade 98)

Oli tullut aika. Vanhat, hyvin palvelleet Wilsonit Blade ysikasit saivat siirtyä syrjään, kun tilalle astuivat uudet ysikasibleidit. Pari sukupolvea uudempana versiona toki.

Olin pohtinut mailanvaihtoa jo tovin ja sisäkauden aikana alkoi tuntua siltä, että puhti alkoi loppua miehen ohella myös kolmisen vuotta käytössä olleista mailoista. On tiettyjä speksejä joiden kohdalla en, täälläkin dokumentoitujen käsiongelmieni vuoksi, uskalla riskeerata oikeastaan enää mitään mailavalinnassa.

Mailan jännetiheys on ehdottomasti yksi niistä. On pomminvarmaa, että 16 pysty- ja 19 poikittaisjännettä tulevat säilymään mailan spekseissä siihen asti kunnes mailat seinään naulataan.

Toinen selvä asia on mailan paino ja erityisesti jakauma. Alle 300 grammainen maila on selkeästi liian kevyt, vaikka paino olisikin kärkeen painottunut. Bladen 304 grammaa oikealla jakaumalla on vaikuttanut jo kolmen sukupolven ajan varsin sopivalta. Näiden uusien mailojen kohdalla olen kuitenkin testimielessä laittanut lisäpainoa "lyijyteipin" muodossa mailojen kehään kello kolmeen ja yhdeksään. Mailasta tulee hieman raskaampi, mutta samalla vakaampi ja lyönti tuntuu kulkevan kuin juna eteenpäin tuottaen lisäpainoa myös lyöntiin. Tämän suhteen on kuitenkin oltava tarkkana, ettei kikkailun suhteen tule ylilyöntejä, sillä en halua myöskään menettää mailan käsittelynopeutta.

Tuo pieni lisäpaino on ainakin tällä erää tuonut vain plussaa omaan peliin. Peruslyönnit tuntuvat tukevimmilta ja syötöt (suorat ja kickit) lähtevät kohdalle osuessaan rentouden saattelemana varsin mukavasti.

Kehän koko mailoissani on ollut nyt kolmien mailojen ajan tuo 98 neliötuumaa. Haussa oli tällä kertaa 100-tuumainen kehä, mutta en vain ole löytänyt käteen sopivaa. Testasin mm. Babolatin ja Headin mailoja, mutta jokin niissä ei vain istunut käteen.

Testimailojen kanssa ongelmina ovat lähes poikkeuksetta itselle sopimattomat jänteet, joilla mailasta kuin mailasta saa aivan toisenlaisen. Huono tai sanotaanko itselle sopimaton jänne pilaa hyvänkin mailan, eikä toisaalta hyväkään jänne pelasta huonoa mailaa. Sitten on vielä tietysti pari muutakin muuttujaa, kuten jännekireys, jänteen paksuus ja niin edelleen. Siitäkin huolimatta Blade on mailana aina tuntunut istuvan todella hyvin käteeni. Mailan balanssi sekä kierre- ja voimantuotto-ominaisuudet ovat käyneet nopeasti ilmi, kun mailaan olen tarttunut.

Nyt hankitut Bladet ovatkin jo kolmannet laatuaan ja toiset peräkkäin 16x19 jännetiheydellä, joten kovin suurta riskiä en tälläkään kertaa tosiaan ottanut.

Parissa sukupolvessa mailan teknologiaa on kuitenkin viety jonkin verran taas eteenpäin. Maila tuntuu uuden teknologian myötä käsiystävällisemmältä kuin edeltävät mailani ja mailan sweetspottia väitetään suuremmaksi. Osumahetki tuntuu aluksi jopa liiankin pehmeältä, mutta se on loppujen lopuksi tottumiskysymys. Käsi oppii tuntemaan kyllä osuman herkkyyden yllättävän nopeasti.

Kierrettä maila ei ihan samalla tavalla maila ei tunnu tuottavan kuin edeltävä versio (vm. 2014), joten tällä hetkellä testissä ovatkin kierreystävälliset jänteet, kuten Babolatin Pro Hurricane Tour sekä RPM Blast. Pitkään käyttämäni jänne Kirschbaumin Super Smash 1.25mm ei tunnu pitävän kireyttään tarpeeksi pitkään kovissa peleissä, joten olen samassa yhteydessä vaihtamassa myös jännettä. Mailan originaalijänne oli Wilson oma säierakenteinen polyesterijänne Sensation ja se ei todellakaan sopinut itselleni. Kierteentuotto-ominaisuudet olivat olemattomat ja voimakkaammat yläkierrelyönnit lensivät hädin tuskin verkkoon saakka. Mutta mennään jänteisiin joku toinen kerta tarkemmin.

Takana on nyt toistakymmentä tuntia uusien mailojen kanssa eri jäntein ja pakko myöntää, että tässä vaiheessa mailojen kanssa alkaa olemaan melko lailla sinut. Pientä hakemista on tosiaan ollut riittävän yläkierteen kanssa, sillä luonnostaan maila tuntuu suosivan suoraa pommitusta. Oikealla jänteellä kierrettäkin toki syntyy aivan riittävästi. Suoraa syöttöä syöttäessä tuntuu suorastaan ihanalta pommittaa palloja ylhäältä alaspäin ja nauttia vauhdin hurmasta. Lisäpainon ja oikean jänteen kanssa myös kick-syötöt vaikuttavat melko painavilta, kuten myös siis peruslyönnit. On suorastaan ihana tuntea kädessä kuinka maila tulee lyöntiin kuin juna ja kuinka osumahetken puhtaus sinkoaa palloa eteenpäin!

Ei tämä edelleenkään ole mailoista kiinni ollut, mutta kieltämättä alkaa olla taas kiva tunne kun pelivälineeseen pystyy luottamaan 100-prosenttisesti. Hinku kentille on suorastaan järjetön!

New babies! Wilson Balde 98 (16x19).

3 kommenttia:

  1. Hyvä postaus! Itseä kiinnostaisi kovasti tietää lisää tuosta jännetiheyden merkityksestä: mitä saavutetaan esim. tuolla mainitsemallasi 16x19 tiheydellä ja entäpä muilla yleisesti käytössä olevilla tiheyksillä? Kiva jos jaksaisit valaista asiaa edes lyhyesti!

    VastaaPoista
  2. Mielenkiintoista olisi tietää myös, jos blogistilla aiheesta tietoa löytyy, miten kireitä jännityksiä maailman huiput yleisesti käyttävät? Onko kiloja huomattavan reilusti meihin tavallisiin harrastajiin verrattuna? Entä mikä merkitys on sillä, että usein pysty- ja vaakajänteissä on erikiloinen jännitys?

    VastaaPoista