No niin, vajaa viikko sulateltu eli on jälkipyykin aika! Perinteiset jälkipelit tulevatkin siis tässä, olkaa hyvä!
Aivan kuten turnaus- ja finaaliennakossa ennakoitiin, niin Novak Djokovic otti Wimbledonissa lopulta omansa. Roger Federerin rooli finaalin häviävänä puoliskona oli jossain määrin odotettu, mutta tapa jolla tappio tuli, oli äärimmäisen karu. Finaaliottelu kuvastaakin tennistä lajina äärimmäisen upeasti, mutta samalla myös inhorealistisen ärsyttävästi. Taivaan ja helvetin väli on joskus hiuksenhieno ja nyt se todella oli sitä.
Paljon on finaalin jälkeen nostettu esiin niitä ottelun statistiikoita, jotka kieltämättä näyttävät pähkähulluilta ottelun tulokseen nähden. Federer voitti mm. enemmän pisteitä ja breikkipalloja, mutta tärkein tilasto tenniksessä on edelleen ja aina ottelun lopputulos. Ei tennis ole koskaan ollut pisteiden tai breikkien keräämistä, tärkeiden ja aivan erityisesti sen viimeisen pisteen voittamista. Matka siihen voi olla hyvin moninainen, kuten finaalissa nähtiin. Tennisottelun voi voittaa voittamalla huomattavasti vähemmän pisteitä kuin vastustaja, varsinkin viisieräisessä ottelussa. Paras kolmesta -otteluiden osalta tuli muutama vuosi sitten jopa leikillään laskettua tuo piste-eron maksimi.
Mutta takaisin otteluun. On aivan varmaa, että Federerin matsipallot viidennen erän jatkogeimeissä ja vieläpä omissa syötöissä aiheuttavat ja lisäävät tuskaa Federer-leirissä. On aina äärimmäisen kivuliasta hävitä omien matsipallojen jälkeen, eikä se tunne varmastikaan helpompi ole, jos ne ovat olleet Grand Slam -finaalin ratkaisuerässä. Vaikka tappio nyt tulikin, niin ei ole paljonkaan, mitä Federer olisi voinut tehdä finaalissa toisin. Hän ei isossa kuvassa tehnyt juuri mitään väärin. Hän syötti hyvin, palautti hyvin ja vei peliä hyvin omilla aseillaan, joten periaatteessa vain se voitto jäi uupumaan.
Nyt jos koskaan se olisi vieläpä ollut otettavissa, sillä Djokovic ei ollut parhaimmillaan. Hänen pelinsä aaltoili pahemmin kuin pitkään aikaan, mikä saattaa antaa uskoa kaikille kilpaveljille lähitulevaisuudessa, mutta palataan tähän myöhemmin. Federerkin varmasti ymmärsi tilaisuutensa ainutlaatuisuuden. Vaikutti itse asiassa jopa siltä, että hän vaistosi sen isosti jo ottelun aikana, sillä mentaalisesti myöskään Federer ei ollut nyt kovimmillaan. Mihin katosi esimerkiksi ykkössyötöt tiebreakien ja matsipallojen aikana? Hyvin moni ratkaisupiste käynnistyi hänen kakkosellaan, jolloin hyvä palauttaja Djokovic, sai mahdollisuuden roikkua mukana.
Toki hurjan varovaista oli viidennen erän puolivälissä myös Djokovicin peli. Marginaalit jäivät aivan liian isoiksi ja kun kummassakin päädyssä paineet ymmärrettävästi tuntuivat, niin ajoittain aloitetta hakevan pelaajan karkeat virheet johtivat jopa siihen, että pallolle ei uskallettu tehdä mitään. Erän loppua kohti tultaessa peli toki jälleen vapautui tappion välttämisestä voiton hakemiseen.
Mentaalisesti tämän match-upin vahvempi pelaaja Djokovic oli kuitenkin lopulta vahvempi. Tästä on nimenomaan tenniksessä usein kyse. Itseluottamus on jännä juttu. Jos tiedät olevasi niskan päällä, ajattelet olevasi parempi pelaaja. Tämä tuo rauhaa ja turvaa tekemiseen, sillä toisen täytyy jollain tasolla ylittää itseään koko ajan. Kuten jo aiemmin sanoin, Federer varmasti aisti mahdollisuutensa keskinkertaisen Djokovicin voittamiseksi, mutta paineet söivät tätä tekemistä, eikä Djokovickaan tehnyt toisaalta voittamistaan Federerille helpoksi. Ratkaisevilla hetkillä, selkä seinää vasten, Djokovic oli todella hyvä ellei jopa erinomainen. Juuri niin tyly, kun hän tylyimmillään on. Usein hän on sitä pidempiä jaksoja, mutta nyt ne ratkaisevat hetket riittivät.
Iso kuva tästä eteenpäin tulee olemaan hyvin mielenkiintoista seurattavaa.
Miten tästä toipuu Federer? Varmasti 20 Grand Slamiä lämmittää, eikä hän tästä mitenkään masennu, mutta isohkon särön tämä hänen itseluottamukseensa varmasti jättää. Tämä oli muuten jo 24. kerta kun Federer häviää ottelun, jossa hänellä oli ottelupalloja ja varmasti kerta oli yksi kivuliaimmista. Entä voittaako hän enää koskaan Djokovicia isolla stagella? Djokovic teki viimeistään nyt Federerille federerit ja pelin selväksi. Tätähän Federer teki vuosikaudet roddickeille, nalbandianeille ynnä muille, jotka eivät koskaan nousseet tätä enää uhkaamaan. Sanon edelleen, että Federer voi voittaa Grand Slamin vain, jos hänen ei tarvitse kohdata Djokovicia. Samaan aikaan on kuitenkin kovasti vahvistumassa se tunne, että Federerin Slamit on sittenkin kenties nyt nähty. Ehkä. Ehdottomasti ehkä. No, ei mennä siihen nyt.
Entä Djokovic? Tai Rafael Nadal? Kisa Grand Slam-voittojen määrästä käy kuumana ja se voi alkaa näkymään lisäpaineina otteluissa, kun tilastoja on mahdollisuus laittaa uusiksi.
Djokovicin peli on parhaimmillaan hurjaa, mutta aivan mahdoton kuva miehen pelistä ei Wimbledonissa jäänyt ja kuten aiemmin sanoin se voi jopa antaa uskoa haastajille. Peliä katsellessa tuli varmasti monelle kilpaveljelle tunne, että tuohon minäkin pystyn. Nämä voivat olla heikkoja, mutta isossa kuvassa jopa ratkaisevia signaaleja, sillä paineet ne näyttäisi olevan Djokovicillakin. Tämä on haastajien hyvä tiedostaa. Samaan aikaan on toki muistettava, ettei Djokovicin pelistä jäänyt dominoiva kuva viime vuonnakaan, vaikka silloinkin mies voiton Wimbledonista otti. Sen jälkeen hän on kuitenkin voittanut neljästä Grand Slamistä nyt kolme ja viidestä viimeisestä Grand Slamistä siis neljä. Onhan se hurja saldo. Kun Federer majailee neljän Slamin päässä (ja Nadal enää kahden), niin aikamoinen urakka tuossa on tietysti vielä jäljellä, mutta kaikki vaikuttaisi kuitenkin olevan mahdollista, jos vaan pää ja otteet kestävät.
Rafael Nadal on kiistatta massalla paras, eikä hän huono kovilla tai nopeammilla alustoillakaan ole. Mutta. Uudessa Nadalissa on kuitenkin iso dilemma. joka hänen täytyy ratkaista nopeasti. Hänen hyvään nopeiden kenttien peliinsä ei juuri nyt pääse kovin moni kiinni, mutta Federer ja Djokovic pääsevät. Tämä aggressiivisempi peli pelaa molempien kohdalla heidän pussiinsa ja on juuri sitä peliä, missä tämä kaksikko on Nadalia yksinkertaisesti parempi. Voittaakseen esimerkiksi Djokovicin kovilla kentillä täytyy Nadalin ylittää itsensä todella rajusti. Toki niin täytyy ylittää kaikkien muidenkin, mutta asetelma muistuttaa nyt paljon asetelmaa Federerin ja Djokovicin välillä.
Katseet kääntyvätkin nuoriin. Wimbledonissa oikeastaan kukaan heistä ei onnistunut, mutta tämä voi mennä vielä "oudon" alustan piikkiin, sillä nurmikokemus on vielä kovin vajavaista näihin 30+ -sankareihin nähden.
Kausi on kääntymässä kuitenkin loppua kohden ja alusta vaihtuu erityisesti nuorten kannalta helpompiin koviin kenttiin. Vanhat pelaajat alkavat väkisinkin tuntea kauden rasituksia kropassaan. Kauden viimeisessä Grand Slamissä, US Openissa, nuorille olisikin täydellinen paikka iskeä vaisun Wimbledonin jälkeen vastapalloon ja ottaa esimerkiksi 2-3 semifinaalipaikkaa. En pidä sitä juuri nyt ollenkaan mahdottomana. Virtaa, taitoa, päätä ja lopulta myös mahdollisuuksia on. Nyt ne täytyy vain käyttää. Tervetuloa kovat kentät!
Vasurilla on nimestään huolimatta poliittisesti täysin sitoutumaton tennisblogi,
joka käsittelee tennistä niin katsojan, pelaajan, valmentajan kuin yrittäjänkin vinkkelistä.
19/07/2019
14/07/2019
Ennakko: Finaali Novak Djokovic vs. Roger Federer, Wimbledon 2019
Yksi ottelu jäljellä! Novak Djokovic vastaan Roger Federer, episodi 48! Tässä ennakko!
Novak Djokovic vs. Roger Federer
Tosiaan, finaalipari oli melko lailla sitä, mitä jopa täällä blogissakin odotettiin. Kummatkin, sekä Novak Djokovic että Roger Federer, ovat selvittäneet tiensä finaaliin tyylikkäästi ja ovat ehdottomasti turnauksen kaksi parasta pelaajaa.
Semifinaalit olivat molemmille hyviä testejä ja he molemmat selvittivät ne varsin mallikkaasti jopa pienistä vastoinkäymisistä huolimatta. Reagoinnit vastaan tulleisiin haasteisiin hoituivat mallikkaasti ja valmistivat molempia erinomaisesti tähän turnauksen kovimpaan otteluun eli finaaliin.
Asetelmat ja panokset ovat huikaisevat.
Isossa kuvassa Grand Slam-mestaruuksien metsästäminen jatkuu molemmilla edelleen kiivaana, mutta selvää on, että Federerin aika on käymässä nopeammin vähiin, joten isompi kaula sekä Djokoviciin että Ranskan massoilla dominoivaan Rafael Nadaliin olisi hyvä asia hänelle. Djokovic puolestaan haluaa varmasti pysytellä iskuetäisyydellä Nadalista ja pitää Federerinkin tiukasti horisontissa. Joissain otsikoissa leikittiin jo ajatuksella, että tämän turnauksen voittaja voittaa myös kisan Grand Slamien mestaruuksista. Mutta se on silti nyt toissijaista.
Ottelun asetelmissa pitää sen sijaan huomioida nyt se, että Federer on keskinäisissä kohtaamisissa alkanut jäämään pahasti Djokovicin varjoon. Viimeisestä Djokovic-voitosta Federerillä on aikaa reilut 4.5 vuotta ja Grand Slam-tason Djokovic-voitosta puolestaan jo seitsemän vuotta. Lisäksi taakkaa lisää se, että viimeisestä kymmenestä kohtaamisesta Federer on voittanut vain kaksi.
Tämä tuo juuri sitä tuskaa, mitä esimerkiksi Rafael Nadal kokee varmasti juuri nyt Federeriä kohtaan. Semifinaalissa Nadal ei todennäköisesti tästäkään syystä löytänyt rentouttaan millään ja ne harvat paikat, jotka eteen tulivat, sulivat virheisiin. Federer oli luonut painetta jo ennen ottelua ja loi sitä matsin aikana lisää. Mitään ei tullut Nadalille ilmaiseksi.
Samaan asiaan törmännee finaalissa puolestaan Federer. Djokovic tietää, että hyvällä omalla tasollaan hän on hyvin vahvoilla ja heistä kahdesta se on Federer, jonka täytyy ylittää enemmän itseään voiton saavuttamiseksi. Se ei ole mahdotonta, mutta se on haastavaa.
Haastetta lisää se, että Federer myönsi yllättävän avoimesti olevansa uupunut, varsinkin fyysisesti, mutta todennäköisesti myös henkisesti, heti semifinaalin jälkeen. Tätä ei tapahdu usein, vaikka varmasti hän on kokenut saman aiemminkin. Pahinta tässä sveitsiläisen kannalta on se, että Djokovic osaa kääntää ottelut tarvittaessa fyysisiksi väännöiksi, joiden tiimellyksessä hän on usein erittäin vahva. Federerin palautuminen finaaliin ja itse finaalissa yksittäisten pallojen jälkeen on varmasti nyt äärimmäisellä koetuksella.
Pelillisesti ottelun kulku ja varsinkin alku tulee olemaan erittäin mielenkiintoinen. Lähteekö Djokovic tennisjumalamoodillaan liikkeelle, jossa hän pelaa ensin kuin seinä ja pakottaa Federeriä älyttömiin riskeihin samalla tätä salakavalasti uuvuttaen vai yllättääkö hän meidät kaikki, kuten hänellä joskus Federeriä vastaan on tapana ollut, ja tulee kaikki tykit ampuen tulittamaan vanhaa mestaria ulos ottelusta. Jälkimmäinen tuntuisi järkevämmältä vaihtoehdolta, mutta ainakaan vielä hän ei tässä turnauksessa ole tähän liiemmälti luottanut, vaan lähtenyt liikkeelle hieman passaillen, lisännyt jossain kohtaa hieman kaasua ja karannut sen jälkeen leikitellen voittoihin. Kunnon shokkialku voisi nyt toimiakin, sillä Federer voi lämmetä nyt erityisen hitaasti.
Federer on kuitenkin syöttänyt läpi turnauksen upeasti ja siihen hänen pelinsä Djokovicia vastaan tulee paljolti perustumaan. Vastassa on toki pari pykälää parempi palauttaja kuin mitä Nadal semifinaalissa oli, joten jos Federer joutuu maistamaan Djokovicin painavaa palautuspeliä, niin syöttövuorojen dominointi mutkistuu heti jonkin verran.
Palautuksissaan Federer onnistui Nadalia vastaan äärettömän hyvin djokovicmaisesti koko ajan nilkoille ampuen, mutta nyt vastassa on todennäköisesti suuremmalla itseluottamuksella painavasti syöttävä Djokovic, jolloin tämäkin on astetta vaikeampi toteutettavissa.
Paljonko jää sitten peruspeliin varaan, jää nähtäväksi. Jos Nadalilta tuli semifinaalissa sopivasti paineistettuna aivan liian kierteistä massatennispalloa, joka nurmella istuu nätisti lantion korkeudelle, niin nyt odotettavissa on paria astetta matalampaa ja painavempaa palloa. Djokovicin lyöneissä on suoruutta ja pituutta enemmän kuin mitä Nadalilla oli, joten tietynlainen ammuntamentaliteetti tässä on. Kun Nadal ei saanut paineistettuna tarpeeksi painoa lyönteihinsä, niin Djokovic kyllä hyvin usein saa. Tämä aiheuttaa kiirettä ja erityisesti sen, että Federer on pakotettu jäämään kauemmas takalinjasta. Tällöin hänelle erityisen tärkeät verkolle nousut ja kentän sisäpuolelta lähtevät hyökkäyslyönnit eivät määriltään tule välttämättä nousemaan kovinkaan suuriksi. Se tietää lähtökohtaisesti suuria ongelmia Federerille, jos hän ei tätä pelitapaansa saa jatkuvasti toteuttaa.
Kaikki aseet Federerillä toki Djokovicinkin kaatamiseen on, mutta paljonko hän pääsee niitä käyttämään on täysin toinen kysymys ja pysyvätkö ne paineen alla kasassa? Entä kestääkö rysty Djokovicin hyvinkin solidin vastineen sekä matalammat luodit?
Sanotaankin nyt siis näin, että mahdollisuudet Federerillä toki ovat, mutta se vaatii nyt ehkä sittenkin liikaa eli vähintäänkin täysosumapeliä, timanttista fysiikkaa ja Djokovicin heikkoa päivää. Djokovic vie 3-0.
Novak Djokovic vs. Roger Federer
Tosiaan, finaalipari oli melko lailla sitä, mitä jopa täällä blogissakin odotettiin. Kummatkin, sekä Novak Djokovic että Roger Federer, ovat selvittäneet tiensä finaaliin tyylikkäästi ja ovat ehdottomasti turnauksen kaksi parasta pelaajaa.
Semifinaalit olivat molemmille hyviä testejä ja he molemmat selvittivät ne varsin mallikkaasti jopa pienistä vastoinkäymisistä huolimatta. Reagoinnit vastaan tulleisiin haasteisiin hoituivat mallikkaasti ja valmistivat molempia erinomaisesti tähän turnauksen kovimpaan otteluun eli finaaliin.
Asetelmat ja panokset ovat huikaisevat.
Isossa kuvassa Grand Slam-mestaruuksien metsästäminen jatkuu molemmilla edelleen kiivaana, mutta selvää on, että Federerin aika on käymässä nopeammin vähiin, joten isompi kaula sekä Djokoviciin että Ranskan massoilla dominoivaan Rafael Nadaliin olisi hyvä asia hänelle. Djokovic puolestaan haluaa varmasti pysytellä iskuetäisyydellä Nadalista ja pitää Federerinkin tiukasti horisontissa. Joissain otsikoissa leikittiin jo ajatuksella, että tämän turnauksen voittaja voittaa myös kisan Grand Slamien mestaruuksista. Mutta se on silti nyt toissijaista.
Ottelun asetelmissa pitää sen sijaan huomioida nyt se, että Federer on keskinäisissä kohtaamisissa alkanut jäämään pahasti Djokovicin varjoon. Viimeisestä Djokovic-voitosta Federerillä on aikaa reilut 4.5 vuotta ja Grand Slam-tason Djokovic-voitosta puolestaan jo seitsemän vuotta. Lisäksi taakkaa lisää se, että viimeisestä kymmenestä kohtaamisesta Federer on voittanut vain kaksi.
Tämä tuo juuri sitä tuskaa, mitä esimerkiksi Rafael Nadal kokee varmasti juuri nyt Federeriä kohtaan. Semifinaalissa Nadal ei todennäköisesti tästäkään syystä löytänyt rentouttaan millään ja ne harvat paikat, jotka eteen tulivat, sulivat virheisiin. Federer oli luonut painetta jo ennen ottelua ja loi sitä matsin aikana lisää. Mitään ei tullut Nadalille ilmaiseksi.
Samaan asiaan törmännee finaalissa puolestaan Federer. Djokovic tietää, että hyvällä omalla tasollaan hän on hyvin vahvoilla ja heistä kahdesta se on Federer, jonka täytyy ylittää enemmän itseään voiton saavuttamiseksi. Se ei ole mahdotonta, mutta se on haastavaa.
Haastetta lisää se, että Federer myönsi yllättävän avoimesti olevansa uupunut, varsinkin fyysisesti, mutta todennäköisesti myös henkisesti, heti semifinaalin jälkeen. Tätä ei tapahdu usein, vaikka varmasti hän on kokenut saman aiemminkin. Pahinta tässä sveitsiläisen kannalta on se, että Djokovic osaa kääntää ottelut tarvittaessa fyysisiksi väännöiksi, joiden tiimellyksessä hän on usein erittäin vahva. Federerin palautuminen finaaliin ja itse finaalissa yksittäisten pallojen jälkeen on varmasti nyt äärimmäisellä koetuksella.
Pelillisesti ottelun kulku ja varsinkin alku tulee olemaan erittäin mielenkiintoinen. Lähteekö Djokovic tennisjumalamoodillaan liikkeelle, jossa hän pelaa ensin kuin seinä ja pakottaa Federeriä älyttömiin riskeihin samalla tätä salakavalasti uuvuttaen vai yllättääkö hän meidät kaikki, kuten hänellä joskus Federeriä vastaan on tapana ollut, ja tulee kaikki tykit ampuen tulittamaan vanhaa mestaria ulos ottelusta. Jälkimmäinen tuntuisi järkevämmältä vaihtoehdolta, mutta ainakaan vielä hän ei tässä turnauksessa ole tähän liiemmälti luottanut, vaan lähtenyt liikkeelle hieman passaillen, lisännyt jossain kohtaa hieman kaasua ja karannut sen jälkeen leikitellen voittoihin. Kunnon shokkialku voisi nyt toimiakin, sillä Federer voi lämmetä nyt erityisen hitaasti.
Federer on kuitenkin syöttänyt läpi turnauksen upeasti ja siihen hänen pelinsä Djokovicia vastaan tulee paljolti perustumaan. Vastassa on toki pari pykälää parempi palauttaja kuin mitä Nadal semifinaalissa oli, joten jos Federer joutuu maistamaan Djokovicin painavaa palautuspeliä, niin syöttövuorojen dominointi mutkistuu heti jonkin verran.
Palautuksissaan Federer onnistui Nadalia vastaan äärettömän hyvin djokovicmaisesti koko ajan nilkoille ampuen, mutta nyt vastassa on todennäköisesti suuremmalla itseluottamuksella painavasti syöttävä Djokovic, jolloin tämäkin on astetta vaikeampi toteutettavissa.
Paljonko jää sitten peruspeliin varaan, jää nähtäväksi. Jos Nadalilta tuli semifinaalissa sopivasti paineistettuna aivan liian kierteistä massatennispalloa, joka nurmella istuu nätisti lantion korkeudelle, niin nyt odotettavissa on paria astetta matalampaa ja painavempaa palloa. Djokovicin lyöneissä on suoruutta ja pituutta enemmän kuin mitä Nadalilla oli, joten tietynlainen ammuntamentaliteetti tässä on. Kun Nadal ei saanut paineistettuna tarpeeksi painoa lyönteihinsä, niin Djokovic kyllä hyvin usein saa. Tämä aiheuttaa kiirettä ja erityisesti sen, että Federer on pakotettu jäämään kauemmas takalinjasta. Tällöin hänelle erityisen tärkeät verkolle nousut ja kentän sisäpuolelta lähtevät hyökkäyslyönnit eivät määriltään tule välttämättä nousemaan kovinkaan suuriksi. Se tietää lähtökohtaisesti suuria ongelmia Federerille, jos hän ei tätä pelitapaansa saa jatkuvasti toteuttaa.
Kaikki aseet Federerillä toki Djokovicinkin kaatamiseen on, mutta paljonko hän pääsee niitä käyttämään on täysin toinen kysymys ja pysyvätkö ne paineen alla kasassa? Entä kestääkö rysty Djokovicin hyvinkin solidin vastineen sekä matalammat luodit?
Sanotaankin nyt siis näin, että mahdollisuudet Federerillä toki ovat, mutta se vaatii nyt ehkä sittenkin liikaa eli vähintäänkin täysosumapeliä, timanttista fysiikkaa ja Djokovicin heikkoa päivää. Djokovic vie 3-0.
12/07/2019
Ennakko: Semifinaali Roger Federer vs. Rafael Nadal, Wimbledon 2019
Ja päivän herkkupalana Federer vs. Nadal, episodi 40!
Roger Federer vs. Rafael Nadal
Niinpä, episodi 40. En tiedä monesko ennakko tämä tämän kaksikon välillä jo on, mutta aika monta näitä alkaa olla kirjoitettuna. Tarina ja iso pelillinen kuva lienee kaikille tuttu, mutta tällä kertaa eroa aiempiin haetaan jälleen kerran ainakin hieman heilahtaneista asetelmista.
Ranskan avoimissa Rafael Nadal otti semifinaalissa melko lailla odotetun voiton Roger Federeristä. Vaikka ottelu pelattiin tuulisissa oloissa, antoi se selvän kuvan massa-alustan hallitsijasta. Voitto oli Nadalille kuitenkin ensimmäinen Federeristä viiteen ja puoleen vuoteen, sillä Federer on dominoinut kaksikon viime vuosien kohtaamisia kovilla alustoilla selvästi.
Onkin jännittävä nähdä, miten käy ruoholla. Edellisen ruohokohtaamisen (Wimbledon-finaali vm. 2008) muistavat todennäköisesti kaikki, paitsi ehkä ne armottomimmat Federer-fanaatikot, jotka haluavat tämän klassikon kenties unohtaa.
Niin tai näin, alusta tuo nyt hyvin mielenkiintoisen kulman otteluun.
Perinteisesti ruoho on ollut Federerin valtakunnan isoimpia linnakkeita, joilla Federer on operoinut erittäin kovalla tasolla aina ja vaikka kuinka Federer olisi osoittanut hiipumisen merkkejä, niin Wimbledonissa hän on ollut aina suosikkien joukossa. Tämä pätee edelleen, eikä Nadalin Garros-voitto tätä helposti hetkauta.
Toki ruoho on nyt turnauksen toisen viikon loppupuolella jonkin verran kulunut ja kenttä siis vähintäänkin aavistuksen hidastunut. Tämä saattaa suosia hieman Nadalia, jonka kovin näyttö tässä turnauksessa onkin ollut ensimmäisen viikon (vaikeahkon kaavion lisäksi) selvittäminen, jolloin kentät ovat hieman nopeammat. Toki ruohoalusta on silti edelleen ruohoalusta.
Voitto toisella kierroksella Nick Kyrgioksesta saattoi kuitenkin muuttaa paljon Nadalin osalta ja nimenomaan henkisellä puolella. Reaktio ottelun jälkeen oli niin täynnä latausta, etten muista edes Garrosilla nähneeni moista. Se saattaa kertoa siitä nälästä ja tahdosta, jolla espanjalainen juuri nyt toimii.
Peli on ollut tulivoimaista ikävistä vastustajista huolimatta, eikä Nadal ole antanut minkäänlaista välilyöntiä vailla tarkoitusta missään vaiheessa. Sen sijaan hän on parhaimmillaan tulittanut menemään jopa vastustajien tulituksista. Nadalin pelinopeus, tempo sekä kenttäpositio ovat olleet hyvin aggressiiviset. En tiedä voidaanko Roland Garrosin jälkeen varsinaisesti puhua uudesta-Nadalista, mutta tällä pelinopeudellaan sekä syöttämisen ja kämmenen kombinaatioillaan hän on nyt erittäin vaarallinen jopa ruoholla Federerille. Jos Nadal saa pidettyä Wimbledonissa tähän mennessä nähdyn tempon yllä myös tulevassa semifinaalissa, joutuu Federer painimaan oikeasti uudenlaisen haasteen kanssa, sillä kukaan ei ole vielä häntä vastaan tässä turnauksessa niin kovaa ja armottomasti iskenyt kuin "uusi-Nadal".
Mutta kyllähän Federer toki kovaan osaa kovaa itsekin lyödä, eikä pelkkä lyönnin kovuus siis mitään ratkaise. Nadalin täytyykin saada lyönteihin myös juuri niitä suuntia, jotka pakottavat Federeriä jatkuvasti takajalalle ja lyömään hieman epätasapainosta. Juuri tämä on kuitenkin se isoin haaste Federerin kaatamisessa. Miten saada hänet liikkeelle? Tai oikeastaan vielä tarkemmin, miten ihmeessä saada hänet epätasapainoon?
Varsinkin kun Federer neutralisoi tilanteita mestarillisesti ja iskee salamannopeasti itse. Rystyslice on siitä paras esimerkki. Pienikin kiire, mutta samalla se pienikin ylimääräinen aika tehdä se viiltävin alakierteinen rystyviilto, tuottaa vastustajalle suurta tuskaa kovaa ja matalana tulevan lyönnin kanssa. Sitä ei moni osaa käsitellä. Nadalin täytyykin ratkaista tämä, sillä tätä lyöntiä kämmenyläkierteellä nostamaan joutuessaan on vaarana, että pallon pomppu kasvaa ja nousee juuri sopivasti lantionkorkeudelle, josta Federer voi seuraavaksi läväyttää viime vuosien aikana kriittisesti parantuneella yläkierrerystyllään minne vain ja oikeastaan milloin vain.
Lyöntisuunnista on varmaa, että Nadal tulee testaamaan edelleen Federerin rystyä, josko hän saisi sen takavuosien tapaan hajoamaan. Tämä on ollut monelle muulle pelaajalle viime vuosina jopa helpompaa kuin Nadalille, sillä hän ei ole sitä enää vuosiin rikki saanut. Takavuosina tämä oli jopa automaatio matsien edetessä, mutta nyt pakissa täytyy olla jotain muutakin ja juuri tuota edellä mainuttua pelinopeuden kasvattamista kannattaa seurata silmä tarkkana.
Nadalin omaa parantunutta rystyä tulee puolestaan Federerin hieman pohtia. Sinnekään ei saa jättää liikaa aikaa, sillä Nadal saa rystyään huimilla kulmilla ikävästi poikki kentän sekä viiltävän pistävästi linjaan. Itseluottamus huipussaan tätä myös tapahtuu hurjan paljon aivan kuten Nadalin suurinta itseluottamuslyöntiä kämmentä pitkin linjaa.
Selvää kuitenkin on, että se voittaa kumpi pääsee pelaamaan enemmän omaa peliään. Syöttö-kämmenyhdistelmän toimivuus ratkaisee hyvin paljon tänään. Jos ykkössyötön prosentit eivät pysy ylhäällä, ongelmat ja paineet kasautuvat rajusti, vaikka pää etukäteen ajatellen timanttia molemmilla olisikin. Minkäänlaista välipäivää ei nyt saa tulla ikääntyvälle Federerillekään, sillä sitä Nadal anna edelleenkään anteeksi.
Monen skenarion otteluhan tämä kaikilta osin kyllä on. Puntit ovat nyt hyvin tasan ja kristallipallo näkee molempien voitot täysin mahdollisina. Sanotaanpa vaikka näin: jos Federer mielii tämän viedä, niin sen olisi tapahduttava maksimissaan neljässä erässä eli 3-1 Federer. Pidemmälle mentäessä Nadal kääntänee tätä rajummin itselleen, sillä väsyneenä Federer ei saa lyönteihin enää tarvittavaa tehoa eli 3-2 Nadal.
Eurosport, EurosportPlayer ja TV5 näyttävät ottelun klo 15 alkaen. Vasurilla-blogi ja Eurosport ovat yhteistyössä kauden 2019 ajan.
Roger Federer vs. Rafael Nadal
Niinpä, episodi 40. En tiedä monesko ennakko tämä tämän kaksikon välillä jo on, mutta aika monta näitä alkaa olla kirjoitettuna. Tarina ja iso pelillinen kuva lienee kaikille tuttu, mutta tällä kertaa eroa aiempiin haetaan jälleen kerran ainakin hieman heilahtaneista asetelmista.
Ranskan avoimissa Rafael Nadal otti semifinaalissa melko lailla odotetun voiton Roger Federeristä. Vaikka ottelu pelattiin tuulisissa oloissa, antoi se selvän kuvan massa-alustan hallitsijasta. Voitto oli Nadalille kuitenkin ensimmäinen Federeristä viiteen ja puoleen vuoteen, sillä Federer on dominoinut kaksikon viime vuosien kohtaamisia kovilla alustoilla selvästi.
Onkin jännittävä nähdä, miten käy ruoholla. Edellisen ruohokohtaamisen (Wimbledon-finaali vm. 2008) muistavat todennäköisesti kaikki, paitsi ehkä ne armottomimmat Federer-fanaatikot, jotka haluavat tämän klassikon kenties unohtaa.
Niin tai näin, alusta tuo nyt hyvin mielenkiintoisen kulman otteluun.
Perinteisesti ruoho on ollut Federerin valtakunnan isoimpia linnakkeita, joilla Federer on operoinut erittäin kovalla tasolla aina ja vaikka kuinka Federer olisi osoittanut hiipumisen merkkejä, niin Wimbledonissa hän on ollut aina suosikkien joukossa. Tämä pätee edelleen, eikä Nadalin Garros-voitto tätä helposti hetkauta.
Toki ruoho on nyt turnauksen toisen viikon loppupuolella jonkin verran kulunut ja kenttä siis vähintäänkin aavistuksen hidastunut. Tämä saattaa suosia hieman Nadalia, jonka kovin näyttö tässä turnauksessa onkin ollut ensimmäisen viikon (vaikeahkon kaavion lisäksi) selvittäminen, jolloin kentät ovat hieman nopeammat. Toki ruohoalusta on silti edelleen ruohoalusta.
Voitto toisella kierroksella Nick Kyrgioksesta saattoi kuitenkin muuttaa paljon Nadalin osalta ja nimenomaan henkisellä puolella. Reaktio ottelun jälkeen oli niin täynnä latausta, etten muista edes Garrosilla nähneeni moista. Se saattaa kertoa siitä nälästä ja tahdosta, jolla espanjalainen juuri nyt toimii.
Peli on ollut tulivoimaista ikävistä vastustajista huolimatta, eikä Nadal ole antanut minkäänlaista välilyöntiä vailla tarkoitusta missään vaiheessa. Sen sijaan hän on parhaimmillaan tulittanut menemään jopa vastustajien tulituksista. Nadalin pelinopeus, tempo sekä kenttäpositio ovat olleet hyvin aggressiiviset. En tiedä voidaanko Roland Garrosin jälkeen varsinaisesti puhua uudesta-Nadalista, mutta tällä pelinopeudellaan sekä syöttämisen ja kämmenen kombinaatioillaan hän on nyt erittäin vaarallinen jopa ruoholla Federerille. Jos Nadal saa pidettyä Wimbledonissa tähän mennessä nähdyn tempon yllä myös tulevassa semifinaalissa, joutuu Federer painimaan oikeasti uudenlaisen haasteen kanssa, sillä kukaan ei ole vielä häntä vastaan tässä turnauksessa niin kovaa ja armottomasti iskenyt kuin "uusi-Nadal".
Mutta kyllähän Federer toki kovaan osaa kovaa itsekin lyödä, eikä pelkkä lyönnin kovuus siis mitään ratkaise. Nadalin täytyykin saada lyönteihin myös juuri niitä suuntia, jotka pakottavat Federeriä jatkuvasti takajalalle ja lyömään hieman epätasapainosta. Juuri tämä on kuitenkin se isoin haaste Federerin kaatamisessa. Miten saada hänet liikkeelle? Tai oikeastaan vielä tarkemmin, miten ihmeessä saada hänet epätasapainoon?
Varsinkin kun Federer neutralisoi tilanteita mestarillisesti ja iskee salamannopeasti itse. Rystyslice on siitä paras esimerkki. Pienikin kiire, mutta samalla se pienikin ylimääräinen aika tehdä se viiltävin alakierteinen rystyviilto, tuottaa vastustajalle suurta tuskaa kovaa ja matalana tulevan lyönnin kanssa. Sitä ei moni osaa käsitellä. Nadalin täytyykin ratkaista tämä, sillä tätä lyöntiä kämmenyläkierteellä nostamaan joutuessaan on vaarana, että pallon pomppu kasvaa ja nousee juuri sopivasti lantionkorkeudelle, josta Federer voi seuraavaksi läväyttää viime vuosien aikana kriittisesti parantuneella yläkierrerystyllään minne vain ja oikeastaan milloin vain.
Lyöntisuunnista on varmaa, että Nadal tulee testaamaan edelleen Federerin rystyä, josko hän saisi sen takavuosien tapaan hajoamaan. Tämä on ollut monelle muulle pelaajalle viime vuosina jopa helpompaa kuin Nadalille, sillä hän ei ole sitä enää vuosiin rikki saanut. Takavuosina tämä oli jopa automaatio matsien edetessä, mutta nyt pakissa täytyy olla jotain muutakin ja juuri tuota edellä mainuttua pelinopeuden kasvattamista kannattaa seurata silmä tarkkana.
Nadalin omaa parantunutta rystyä tulee puolestaan Federerin hieman pohtia. Sinnekään ei saa jättää liikaa aikaa, sillä Nadal saa rystyään huimilla kulmilla ikävästi poikki kentän sekä viiltävän pistävästi linjaan. Itseluottamus huipussaan tätä myös tapahtuu hurjan paljon aivan kuten Nadalin suurinta itseluottamuslyöntiä kämmentä pitkin linjaa.
Selvää kuitenkin on, että se voittaa kumpi pääsee pelaamaan enemmän omaa peliään. Syöttö-kämmenyhdistelmän toimivuus ratkaisee hyvin paljon tänään. Jos ykkössyötön prosentit eivät pysy ylhäällä, ongelmat ja paineet kasautuvat rajusti, vaikka pää etukäteen ajatellen timanttia molemmilla olisikin. Minkäänlaista välipäivää ei nyt saa tulla ikääntyvälle Federerillekään, sillä sitä Nadal anna edelleenkään anteeksi.
Monen skenarion otteluhan tämä kaikilta osin kyllä on. Puntit ovat nyt hyvin tasan ja kristallipallo näkee molempien voitot täysin mahdollisina. Sanotaanpa vaikka näin: jos Federer mielii tämän viedä, niin sen olisi tapahduttava maksimissaan neljässä erässä eli 3-1 Federer. Pidemmälle mentäessä Nadal kääntänee tätä rajummin itselleen, sillä väsyneenä Federer ei saa lyönteihin enää tarvittavaa tehoa eli 3-2 Nadal.
Eurosport, EurosportPlayer ja TV5 näyttävät ottelun klo 15 alkaen. Vasurilla-blogi ja Eurosport ovat yhteistyössä kauden 2019 ajan.
Ennakko: Semifinaali Novak Djokovic vs. Roberto Bautista Agut, Wimbledon 2019
Välieräpäivä, joten ennakot kehiin! Aloitetaan ensimmäisestä parista.
Novak Djokovic vs. Roberto Bautista Agut
Ei ole varsinainen yllätys, että Novak Djokovic ja pari muutakin varsin tuttua nimeä patsastelevat jälleen kerran Grand Slamien välierissä. Sen sijaan on hurja yllätys, että siellä patsastelee myös Espanjan Roberto Bautista Agut.
Periaatteessa tämä ensimmäinen semifinaali on asetelmaltaan jopa herkullinen, mutta koska tämä on Grand Slamin välierä, niin oikeastaan kaikki, aivan kaikki, vesittyy juuri tällä samalla hetkellä.
Herkullisen tästä tekee se, että Djokovic ja Bautista Agut ovat kohdanneet tänä vuonna jo kahdesti ja molemmilla kerroilla voittajana kentältä on poistunut Bautista Agut, joka otti voitot alkukaudesta Dohassa ja toisen vieläpä Miamin Mastersissa. Mutta kuten sanoin, Grand Slameissä tilanne on aivan toinen ja Djokovic johtaakin näitä kohtaamisia puhtaasti 3-0, kun totaalina rekordi on Djokovicille 7-3.
Pelitavallisesti pelaajilla on lopulta yllättävän paljon samaa. Molemmat ovat esimerkiksi hyvin varmoja ja tasaisia, eikä selkeitä heikkouksia juuri ole. He ovat pelaajia, jotka täytyy voittaa lyömällä nämä ulos ottelusta. Toisen kohdalla se on vain huomattavasti vaikeampaa kuin toisen.
Djokovicin perustaso on nyt niin korkealla, että hänen lyömiseksi tämän vuoden Wimbledonissa pitää tehdä armottoman paljon ja pitkiä aikoja asioita oikein. Ottelussa David Goffinia vastaan heti belgialaisen murron jälkeen tuli tweetattua näin:
Ja kuinka harmillisen oikeassa tuli lopulta oltua, enkä siis halua edes brassailla tällä, mutta tuo puolivälieräottelu todellakin oli ohi reilussa puolessa tunnissa tuon murron jälkeen.
Novak Djokovic vs. Roberto Bautista Agut
Ei ole varsinainen yllätys, että Novak Djokovic ja pari muutakin varsin tuttua nimeä patsastelevat jälleen kerran Grand Slamien välierissä. Sen sijaan on hurja yllätys, että siellä patsastelee myös Espanjan Roberto Bautista Agut.
Periaatteessa tämä ensimmäinen semifinaali on asetelmaltaan jopa herkullinen, mutta koska tämä on Grand Slamin välierä, niin oikeastaan kaikki, aivan kaikki, vesittyy juuri tällä samalla hetkellä.
Herkullisen tästä tekee se, että Djokovic ja Bautista Agut ovat kohdanneet tänä vuonna jo kahdesti ja molemmilla kerroilla voittajana kentältä on poistunut Bautista Agut, joka otti voitot alkukaudesta Dohassa ja toisen vieläpä Miamin Mastersissa. Mutta kuten sanoin, Grand Slameissä tilanne on aivan toinen ja Djokovic johtaakin näitä kohtaamisia puhtaasti 3-0, kun totaalina rekordi on Djokovicille 7-3.
Pelitavallisesti pelaajilla on lopulta yllättävän paljon samaa. Molemmat ovat esimerkiksi hyvin varmoja ja tasaisia, eikä selkeitä heikkouksia juuri ole. He ovat pelaajia, jotka täytyy voittaa lyömällä nämä ulos ottelusta. Toisen kohdalla se on vain huomattavasti vaikeampaa kuin toisen.
Djokovicin perustaso on nyt niin korkealla, että hänen lyömiseksi tämän vuoden Wimbledonissa pitää tehdä armottoman paljon ja pitkiä aikoja asioita oikein. Ottelussa David Goffinia vastaan heti belgialaisen murron jälkeen tuli tweetattua näin:
Näyttää olevan tosiaan aika lämmin keli Lontoossa. Djokovic juuri murrettu ja puoltenvaihdossa puuskuttaa hyvinkin punaisena voipuneen näköisenä. Varma merkki kohta alkavasta tennisjumalamoodista?— Tero Kallioniemi (@terokallioniemi) July 10, 2019
Ja kuinka harmillisen oikeassa tuli lopulta oltua, enkä siis halua edes brassailla tällä, mutta tuo puolivälieräottelu todellakin oli ohi reilussa puolessa tunnissa tuon murron jälkeen.
Olen nyt reilun viikon aikana nähnyt Wimbledonin osalta älyttömän hyvän Roger Federerin, loistavan Rafael Nadalin ja niin edelleen, mutta nähtyäni Goffin-ottelun Djokovicin tuon kyseisen murron jälkeen, olen melko varma siitä, että Djokovicin voi kaataa vain ja ainoastaan äärimmäiseen maksimiinsa pääsevä Federer tai Nadal. Ei kukaan muu.
Bautista Agutilla on toki hyvät ja Djokovicin pirtaan ilkeästi istuvat suorahkot ja painavat lyönnit, mutta minkäs teet, kun Djokovicilla on oikeastaan kaikki tekeminen vähintäänkin vielä hieman parempaa eikä kliinisesti tappavaa asetta lopulta oikein ole.
Tästä on tulossa tietyssä mielessä eräänlainen show-off-ottelu, jossa Djokovic nokittaa kiusallisesti aina vielä vähän enemmän kuin Bautista Agut, mikä käytännössä riittää tänään. Periaatteessa kumpikaan ei helposti omiin virheisiinsä otteluissa kaadu, mutta kun Djokovic on Bautista Agutille vain liian kova, niin yliyrittämisvirheitä alkaa tulla. Omaan maksimiin pääseminen ja siellä operoiminenkaan ei nyt välttämättä riitä, vaan on mentävä jopa riskillä yli. Me tiedämme jo nyt, miten siinä usein tulee käymään.
Djokovic finaaliin. 3-0.
Eurosport, EurosportPlayer ja TV5 näyttävät ottelun klo 15 alkaen. Vasurilla-blogi ja Eurosport ovat yhteistyössä kauden 2019 ajan.
10/07/2019
Ennakko: Puolivälierä Roger Federer vs. Kei Nishikori, Wimbledon 2019
Viimeinen pari uunista ulos ja Uniqlo-mannekiinit kehiin!
Roger Federer vs. Kei Nishikori
Vaikka olen viime vuosina alkanut jo kirjoittaa molempia pikkuhiljaa ulos näistä ympyröistä, niin on ihanaa olla väärässä. Federer on tietysti Federer edelleen, aina ja ikuisesti, mutta varsinkin ruoholla äärimmäisen suuri suosikki jopa kisavoittajaksi. Nishikorin piristyminen on niin ikään ollut hienoa seurattavaa.
Puolivälierään japanilainen on tulossa omaan mittatikkuunsa nähden hyvin minimaalisella kuormalla, joten odotukset japanilaisleirissä ovat kovassa nousussa. Joko nyt hänestä olisi isompien pysäyttäjäksi? Hän tuntuu kuitenkin aina ja toistuvasti törmäävän kolmikkoon Federer-Nadal-Djokovic, jota vastaan ei vain rahkeet ikinä tunnu riittävän.
Mikä tekisi tästä kerrasta poikkeuksen? En tiedä, mutta hyvä lähtökohta tuo vähäinen kuorma ja vammattomuus tällä kertaa on.
Vikkelällä jalalla ja hyvillä vastaiskuillaan hän olisi omassa maksimissaan jopa pieni uhka Federerin hyökkäyspelille, mutta käytännössä tämän uhkan realisoituminen vaatisi ainakin muutaman faktorin paikoilleen naksahtamista.
Yksi on juuri siis tuo mainittu oman maksimin kaivaminen. Uskallus pelata koko ajan omaa monipuolisten lyöntisuuntien ja -kulmien peliä, jolla voisi hyvinkin saada Federeriä sen verran liikkeelle, ettei tämä olisi koko ajan pelin päällä, vaan vähän niin sanotusti takajalallaan.
Toinen on Federerin vähintäänkin hienoinen off-päivä, joita vanhemmiten väkisin joskus tulee.
Kolmas on käytännössä se, että Nishikori pääsisi esimerkiksi vaikkapa hyvillä ohituksillaan luomaan painetta Rogerin pelille ja pään sisään. Sveitsiläistä ei ole vielä kukaan päässyt kunnolla turnauksessa testaamaan ja jos Nishikori saisi jotenkin itsensä peliin mukaan ja iskemään vastaan, niin se saattaisi laittaa Rogerin uuteen tilanteeseen, jossa ei enää automaattipilotilla mentäisikään satamaan saakka, vaan matkalla joutuisi hieman epäilemään omaa reittiä, onko se sittenkään se paras väylä voittoon. Tämä vaatii kuitenkin loistavia ja tarkkoja erien aloituksia, erissä roikkumista loppuun saakka ja niin edelleen.
Nishikori on sitkeä, mutta totta kai tämä asetelma ja erityisesti Rogerin pelottavan vahva aggressiivinen peli myrkyllisine rystysliceineen on se tappavin tekijä tässä. Roger semiin erin 3-1.
Roger Federer vs. Kei Nishikori
Vaikka olen viime vuosina alkanut jo kirjoittaa molempia pikkuhiljaa ulos näistä ympyröistä, niin on ihanaa olla väärässä. Federer on tietysti Federer edelleen, aina ja ikuisesti, mutta varsinkin ruoholla äärimmäisen suuri suosikki jopa kisavoittajaksi. Nishikorin piristyminen on niin ikään ollut hienoa seurattavaa.
Puolivälierään japanilainen on tulossa omaan mittatikkuunsa nähden hyvin minimaalisella kuormalla, joten odotukset japanilaisleirissä ovat kovassa nousussa. Joko nyt hänestä olisi isompien pysäyttäjäksi? Hän tuntuu kuitenkin aina ja toistuvasti törmäävän kolmikkoon Federer-Nadal-Djokovic, jota vastaan ei vain rahkeet ikinä tunnu riittävän.
Mikä tekisi tästä kerrasta poikkeuksen? En tiedä, mutta hyvä lähtökohta tuo vähäinen kuorma ja vammattomuus tällä kertaa on.
Vikkelällä jalalla ja hyvillä vastaiskuillaan hän olisi omassa maksimissaan jopa pieni uhka Federerin hyökkäyspelille, mutta käytännössä tämän uhkan realisoituminen vaatisi ainakin muutaman faktorin paikoilleen naksahtamista.
Yksi on juuri siis tuo mainittu oman maksimin kaivaminen. Uskallus pelata koko ajan omaa monipuolisten lyöntisuuntien ja -kulmien peliä, jolla voisi hyvinkin saada Federeriä sen verran liikkeelle, ettei tämä olisi koko ajan pelin päällä, vaan vähän niin sanotusti takajalallaan.
Toinen on Federerin vähintäänkin hienoinen off-päivä, joita vanhemmiten väkisin joskus tulee.
Kolmas on käytännössä se, että Nishikori pääsisi esimerkiksi vaikkapa hyvillä ohituksillaan luomaan painetta Rogerin pelille ja pään sisään. Sveitsiläistä ei ole vielä kukaan päässyt kunnolla turnauksessa testaamaan ja jos Nishikori saisi jotenkin itsensä peliin mukaan ja iskemään vastaan, niin se saattaisi laittaa Rogerin uuteen tilanteeseen, jossa ei enää automaattipilotilla mentäisikään satamaan saakka, vaan matkalla joutuisi hieman epäilemään omaa reittiä, onko se sittenkään se paras väylä voittoon. Tämä vaatii kuitenkin loistavia ja tarkkoja erien aloituksia, erissä roikkumista loppuun saakka ja niin edelleen.
Nishikori on sitkeä, mutta totta kai tämä asetelma ja erityisesti Rogerin pelottavan vahva aggressiivinen peli myrkyllisine rystysliceineen on se tappavin tekijä tässä. Roger semiin erin 3-1.
Ennakko: Puolivälierä Rafael Nadal vs. Sam Querrey, Wimbledon 2019
Rafael Nadalin haastava Wimbledon-reitti jatkuu, nyt vastassa Sam Querrey!
Rafael Nadal vs. Sam Querrey
Tosiaan, Nadalin taival tähän asti ei ole ollut helpoimmasta päästä, mutta ne suurimmat karikot, kuten Nick Kyrgios ja Jo-Wilfred Tsonga, kaatuivat lopulta huimien peliesitysten jälkeen. Ennakkosuosikkien osalta Nadal onkin ollut läpi turnauksen ehkä eniten pelillisesti testattu pelaaja.
Sanoisin siltikin, että nyt vastaan tulee kovin testi eli Sam Querrey. Amerikkalainen on ollut Wimbledonin alla ehkä yksi kovakuntoisimmista ruohopelaajista ja hän sai turnaukseen lentävän lähdön ottamalla hienon voiton Dominic Thiemistä, mitä toki itse uskalsin jopa odottaa. Alla oli kuitenkin myös ruohofinaali ja onhan miehellä lisäksi jopa semifinaalipaikka Wimbledonistakin parin vuoden takaa.
Ottelun asetelma on hyvin perinteinen. Iso syöttäjä ja kämmenpommittaja vastaan monipuolisempi taistelija.
On selvää, että Sam Querrey voittaa vain, jos hän pystyy syöttämään hyvin, hyvin, hyvin korkealla tasolla ja pitämään päänsä kylmänä vähintään kolmen erän ajan. Pienikin notkahdus esimerkiksi ykkössyötön prosentissa on kuolemaksi. Sitä on myös pienikin sulaminen tiukassa tilanteessa. Molemmissa tapauksissa Nadal syö käytännössä elävältä ja ottaa omalla aggressiivisella pelillä omansa.
Querreyn tulee tulla otteluun tietyllä tapaa aivottomana vain ja ainoastaan oman agendansa kanssa. Jääräpäisesti on vedettävä ykkössyöttöpommia kovalla prosentilla kenttään ja osin jopa toivottava Nadalin huonoa päivää ja lopulta siis sitä, että hän saisi espanjalaista jotenkin pois tolaltaan. Muuta mahdollisuutta ei yksinkertaisesti ole.
Nadal on pelannut erittäin keskittyneesti nuo edellä mainitut testiottelut, joissa jopa pientä tappion uhkaa ennakkoon heitettiin. Tsongaa vastaan esitys oli kenties yksi Nadalin parhaista viimevuotisista ruohoesityksistä, eikä Tsonga päässyt peliin kiinni käytännössä lainkaan. Sama vaara piilee tässä, jos Nadal saa lentävän lähdön. Sen jälkeen Nadal on armoton, sillä kaikki hyvinkin aggressiivisen pelin palaset vaikuttavat juuri nyt toimivan. Myös rystyä pitää nyt varoa, ehkä jopa pelätä, varsinkin jos lyönti jää vajaaksi.
Pientä semifinaali- ja mahdollista Federer-peikkoa saattaa potea jo Nadal, joten annetaan yksi erä Querreylle. Nadal jatkaa 3-1.
Rafael Nadal vs. Sam Querrey
Tosiaan, Nadalin taival tähän asti ei ole ollut helpoimmasta päästä, mutta ne suurimmat karikot, kuten Nick Kyrgios ja Jo-Wilfred Tsonga, kaatuivat lopulta huimien peliesitysten jälkeen. Ennakkosuosikkien osalta Nadal onkin ollut läpi turnauksen ehkä eniten pelillisesti testattu pelaaja.
Sanoisin siltikin, että nyt vastaan tulee kovin testi eli Sam Querrey. Amerikkalainen on ollut Wimbledonin alla ehkä yksi kovakuntoisimmista ruohopelaajista ja hän sai turnaukseen lentävän lähdön ottamalla hienon voiton Dominic Thiemistä, mitä toki itse uskalsin jopa odottaa. Alla oli kuitenkin myös ruohofinaali ja onhan miehellä lisäksi jopa semifinaalipaikka Wimbledonistakin parin vuoden takaa.
Ottelun asetelma on hyvin perinteinen. Iso syöttäjä ja kämmenpommittaja vastaan monipuolisempi taistelija.
On selvää, että Sam Querrey voittaa vain, jos hän pystyy syöttämään hyvin, hyvin, hyvin korkealla tasolla ja pitämään päänsä kylmänä vähintään kolmen erän ajan. Pienikin notkahdus esimerkiksi ykkössyötön prosentissa on kuolemaksi. Sitä on myös pienikin sulaminen tiukassa tilanteessa. Molemmissa tapauksissa Nadal syö käytännössä elävältä ja ottaa omalla aggressiivisella pelillä omansa.
Querreyn tulee tulla otteluun tietyllä tapaa aivottomana vain ja ainoastaan oman agendansa kanssa. Jääräpäisesti on vedettävä ykkössyöttöpommia kovalla prosentilla kenttään ja osin jopa toivottava Nadalin huonoa päivää ja lopulta siis sitä, että hän saisi espanjalaista jotenkin pois tolaltaan. Muuta mahdollisuutta ei yksinkertaisesti ole.
Nadal on pelannut erittäin keskittyneesti nuo edellä mainitut testiottelut, joissa jopa pientä tappion uhkaa ennakkoon heitettiin. Tsongaa vastaan esitys oli kenties yksi Nadalin parhaista viimevuotisista ruohoesityksistä, eikä Tsonga päässyt peliin kiinni käytännössä lainkaan. Sama vaara piilee tässä, jos Nadal saa lentävän lähdön. Sen jälkeen Nadal on armoton, sillä kaikki hyvinkin aggressiivisen pelin palaset vaikuttavat juuri nyt toimivan. Myös rystyä pitää nyt varoa, ehkä jopa pelätä, varsinkin jos lyönti jää vajaaksi.
Pientä semifinaali- ja mahdollista Federer-peikkoa saattaa potea jo Nadal, joten annetaan yksi erä Querreylle. Nadal jatkaa 3-1.
Ennakko: Puolivälierä Roberto Bautista Agut vs. Guido Pella, Wimbledon 2019
Päivän yllättävin puolivälieräpari uunista ulos!
Roberto Bautista Agut vs. Guido Pella
No niin, sitten taas käsiä pystyyn kenellä oli tämä pari merkattu puolivälieriin! I can't hear you.
Niinpä. Tämä ei kuitenkaan himmennä tämän kaksikon taistelua, pikemminkin päinvastoin. Kummallakin on nyt elämänsä paikka tehdä hieman kypsemmällä iällä hirmujälkeä Grand Slam-tasolla ja hakea uran ensimmäinen semifinaalipaikka Slameistä ja vieläpä ruoholla. Tätä hienoutta lisää se, ettei kumpikaan pelaajista varsinaisesti profiloidu edes ruohokenttäpelaajaksi!
Espanjalainen Bautista Agut oli jo tammikuussa Australiassa "uransa huipulla" olemalla ensimmäistä kertaa urallaan Grand Slam-kvartsissa, joten hänelle tämä tilanne on ehdottomasti tutumpi. Lisäksi hänellä on toisaalta myös suhteellisen kiva rekordi jopa Wimbledonista, sillä kolmansia ja neljänsiä kierroksia on täältä miehen historiassa useampia.
Espanajalaisena hän ei missään nimessä profiloidu silti massapelaajaksikaan, sillä kovia voittoja esimerkiksi kovilta kentiltä on vuosien varrella tullut tukuttain. Jotenkin miehen pelissä on jopa tiettyä sukulaisuutta juuri Novak Djokovicin kanssa. Lyönnit ovat tietyllä tapaa suorahkoja ja pelitapa on ennemminkin lyönnin painavuuteen ja tietynlaisiin marginaaleihin taipuva saati älyttömän uskalias tai räjähtävä. Taistelumoodissa mies toki osaa olla sitäkin ja hän iskee painavalla pelillä päälle usein aggressiivisestikin, mutta siihen hän tarvitsee lähes poikkeuksetta tietynlaisen kimmokkeen, sopivan ahdingon tai haastaja-asetelman. Vaikuttaisi, että hän syttyy sitä isommin, mitä isompi areena.
Tämän vuoden Wimbledonissa hän on ainoana pelaajana kaatanut kaikki vastustajansa ilman erätappioita, mikä sekin kertoo loistavasta vireestä ja espanjalaisen vaarallisuudesta koko lopputurnauksen ajan. Hän vaikuttaa hyvin kylmäpäiseltä ja päättäväiseltä juuri nyt.
Guido Pella on puolestaan osoittanut melkoista venymistä ja taistelutahtoa tämän vuoden Wimbledonissa. Matkalla on kaatunut mm. lähivuosien Wimbledon-finalisteja kuten Kevin Anderson (2018) ja Milos Raonic (2016), joten hyvin tarkkana saa Bautista Agut'kin olla.
Pellan vasenkätisyys tuo oman hienon lisämausteen kamppailuun, sillä Pella osaa syöttää hyvinkin vaihtelevasti ja inhottavasti mm. vasurin slicea ulos tai päin vastustajaa. Muutenkin miehen peliä leimaa voimakas kierteiden käyttö. Peruslyönneissä on itse asiassa jopa melkoista veivausta, joka syö ruoholla rajusti tehoja, mutta samalla hän onnistuu pitämään pelin hyvin rytmittömänä, jota hurja taistelu hyvän liikkeen siivittämänä entisestään pahentaa. Pella taitaa myös verkkopelin, joten voi jopa olla, että tästä parista tulee pelin viihdyttävyyden ja pisteiden ennakkoarvaamattomuuden kantilta jopa yksi päivän mielenkiintoisimmista ja hauskimmista seurattavista.
Täytyy toki vain toivoa, ettei Pellan tähänastinen kuorma ja hyvät voitot ole vieneet suurinta nälkää, jolloin ottelu vesittyy näihin odotuksiin nähden samoin tein. Arviona pelkäänkin jotain tämän suuntaista, joten Bautista Agut semiin erin 3-0.
Roberto Bautista Agut vs. Guido Pella
No niin, sitten taas käsiä pystyyn kenellä oli tämä pari merkattu puolivälieriin! I can't hear you.
Niinpä. Tämä ei kuitenkaan himmennä tämän kaksikon taistelua, pikemminkin päinvastoin. Kummallakin on nyt elämänsä paikka tehdä hieman kypsemmällä iällä hirmujälkeä Grand Slam-tasolla ja hakea uran ensimmäinen semifinaalipaikka Slameistä ja vieläpä ruoholla. Tätä hienoutta lisää se, ettei kumpikaan pelaajista varsinaisesti profiloidu edes ruohokenttäpelaajaksi!
Espanjalainen Bautista Agut oli jo tammikuussa Australiassa "uransa huipulla" olemalla ensimmäistä kertaa urallaan Grand Slam-kvartsissa, joten hänelle tämä tilanne on ehdottomasti tutumpi. Lisäksi hänellä on toisaalta myös suhteellisen kiva rekordi jopa Wimbledonista, sillä kolmansia ja neljänsiä kierroksia on täältä miehen historiassa useampia.
Espanajalaisena hän ei missään nimessä profiloidu silti massapelaajaksikaan, sillä kovia voittoja esimerkiksi kovilta kentiltä on vuosien varrella tullut tukuttain. Jotenkin miehen pelissä on jopa tiettyä sukulaisuutta juuri Novak Djokovicin kanssa. Lyönnit ovat tietyllä tapaa suorahkoja ja pelitapa on ennemminkin lyönnin painavuuteen ja tietynlaisiin marginaaleihin taipuva saati älyttömän uskalias tai räjähtävä. Taistelumoodissa mies toki osaa olla sitäkin ja hän iskee painavalla pelillä päälle usein aggressiivisestikin, mutta siihen hän tarvitsee lähes poikkeuksetta tietynlaisen kimmokkeen, sopivan ahdingon tai haastaja-asetelman. Vaikuttaisi, että hän syttyy sitä isommin, mitä isompi areena.
Tämän vuoden Wimbledonissa hän on ainoana pelaajana kaatanut kaikki vastustajansa ilman erätappioita, mikä sekin kertoo loistavasta vireestä ja espanjalaisen vaarallisuudesta koko lopputurnauksen ajan. Hän vaikuttaa hyvin kylmäpäiseltä ja päättäväiseltä juuri nyt.
Guido Pella on puolestaan osoittanut melkoista venymistä ja taistelutahtoa tämän vuoden Wimbledonissa. Matkalla on kaatunut mm. lähivuosien Wimbledon-finalisteja kuten Kevin Anderson (2018) ja Milos Raonic (2016), joten hyvin tarkkana saa Bautista Agut'kin olla.
Pellan vasenkätisyys tuo oman hienon lisämausteen kamppailuun, sillä Pella osaa syöttää hyvinkin vaihtelevasti ja inhottavasti mm. vasurin slicea ulos tai päin vastustajaa. Muutenkin miehen peliä leimaa voimakas kierteiden käyttö. Peruslyönneissä on itse asiassa jopa melkoista veivausta, joka syö ruoholla rajusti tehoja, mutta samalla hän onnistuu pitämään pelin hyvin rytmittömänä, jota hurja taistelu hyvän liikkeen siivittämänä entisestään pahentaa. Pella taitaa myös verkkopelin, joten voi jopa olla, että tästä parista tulee pelin viihdyttävyyden ja pisteiden ennakkoarvaamattomuuden kantilta jopa yksi päivän mielenkiintoisimmista ja hauskimmista seurattavista.
Täytyy toki vain toivoa, ettei Pellan tähänastinen kuorma ja hyvät voitot ole vieneet suurinta nälkää, jolloin ottelu vesittyy näihin odotuksiin nähden samoin tein. Arviona pelkäänkin jotain tämän suuntaista, joten Bautista Agut semiin erin 3-0.
Ennakko: Puolivälierä Novak Djokovic vs. David Goffin, Wimbledon 2019
Wimbledonin puolivälierät pelataan keskiviikkona! Tästä alkaa ennakot!
Novak Djokovic vs. David Goffin
Ennakkosuosikki Novak Djokovic on kahlannut alkukierrokset läpi odotetun tylysti vaikka yksi erätappio jonkinlaisen työtapaturman nimissä on matkaan mahtunutkin (Huber Hukcacz, 3. kierros). Peli on äärettömän tehokasta ilman ylimääräisiä koreiluja tai isompaa magiaa. Djokovic pitää pallossa hyvää painoa pituuden ja vauhdin kautta sekä rankaisee armotta, jos vastustajan lyönti, lyhyt tai ns. kuollut pallo, antaa siihen mahdollisuuden. Kulmia avataan oikeastaan vasta jos ja kun vastustaja avaa niitä ensin. Peruspelaaminen ei kentän pituussuuntaisine lanauksineen ole seksikkäintä, mutta ehdottomasti yhtä tehokkaimmista se on. Vaatii hyvin paljon pelaajalta ja peliltä, joka tähän pystyy vastaamaan.
Kvartsissa sitä pääsee yrittämään Belgian David Goffin, jonka urakointi on kasvanut lähes samaa tahtia kaavion kierrosten kanssa. Uransa kolmatta kertaa Grand Slam-puolivälierässä oleva ja täten myös parhaan Wimbledon-tuloksensa tekevän Goffinin reitillä on riittänyt vähintääkin sopivasti haasteita ja varsinkin kolmannen kierroksen voitto Daniil Medvedevistä oli hyvä testi. Nyt testi on kuitenkin pahinta mahdollista luokkaa.
Isoin kysymys on tietysti se, millä ihmeellä Goffin voisi voittaa Djokovicin? Heidän pelissään on tiettyjä samankaltaisuuksia, joskin Goffin on hieman aktiivisempi, mutta hänellä ei ole oikeastaan mitään yksittäistä osa-aluetta, jolla hän olisi Djokoviciä etevämpi. Siksi ottelusta tulee Goffinille hyvin vaikea ja erävoittokin olisi tavallaan hyvä tulos.
Goffinin monipuolisesta pelistä puuttuu kuitenkin se yksi selvä pelote, jolla voisi tuhoja systemaattisesti tehdä. Kaikkien lyöntisuuntien tulisi toimia aivan ultimaattisen tarkasti ja tehokkaasti, jotta Djokoviciä voisi edes hieman Goffinin pelillä horjuttaa.
Djokovic pystynee pitämään belgialaisen otteessaan hyvin pitkälti painavalla peruspelillään, jolla hän käytännössä pakottaa belgialaisen ottamaan ylimääräisiä riskejä, jotka näkyvät todennäköisesti hieman hätäisinä nousuina verkolle, joista Djokovic rankaisee hyvin usein ja vaikka jopa ahdistettuna selkä verkkoa kohti.
Jos taas serbi intoutuu hyökkäämään aggressiivisesti, niin Goffinille on luvasssa, hyvästä puolustuksesta huolimatta, kovat ajat ja ottelu on nopeasti ja kliinisesti yksinkertaisesti äkkiä ohi. Uskon isossa kuvassa tähän skenarioon, sillä niin hyvällä itseluottamuksella Djokovic seilaa juuri nyt.
Djokovic semeihin 3-0.
Isoin kysymys on tietysti se, millä ihmeellä Goffin voisi voittaa Djokovicin? Heidän pelissään on tiettyjä samankaltaisuuksia, joskin Goffin on hieman aktiivisempi, mutta hänellä ei ole oikeastaan mitään yksittäistä osa-aluetta, jolla hän olisi Djokoviciä etevämpi. Siksi ottelusta tulee Goffinille hyvin vaikea ja erävoittokin olisi tavallaan hyvä tulos.
Goffinin monipuolisesta pelistä puuttuu kuitenkin se yksi selvä pelote, jolla voisi tuhoja systemaattisesti tehdä. Kaikkien lyöntisuuntien tulisi toimia aivan ultimaattisen tarkasti ja tehokkaasti, jotta Djokoviciä voisi edes hieman Goffinin pelillä horjuttaa.
Djokovic pystynee pitämään belgialaisen otteessaan hyvin pitkälti painavalla peruspelillään, jolla hän käytännössä pakottaa belgialaisen ottamaan ylimääräisiä riskejä, jotka näkyvät todennäköisesti hieman hätäisinä nousuina verkolle, joista Djokovic rankaisee hyvin usein ja vaikka jopa ahdistettuna selkä verkkoa kohti.
Jos taas serbi intoutuu hyökkäämään aggressiivisesti, niin Goffinille on luvasssa, hyvästä puolustuksesta huolimatta, kovat ajat ja ottelu on nopeasti ja kliinisesti yksinkertaisesti äkkiä ohi. Uskon isossa kuvassa tähän skenarioon, sillä niin hyvällä itseluottamuksella Djokovic seilaa juuri nyt.
Djokovic semeihin 3-0.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)