Tenniskausi 2018 alkaa olla ATP Tourin osalta siis taputeltu. Kautta summataan perinteiseen tyyliin joulukuussa joulukalenterin luukuissa!
Osasta luukkuja paljastuu siis kauden summausta, osassa tehdään vilkaisuja tulevaan. Osassa annetaan tekniikkavinkkejä, osassa on tennistriviaa ja paljon paljon muuta.
Pysy siis kuulolla myös joulukuussa, vaikka pelien osalta kuukausi ei tarjoa juuri mitään. Luukut aukeaa joko heti keskiyöllä tai illan hämärtyessä.
Seuraamalla Tenniskoulu Topspiniä facebookissa ja/tai twitterissä pysyt parhaiten kartalla siitä, milloin luukku aukeaa!
Pysytään linjoilla!
Vasurilla on nimestään huolimatta poliittisesti täysin sitoutumaton tennisblogi,
joka käsittelee tennistä niin katsojan, pelaajan, valmentajan kuin yrittäjänkin vinkkelistä.
20/11/2018
11/11/2018
Ennakko: ATP Finaalit 2018, Lontoo
Kausi huipentuu Lontoon ATP finaaleissa seuraavan viikon aikana! Tässä ennakko!
Turnaus käydään totutusti kahdessa lohkossa ja pelaajista kaksi parasta jatkavat semifinaaleihin, joissa lohkojen ykkönen ja kakkonen kohtaavat toisensa. Mestari on selvillä viikon päästä sunnuntaina. Hurja viikko tulossa, joka toivottavasti vastaa siihen viihteelliseen haasteeseen, jonka tämän viikon NextGen-turnaus upeine nuorine pelaajineen heitti!
Guga Kuerten-lohko:
1) Novak Djokovic
Lohkon ja turnauksen ehdoton ennakkosuosikki. Otti toki Karen Kachanovilta flunssaisena kuonoon Pariisin Mastersissa juuri Lontoon alla, mutta terveenä ja/tai nykykunnossaan ehdottomasti the man to beat. Ennen Kachanov-tappiota alla oli hurja voittoputki Cincinnatin Mastersista lähtien, joten Djokovic kyllä tiedostaa suosikkiasemansa, jolloin häntä on äärimmäisen vaikea lyödä. Pelistä on kertakaikkisen vaikea löytää heikkoa kohtaa, mutta tietynlainen moukarointi toimii tietysti Djokoakin vastaan. Se toki vaatii tietysti hurjan vireen, enkä ole aivan varma löytyykö keneltäkään Lontoosta niin kestävää pommitusta, että se onnistuisi olosuhteissa, joissa Djokovic viihtyy vieläpä erinomaisesti.
2) Marin Cilic
Voisi periaatteessa olla se pommittaja, joka ampuu Djokovicin ulos ottelusta, mutta heikkoutena henkinen puoli, joka tuskin riittänee taaskaan Djokoa vastaan. Ailahtelee usein ja hän saakin olla tarkkana myös Alexander Zverevin ja John Isnerin kanssa, ettei jatkopaikka lipsu käsistä. Pieni mahdollisuus jopa lohkovoittoon, mutta yhtä hyvin myös niukkaan kolmossijaan. Unelmavireessään kuitenkin yksi kisan mustista hevosista.
3) Alexander Zverev
Vaikka Zverev otti keväällä jälleen Masters-voiton massalla, niin kauden kuvaksi on jäämässä hieman vaisu ja passiivinen peli-ilme. Mies matelee usein metrejä takarajan takana eikä saa sieltä kovinkaan aktiivista peliä aikaiseksi. Lohkon mielenkiintoisin pelaaja seurattavaksi alkuviikon aikana, sillä sisäkenttätenniksessä passiivisuudelle ei jää sijaa.
4) John Isner
Isner on veteraaniudestaan huolimatta turnauksen ensikertalainen ja tulee kisaan takaportista Rafael Nadalin jäätyä loukkaantumisten takia pois turnauksesta. Hyötyy hallissa isosta syötöstään hurjasti, mutta tasaisuus tuskin riittää lohkossa edes otteluvoittoon. Turistimatkalla, vaikka pelannee täysin vailla paineita edellä mainituista syistä.
Lleyton Hewitt-lohko:
1) Roger Federer
Kisan ehdoton kakkossuosikki ja mikäli Djokovicin vire sakkaa, niin Federer on hyvin lähellä vielä yhtä finaaliturnausvoittoa. Hallikentät ovat perinteisesti olleet Federerille lähes yhtä luonnolliset alustat kuin vaikkapa nurmikentät ja nämä ovat niitä alustoja, joilta isompaa menestystä voidaan vielä realistisesti odottaa. Optimaalisissa ja nopeissa olosuhteissa moni saa todella keksiä keinoja Rogerin kaatamiseksi, enkä yllättyisi jos Roger jatkaisi tästä lohkosta jatkoon kliinisesti ja siis puhtaalla pelillä. Pieni kysymysmerkki Federerin ylle tuli kuitenkin sekä Baselin, että Pariisin turnauksista, joissa peli ei hyvästä menestyksestä huolimatta ollut aivan raiteillaan, vaan hieman yllättävääkin hakemista nähtiin muun muassa lähes aina vaarallisen ja tappavan kämmenen kanssa. Kaiken on oltava nyt kohdillaan, jos Roger ajattelee haastavansa Djokovicin voittotaistelussa. Rogerilta voittoon vaadittaisiin 110-prosenttinen onnistuminen, kun Djokoviciltä siihen riittänee tässä iskussaan ikään kuin 90-prosenttinen suoritus.
2) Kevin Anderson
Upean kauden pelannut Kevin Anderson kruunaa vuotensa Lontoossa ja taistelee kynsin hampain lohkon kakkospaikasta Rogerin takana. Voi kiusata jopa Rogeria, sillä on saanut kasvatettua rajusti suurpelaajan auraansa kauden aikana. Se antaa paljon uskoa ja itseluottamusta tekemiseen. Iso peli on todellakin olemassa, jonka päälle Anderson voi rakentaa jatkopaikkaansa, sillä en usko Nishikorin ja Thiemin hätyyttelevän peleillään Andersonin voimapeliä.
3) Kei Nishikori
Osittain tutut ja osittain uudetkin miehet tuntuvat olevan aina jotenkin Nishikorin edellä ja niin tälläkin kertaa, sillä Nishikori joutunee taipumaan isompiensa edessä. Taistelusta ei jää mitään kiinni, mutta tulivoima ei sittenkään tahdo riittää isompien horjuttamiseen. Leima top5-kaverista, joka ei terävintä kärkeä isolla stagella juuri voita, istuu tiukassa. En usko sen muuttuvan Lontoossakaan. Ensimmäinen ottelu Rogeria vastaan pitäisi jotenkin kääntää kotiin, jotta usko riittäisi läpi turnauksen. Jatkopaikka ratkeaa viimeistään Anderson-ottelussa, mutta mutta... Nääh, ei jatkoon.
4) Dominic Thiem
Thiemin lopullista läpimurtoa kärkeen on odotettu nyt 2-3 massakautta, mutta sitä ei ehkä vieläkään ole aivan siinä mittakaavassa tullut kuin olisi voinut toivoa. Vaikka Thiem on parantanut peliään myös kovilla alustoilla ja jopa sisäkentillä, niin silti tässä seurassa on monta parempaa sisätennispelaajaa kuin Thiem. Tähän lohkoon heitä osuu kolme, joten jatkopaikka lienee äärimmäisen kovan työn takana. Ei jatkoon. Uusi Nadal näissä peleissä eli olisi voittajasuosikki vain, jos alustana olisi massa.
Semifinaalit:
Djokovic vs. Kevin Anderson
Federer vs. Cilic
Finaali:
Djokovic vs. Federer
Voittaja:
Djokovic.
Turnaus käydään totutusti kahdessa lohkossa ja pelaajista kaksi parasta jatkavat semifinaaleihin, joissa lohkojen ykkönen ja kakkonen kohtaavat toisensa. Mestari on selvillä viikon päästä sunnuntaina. Hurja viikko tulossa, joka toivottavasti vastaa siihen viihteelliseen haasteeseen, jonka tämän viikon NextGen-turnaus upeine nuorine pelaajineen heitti!
Guga Kuerten-lohko:
1) Novak Djokovic
Lohkon ja turnauksen ehdoton ennakkosuosikki. Otti toki Karen Kachanovilta flunssaisena kuonoon Pariisin Mastersissa juuri Lontoon alla, mutta terveenä ja/tai nykykunnossaan ehdottomasti the man to beat. Ennen Kachanov-tappiota alla oli hurja voittoputki Cincinnatin Mastersista lähtien, joten Djokovic kyllä tiedostaa suosikkiasemansa, jolloin häntä on äärimmäisen vaikea lyödä. Pelistä on kertakaikkisen vaikea löytää heikkoa kohtaa, mutta tietynlainen moukarointi toimii tietysti Djokoakin vastaan. Se toki vaatii tietysti hurjan vireen, enkä ole aivan varma löytyykö keneltäkään Lontoosta niin kestävää pommitusta, että se onnistuisi olosuhteissa, joissa Djokovic viihtyy vieläpä erinomaisesti.
2) Marin Cilic
Voisi periaatteessa olla se pommittaja, joka ampuu Djokovicin ulos ottelusta, mutta heikkoutena henkinen puoli, joka tuskin riittänee taaskaan Djokoa vastaan. Ailahtelee usein ja hän saakin olla tarkkana myös Alexander Zverevin ja John Isnerin kanssa, ettei jatkopaikka lipsu käsistä. Pieni mahdollisuus jopa lohkovoittoon, mutta yhtä hyvin myös niukkaan kolmossijaan. Unelmavireessään kuitenkin yksi kisan mustista hevosista.
3) Alexander Zverev
Vaikka Zverev otti keväällä jälleen Masters-voiton massalla, niin kauden kuvaksi on jäämässä hieman vaisu ja passiivinen peli-ilme. Mies matelee usein metrejä takarajan takana eikä saa sieltä kovinkaan aktiivista peliä aikaiseksi. Lohkon mielenkiintoisin pelaaja seurattavaksi alkuviikon aikana, sillä sisäkenttätenniksessä passiivisuudelle ei jää sijaa.
4) John Isner
Isner on veteraaniudestaan huolimatta turnauksen ensikertalainen ja tulee kisaan takaportista Rafael Nadalin jäätyä loukkaantumisten takia pois turnauksesta. Hyötyy hallissa isosta syötöstään hurjasti, mutta tasaisuus tuskin riittää lohkossa edes otteluvoittoon. Turistimatkalla, vaikka pelannee täysin vailla paineita edellä mainituista syistä.
Lleyton Hewitt-lohko:
1) Roger Federer
Kisan ehdoton kakkossuosikki ja mikäli Djokovicin vire sakkaa, niin Federer on hyvin lähellä vielä yhtä finaaliturnausvoittoa. Hallikentät ovat perinteisesti olleet Federerille lähes yhtä luonnolliset alustat kuin vaikkapa nurmikentät ja nämä ovat niitä alustoja, joilta isompaa menestystä voidaan vielä realistisesti odottaa. Optimaalisissa ja nopeissa olosuhteissa moni saa todella keksiä keinoja Rogerin kaatamiseksi, enkä yllättyisi jos Roger jatkaisi tästä lohkosta jatkoon kliinisesti ja siis puhtaalla pelillä. Pieni kysymysmerkki Federerin ylle tuli kuitenkin sekä Baselin, että Pariisin turnauksista, joissa peli ei hyvästä menestyksestä huolimatta ollut aivan raiteillaan, vaan hieman yllättävääkin hakemista nähtiin muun muassa lähes aina vaarallisen ja tappavan kämmenen kanssa. Kaiken on oltava nyt kohdillaan, jos Roger ajattelee haastavansa Djokovicin voittotaistelussa. Rogerilta voittoon vaadittaisiin 110-prosenttinen onnistuminen, kun Djokoviciltä siihen riittänee tässä iskussaan ikään kuin 90-prosenttinen suoritus.
2) Kevin Anderson
Upean kauden pelannut Kevin Anderson kruunaa vuotensa Lontoossa ja taistelee kynsin hampain lohkon kakkospaikasta Rogerin takana. Voi kiusata jopa Rogeria, sillä on saanut kasvatettua rajusti suurpelaajan auraansa kauden aikana. Se antaa paljon uskoa ja itseluottamusta tekemiseen. Iso peli on todellakin olemassa, jonka päälle Anderson voi rakentaa jatkopaikkaansa, sillä en usko Nishikorin ja Thiemin hätyyttelevän peleillään Andersonin voimapeliä.
3) Kei Nishikori
Osittain tutut ja osittain uudetkin miehet tuntuvat olevan aina jotenkin Nishikorin edellä ja niin tälläkin kertaa, sillä Nishikori joutunee taipumaan isompiensa edessä. Taistelusta ei jää mitään kiinni, mutta tulivoima ei sittenkään tahdo riittää isompien horjuttamiseen. Leima top5-kaverista, joka ei terävintä kärkeä isolla stagella juuri voita, istuu tiukassa. En usko sen muuttuvan Lontoossakaan. Ensimmäinen ottelu Rogeria vastaan pitäisi jotenkin kääntää kotiin, jotta usko riittäisi läpi turnauksen. Jatkopaikka ratkeaa viimeistään Anderson-ottelussa, mutta mutta... Nääh, ei jatkoon.
4) Dominic Thiem
Thiemin lopullista läpimurtoa kärkeen on odotettu nyt 2-3 massakautta, mutta sitä ei ehkä vieläkään ole aivan siinä mittakaavassa tullut kuin olisi voinut toivoa. Vaikka Thiem on parantanut peliään myös kovilla alustoilla ja jopa sisäkentillä, niin silti tässä seurassa on monta parempaa sisätennispelaajaa kuin Thiem. Tähän lohkoon heitä osuu kolme, joten jatkopaikka lienee äärimmäisen kovan työn takana. Ei jatkoon. Uusi Nadal näissä peleissä eli olisi voittajasuosikki vain, jos alustana olisi massa.
Semifinaalit:
Djokovic vs. Kevin Anderson
Federer vs. Cilic
Finaali:
Djokovic vs. Federer
Voittaja:
Djokovic.
10/11/2018
Vasurilla testaten: NextGen-säännöt
Tällä viikolla Milanossa on pelattu jo toista kertaa nuorten, alle 21-vuotiaiden, pelaajien lopputurnausta kahdeksan parhaan pelaajan kesken. Viime vuonna turnauksen sääntöjä ja formaattia ruodittiin blogissa toukokuussa sekä joulukalenterin luukussa 21, joten tänä vuonna oli aika testata näitä käytännössä.
Takana on nyt kourallinen näitä NextGen-eriä harjoituskentältä, joten aika paketoida omat fiilikset.
Erät neljään gameen, tie-break 3-3-tilanteessa
Päällimmäinen tunne formaatista on edelleen tietynlainen hektisyys sekä tarkkuus, sillä lyhyempi erä ei jätä paljonkaan aikaa pelin tai tuntuman hakemiseen. Siksi onkin erittäin hyvä, että formaattiin kuuluu erityisesti ammattilaiskentillä kiinteästi paras viidestä -systeemi. Tähän ei kuitenkaan ole ollut omilla 1-1.5h harjoitusvuoron aikana aikaa, sillä sen verran tasaista on pelikavereiden kanssa otellessa ollut.
Lyhyessä erässä on kuitenkin erityisen tärkeää se, ettei huonompia väligeimejä tule. Ei varsinkaan omissa syötöissä, eikä varsinkaan, jos olet aloittanut erän palauttajana. Vastustajan murto esimerkiksi tilanteessa 1-2 jättää enää yhden paikan vastamurron yrittämiseen, 1-3-tilanteessa.
Itse suosisin sitä, että tie-break tulisi vasta tilanteessa 4-4, eikä siis jo 3-3:ssa. Erä pidentyisi hieman, mutta se jättäisi hieman enemmän aikaa pelin virtausten vaihtelulle. Nyt erä usein ohi yhdellä murrolla. Ja jos taas syötöt kulkevat, niin tiebreakejä tuntuu tulevan paljon jo harrastelijatasolla, puhumattakaan ammattilaispelaajista, kuten olemme tällä viikolla Milanossa nähneet.
Verkkosyöttö
Uusissa säännöissä peli siis jatkuu normaalisti, vaikka syöttö osuisikin verkkoon. Tämä on hieman kaksijakoinen sääntö. Periaatteessa pidän tästä muutoksesta, mutta se vaatii hurjasti vielä toistoja alle. Tähän on nimittäin yllättävän vaikeaa reagoida riittävän nopeasti, sillä niin syvällä selkärangassa on syötön uusinta näissä tapauksissa. Ei näitä tietenkään paljon ole vielä tullut. Aikaa tämän säännön sisäänajo siinäkin mielessä vaatii.
Lisäksi kuten jo aiemmissakin postauksissa nostin, ovat verkkonauhat halleissa kireydeltään erilaisia. Osassa halleja pallo todella kuolee löysään nauhaan, kun taas joissain halleissa pallo kimpoaa pidemmälle. Mutta hyvä uudistus varmasti, kunhan tähän vain tottuu. Luulen, että hyödyt menevät syöttäjän ja vastaanottajan kesken keskimäärin tasan eli osa syötöistä helpottuu, osa vaikeutuu. Toki, jotenkin väärältä se ässä verkkonauhan avustuksella ainakin itsestä vielä tuntui.
No-ad ja ratkaiseva piste
Tasan, etu, tasan, etu ja niin edelleen olisi tämän formaatin myötä jäämässä historiaan, kun tilanteessa 40-40 pelataan ratkaiseva piste syöttäjän päättämään syöttöruutuun. Tämän jättäisin kyllä vain nelinpeliin. Osittain siksi, että olen ehkä hieman traditionaalinen tenniksen suhteen, mutta myös siksi, että tiukoissa paikoissa edun taistelu ja geimin voittaminen on juuri sitä henkistäkin taistelua voitosta, jota tenniksen kuuluu ollakin. On suorastaan ihanaa vääntää voitoista näin, kun geimin voitto vaatii tasaisessa geimissä ne kaksi tai peräti kolme perättäistä pistettä. Lisäksi muutenkin nopea formaatti nopeutuu tässä kohtaa mielestäni vähän liikaa ja jättää jopa tuurille tilaa.
Valmentajan käyttö erien välissä
Tämä ei tietysti omissa peleissä ole juurikaan edes mahdollista, joten tätä ei ole tullut testattua. Siitä huolimatta oma näkemys on selvä: ei jatkoon. Tiedän, että tätä on vaikea jopa kitkeä pois tenniksestä ja serenagaten myötä paineet tämän muuttamiseksi voivat jopa kasvaa tulevina vuosina, mutta ei, ei ja vielä kerran ei.
Toki WTA-kiertueella tätä on kokeiltu jo, mutta en näkisi tätä hyvänä lajille tai sen kehitykselle ehkä aivan pienimmät juniorit (alle 10- tai 12-vuotiaat) pois lukien, joiden koutsaaminen jossain määrin pelin aikana voisi jopa viedä junioreiden peliä isosti eteenpäin. Mielestäni pelaajan kuuluu tehdä tenniksessä itse ratkaisunsa kentällä ja niiden ongelmien ratkaisemisessa, joita vastustaja asettaa.
Rajatuomarittomuus
Tästäkään ei ole omissa peleissä kokemusta, mutta ammattilaiskentillä tämä suunta on oikea. On käytännössä turhaa pitää virheitä tekeviä tuomareita linjoilla, kun teknologia mahdollistaa aukottoman linjan. Turhat säädöt pelaajien haastojen sekä tuomareiden kanssa jäävät näin pois ja peli virtaa paremmin eteenpäin.
Pyyheteline
Jälleen kerran oikeaa kehitystä. Pallopoikien pyyhepalvelu on pelaajille varmasti arjen luksusta, mutta kuuluuko pyyhkeen kantaminen oikeasti pallopojan tehtäviin? Niin, ei minustakaan. Varsinkin kun osa pelaajista on viime aikoina moukkamaisesti jopa valittanut liian hitaasta palvelusta, joten tämä toimisi myös hyvänä rangaistuksena.
Paljon siis hyvää ja kaunista, mutta jonkin verran vielä viilattavaakin.
Takana on nyt kourallinen näitä NextGen-eriä harjoituskentältä, joten aika paketoida omat fiilikset.
Erät neljään gameen, tie-break 3-3-tilanteessa
Päällimmäinen tunne formaatista on edelleen tietynlainen hektisyys sekä tarkkuus, sillä lyhyempi erä ei jätä paljonkaan aikaa pelin tai tuntuman hakemiseen. Siksi onkin erittäin hyvä, että formaattiin kuuluu erityisesti ammattilaiskentillä kiinteästi paras viidestä -systeemi. Tähän ei kuitenkaan ole ollut omilla 1-1.5h harjoitusvuoron aikana aikaa, sillä sen verran tasaista on pelikavereiden kanssa otellessa ollut.
Lyhyessä erässä on kuitenkin erityisen tärkeää se, ettei huonompia väligeimejä tule. Ei varsinkaan omissa syötöissä, eikä varsinkaan, jos olet aloittanut erän palauttajana. Vastustajan murto esimerkiksi tilanteessa 1-2 jättää enää yhden paikan vastamurron yrittämiseen, 1-3-tilanteessa.
Itse suosisin sitä, että tie-break tulisi vasta tilanteessa 4-4, eikä siis jo 3-3:ssa. Erä pidentyisi hieman, mutta se jättäisi hieman enemmän aikaa pelin virtausten vaihtelulle. Nyt erä usein ohi yhdellä murrolla. Ja jos taas syötöt kulkevat, niin tiebreakejä tuntuu tulevan paljon jo harrastelijatasolla, puhumattakaan ammattilaispelaajista, kuten olemme tällä viikolla Milanossa nähneet.
Verkkosyöttö
Uusissa säännöissä peli siis jatkuu normaalisti, vaikka syöttö osuisikin verkkoon. Tämä on hieman kaksijakoinen sääntö. Periaatteessa pidän tästä muutoksesta, mutta se vaatii hurjasti vielä toistoja alle. Tähän on nimittäin yllättävän vaikeaa reagoida riittävän nopeasti, sillä niin syvällä selkärangassa on syötön uusinta näissä tapauksissa. Ei näitä tietenkään paljon ole vielä tullut. Aikaa tämän säännön sisäänajo siinäkin mielessä vaatii.
Lisäksi kuten jo aiemmissakin postauksissa nostin, ovat verkkonauhat halleissa kireydeltään erilaisia. Osassa halleja pallo todella kuolee löysään nauhaan, kun taas joissain halleissa pallo kimpoaa pidemmälle. Mutta hyvä uudistus varmasti, kunhan tähän vain tottuu. Luulen, että hyödyt menevät syöttäjän ja vastaanottajan kesken keskimäärin tasan eli osa syötöistä helpottuu, osa vaikeutuu. Toki, jotenkin väärältä se ässä verkkonauhan avustuksella ainakin itsestä vielä tuntui.
No-ad ja ratkaiseva piste
Tasan, etu, tasan, etu ja niin edelleen olisi tämän formaatin myötä jäämässä historiaan, kun tilanteessa 40-40 pelataan ratkaiseva piste syöttäjän päättämään syöttöruutuun. Tämän jättäisin kyllä vain nelinpeliin. Osittain siksi, että olen ehkä hieman traditionaalinen tenniksen suhteen, mutta myös siksi, että tiukoissa paikoissa edun taistelu ja geimin voittaminen on juuri sitä henkistäkin taistelua voitosta, jota tenniksen kuuluu ollakin. On suorastaan ihanaa vääntää voitoista näin, kun geimin voitto vaatii tasaisessa geimissä ne kaksi tai peräti kolme perättäistä pistettä. Lisäksi muutenkin nopea formaatti nopeutuu tässä kohtaa mielestäni vähän liikaa ja jättää jopa tuurille tilaa.
Valmentajan käyttö erien välissä
Tämä ei tietysti omissa peleissä ole juurikaan edes mahdollista, joten tätä ei ole tullut testattua. Siitä huolimatta oma näkemys on selvä: ei jatkoon. Tiedän, että tätä on vaikea jopa kitkeä pois tenniksestä ja serenagaten myötä paineet tämän muuttamiseksi voivat jopa kasvaa tulevina vuosina, mutta ei, ei ja vielä kerran ei.
Toki WTA-kiertueella tätä on kokeiltu jo, mutta en näkisi tätä hyvänä lajille tai sen kehitykselle ehkä aivan pienimmät juniorit (alle 10- tai 12-vuotiaat) pois lukien, joiden koutsaaminen jossain määrin pelin aikana voisi jopa viedä junioreiden peliä isosti eteenpäin. Mielestäni pelaajan kuuluu tehdä tenniksessä itse ratkaisunsa kentällä ja niiden ongelmien ratkaisemisessa, joita vastustaja asettaa.
Rajatuomarittomuus
Tästäkään ei ole omissa peleissä kokemusta, mutta ammattilaiskentillä tämä suunta on oikea. On käytännössä turhaa pitää virheitä tekeviä tuomareita linjoilla, kun teknologia mahdollistaa aukottoman linjan. Turhat säädöt pelaajien haastojen sekä tuomareiden kanssa jäävät näin pois ja peli virtaa paremmin eteenpäin.
Pyyheteline
Jälleen kerran oikeaa kehitystä. Pallopoikien pyyhepalvelu on pelaajille varmasti arjen luksusta, mutta kuuluuko pyyhkeen kantaminen oikeasti pallopojan tehtäviin? Niin, ei minustakaan. Varsinkin kun osa pelaajista on viime aikoina moukkamaisesti jopa valittanut liian hitaasta palvelusta, joten tämä toimisi myös hyvänä rangaistuksena.
Paljon siis hyvää ja kaunista, mutta jonkin verran vielä viilattavaakin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)