17/07/2017

Jälkipelit: Roger Federer vs. Marin Cilic, finaali Wimbledon 2017

Roger Federer otti siis omansa ja jatkoi ennätystehtailuaan tuoreimmalla Wimbledon-voitollaan. Näyttääkin vahvasti siltä, että Roger Federeriä ei ole ulkona voittotaistoista ennen kuin Roger Federerin ei enää osallistu taistoihin. Tämä siis lähinnä itsellenikin muistutukseksi.

Mutta olihan tämä kahdeksas Wimbledon-voitto uskomaton suoritus, vaikka hän isoin suosikki lempialustallaan tietysti olikin (ja huom. jopa vasurilla-blogissa). Silti on älyttömän kova näyttö, ettei hän hävinnyt turnauksessa erääkään ja että hän kesti myös menestyspaineet upeasti. Kukaan ei päässyt kunnolla edes iholle tällä kertaa.

Itse finaali on nopeasti kiteytetty, sillä hyvän ja lupaavan alun jälkeen Marin Cilic mureni täysin paineiden alla. Tarvittava flow ei täyteen kukoistukseensa koskaan päässyt ja virheet kasautuivat yksipuolisesti kroaatille, eikä Federeriltä vaadittu lopulta mitään ultimaattista esitystä.

Cilicin pelikirja ottelun alussa oli kuitenkin oikea ja lupaava eli Federerin rystypuolen moukaroiminen syötöillä ja peruslyönneillä takarajan päältä, mutta ottelun edetessä ja pään hajotessa ei näistä sivuista ollut enää tietoakaan. Alkua lukuun ottamatta Cilic ei oikeastaan päässyt niitä enää toteuttamaankaan, sillä jopa ne harvat tappopaikkoihin edenneet pallot sulivat lopulta usein karmeisiin virheisiin. Ykkössyöttö petti pahoin ja Federer kävi upeasti päälle kroaatin kakkosista, mikä puuroutti myös Cilicin peruspelin täysin. Hyvä esimerkki siitä, kuinka tärkeä ykkössyötön onnistumisprosentti näillä

Kun Federerin syöttäminen oli ja on edelleen lähes jumalaista, ei Cilic pystynyt edes kohtuulliseen palautuspeliin, joten lopputulos oli nähtävissä viimeistään ensimmäisen erän jälkeen.

Myös mentaalisesti ottelu oli oikeastaan ohi ensimmäisen erän jälkeen, kun Cilic ei saanut sitä yhtä paikkaansa vahvan alun päätteeksi konvertoitua murroksi. Lisätuskaa loi tietysti Federer, joka painetta lisäämällä (lähempää palauttaen) teki murron heti seuraavassa pelissä. Tämän jälkeen henkinen yliote siirtyi täysin Federerille, joka vapautui selvästi, samalla kun Cilic vaipui täysin yöhön.

Jäämme vesi kielellä odottamaan, miten kausi tästä jatkuu. Kovien kenttien syyskaudesta on tulossa kerrassaan mielenkiintoinen, vaikka näyttää siltä, että esimerkiksi Novak Djokovic ja Andy Murray ovat loukkaantumistenkin muodossa jäämässä tällä erää kelkasta. Ilmeisesti Djokovic harkitsee jopa pidempää taukoa peleistä. Kun myös Rafael Nadal on pelannut tällä kaudella jo paljon ja käsillä on se aika kaudesta, joka ei enää suurimpia menestystoiveita tarjoa, niin Federerin nykyiselle kuntohuipulle voisi olla jatkotilausta. Varmasti yksi US Open-voittokin vielä maistuisi. Kun pahimmat uhkaajat eivät ole myöskään iskussa, niin tätä houkutusta on varmasti vaikea vastustaa.

Tilausta ja ennen kaikkea myös tilaa olisi nyt myös nuorten esiinmarssiin Grand Slam-tasolla. Roomassa toki Alexander Zverev Masters-turnauksen jo voittikin, mutta muuten poikaset ovat olleet vieläkin poikasia ja isot turnaukset ovat sitkeästi vanhemman kaartin keskinäisiä vääntöjä. Uusi aika ei voi olla enää kaukana, mutta vakuuttavaa tämä kuninkaallisten hallinta vieläkin on vai mitä mieltä olette tästä?


Nyt blogi vetäytyy loppukuuksi loman viettoon. Kiitos kaikille lukijoille Wimbledon-urakasta ja hyvää kesää!

15/07/2017

Ennakko: Roger Federer vs. Marin Cilic, Wimbledon 2017

Lähes kaksi viikkoa takana ja turnaus on loppuhuipennusta vaille valmis! Tässä ennakko Roger Federerin ja Marin Cilicin finaaliin!

Kuten blogissakin on jo ennen ja turnauksen aikana monesti tuotu esiin, astelee finaaliin turnauksen selkeä ykkössuosikki Federer sekä lopulta tämän kovin haastaja Cilic. 

(Huom. Tällä kertaa jopa turnausennakko piti finaalikaksikon osalta kutinsa, samoin kuin semifinaaliennakko voittolukemineen, mutta mennäänpä asiaan.)

Koko turnauksen ajan Federerin peli on näyttänyt juuri niin pelottavalta kuin etukäteen odotettiin. Erätappioita ei ole ja kukaan ei ole saanut nopealla nurmella ahdistettua Rogeria edes kovin ahtaalle. Pelilliset keinot kukistaa sveitsiläinen ovatkin todella vähissä. Federer on niin monipuolinen ja pelin heikkoudet rysty mukaanlukien ovat olleet tänä vuonna todella vähissä.

Vaikka pidänkin Federeriä erittäin suurena ennakkosuosikkina finaalissakin, niin vaikuttaa siltä, että tällä alustalla suurin mahdollisuus voittoon Federeriä vastaan on juuri finaalivastus Cilicillä. 

Hänen ainut keinonsa täytyy olla yksinkertaisesti aivan älytön voimatennis, jossa hän on parhaimmillaan yksi parhaista, ellei peräti paras. Hän on tehnyt sen isossa ottelussa kerran aiemmin (US Open 2014), joten tietenkin hänellä on pieni mahdollisuus tehdä se sunnuntain finaalissa uudestaan. Mahdollisuus on pieni, mutta se on olemassa.

Samalla hänen tulee kuitenkin olla ajattelematta viime vuotta, jolloin hän hävisi puolivälierän Federeriä vastaan 2-0-eräjohdosta, jota jossain mielessä voisi kai sulamiseksikin sanoa. Tuon kaltaisia tappioita on tullut muuten vuoden sisään valitettavasti muitakin, kuten Davis Cup-finaalissa. Ciliciltä vaaditaankin koko sunnuntai-iltapäivän ajan hurjaa fokusta, kylmäpäisyyttä ja tyyneyttä.

Mutta takaisin finaalin pelillisiin asetelmiin. On päivänselvää, että molempien tulee syöttää parhaalla mahdollisella tasollaan. Saada paljon suoria pisteitä syötöllä ja luoda painetta vastustajan syöttövuoroille. 

Erityisen tärkeää hyvä syöttäminen on Cilicille, sillä Federer on kaksikon parempi palauttaja ja hänelle riittää todennäköisemmin yksikin murtopallo, yksikin vähän kesympi kakkossyöttö, joista sveitsiläinen rankaisee pomminvarmasti lähes joka kerta. Cilic ei ole ollut ehkä aivan armoton paikkojensa hyödyntäjä palautusgeimeissään ja se saattaa kostautua finaalissa. Nyt jos koskaan ei ole paikkoja hukattavaksi. Federer on mestari kaivamaan itsensä ylös kuopasta syötöllään. Paikkoja ei siis kroaatille tule sunnuntainakaan montaa, jos yhtään.

Cilicin on syöttämisessä pyrittävä erityisesti tarkkaan sijoitteluun. Federer osaa kyllä vastata koviin syöttöihin ja välillä jopa täysin älyttömällä tavalla, mutta kurotuspalautuksissa ei Federerkään ole parhaimmillaan. Näihin blokkauksiin on Cilicin iskettävä keskittyneesti kakkoslyönneillä kiinni ja runtattava niitä kylmäpäisesti, ikään kuin aivot narikassa läpi sieltä, minne Federerillä on pisin matka tai sitten selkeästi selän taakse, jos siellä on vain tilaa. Kikkailu ei nyt auta. Federer voi näistäkin tehdä muutaman hokkuspokkusrystypitkinlinjaawinnerin, mutta pitkässä juoksussa se ei saa riittää mihinkään. Ja siitä Cilic voi huolehtia vain itse.

Peruslyönneissä tulee Cilicin tehdä statement joka kerta, sillä jos hän ei sitä tee, Federer tekee. Lyönti vailla tarkoitusta on kuin tykinruokaa Federerille ja kuskin paikalle tällä alustalla on käytännössä mahdoton enää päästä. Sveitsiläinen tulee niin hyvin vastaan ja parhaimmillaan verkolle saakka, joten tätä tsunamia vastaan on hyödytöntä taistella puolustusasemista. Taistelu on voitettava jo merellä pommittamalla. 

Federerin kohentuneesta rystystä huolimatta rystypuoli on se, jonne tulistusta on enemmän ohjattava. Kämmenpuolen sijoituksissa aikaa ei saa puolestaan juuri jäädä, vaan on hyvällä kulmalla on pakotettava Federeriä squash-tyyppisiin lyönteihin. Rystypuolen sliceenkaan ei Rogerille saa antaa liikaa aikaa, sillä Cilicin lyönnin matalasta painopisteestä ja ihailtavasta jalkatyöstä huolimatta Federerin slice on murhaavan tehokas. Sitä on pakko nostaa verkon yli ja jos tämä jää puolittaiseksi, niin turpaan tulee seuraavasta lyönnistä.

Karrikoiden voisi sanoa, että se kumpi saa pelata enemmän omaa peliään voittaa. Se tarkoittaa myös oman takarajan valloitusta ja aktiivista pyrkimystä lyödä kentän sisäpuolelta. Ciliciltä oman pelin optimaaliseen toteuttamiseen vaaditaan toki huomattavasti enemmän. Hänen on löydettävä aivan ultimaattinen pelitasonsa, kun Federerin perustasokin riittää hyvin pitkälle finaalissa.

Hyvin roikkumalla ja kylmästi pelaamalla Cilic voi kuitenkin saada luotua sitä painetta, jota Federer ei ole pitkään aikaan kokenut. Tämä yhdistettynä turnauksen hurjiin voittopaineisiin voi olla ajoittain liikaa ja niihin on Cilicin päästävä kiinni. Jotenkin Cilicin olisikin aivan pakko voittaa ensimmäinen erä sekä kolmesta ensimmäisestä erästä kaksi.

Tähän en kuitenkaan usko. Federer on nyt todella vahva ja eränumerot 3-1 tuntuvat osuvilta.

Eurosport2 ja vapaan jakelun ilmaiskanava TV5 näyttävät finaalin klo 16 alkaen.

13/07/2017

Ennakko: Semifinaalit, Wimbledon 2017

Wimbledonissa pelataan paikoista sunnuntain finaaliin. Tuttuun tapaan pusketaan ilmoille ennakko tässä ja nyt!

Marin Cilic vs. Sam Querrey
Kirjaimellisesti isojen poikien kohtaaminen, jossa lähes kaksimetriset jätit mättävät palloa vajaasta neljästä metristä kahtasataa alaspäin ja yrittävät siinä sivussa selvittää vastustajan syötön saloja ja suuntia ottelun ajan. 

Näiden kahden molemmat kohtaamiset Wimbledonissa (2009 ja 2012) ovat menneet viiteen erään ja kohtaamisista jälkimmäinen on jopa Wimbledon-historian toiseksi pisin miesten kamppailu (viides erä 17-15 Cilicille) sen Isner vs. Mahut -kamppailun jälkeen. Molemmat kohtaamiset on voittanut Cilic ja vahvoilla hän lienee nytkin, sillä on monta tekijää, jotka puoltavat kroaatin voittoa.

Jos syöttäminen ja sen paremmuus menee hurjuudessaan suurin piirtein tasan ja on molempien pelin kannalta se isoin kulmakivi, niin vaaka alkaa kallistumaan Cilicille peruslyöntipelissä, fyysisessä kuormassa, monipuolisuudessa ja henkisessä valmiudessa. 

Peruslyöntipelissä Marin Cilicin ihailtava ja ruoholle täydellisesti istuva ison miehen, mutta matalan painopisteen liikkumisen mahdollistava peruslyönti on sopivan suoraa ja tulista. Pallo ei nouse Querreyn kenttäpuoliskolla kovinkaan korkealle vaan liukuu kiitäen kentän pintaa pitkin eteenpäin. Cilicin lyöntiasennossa kannattaa tosiaankin ihailla sitä kuinka alhaalta iso mies tarvittaessa lyöntejään tulittaa. Vertailukohdaksi voi ottaa vaikkapa vastustaja Querreyn. 

Muutenkin Cilic on peruspelissään hieman sitkeämpi, varmempi ja ratkaisuvalikoimaltaan myös monipuolisempi. Tulivoimaa löytyy molemmilta puolin ja kun puolustuskin on aavistuksen Querreytä parempi niin, kovin paljon yhdysvaltalaisen ei kannattaisi takakenttäpelin varaan jättää. Karmeaa pommia heti puolittaisistakin paikoista, varsinkin palautusgeimeissä. Omissa syötöissä sitten tappavia syöttö-kämmenyhdistelmiä, jotka ovat molemmille pelikirjan peruskauraa ja kivijalka. 

Verkollenousuja pelaajista ei vierasta kumpikaan, mutta varsinaisia serve&volley-pelaajia he eivät ole, vaan he käyttävät tätä vain ajoittain yllätysmomenttina. Syötön jälkeinen lyönti on molemmilla usein peruslyöntipommi kämmeneltä, jonka jälkeen tilanne verkon suhteen arvioidaan uudestaan. Siellä käydään kuitenkin usein antamassa se viimeinen isku.

Fyysinen kuorma voi muodostua ottelun aikana yhdeksi isoksi tekijäksi. Molemmilla on nyt alla viisieräinen, mutta Querreyllä peräti kolme viimeisintä ottelua ovat olleet viisieräisiä. Se ei voi olla enää vaikuttamatta näin isolla miehellä. Jos ehdoton terävyys ei löydy, marssii Cilic finaaliin suoraan kolmessa erässä.

Sen hän voi tehdä toki muutenkin, sillä Grand Slam-semifinaali ja erityisesti se tyrkyllä oleva Grand Slam-finaali kutittaa varmasti enemmän Querreyn päätä kuin US Openin kertaalleen voittaneen Cilicin. 

Kroatialainen on muutenkin osoittanut upeaa kypsyyttä ja rauhallisuutta läpi turnauksen ja aivan erityisesti hankalassa ottelussaan Gilles Mulleriä vastaan. Hän on selvästi man on a mission tällä hetkellä.

Näillä teeseillä näkisin, että tämän rankkarikisatyyppisen syöttöjuhlan vie Cilic erin 3-1.

Roger Federer vs. Tomas Berdych
Kuten edellispostaukseni reality check (osa 2) turnauksen tilannetta avasi, niin edelleen näen vahvasti, että turnauksessa on vain yksi suosikki. Roger Federer. 

On ehdottomasti yksi tennisvuoden isoimpia tapauksia, jos hän tässä turnauksessa jollekin häviää. Mahdollisessa tai todennäköisessä finaalissa on toki finaalin paineet, mutta semifinaalissa, varsinkaan Tomas Berdychiä vastaan isompia paineita tuskin on.

Berdych on toki taitava pelaaja ja ollut sitä aina, mutta se viimeinen askel on jäänyt ottamatta. Se pieni, mutta toisaalta jättimäinen, henkinen askel. Valitettavasti. Taitoa, voimaa ja ajatustakin tosiaan on, mutta pelin toteutus on murentunut liian monta kertaa ratkaisuhetkillä ja harmittavasti kaikki tietävät sen. Myös ja erityisesti Roger Federer.

Tämän takia Berdychin on miltei mahdotonta päästä luomaan riittävää painetta henkisesti paljon kovemmalle Federerille, jotta tätä saisi edes hetkellisesti horjutettua. Kun näitä hetkiä vaaditaan pitkässä Grand Slam-ottelussa jatkuvasti, niin tehtävä on tsekille miltei mahdoton. 

Jotenkin Berdychin olisi siis pystyttävä roikkumaan Federerin liiveissä mahdollisimman pitkään ja loppuun saakka, mutta juuri se henkisten voimavarojen loppuminen latistanee ottelun kesken kaiken ja kaikki alkavat odottelemaan vain ottelun loppumista. Karatessaan Federer vain lisää kierroksia, sillä itseluottamus tällaisissa otteluissa kasvaa kasvamistaan ja matsista tulee usein pikkunätti näytösottelu todellisen taistelun sijaan. 

Berdychin aloituksen tuleekin olla kerrassaan timanttinen ja hänen on pyrittävä hoitamaan omat syötöt niin viileästi, että hän saisi kasattua edes vähän painetta Federerille omiin syöttöihin. Korkea ykkösyötön onnistumisprosentti ja sen päälle jäätävää kakkoslyöntiä vailla mitään epäröintejä. Metrin marginaalia ja tulivoimaa tottelee vanhoine jalkoineen Federerkin ja juuri siihen Berdychin tulee ottelussa tähdätä. Kaikenlaisessa kikkailussa ja peruslyöntipallottelussa hän jää aina kakkoseksi taitavammalle sveitsiläiselle.

Vaikea tätä on kyllä mitenkään muuten nähdä kuin kolme nollana Rogerille.

12/07/2017

Reality check, osa 2, Wimbledon 2017

Hyvä on, yleisön pyynnöstä osa kaksi. Se onkin tällä kertaa varsin lyhyt ja onpa tässä jonkin sortin mantraakin jo havaittavissa.

Ennen turnausta. Roger.
Alkukierrokset. Roger.
Keskikierrokset. Roger.
Loppukierrokset. Roger.
Turnauksen jälkeen. Roger.

Roger, Roger, Roger. Niinpä. 

Vai uskooko joku lukijoista, että joku kolmikosta Berdych, Querrey ja Cilic kaataa sveitsiläisen? Wimbledonin finaalissa Federerin kaatoon vaaditaan kyllä jotain ihan muuta jengiä. He ovat kuitenkin jo telakalla tai lomilla. Ja nyt en puhu RajaTe:n, enkä edes PuiU:n ikämiehistä. ;)

11/07/2017

Ennakko: Puolivälierät, Wimbledon 2017

Keskiviikkona Wimbledonissa pelataan miesten puolivälierät, tässä ennakko!

Andy Murray vs. Sam Querrey
Kun Sam Querrey tiputti viime vuonna Novak Djokovicin, aloitti hän samalla serbin alamäen, jota on jatkunut nyt vuoden verran. Andy Murrayn alamäki alkoi puolestaan jo alkuvuodesta, joten sinänsä yhdysvaltalaisella on mahdollisuudet tässä vaikka mihin.

Murray ei ole ollut kauden alkupuoliskolla entisensä, eikä itseluottamus hyvistä Wimbledon-otteista huolimatta ole varmaan vielä maksimiin noussut. Kun taustalla mahdollisesti on vielä jotain vaivaa, niin pakko tässä on Querreylle jotain mahdollisuuksia antaa. Varsinkin, kun miehen syöttöpeli on toimiessaan suuri pelote kenelle tahansa. Jos sillä on kaatunut Wimbledonissa hyvä palauttaja Djokovic, niin kyllä sillä voi kaatua myös Murray. Paljon riippuu nimenomaan Querreyn syötöstä. Jos se toimii, voi sen päälle rakentaa helposti tappavan kakkoslyönnin, jolla moukaroida Murrayta pitkin keskuskenttää.

Toki Murrayn voittamiseen vaaditaan muutakin. On oltava valmis iskemään useasti saman pallon aikana, sillä Murrayn liike ja sitkeä puolustus tuovat lisäpainetta hyökkäyspeliin. Kaikkea ei saa skotin kilvestä läpi, joten paikkojen rakentelussa tulee olla huolellinen ja varsinkin kärsivällinen. Riittävän pahaa, ettei Murray pääse vastahyökkäykseen, mutta kuitenkin niin, että marginaalit eivät missään nimessä petä. Jos tulitus menee räiskimiseksi, Murray ei anna erääkään.

Räiskimiseen on nyt muutenkin suuri vaara, sillä Querreyllä on alla kaksi viisieräistä ja toisen kierroksen neljäeräinenkin. Ison miehen turnauskuorma on noin kaksi tuntia isompi, joten nähtäväksi jää, vaikuttaako se Querreyn terävyyteen. Palautuspelissä on erityisen tärkeää luoda Murraylle jatkuvaa painetta.

Luulen kuitenkin, että viimevuotisen puolivälieräpaikan uusiminen on Querreylle jo niin iso saavutus, että Murray on lopulta nälkäisempi ja taistelee tästä tuttuun murraymaiseen tyyliin voiton vaikka väkisin. Murray jatkoon erin 3-1.

Marin Cilic vs. Gilles Muller
Turnauksen yllätyksen järjestäneen Mullerin voitto Rafael Nadalista käytiinkin jo läpi edellisessä postauksessa. Huolimatta Nadalin superstarastatuksesta sanoisin, että keskiviikon haaste on lopulta jopa kovempi. Match-upina Nadal on sopivampi varsinkin nurmella kuin kovempaa ja suorempaa tulittava Cilic, jonka luodeista on vaikea lähteä rakentamaan hyökkäyspaikkoja, verkolle nousuista puhumattakaan.

Toissapäiväisen, lähes viiden tunnin, kamppailun jälkeen oikean terävyyden löytyminen voi olla Mullerille haasteellista, kun alla on aiemmilta kierroksilta toinenkin viiden erän kamppailu. Verkkopelaaminen ja niiden valmistelu vaatii herkkyyttä ja terävyyttä hurjasti myös jaloilta, joten voi olla, että ottelussa nähdään keskiviikkona hieman passiivisempi ja siis väsyneempi Muller, kuin vaikkapa Nadalia vastaan. Liian paljon jäänee nyt peruslyöntipelin varaan, joka ei varsinaisesti ole Mullerin vahvin osa-alue.

Se sopii tietysti hyvin Cilicille, joka on raivannut tiensä puhtaalla pelillä kvartseihin. Kroaatti vaikuttaa muutenkin olevan tämän vuoden ruoholla erittäin kovassa kunnossa. Kun tarjolla olisi myös uran paras Wimbledon-suoritus eli vähintään semifinaali, niin vahva on se tunne, että käsillä on hetki, jolloin Cilic itsensä sinne tulittaa. Syöttöä ja pauketta molemmilta peruslyöntipuolilta sekä sopivissa määrin verkkotappoja. Siinä kaava, jolla Cilic vie erin 3-0.

Roger Federer vs. Milos Raonic
Päivän mielenkiintoisen kamppailu, jossa on kuitenkin myös päivän suurimman antikliimaksin vaara. Federer ratsastaa tällä hetkellä hurjassa myötätuulessa ja tuntuu vahvasti siltä, että hän voi vain hävitä tämän vuoden Wimbledonin. Kaikki odottavat voittoa ja näillä peliesityksillä tunne on vain vahvistunut vahvistumistaan. Tästäkin jo viime viikolla bloggasin. Kuka voisi keksiä pelillisen kaavan, johon Federerillä ei olisi vastausta?

Se voi olla viime vuoden tapaan Milos Raonic, jolla on jopa kaksi viimeistä voittoa miesten keskinäisistä otteluista. En kuitenkaan anna tälle nyt isointa painoarvoa miesten puolivälieräkohtaamisessa.

Se, mille annan on se, että Raonic tulee olemaan ensimmäinen vastustaja tässä turnauksessa, jolla on parhaimmillaan sen luokan peli, jolla Rogeria voi vahingoittaa. Peli, johon Roger joutuu sopeutumaan. Ennen kaikkea peli, johon Federer itse ei välttämättä pysty kaikilta osin vaikuttamaan. Roger tietää tämän ja ensimmäistä kertaa tässä turnauksessa tämä voi hyvinkin näkyä paineina. Aiemmat vastustajat ovat olleet yksinkertaisesti enemmän tai vähemmän huonompia pelaajia kuin Roger. Raonic ei sitä välttämättä voimapelinsä piikkitasollaan ole.

Ei voi sulkea pois myöskään sitä, että viime vuonna Roger hävisi tämän kamppailun. Liukastuminen ja polven kolauttaminen olivat jossain mielessä jopa symbolisia kuvia tälle tappiolle, mutta siitä huolimatta Federer on noussut jälleen ja voittanut mm. tänä vuonna enemmän isoja turnauksia (3) kuin Raonic koko urallaan (0).

Isossa kuvassa suurta roolia näyttelee Raonicin iso peli. Syöttö ja sitä seuraava kämmen ovat täysin avainasemassa ja niiden on raadeltava sekä riepoteltava Federeriä läpi ottelun jatkuvalla paineella ja ihan koko ottelun ajan. Syöttöjen suunnat tulee olla sellaisia, että Federer joutuu nimenomaan kurottamaan niihin. Kontrailun hän kyllä osaa, varsinkin matalalla rystyslicellaan, mikä tekee pitkän kanadalaisen päivästä tuskaisen. Syöttöä seuraavan kämmenen on laitettava Federer arvailemaan suuntia ja tulitettava sitä terävästi ulos kentältä, jolloin lyönnin vaihteluväliksi tulee terävillä kulmilla yli kymmenen metriä. Hyvinkin aavistamalla Federer joutuu karmeaan kiireeseen tässä myllyssä.

Samaan on pyrittävä tietysti Federerinkin. Huolimatta Raonicin hyvästä ulottuvuudesta, myös pitkä kanadalainen on saatava kurotuksiin ja liikkeeseen. Iskettävä selän taakse, käytettävä jyrkkiä kulmia ja tultava verkolle luomaan painetta ja tappoihin. Matalat lähestymislyönnit juuri rystyslicen kanssa ovat pitkässä juoksussa myrkkyä Raonicille. Niiden tulee kuitenkin olla teräviä, ettei Raonic vain pääse tulittamaan niistä ohituksiaan.

Isossa kuvassa Raonicin peli on kuitenkin paljon monotonisempaa ja keinot lopulta melko yksipuolisia, kun niitä vertaa menestyneempien pelaajien keinoihin, kuten vaikkapa big fourin jäseniin. Toki jos tämä yksi tappokaava on riittävän hyvä, niin Wimbledonissa jos missä, sillä saa tuhoa aikaan.

Mielenkiintoisinta on kuitenkin seurata ottelua myös henkisellä kantilla, sillä kuten sanottua, tämä on ensimmäinen iso testi Federerille. Eräänlainen rankkarikilpailu, jollaisissa Roger on kyllä aina viihynyt. Uskonkin sveitsiläisen revanssiin erin 3-1.

Novak Djokovic vs. Tomas Berdych
Sitten päivän selvin ottelu. En keksi mitään keinoa, jolla Berdych voisi voittaa Djokovicin. Serbin peli ja henkinen kovuus ovat täyttä myrkkyä Berdychille. Tästä tuskin tulee edes kunnon taistelu, vaikkei Djokovic mielestäni vieläkään ole riittävän aktiivisella tasolla turnausvoittoa ajatellen. Hän on kuitenkin paljon parempi pelaaja kuin Berdych, joka puhtaassa lyömisessä ei paljon häviä Djokovicille, mutta kaikessa muussa matkaa serbiin sitten onkin.

Lisätaakkana ovat keskinäiset ottelut (25-2 Djokovicille), jotka näkyvät hyvässä ja pahassa molempien pelissä todennäköisesti ensimmäisestä pisteestä alkaen. Berdych ei usko ja Novak vaan tietää olevansa parempi.

Novak 3-0.

Gilles Mullerin yllätys

Tosiaan, Gilles Mullerin yllätysvoitto Rafael Nadalista oli kisan suurimpia yllätyksiä, mutta toisaalta, varsinkin näin jälkiviisaana, oliko se lopulta sittenkään niin iso yllätys?

Ensinnäkin Nadal on aina ollut vaikeuksissa hirmuvireessä olevien vasurien kanssa, johon Muller voidaan helposti tällä hetkellä laskea. Nadalin peruspelin lainalaisuudet eivät päde, kun kämmenpuolella onkin krossia vastassa toinen kämmen. Jo tämä tylsyttää Nadalin pelistä paljon pois. Sama tilannehan on viime vuosina pätenyt muun muassa Novak Djokovicin kanssa, jolta löytyy puolestaan hurjan vaarallinen rysty, jolla espanjalaista saa tylsytettyä melkoisesti.

Myös loistavaan vasurisyöttöön vastaamisessa oli Nadalilla nyt suuria vaikeuksia. Painoa, pituutta, terävyyttä ja tarkkuutta on vaikea lyödä palautukseen Wimbledonissa jos majailee lähempänä takaseinää kuin takarajaa. Varsinkin, jos vasuri Muller riepottelee syötöllään vielä noin seitsemän metrin vaihteluvälillä. 

Toinen pointti on alusta. Wimbledon ja sen ruohoalusta on ollut jo monta vuotta, tai oikeammin koko uran ajan hallien ohella, Nadalin vaikein alusta. Yläkierre ei vain pure ja sinkoudu kuten hitaammilla, kitkaisemmilla, kentillä. Vain absoluuttisessa suorituspiikissään hän on kyennyt voittamaan tällä alustalla. Toisellakin kerralla siihen vaadittiin hieman kaavion aukeamista (Wimbledon 2010). Vastaavasti Mullerille alusta on hänen parhaansa.

Pelitapaeroavuus pelaa myöskin tällä alustalla aggressiivisemman pelaajan laariin. Oli selvää, että takakentältä Muller ei tätä ottelua voita, joten hyökkäämällä hyvin, laadukkaasti ja ennen kaikkea monipuolisesti hän on vahvoilla. Nadalilla on kuitenkin omat kuvionsa, joihin usein liittyy useampi lyönti. Nyt siihen ei jäänyt useinkaan aikaa, joten eväätkin vähän loppuivat.

Se mistä voi olla hivenen enemmän, tai oikeastaan eniten ja aiheesta, yllättynyt on se, että mihin katosi Roland Garrosilla hankittu timanttinen itseluottamus? Missä oli lyöntien ja erityisesti palautusten paino sekä uskallus. Blokkipalautukset heijastuivat aivan liiaksi koko peliin, josta säteili välillä varovaisuus ja jopa passiivisuus. Back to square one?

07/07/2017

Reality check, osa 1, Wimbledon 2017

Kaksi kierrosta takana, joten aika tarkistaa ennustetta.

Suurin suosikki Roger Federer on aloittanut odotetun vahvasti ja jatkaa ennakkosuosikin viitalla. Ensimmäinen ottelu päättyi jopa vastustajan luovutukseen, joten energiaakin säästyi mukavasti. Toisen kierroksen ottelu Dujan Lajovicia vastaan oli hyvin hallussa huolimatta jonkinasteisesta jännityksestä, jonka Federer nosti ottelun jälkeen esiin.

Kakkossuosikkia on edelleen vaikea nimetä. Sekä Rafael Nadal, Andy Murray ja Novak Djokovic ovat selvittäneet tiensä jatkoon kivuttomasti. Kaikki ovat pelanneet mielestäni jopa yllättävän kypsää ruohotennistä kun huomioidaan se, mistä tilanteista he turnaukseen lähtivät. Kenelläkään ei ollut juuri ruohopeliä alla, Andyllä oli/on jonkinlaista lonkkavammaa ja niin edelleen. Nadalin pelin taso ja aktiivisuus on yllättänyt positiivisesti. Rafa näyttää jatkavan siitä, mihin Roland Garrosilla jäi.

Testit alkavat kuitenkin nyt. Nadal kohtaa vaarallisen Karen Khachanovin, joka voi hyvinkin aiheuttaa monenlaista ongelmaa. Djokovic kohtaa puolestaan Latvian Ernest Gulbisin, joka voi olla arvaamattomuudellaan ja ruohokenttäpelinsä rytmittömyydellä pahakin testi. Andyn taival jatkuu hieman kevyempänä, mutta kun lonkan kunto säilyy arvoituksena, voi edessä olla yllättäviäkin vaikeuksia.

Muista voisi nostaa esiin Marin Cilicin sekä myös Milos Raonicin, joista jälkimmäinen vaikuttaa loukkaantumisten jälkeen erittäin iskukykyiseltä. Syötön varaan pohjautuva pommituspeli ei toimiessaan jätä juurikaan mahdollisuuksia vastustajille. Hyvin paljon ratkeaakin henkisellä ja fyysisellä turnauskestävyydellä.

Kolmas kierros alkaa tänään, mutta vähän on jotenkin odottava tunnelma ja neljännen kierroksen herkkupalojen (mm. Federer vs. Dimitrov, A. Zverev vs. Raonic, Cilic vs. Nishikori) odottelua ilmassa ainakin siis kotikatsomoissa.

Eurosport2 ja Eurosport Player näyttävät turnauksen.

04/07/2017

Case Federer, Wimbledon 2017

Tämän vuoden Wimbledon tiivistyy tänä vuonna muutamaan kysymykseen, joista seuraavassa kaksi.

"Miksi Roger Federer voittaa tämän vuoden Wimbledonin?"
  1. Syöttö. Syöttäminen on murhaavan tarkkaa, terävää ja tehokasta. Federer saa syötöillään paljon "ilmaisia" pisteitä ja pelaa niillä itsensä usein myös pois liristä, jos moiseen tarvetta. Hyökkäyspelin kulmakivi kämmenen ohella.
  2. Kämmen. Pelin hurjin pelote. Syömähammas, jolle riittää puolittainenkin suupala.
  3. Rysty.  Nykyisin lyönti joka kestää, pistää ja haavoittaa. Yläkierrerysty on tänä vuonna ollut kestävä ja tehnyt paljon tuhojaan. Wimbledonissa kaksi kolmasosaa rystyistä tulee kuitenkin olemaan matalia ja teräviä alakierteitä, joiden kanssa taistelee jokainen. Jos nostat niitä kaivamalla yläkierteellä, Federer ristiinnaulitsee sinut seuraavalla lyönnillä. Jos vastaat alakierteellä, Federer lukee ajatuksesi ja tappaa pallot usein jopa verkolta. Minkäs teet?
  4. Pelitapa. Jatkuva ja alituinen hyökkäys sopii kuin nakutettuna ruoholle. Katso kohdat 1-3.
  5. Liikkuminen. Liike on ehkä hidastunut, mutta liikkumisen keveys ei ole kadonnut mihinkään. Eleganssia ja keveyttä riittää. Montako kertaa olet nähnyt Federerin liukastuvan ruoholla? Entäpä vaikka Novak Djokovicin? Niinpä. Rogerin viimevuotinen liukastuminen oli uutinen, Djokovicin liukastelut ei.
  6. Henkinen niskalenkki Rafael Nadalista. Sveitsiläinen on ottanut kovilla (ja nopeilla) kentillä tänä vuonna jo muutaman maukkaan voiton Nadalista, joten itseluottamus espanjalaisen suhteen on tällä hetkellä kunnossa, jos miehet sattuisivat finaalissa kohtaamaan.
"Miksi Roger Federer ei voita tämän vuoden Wimbledonia?"
  1. Paineet. Kaikki on nyt satsattu tähän turnaukseen. Massakausi skipattu, ylimääräinen lepo otettu. Hyvästä alkukaudesta huolimatta moni puhuu viimeisestä tilaisuudesta edelleen. Federer itsekin tietää, ettei tämä ikuisesti näin jatku. Djokovicin ja Murrayn alakulosta on otettava kaikki irti nyt, ennen seuraavaa sukupolvea, joka saavuttaa koko ajan. Kaikki puhuvat mestaruudesta numero kahdeksan. Kaikki. Tiukka paikka tiukassa matsissa voi tuntua tänä vuonna liian tiukalta.
Roger Federer aloittaa urakkansa tänään tiistaina Alexander Dolgopolovia vastaan. Eurosport2 ja Eurosport Player näyttävät ottelun.

03/07/2017

Mistä näkyy Wimbledon 2017?

Vuotuinen ihmetyksen aihe, mistä Wimbledon näkyy, on tällä erää lähivuosiksi taklattu.

Tästä vuodesta alkaen Eurosport hemmottelee suomalaisia tennisfaneja urakalla, sillä nyt myös Wimbledon näkyy Eurosportin kautta! Enimmäkseen toki Eurosport2:lla, mutta Australian avointen, Roland Garrosin ja US Openin tapaan aivan ehdoton tapa seurata kisaa on luonnollisesti EurosportPlayer, joka näyttää otteluita kaikilta televisioiduilta kentiltä. Hinta moisesta on vähintäänkin kohtuullinen eli 5-8€ tilauksen pituudesta riippuen.

Eikä siinä vielä kaikki! Itse Jarkko Nieminen on värvätty kommentoimaan turnausta entisestäänkin kovan selostajatiimin Arne Sixin, Arno Seiron ja Henry Järvisen seuraksi.

Lisäksi vapaassa kanavajakelussa oleva TV5 näyttää turnauksen ratkaisuottelut turnauksen jälkimmäisenä viikonloppuna.

EurosportPlayer

Vasurilla-blogi (Tenniskoulu Topspin) ja Eurosport Finland ovat tänäkin vuonna yhteistyössä.

02/07/2017

Ennakko: Wimbledon 2017

Massalta ollaan siirrytty ruoholle ja kauden kolmas Grand Slam Wimbledon starttaa maanantaina! Tässä ennakko!

Turnaus on ennakkoasetelmiltaan suorastaan herkullinen, sillä pitkästä aikaa voitaneen sanoa, että kisan suurin suosikki on ehdottomasti Roger Federer. Siitä on jo tovi vierähtänyt, kun Rogerin kohdalla on voitu sanoa, että juuri hän "the man to beat". 

Rogerin alkukausi on ollut hurja ja kun alla on lepoa massakauden täydellisellä skippaamisella, niin Federer on todella panostanut kaiken mahdollisen tämänvuotiseen Wimbledoniin. 

Ruohokausi sai kuitenkin vähän takkuisen alun, kun Tommy Haas yllätti miehen ensimmäisessä ruoho-ottelussaan Stuttgartissa, mutta jo Hallessa sveitsiläinen otti omansa. Siellä nähtiin lähes suvereeni esitys, jota siivittävät varsinkin loisteliaat syötöt, kämmenet, rystyslicet sekä elegantti liike, hyökkäyspeli ja näyttävä lentopeli. Moni saakin raapia Wimbledonissa päätään kuinka miehen peli ruoholla murretaan.

Federer on ehdottomasti yksi isoimmista suosikeista, mutta jää nähtäväksi kuinka Roger käsittelee pitkästä aikaa selkeän ennakkosuosikin paineet. Siitä on kuitenkin jo aikaa kun näin on viimeksi ollut.

Uhkaajia on kaikesta huolimatta paljon. Muut big fourin (Rafael Nadal, Novak Djokovic ja andy Murray) jäsenet, ruohospesialistit, kovat pommittajat, arvaamattomat nuoret ja niin edelleen.

Novak Djokovic haki tällä viikolla voiton Eastbournen ruoholta ja on selvästi nostamassa tasoaan, mutta matkaa voi olla sittenkin vielä liikaa. Mahdollinen semifinaali juuri Federeriä vastaan lienee viimeistään liian paha, mutta sitä on tutkailtava tarkemmin matkan varrella. Lisäksi kaavio on muutenkin lähes jatkuvaa painajaista ensimmäisestä kierroksesta lähtien (Martin Klizan), joten Djokovicin kohdalla aikainen "yllätystappiokaan" ei ole mahdottomuus.

Kisan viimevuotinen voittaja ja ykkössijoitettu Andy Murray tulee kotikisaansa aavistuksen siipirikkoisena vihoittelevan lonkan kanssa, joten jos iskukyky ei ole 100-prosenttinen, niin ei hyvältä näytä vielä skotillekaan. Jopa miehen ykkösranking on vaarassa, jos Wimbledonissa tulee mahalasku. Kaavio on kuitenkin kohtuullinen, mutta toki isoja vaarojakin matkalla finaaliin on, kuten Dustin Brown (2. kierros), Nick Kyrgios (4. kierros) ja Rafael Nadal (välierä).

Roland Garrosin suvereenisti voittanut Nadal palaa Wimbledoniin vuoden tauon jälkeen ja vaikka kaavio onkin nyt suosiollinen (Roger ja Novak toisella puolen kaaviota ja reitti big fourin helpoimmasta päästä), niin yllätystappion vaara varsinkin alkukierroksilla, luodinnopeilla ja matalapomppuisilla nurmilla, on vähintäänkin kohtuullinen. Jos espanjalainen selvittää ensimmäisen viikon, niin vasta sitten voidaan hänen osakkeittaan alkaa nostamaan samalla kun kentät kuluvat. Garrosin aggressiivisuustaso riittäisi toki pitkälle ruohollakin, mutta ruoho on ruoho ja massa on massa. Itseluottamuksen luulisi nyt kuitenkin olevan tapissa.

Edellä mainittujen nimien jälkeen seuraa edelleen pitkä lista erittäin vaarallisia pelaajia kenelle tahansa ja kyllä, jopa isoistakin nimistä.

Nick Kyrgios on edelleen täysin arvaamaton, mutta se iso suorituspiikki tulee vielä joskus. Se voi hyvinkin tulla jo nyt, vaikka pää ei tänäkään vuonna ole vielä osoittanut kovinkaan kypsää asennetta.

Nuorista on pakko nostaa myös Alexander Zverev, jonka all-around peli toimii yllättävän hyvin ruohollakin, kuten Hallen finaalipaikka osoittaa, vaikka Federer sen suvereenisti veikin. Tuo oli kuitenkin hyvä oppitunti ja hyvin todennäköisesti saksalainen ponnistaa siitä suosta nopeasti ylös.

Marin Cilic on ruoholla aina vaarallinen ja Queensin turnauksen finaalipaikka oli hyvä osoitus miehen ruohopelin toimivuudesta. Syöttö on parhaimmillaan hurjalla tasolla ja sen varaan voi rakentaa paljon. Aggressiivisuus on oikealla tasolla ja jos tähän tasoon löytyy laadullinen tasaisuus, niin kroaatti voi olla todella pitkällä. Grand Slam-voittajana (US Open 2014) hän tietää mitä tällaisen turnauksen voittaminen vaatii.

Queensin voittanut Feliciano Lopez saattaa hämmentää pakkaa Wimbledonissakin serve&volleyllaan. Samoin tyylilajin muut edustajat, kuten Gilles Muller tai Mishca Zverev, joiden kanssa moni saa olla tarkkana. Joku suuristakin nimistä voi olla pahoissa ongelmissa näiden, hieman rytmittömien ja arvaamattomien, pelaajien kanssa.

Myös pitkät pojat, kuten Milos Raonic, John Isner, Ivo Karlovic, Juan Martin del Potro voivat pöljänä päivänään tehdä mitä tahansa ja aivan kenelle tahansa, mutta toki kaksiviikkoisen turnauksen rasitus alkaa usein juuri pidemmillä kavereilla näkymään toisella viikolla enemmän ja enemmän. Terävyys ei useinkaan kestä koko turnausta.

Sitten on vielä lista nimiä, joilla voi olla paljonkin annettavaa turnaukselle tai sitten ei, mutta mainittakoon Stan Wawrinka, Grigor Dimitrov, Dominic Thiem, Richard Gasquet, Gael Monfils ja Jo-Wilfred Tsonga nyt ainakin. Heille mikä tahansa ensimmäisen kierroksen tappion tai kunniakkaan semifinaalin väliltä on Wimbledonissa täysin mahdollista. Tuskin rahkeet ihan voittotaistoon kuitenkaan riittävät.

Paljon on siis joka tapauksessa seurattavaa ja jännitettävää, mutta nytmennään näillä:

Puolivälierät:
Kyrgios vs. Tsonga
Nadal vs. Cilic
Federer vs. Raonic
Djokovic vs. Gasquet

Välierät:
Cilic vs. Kyrgios
Federer vs. Djokovic

Finaali:
Federer vs. Cilic

Voittaja:
Federer.