24/12/2018

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Valmennettavat, juniorit ja vanhemmat, aikuispelaajat, valmentajakollegat ja -mentorit, pelikaverit ja vastustajat, yhteistyötahot ja -kumppanit ja erityisesti te, blogin lukijat:

HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA!

Kiitos kaikille. Ensi vuonna jatketaan!

Joulukalenteri #24: Vuoden parhaat

Viimeinen luukku auki ja blogin palkinnot kehiin!

Vuoden paras: Novak Djokovic.
Hurja oli kauden jälkimmäinen puolisko, kun sai pelin jengoilleen. Lisää tulossa vuonna 2019?

Vuoden ottelu: Roger Federer vs. Juan Martin del Potro, Indian Wellsin finaali.
Pauketta, kauneutta ja draaman kaarta. Hienon hieno taistelu, joka toi lopulta argentiinalaiselle uran ensimmäisen Masters-voiton.

Vuoden valmentaja: Marian Vajda.
Paluu Djokovicin tiimiin ja niin, kaksi Grand Slamiä.

Vuoden comeback: Novak Djokovic.
Viidessä kuukaudessa top20:n ulkopuolelta paalulle.

Vuoden kakara: Nick Kyrgios.
Ei opi. Ei vaan opi. Juniorimaista, lapsellista kiukuttelua edelleen, vaikkei todellakaan ole enää juniori-iässä. Eikö voisi jo alkaa pelaamaan?

Vuoden senioripelaaja: Roger Federer.
Yksi Grand Slam-voitto. Tovi ranking-ykkösenä historian vanhimpana pelaajana. Ja tarina vaan jatkuu!

Vuoden eläkeläinen: Julien Benneteau.
Eläkeläispalkinto sympaattiselle ja tyylikkäälle ranskalaiselle, jolla 10 ATP-finaalia, muttei yhtäkään voittoa. Olisi varmasti ansainnut, mutta kuten aina, ei lopulta ansainnut. Siitä piti osaltaan myös Jarkko Nieminen (Sydneyn finaali 2012) huolen. No mutta, vasurilla-blogin titteli todennäköisesti lohduttaa.

Vuoden läpimurto: Stefanos Tsitsipas.
Ensimmäinen Masters-finaali ja reitillä kaatui hurjissa taisteluotteluissa mm. Djokovic, Anderson ja Zverev. Milanossa marraskuussa oli jo mies poikien joukossa ja lanasi kaikki.

Vuoden suomalainen pelaaja: Otto Virtanen.
Näin tänä vuonna Oton pariin otteeseen kentällä. Suosittelen sitä vahvasti muillekin. Käykää ihailemassa. Nautittavaa peliä!

Vuoden potilas: Andy Murray.
Kävi kokeilemassa, otti levon, kävi kokeilemassa ja otti levon, mutta ei lähtenyt. Pitkä paussi ja isot odotukset ensi vuoteen, mutta onko lopun alku jo hyvässä vauhdissa?

Vuoden pettymys: Grigor Dimitrov.
Lunasti vuosi sitten vihdoin odotuksia voittamalla mm. ATP-finaaliturnauksen, mutta sittemmin katosi lähes täysin kuvasta. Saman teki miehen kakkossyöttö.

Vuoden shokki: John Millman vs. Roger Federer, US Open, 4. kierros.
Käsi ylös kenellä tästä Millamanin voitolla Pitkäveto kiinni? Niinpä.

Vuoden kostea silmäkulma: Simona Halep ja Roland Garros-voitto.
Vihdoin! Halep ollut niin monta kertaa niin lähellä, että tämän hänelle todella soi, vaikkei tenniksessä suomisella olekaan mitään sijaa. Hieno kuitenkin nähdä, kun kova työ tuo haaveen toteen.

Vuoden turnaus: #NextGen-lopputurnaus, Milano.
Ennakkoluulottomia sääntökokeiluja, mielenkiintoisia nuoria pelaajia ja niin edelleen. Kiinnostus kasvaa vuosi vuodelta. Samalla tennis palaa pelaajien palvomisessa ja palvelemisessa hieman taaksepäin, mutta samalla mielestäni oikeaan, normaaliin suuntaan.

Vuoden fashion award: Serena Williams ja kissanaisasuste Roland Garrosilla.
Ehdottomasti jatkoon. Miksi siitä tehtiin niin iso numero? Jos ja kun sillä oli vieläpä jotain positiivista terveysvaikutusta, niin miksi ei?

Vuoden muotioikku: Blondatut hiukset.
Ööh, what? No joo. Kiitos ei. Lähinnä tähän sortuivat ranskalaiset (Monfils, Gasquet, Paire), mutta myös meidän Henri Kontinen. Miksi, oi miksi?

Vuoden överit: Serena Williams, US Open-finaali 2018. 
Yli meni. Pahasti. Piste.

***

Näin paketoitiin blogin joulukalenteri sekä tämä vuosi! Blogi palaa tammikuun alkupäivinä kausiennakon muodossa, joten kauaa emme ehdi laakereillamme lepäämään, kun jo pelataan!

Nyt on kuitenkin aika avata lahjat ja nauttia läheisten seurasta. Hyvää joulua kaikille ja kiitos tästä vuodesta!

23/12/2018

Joulukalenteri #23: Serenan Slamit

Luukusta 23 esiin tulee tänäkin vuonna Serena Williams ja hänen Grand Slaminsä!

Huikean uran pelannut ja nyt myös perhe-elämän vähintäänkin onnistuneesti yhdistänyt Serena on mielestäni kaikkien aikojen tennispelaaja. Uraan on mahtunut jos jonkinlaista tapahtumaa, vastustajaa, mutta eniten totta kai sitä dominointia ja suurvoittoja, joita Grand Slamien määrässä mitattuna on jo 23. Ensi syksynä ensimmäisestä Grand Slam-voitosta tulee kuluneeksi jo 20 vuotta (US Open 1999), joten myös hurjan pitkä ura on Serenalla ollut.

Blogin joulukalentereissa myös hänen Grand Slaminsä ovat olleet tiukassa seurannassa lähes vuosittain ja kimpoilut suuntaan ja toiseen voi lukaista läpi vaikkapa tästä (2014), tästä (2015), tästä (2016) ja tästä (2017). Kysymykset ovat toki hieman matkan varrella vaihtuneet, mutta pidetään tällä kertaa fokus siinä, saavuttaako Serena Margaret Courtin vai meneekö hän tästä vieläpä ohi vai jääkö peräti hän näihin lukemiin?

Vuosi sitten epäilin, että Serena ei pääse Courtin lukemiin ja täytyy myöntää, että samaa epäilen tänäkin vuonna. Tämä siitä huolimatta, että vuosi 2018 oli Serenalle kahden Grand Slam-finaalin muodossa jopa erittäin hyvä ja myös ikään kuin lupaava Courtin ennätystä ajatellen.

Mutta sitten tulee se kuuluisa "mutta".

Molemmat finaalitappiot, sekä Wimbledonissa että US Openissa, olivat selkeät ja Serena hävisi selkeästi paremmalleen pelaajalle. Sekä Angelique Kerber ja Naomi Osaka tiesivät mihin iskeä ja se riitti molemmilla kerroilla Serenan uhitteluista huolimatta.

Monta kertaa olen jo todennut, että Serenan liikkeelle saaminen on avain, sillä häntä ei helposti lyödä ottelusta ulos ikään kuin hänen omilla aseillaan. Nyt niin kuitenkin tapahtui, varsinkin US Openin finaalissa, jossa nuori Osaka pommitti ja teki Serenasta ensinnäkin jopa hitaan näköisen, mutta ennen kaikkea puolustajan, mitä hän ei missään määrin ole. Tämä on vahva signaali siitä, että ihan kaikki voimat ja nopeudet eivät ole enää entisellään. Eikä ihme, sillä ikää todella on jo uskomattomat 37 vuotta.

Vahva peluri Serena toki edelleen on, mutta US Openin kaltaista show'ta ei kukaan kaipaa enää koskaan. Moista epäurheilijamaisuutta, jossa pyrittiin voiton (epä)toivossa vain ja ainoastaan vastustajan pelin sekoittamiseen tämän ensimmäisessä Grand Slam-finaalissa, oli jopa alhainen teko näin suurelle mestarille. Se jättää, aiempien aivopierujen ohella, jonkinlaisen tahran Serenan kilpeen.

Siinä mielessä olisi toki upeaa, että ensi vuonna tämän vuoden finaalitappiot kirkastuisivat voitoksi ainakin kerran, mutta uskallan viime vuoden tapaan vahvasti epäillä. Kisa naisten puolella on nyt niin kova, ettei Serenalle jää enää kirkkainta roolia.

22/12/2018

Joulukalenteri #22: Aikaa Australian Openin alkuun

Luukussa 22 hurjaa pikafaktaa tulevasta kaudesta! Nimittäin... Kun tämä päivä kääntyy huomiseen, on Australian Openin alkuun enää 22 päivää! 

Siltikin jotenkin vaikea käsittää, että seuraava Grand Slam on jo kolmen viikon päästä! Pelaajien loma voisi olla kyllä pidempikin...

21/12/2018

Joulukalenteri #21: Yhden kauden palkintorahaennätys

Joulukiireet painavat varmasti kaikilla päälle, joten luukku 21 on nopea knoppitieto.

Yhden kauden palkintorahaennätyksen haltija on Novak Djokovic summalla 21,6 miljoonaa dollaria. Nice.

Nyt tiedät tämänkin. Eteenpäin!

Lähde: tennis-x.com

20/12/2018

Joulukalenteri #20: Rogerin Slamit

Nyt jo 20. luukku auki ja sieltä tosiaan Rogerin Grand Slamit, 20 kpl!

Aiemmat versiot aiheeseen voit lukea tästä (2017) ja tästä (2013). Tilanne on elänyt varsinkin tuosta vuoden 2013 joulukalenterista, jolloin Federer oli lukemassa 17 ja nyt Grand Slamejä on tullut kolme lisää. Kaksi viime vuonna ja yksi tänä vuonna. Viime vuoden kalenterissa oli osuva twitter-nosto aiheeseen eli Roger lakkaa voittamasta Grand Slameja, kun Roger lakkaa pelaamasta Grand Slamejä.

Allekirjoitin tämän vuosi sitten, mutta onko sittenkin ja viimein tulossa aika, että Grand Slam-voitot alkavat olla tiukassa?

Palataan kuitenkin hetki menneeseen.

Federer löysi pari vuotta sitten vielä uuden vaihteen ja vei peliä jälleen uuden askeleen eteenpäin aggressiivisuuden lisäyksellä ja entistä ehommalla rystypuolen pelillään. Kun samaan aikaan sukupolvenvaihdos antoi odotuttaa ja pahimmat kilpaveljet Novak Djokovicin ja Rafael Nadalin muodossa olivat jonkinlaisessa kriisissä tai loukkaantuneina, niin tilanne oli otollinen lisätä palkintokaapin sisältöä.

Näkisin, että nyt tarvittaisiin vähintäänkin samankaltaista tasonnostoa ja hyvinkin kipeästi, koska esimerkiksi Djokovicin vire vaikuttaa nyt hurjalta ja hän lienee se suurin uhka kaikille. Ei vain Rogerille.

Tänä vuonna Roger vei upealla pelillään, mutta totuuden nimissä kaavion hieman auetessakin, jälleen Australian Openin ja kaikki näytti hyvältä kesääkin ajatellen, varsinkin kun massakausi jäi jälleen väliin. Keväällä ja alkukesästä Rogerin kilpeen tuli kuitenkin muutamia säröjä, jotka ehkä aavistuksen söivät itseluottamusta Wimbledonia ja US Openia ajatellen.

Varsinkin Indian Wellsin finaali Juan Martin del Potroa vastaan oli lopulta paha isku, sillä kummatkin olivat ison osan ottelua loistavassa vireessä ja silloin tappio sattuu aina. Myös yllättävä finaalitappio Borna Coricille Hallen ruoholla juuri ennen Wimbledonia oli omiaan horjuttamaan itseluottamusta kauden tärkeimmän turnauksen alla. Siitäkin huolimatta tappio Kevin Andersonille Wimbledonissa oli suuri yllätys ja antoi kenties viitettä tulevasta, sillä vielä suurempi yllätys koettiin US Openissa, jossa helteessä harvinaisesti tuskaillut Federer hävisi Australian John Millmanille.

Kun hallikaudella tuli "enää" yksi turnausvoitto kotikisassa Baselissa ja nippu, osin odottamattomiakin, tappioita mm. Kei Nishikorille, Alexander Zvereville ja Novak Djokovicille, niin ainakin omat hälytyskellot alkoivat soimaan entistä kovemmin. Varsinkin, kun Federer näytti ajoittain jopa hitaalta, eikä esimerkiksi kämmenkulmista tullut painavaa lyöntiä hiipuneen liikkeen vuoksi takaisin.

Federer on mestarillisesti tauottanut aina kausiaan ja sitä vaaditaan myös jatkossa, kenties rajummin kuin koskaan. Tässä valossa huhut ensi kauden massakauden pelaamisesta ovatkin hieman yllättäen lisääntyneet viime kuukausina. Tämä voisi indikoida sitä, että jonkinasteinen jäähyväiskierros olisi käsillä, mutta uskon, että olympialaiset vuonna 2020 kiinnostavat mestaria varmasti. Massakauden rasitukset tuntuvat kuitenkin vanhassa kropassa pitkään, joten uhraisiko Federer Wimbledonin jo ensi vuonna, niin enpä tiedä, enkä ainakaan vielä tähän usko.

Ensi vuosi onkin joka tapauksessa hyvin kriittinen Grand Slamien lisäämisen suhteen, koska kello käy, nuoret tulevat ja vastukset sekä rasitukset kovenevat. Australia lienee kuitenkin Djokovicin heiniä, Roland Garros ehkä vielä Nadalin, mutta sitten tulee se Wimbledon, joka lienee Federerin yksi viimeisimmistä mahdollisuuksista.

Näkisin, että Roger voittaa maksimissaan enää yhden Slamin ja jos tuo voitto tulee, niin se tulee vuonna 2019. Sen jälkeen koittaa uusi aika. Lopputulema siis 20 tai maksimissaan 21. Tämän sanottuani, Federer menee ja voittaa tietysti jo Australiassa.

19/12/2018

Joulukalenteri #19: Joululahjavinkki vuodelle 2019

Joulu lähestyy ja lahja vielä hankkimatta? Blogin virallinen joululahjavinkki tuleekin tässä: US Open 19 paikan päällä!

Tein tänä vuonna ensimmäisen reissuni tenniksen Grand Slam-turnaukseen ja se todella oli jokaisen pitkään säästetyn centin arvoinen.

Olen sulatellut matkaa oikeastaan koko syksyn ja vieläpä sen verran rajusti, etten ole vieläkään saanut aikaiseksi blogata matkaraporttia aiheesta. Se on kuitenkin tekeillä ja tulossa, joten do not worry!

Mutta siis, jos haluat hemmotella itseäsi ja läheistäsi toden teolla vuonna 2019, niin tee tämä matka!

Tipsit ovat tulossa lähiaikoina, joten voit huoletta alkaa väijymään halpoja lentoja ja hotelleja (joita todella on!) elo-syyskuun vaihteeseen! Toki kohde voi olla myös joku muu Grand Slam, mutta New Yorkissa homma toimii. Sen lupaan.

18/12/2018

Joulukalenteri #18: 18 and life to go!

Luukussa 18 asiaa junioreista ja siis varsinkin ensi vuonna 18 vuotta täyttävästä Otto Virtasesta!

Oton otteet ja saavutukset ovat olleet tänä vuonna kerrassaan loistavat. On Grand Slam-voittoa nelinpelistä, Orange Bowlin voittoa ja niin edelleen. Kieltämättä hyvältä ja herkulliselta näyttää!

Mutta.

Kaikista saavutuksista huolimatta, eniten minua on miellyttänyt Oton peli.

On suorastaan ihanaa katsella suomalaispelaajan isoa peliä, jossa on letkeää aggressiivisuutta ja päättäväistä aktiivisuutta. Pelissä näyttää olevan niin paljon potentiaalia, että se voisi tulevaisuudessa riittää vaikka mihin. On hurja syöttö ja aivan jumalaisen tehokas kämmenpommi. 'Syöttö plus yksi' on kuitenkin SE tapa pelata maailmanluokan tennistä tänä päivänä. Toki tapoja on muitakin, mutta jos tuosta yhdistelmästä saa tappavan, on maailman ehdottomin kärki saavutettavissa todennäköisemmin kuin palloa takarajalta sutimalla.

On kuitenkin tärkeää olla hehkuttamatta Ottoa ja muita nuoria lupauksia liikaa. Tyytyväisyyshän lienee se varmin tapa tippua kyydistä? Lisäksi takin auetessa tulee äkkiä kylmä. Nälkää pitää riittää ja näiden loisteliaiden "välietappien" tulee olla vain välietappeja. Tärkeintä on se, että duuni jatkuu ja muuttuu kaikilta osin kohti ammattimaisuutta. Yrittäjiä riittää nimittäin läjäpäin muuallakin.

Tulos on mielestäni aina sivuseuraus hyvästä ja järjestelmällisestä treenaamisesta. Otonkin kohdalla on varmasti menty eteenpäin kokonaispakettia ajoittain jopa pieteetillä rakentaen sekä juuri niitä aseita luoden ja hioen. Tuskin ovat ihan yhdessä tai kahdessa yössä ole tulleet. Nyt ne kuitenkin ovat toivottavasti maksamassa itseään takaisin. Toivottavasti vieläpä mahdollisimman isosti.

Tämä onkin erittäin tärkeää myös nuoremmilla pelaajilla ja aivan sieltä minisarjoista lähtien. Kasvatetaan pelaajiamme ennen kaikkea kohti heidän omaa maksimiaan ja tehdään niitä aseita jo nuoresta pitäen. Takakentän pallottelijoita riittää maailman joka kolkkaan, mutta viekö se muualle kuin juniorimestareiksi? Enpä usko. Lista niitä juniori-ihmeitä, joista ei tullutkaan "edes" ATP-kiertuetason pelaajia onkin yksi pisimmistä listoista ikinä.

Sydämestäni toivon, että Oton nälkä ja treeni jatkuu ja että hän näyttää koko maailmalle kuinka tennistä pelataan! Onnea matkaan Otto!

17/12/2018

Joulukalenteri #17: Nadalin Grand Slamit

Luukussa 17 yksi joulukalenterin ikivihreistä aiheista, Rafael Nadalin Grand Slamit!

Tosiaan, Grand Slamien metsästys kolmikon Novak Djokovic, Nadal ja Roger Federer on puhututtanut viime vuosina paljon ja blogissakin aihetta on sivuttu joulukalenterin muodossa lähes vuosittain.

Tämä vuosi ei ole poikkeus. Djokovic-luukku (14) saatiinkin jo auki, nyt aukeaa tämä ja hirmuinen jouluyllätys ei torstain (20) luukku varmaankaan liene...

Mutta sitten siihen Nadaliin, jolla siis tämän vuoden Roland Garros -voiton jälkeen on kasassa 17 mestaruutta. Itse olen povaillut vuosien varrella Nadalin lopullista Grand Slam-määrää joulukalenterissa haarukkaan 16-19 kpl (ainakin 2014 ja 2017) ja sanoisin, että tuo haarukka lienee todennäköinen edelleen. Alarajan ohi on toki jo tultukin.

Hyvästä, mutta hyvin rikkonaisesta kaudesta 2018 huolimatta vaikuttaa siltä, ettei Nadalilta ihan mahdottomia voida enää odottaa. Jalat eivät tunnu kestävän oikein muuta alustaa kuin massan ja vaikka kestäisivätkin, niin Novak Djokovicin ja jopa Roger Federerin voittaminen kovilla ja/tai nopeammilla kentillä on muodostumassa jälleen hyvin vaikeaksi tehtäväksi.

Samaan aikaan myös uusi sukupolvi tekee tuloaan, joten vuosi vuodelta vaikeammalta näyttää Nadalin kannalta. Massalla mies on todennäköisesti edelleen the man to beat, mutta sielläkin kisa aukeaa pomminvarmasti jo lähivuosina.

Kun samaan aikaan ikää kertyy, niin Grand Slamien mestaruushaaveet ovat aika pitkälti siis juuri Roland Garrosin menestyksen varassa. Sieltä vielä 1-2 mestaruutta olisi erittäin kova suoritus, mutta Federeriä (20 mestaruutta) ajatellen tahti muualla lienee liian hidas.

Pysynkin kannassani, maksimissaan 19 Grand Slam-mestaruutta.

16/12/2018

Joulukalenteri #16: Paluu 16 sijoitettuun pelaajaan Grand Slameissä?

Luukussa 16 palataan keskusteluun, jota tennisväen kesken on käyty jo joitakin vuosia ja josta oli aikoinaan jo blogin ensimmäisessä joulukalenterissa v. 2013 puhetta.

Itse olen ollut vahvasti sen kannalla, että sijoitettuja pitäisi Grand Slameissä olla vain 16, eikä nykyistä 32 pelaajaa. Mielestäni nykyinen määrä ei sekoita pakkaa riittävästi, vaan järjestää kärkinimiä, niin ettei isompia herkkupaloja sijoitettujen (32 parasta) välillä pääse syntymään. Kun taas määrä tiputettaisiin puoleen, saataisiin jo alkukierroksille selvästi enemmän mielenkiintoa, kun suojaa ei niin paljon olisi.

Mutta. Grand Slamit päättivät syyskuussa yhteistuumin, että myös jatkossa mennään 32 sijoitetulla, joten se siitä sitten. Tällä erää näyttää siltä, että oma sekä usean muun toive 16 sijoitetusta ei siis tule toteutumaan.

Harmi, mutta se siitä. Nyt mennään näin ja se siitä. End of discussion.

15/12/2018

Joulukalenteri #15: Stefanos Tsitsipas, ranking 15

Luukku 15 ja uransa parhaassa rankingissään (nro 15) keikkuva Stefanos Tsitsipas!

Kreikkalaisen peliä ja otteita on käsitelty blogissa jo aiemminkin (ainakin tässä ja tässä), mutta pieni tarina tuli miehestä vielä mieleen syksyn US Openissa.

Kävi nimittäin niin, että törmäsimme mieheen sattumalta Openin aikaan Manhattanilla, jossa tuntui muutenkin liikkuvan hyvin paljon tennisporukkaa sekä miesten että naisten sarjasta, mutta myös junioreista.

Tsitsipas tuli kuitenkin yhtenä iltana muina miehinä kävelyllään yksinään vastaan hotellimme läheisyydessä 45. kadulla. Nopeat yläfemmat ja kehuthan siinä piti nopeasti ohimennessämme heittää, sillä alla oli melko tuore ensimmäinen Masters-finaalipaikka Torontosta upealla pelillä, jolla kaatui muun muassa hurjavireinen Novak Djokovic. US Openista mies oli jo päivää aiemmin tippunut, mutta huolettoman oloisena mies New Yorkin katuja verkkareissaan tallusteli.

Mietinkin nopean kohtaamisen jälkeen miehestä huokuvaa leppoisuutta ja erityisesti sitä, kun häntä ei varmastikaan vielä kovin moni katukuvasta tunnista. Tilanne voi muutamien vuosien päästä olla täysin toinen. Nämä ovat varmasti hienoja hetkiä nuoren miehen elämässä, kun kimpussa ei ole kuin satunnaisia tennisturisteja Suomesta ja ties mistä. Suuri menestys, ehkä jopa supertähteys, muuttaa tilanteen kenties jo lähivuosina, joten siinäkin mielessä Tsitsipaksen kannattanee nauttia elämästään täysin siemauksin juuri nyt, kun elämässä on vielä tietynlainen vapaus tehdä normaaleja juttuja ilman suurempia häiriötekijöitä.

Muutenkin on aina mukava seurata nuorten pelaajien kehitystä ja erityisesti tämä vaihe, jossa pelaaja ei varmastikaan aivan täysin vielä tiedosta kuinka hyvä onkaan, on herkullinen. Staran elkeet loistavat vielä poissaolollaan ja asenne timanttisen nöyrä. Älä koskaan ikinä muutu.

14/12/2018

Joulukalenteri #14: Novak Djokovicin Slamit

Luukku 14 ja Novak Djokovicin 14 Grand Slam-mestaruutta!

Niin, tämän kauden kuningas oli epäilemättä Novak Djokovic, joka nosti Grand Slam-maljaa kahdesti tämän kauden aikana. Siksi onkin tullut aika nostaa hänen Grand Slam-mestaruusennustetta, sillä aiemmat arviot vuosilta 2017 (14), 2016 (14), 2015 (14), 2014 (12) ja 2013 (12) ovat enemmän tai vähemmän saavutettuja ja hyvin todennäköisesti alimitoitettuja.

[Hauska muuten lukea noinkin kaukaisia pohdintoja!]

Djokovicin comeback uransa vaikeimmalta sairaslomalta alkoi alkuvuodesta kovin nihkeästi, sillä peliesitykset eivät vakuuttaneet ja serbin pää tuntui olevan hyvinkin kaukana siitä tappaja-Djokovicistä, johon oltiin totuttu muutamia vuosia sitten.

Mutta sitten tuli se iso voitto Rafael Nadalista Wimbledonissa, joka avasi kaikki padot ja Djokovic pelasi lähes uransa hurjimman syyskauden, jonka aikana hän nousi lopulta myös vuoden lopun ranking-ykköseksi ja siis jo viidettä kertaa. Tässä tilastossa edellä on enää vain Pete Sampras. Ja vaikka Roger Federer on samassa määrässä Djokovicin kanssa, on huomattavasti todennäköisempää, että se on juuri Djokovic, joka tasoittaa pelin Samprasin kanssa. Suuri on toki todennäköisyys, että serbi menee vielä ehkä ohikin. Ehkä yhdellä tai kenties jopa kahdella vuodella.

Mutta niihin Grand Slameihin. Kun Djokovic on nykyisessä vireessään, on jopa toisen Novak Slamin mahdollisuus olemassa. Nyt alla on siis kaksi perättäistä Grand Slamiä Wimbledonista ja US Openista ja kun seuraavana tulee hänen paras Slaminsä, Australian Open, niin mahdollisuudet kolmeen perättäiseen mestaruuteen ovat mielestäni erittäinkin hyvät. Sen jälkeen kaikki panostus menisi varmasti massakauteen, mikä aiheuttaisi jonkinlaista tutinaa ainakin Mallorcan ja Itävallan suunnalla.

Djokovic on motivoituneena erittäin nälkäinen ja jos maali on asetettu Nadaliin (17 Grand Slamiä) tai jopa Federeriin (20 Grand Slamiä), niin voi hyvinkin olla, että Nadal tulee ainakin näköetäisyydelle jo ensi vuonna. Federeriin on vielä utopistiselta tuntuva matka, mutta niin, you never know.

Lopullinen arvio tässä kai pitäisi kuitenkin antaa, joten pohditaanpa vielä hetki ääneen.

Uskon, että vuonna 2019 hän maksimoi vielä tämän osittaisen murrosvaiheen vanhan ja uuden kaartin välillä ja iskee vähintään yhden, todennäköisesti kaksi tai hurjimmillaan jopa kolme Grand Slamiä tiskiin, jolloin oltaisiin 15-17 Grand Slamissä. Tulevan kauden jälkeen nuorempi kaarti alkaa ottamaan hommaa hallintaan, joten ehkä 1-2 Grand Slamiä voisi tulla vielä vanhoilla päivillä kaavioiden avautumisilla ja piikkisuorituksilla. Eli nostan ennusteen niinkin korkealle kuin 19 eli vielä viisi Grand Slamiä Novakille. Se on kuitenkin selvää, että tuo vaatinee vähintään 3-4 Grand Slamiä seuraavan kahden kauden aikana. Muuten kokonaismäärä jää helposti 17-18 mestaruuden paikkeille.

13/12/2018

Joulukalenteri #13: Rogerin turnaukset 2018

Luukku 13 kertoo Roger Federerin turnausmäärän tänä vuonna, 13.

Tosiaan, Roger Federer on jo vuosia pelannut, myös terveenä ollessaan, hieman vajaata kisakalenteria. Tämä on ollut fiksua ja pidentänyt varmasti uraa kaudella tai kahdella. En jaksakaan uskoa, että turnausmäärät tästä enää nousisivat, vaan pikemminkin päin vastoin.

Hänen kohdallaan massakauden skippaaminen on toiminut hyvin ja muualla tulosta onkin tullut. Raskas massakausi kuormittaisi vanhaa kroppaa varmasti paljon, joten loukkaantumisriskin minimoiminen tässä vaiheessa uraa on vain hyvä asia. En myöskään usko, että miehen fysiikka riittäisi enää massalla nuorempia leijonia vastaan.

Onkin mielenkiintoista seurata, milloin Roland Garros ilmestyy Rogerin kalenteriin, sillä uskon, että se jossain vaiheessa kalenteriin tulee. Se lienee samalla varmin merkki siitä, että loppu on lähellä ja on hyvästien aika.

12/12/2018

Joulukalenteri #12: Tusina täyteen?

Luukussa numero 12 spekuloidaan. Saako Rafael Nadal Roland Garrosilla tusinan täyteen eli 12 mestaruutta, kun nyt mestaruuksia on kasassa 11?

Erittäin vaikea kysymys, johon on helppo vastata puolesta ja vastaan.

Ikää tulee, mutta totuus on se, että viime ja tänä vuonna mestari on hävinnyt Garrosilla yhteensä yhden erän. Ihan lähellä tappio ei siis ole ollut, mutta se ei tietenkään ole tae tulevasta. Uhkaajia tulee ja menee.

Tärkeintä onkin, että terveys säilyy ja massapeli kulkee ollen murhaavan tehokasta. Kentällä on oltava aggressiivinen ja riepoteltava vastustajia tuttuun tyyliin täysin armottomasti ilman pienintäkään epäröintiä tai epävarmuutta. Tämä Nadalilta onnistunee massalla ehkä myös jatkossa, mutta pitkään tämä dominointi jatkuu? Jos ja kun pelit jossain kohtaa tasoittuvat, saa moni haastaja uskoa rajusti lisää ja samaan aikaan Nadalin itseluottamus saattaa säröillä.

Mutta niin, ne haastajat. Tulevalla kaudella heitä on kolme.

Luukussa kahdeksan puitiinkin jo Dominic Thiemin mahdollisuuksia. Itävaltalainen on ehdottomasti yksi isoimmista massauhista Nadalille, karuista Garros-tappioista huolimatta. Nyt alkaa olla ne hetket käsillä, kun näyttöjä on yksinkertaisesti alettava laittamaan tiskiin.

Tulevalla kaudella suurin uhka on kuitenkin jälleen Novak Djokovic, joka on voittanut Nadalin Garrosilla aiemminkin. Oikealla mindsetillään Djokovic on valmis tekemään sen myös uudelleen. Djokovicin totaalitennis on Nadalille myrkkyä, kun rystypuolen pommitus ja serbin hurjaakin hurjempi puolustus ei välttämättä tuo toivottua tulosta edes massalla.

Kolmas uhka on Alexander Zverev, joka taitaa mainiosti varsinkin massapelin salat ja on kovaa vauhtia nousemassa aivan terävimpään kärkeen muutenkin. Hänen mahdollisuutensa eivät kuitenkaan vielä ensi vuonna turnauksen loppuvaiheessa ole normikuntoista Nadalia vastaan mielestäni kummoiset, koska Nadal pystyy kääntämään massapelin armottomaksi kuntopiiriksi, johon nuoren Zverevin paukut eivät taida vielä aivan yltää. Hänen onkin lähtökohtaisesti  keskityttävä siihen, että hän ampuisi espanjalaista pommeillaan.

Jaa-a. Enpä tiedä. Ehkä se 12 tulee täyteen. Joko tänä tai ensi vuonna. Aikaa ei kauheasti enää kuitenkaan ole.

11/12/2018

Joulukalenteri #11: 11h ja 5 min historiaa(n)

Luukussa 11 on historiaan jäävä tunti- ja minuuttimäärä eli 11 tuntia ja 5 minuuttia. Moni varmasti tietääkin jo mistä on kyse.

John Isnerin ja Nicholas Mahut'n välinen Grand Slam-ottelu Wimbledonissa 2010 ensimmäisellä kierroksella tullee jäämään ikuisiksi ajoiksi tenniksen historiaan pisimpänä otteluna. Ja numerothan olivat niinkin eksoottiset kuin 6-4, 3-6, 6-7, 7-6, 70-68 Isnerille.

Grand Slamit Roland Garrosia lukuun ottamatta ovat kuitenkin syksyn aikana ilmoittaneet kukin vuorollaan keinoista, joilla ottelut lyhenevät tulevalla kaudella viidensissä erissä. Ehdottomasti hyvää kehitystä, mutta ihmetystä herättää se, että ratkaisevan viidennen erän säännöt eivät ole keskenään samoja:
  • Australiassa tullaan pelaamaan viidennen erän 6-6-tilanteessa niin sanottu "super tiebreak" eli kymmenen pisteen tiebreak
  • Ranskassa Roland Garrosilla pelataan viides tämänhetkisen tiedon mukaan edelleen pitkänä
  • Wimbledonissa puolestaan pelataan normaali tiebreak seitsemään tilanteen ollessa viidennessä erässä 12-12
  • US Openissa ei tapahdu muutosta eli viides erä pelataan normaalin erän tavoin eli 6-6-tilanteessa tiebreak seitsemään.
Mene ja tiedä, mikä näistä nyt sitten on paras. Itse pidän eniten ehkä Australian tai ehkä peräti US Openin ratkaisuerästä. Tai ehkä Wimbledonin... Äh. Pääasia, että lyhenevät.

Mitä mieltä itse olette? A (Australian Open), B (Roland Garros), C (Wimbledon) vai D (US Open)? Vai kenties E (jotain muuta, mitä?)?

10/12/2018

Joulukalenteri #10: TOP10 2019

Perinteinen kristallipalloluukku ensi vuoteen eli vuoden 2019 lopun top-10!

Ennen ennustetta kuitenkin pikavilkaisu viime vuoden vastaavaan ennusteeseen, jonka voi vilkaista tästä.

Ei nyt ihan metsään, mutta ei nyt ihan kohdillekaan. Djokovicin nousu piikkiin ei henkilökohtaisesti yllättänyt, eikä myöskään Zverevin nousu kärkikahinoihin. Andy Murrayn ja Stan Wawrinkan kaudet menivät penkin alle loukkaantumisten takia. Juan Martin del Potron nousu loukkaantumisista top-kymppiin oli puolestaan yksi kauden iloisimpia asioita. Grigor Dimitrov ei osannut hyödyntää finaaliturnausvoittoaan mitenkään, vaan valui listalta ulos ja niin edelleen.

Mutta sitten ensi vuoden listaan:

1) Novak Djokovic
Loistava loppukausi 2018, joten jatkanee samoilla höyryillä ja Australian Openissa perinteisesti vahva, joka saattaa luoda paikan jopa uudelle NovakSlamille. Nälkä on tullut takaisin ja mies on vaikea, joskus jopa mahdoton voitettava. Vahvaa tekemistä kaikilla alustoilla.

2) Alexander Zverev
Nousukiidossa, vaikka tämän kauden aikana näytti osittain passiiviseltakin. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Lendlin tulon myötä palaset nyt kasassa ja jos Masters-menestys tarttuu Grand Slameihinkin, niin piikkipaikkakin voisi olla haarukassa. On kuitenkin hyvä kaikilla alustoilla.

3) Rafael Nadal
Takaisin massaspesialistin rooliin ja kolmospaikka massakisoilla? Kroppa ei kestä enää kovia kenttiä, joten jos pelaa säädyllisen massakauden, niin helposti näinkin korkealla. Tänä vuonna kakkospaikka vain yhdeksällä turnauksella.

4) Roger Federer
Olisiko Federerillä vielä yksi Grand Slam takataskussa? Niin tai näin, lähellä se ainakin on Australiassa, Wimbledonissa ja ehkä myös US Openissa. Tähän muutama hyvä Masters kovilla kentillä, niin lähes varmuudella top-viitosessa. Muuhun tarvittaisiin täysi romahdus tai loukkaantuminen.

5) Kevin Anderson
Saanut tänä vuonna suurpelaajan auraa. Tasaisen hyvä suorittaja Grand Slameissä ja sitä kautta korkealla. Hyvillä tai loistavilla esityksillä uran paras kausi ja jopa top-4 haarukassa.

6) Andy Murray
Kauden suurimpia kysymysmerkkejä. Jos palaa terveenä ja paikat kestää, niin tasainen varmuus vie pitkälle. Mutta kestääkö ne paikat? Murrayn pystyttävä kautta linjan aggressiivisempaan peliin.

7) Dominic Thiem
Oli suurennuslasissa jo luukussa kahdeksan. Massamenestys maksimoimalla ja hyvä Roland Garros vie ainakin tähän. Sen jälkeen kaikki muu plussaa. Tulisi kuitenkin muistaa, että suuri turnausmäärä ei korreloi suoraan menestyksen kanssa.

8) Marin Cilic
Voitti juuri Davis Cupin. Se voi tuoda aivan uutta sykettä vielä Cilicin peliin, jos osaa kanavoida sen oikein. On kuitenkin jo Grand Slam-voittaja, joten tietää mitä isoon menestykseen vaaditaan. Tietää myös sen, että pää ei aina kestä, joten näille main hyvillä, mutta myös niillä romahtavilla peliesityksillä.

9) Stefanos Tsitsipas
Nuoret tulevat sittenkin! Tsitsipas kasvoi viimeistään Milanon marraskuisessa NextGen-turnauksessa pojasta mieheksi. Näytti aivan eri tason kaverilta suurimman osan turnauksesta. Se ja tämän vuoden menestys ennakkoluulottomine esityksineen voi poikia vaikka mitä. Letkeä peli, jolla pystyy haavoittamaan ketä tahansa, varsinkin jos vielä syöttäminen tauon aikana kohenee.

10) Karen Khachanov
Pariisin yllätysvoittaja väläytteli jo muuallakin. Pisti mm. US Openissa Nadalin hurjan koville. Tämä tietää sitä, että tehnee vähintäänkin muutaman piikkisuorituksen kauden aikana flowssaan, joten niillä esityksillä top-kymppiin.

09/12/2018

Joulukalenteri #9: Novak Djokovic ja Career Golden Masters

Luukku yhdeksän ja Novak Djokovic kaikkien yhdeksän Masters-turnausten voittajana!

Todellakin, Djokovicistä tuli tänä vuonna historian ensimmäinen pelaaja, joka on saavuttanut uransa aikana kaikkien Masters-turnausten voiton. Tämä varmistui syksyllä, kun Djokovic valloitti puuttuvan palasen eli Cincinnatin Mastersin voiton.

Saavutus on huima, samoin kuin hänen Masters-voittojensa kokonaismäärä (32), joka on vain yksi vähemmän kuin listan kärkinimellä Rafael Nadalilla (33).

Nadalilta tästä ura-Mastersista puuttuu kuitenkin vielä Miamin ja Pariisin halliturnauksen voitot, joista varsinkin jälkimmäinen vaatisi jotain aivan erityistä, kenties ensimmäinenkin. Roger Federerin ura-Masters on periaatteessa myös erittäin lähellä, mutta toisaalta niin kovin kaukana. Hänelle se vaatisi Monte Carlon ja Rooman massakisojen voittoa, jotka eivät tietenkään kevään massoja skippaamalla tule. Eivät ehkä enää pelaamallakaan.

Näyttää siis siltä, että Djokovic saa pitää rekordinsa pitkään. Lisäksi juuri nyt vaikuttaisi siltä, että hän ottanee listan piikkipaikan myös Masters-voittojen määrässä. Ehkä jo ensi vuonna.

08/12/2018

Joulukalenteri #8: Dominic Thiem, ranking 8

Luukussa kahdeksan kurkataan ranking-listan numero kahdeksikon, Dominic Thiemin maailmaan tänä ja ensi vuonna!

Muistatteko kuinka 1.5-2.5 vuotta sitten hehkutettiin Dominic Thiemiä tulevana massakuninkaana ja ehkä jopa tulevana tenniksen hallitsijana? Niinpä. 

Toki itävaltalainen profiloituu edelleen vahvasti massapelaajana, onhan hänen 11 tittelistään peräti kahdeksan tullut massalta. Tänä vuonna titteleitä tuli massalta kaksi ja hieman yllättäen hallista yksi.

Hallitsijapuheet ovat kuitenkin tämän vuoden aikana hieman vaienneet, vaikka mies oli Roland Garrosin finaalissa ja otti yhden massavoiton Madridissa itsestään Rafael Nadalista. 

Huolestuttavinta on kuitenkin se, että Thiem otti massakauden tärkeimmissä paikoissa henkisesti raskaat tappiot. Garrosilla tuli Nadalilta karusti kuonoon finaalissa (46, 36, 26) ja Madridissa puolestaan "tarjolla" ollut ensimmäinen Masters-voitto kariutui finaalitappioon nuorelle Alexander Zvereville, minkä täytyi tuntua pahalta. Onhan juuri Zverev se tulevaisuuden suurin uhka tai este Thiemin isommalle menestykselle, jos ja kun vanha kaarti siirtyy joskus syrjään.

Voi hyvinkin olla mahdollista, että ensi vuodesta olisi tulossa jonkinlainen vedenjakaja tai loppu-uran alku. Tulosta pitäisi alkaa viimein tulla. Esimerkiksi Zverev on voittanut jo useampia Masterseja ja nyt siis myös finaaliturnauksen, joten hänellä se tietynlainen henkinen valmius alkaa olla lopullista Grand Slam-sinettiä vaille valmis. 

Eroja löytyy toki pelityylistäkin. Kun Zverev pystyy pelaamaan hyvinkin monipuolisesti ja usealla eri vaihteella, niin vaikuttaisi siltä, että Thiemillä on aina ja iankaikkisesti vain yksi vaihde, täysillä. Maksimit repien. Ilman letkeyttä. Yksipuoliset raatajat eivät ole viime vuosina niitä isoimpia titteleitä vieneet, enkä usko niin käyvän tulevaisuudessakaan, kun letkeät lätkijät ja pommittajat valtaavat alaa. Esimerkiksi Monte Carlossa loistavan, mutta jälleen kerran pitkän ja raastavan Novak Djokovic-voiton jälkeen Nadal kuritti Thiemiä seuraavalla kierroksella lukemin 60, 62.

Tähän osittain liittyy myös se toinen tutuksi tullut dilemma Thiemin kohdalla. Hän pelaa edelleen liikaa. Uransa huipun lähestyessä hän ei malta jättää pienempiä turnauksia väliin edes Grand Slamin alla. Tämän vuoden Roland Garros olisi hyvinkin voinut olla toisennäköinen tai ainakin lähempänä, jos finaali ei olisi ollut viidennen (!) perättäisen peliviikon viimeinen sunnuntai. Lyonin turnausvoitto juuri Garrosin alle ei voitosta huolimatta ollut ehkä se viisain muuvi, kuten Garros-ennakossa oli puhetta.

Ensi vuosi näyttää paljon, mihin suuntaan Thiemin ura jatkuu. NextGen-sukupolvi tekee nyt tuloaan laajalla rintamalla, joten loputtomasti aikaa ei 26 vuotta ensi vuonna täyttävällä Thimielläkään ole. Kovilla tai nopeilla kentillä hän tuskin tulee koskaan dominoimaan, mutta massalla siihen voisi kalenteria järkevöittämällä olla mahdollisuuksia. Mutta näkisin, että hänen massa-aikansa täytyisi alkaa kahden seuraavan Roland Garrosin aikana. Sen jälkeen se lienee ohi. 

07/12/2018

Joulukalenteri #7: Lucky number seven

Lucky number seven for Djokovic, Federer?

Kristallipallostani näkyy jo nyt hyvin kirkkaana tulevan Australian Openin ennakkojuttujen otsikot.

Onnennumero seitsemän on "maagisen seitsemännen geimin" lisäksi paljon käytetty ja/tai brändätty numero myös turnausvoittojen lukumäärän yhteydessä.

Fraasit ovat kuitenkin vain fraaseja. Tenniksessä magiikalla, onnella tai tuurilla ei juurikaan ole mitään tekemistä, vaan voitot ratkeavat täysin muihin asioihin.

NextGen-säännöillä erän seitsemäs geimi on toki sinällään maaginen, että se ratkaisee erävoittajan joka kerta.

06/12/2018

Joulukalenteri #6: Hyvää itsenäisyyspäivää!

Tänään juhlitaan itsenäisyyspäivää! Ja totta kai käydään kentälläkin, mutta hyvää syntymäpäivää 101-vuotias Suomi! Hyvää juhlapäivää kaikille!


05/12/2018

Joulukalenteri #5: Viisi vinkkiä harrastelijapelaajalle

Ensi kaudella blogi tulee keskittymään aiempaa enemmän myös valmennukselliseen sisältöön. Joulukalenterin luukusta numero viisi tulee kuitenkin jo maistiaisia siitä, mitä tuleman pitää. Annan viisi täysin ilmaista vinkkiä aloitteljoille, joiden avulla voit päästä nopeammin eteenpäin tenniksessä.

1) Maila ajoissa taakse hartikäännöllä
Liian usein näkee, että maila menee taakse aivan liian myöhään. Liian usein näkee, että maila menee taakse siten, että se viedään sinne kädellä. Ei ja ei. Ensinnäkin maila olisi hyvä viedä taakse hartiakäännöllä, jolloin valmiusasennosta maila siirtyy lähes automaattisesti riittäävästi taakse, jos vaan hartiat kääntyvät 90 astetta lyöntipuolelle. Toisekseen tämä on syytä tehdä jo ennen kuin pallo pomppaa eli ikään kuin voittamalla pomppu. Muussa tapauksessa tulee tajuton kiire ja pahimmillaan käsi sutii taakse ja eteen niin nopeasti, ettei painonsiirrosta (kohta 3) tai hyvästä tasapainosta ole tietoakaan.

2) Pyri osumaan palloon edessä
Tämä on kovin yksinkertainen neuvo paperilla ja/tai ruudulla, mutta toteutus kentällä ei sitä useinkaan ole. Pyri lyömään palloa ajoissa vartalolinjan etupuolelta ja käsi mielellään hyvin ojennettuja eteenpäin. Jos olet myöhässä, tämä harvoin onnistuu (kohta 1).

3) Painonsiirto eteenpäin, ei taaksepäin
Tenniksessä on äärimmäisen tärkeää saada siirrettyä kropan painoa eteenpäin, jolloin palloon tulee pituutta ja siis painoa. Tennistä tulee lyödä jatkuvasti ikään kuin vastapalloon eikä pallon menoa mukaillen nojaamalla taaksepäin, jolloin lyöntienergiakin karkaa kohti takapressua. Sieltä lyöntiin ei yksinkertaisesti vaan saa voimaa. Jalat tekevät lyönnistä ja sen painavuudesta ison osan, joten huolehdi, että liikkeesi on enemmän tai vähemmän menossa verkon suuntaan. Pienikin määrä auttaa paljon.

4) Pyri tekemään pitkä rauhallinen suoritus
Pyri tekemään yksi rauhallinen kokonaisuus, jossa lyöntiin valmistautuminen, lyönti painonsiirtoineen ja lyönnin saatto ovat osa yhtenäistä liikeketjua. Kun kineettinen ketju jaloista, lantio- ja hartiarotaation kautta käteen toimii, niin lyönnissä on voimaa enemmän kuin koskaan pelkällä kädellä. Vältä siis kaikkia riuhtaisuja ja/tai äkillisiä käden kiihdytyksiä. Ne rikkovat vain kätesi. Ennemmin tai myöhemmin.

5) Täpläpallot käyttöön
Käyttämällä oranssi- tai vihreätäpläisiä palloja saa pelikaverin kanssa heti hurjan määrän toistoja, toistoja ja vielä kerran toistoja. Ei ole mielekästä ottaa täysin uusia oikeita palloja ensimmäiselle, eikä todennäköisesti vielä toisellekaan tennistunnille. Ei ole noloa vetää vihreä- tai oranssitäpläisellä tai jopa softiksella niin pitkään kuin tekniikka alkaa hahmottumaan. Usko pois, mutta jos lyönti ei oikein lähde hitaammalla pallolla, niin ei se lähde myöskään kovalla pallolla. Täpläpalloja saa tennishallien proshopeista tai hyvin varustelluista urheiluliikkeistä.

Bonustipsi
Älä lyö kovaa, kun et todennäköisesti osaa. Se tai ne, mitkä onnistuu, onnistuu todennäköisesti kerran tai kaksi kymmenestä ja se ei ole taitoa, vaan tuuria. Tennis ei kuitenkaan ole tuurista kiinni. Aika harva laji on. Opettele siis ensin lyömään rauhallisesti ja lisää vasta sitten virtaa lyöntiisi. Puhdas osuma auttaa tässä jo paljon.

04/12/2018

Joulukalenteri #4: Alexander Zverev, ranking 4

Luukussa neljä, ranking numero nelonen, Alexander Zverev.

Tosiaan, kuten jo edellisluukussa nostin, ovat odotukset Alexander Zvereviä kohtaan hurjassa nousussa. Kauden loppuun Zverev otti kolmen Masters-voiton seuraksi uransa suurimman kruunun, finaaliturnauksen voiton. Se, jos mikä kertoo paljon tämän nuoren potentiaalista.

Hänellä on valtava potentiaali niin pelissä kuin päässäkin. Hänen lyöntiarsenaalistaan löytyy hyvin monipuolinen kattaus oikeastaan kaikkea osaamista, hyvästä syötöstä peruslyönteihin, verkkopeliin ja pelikirjaan. On hyvää puolustusta ja loistavaa hyökkäystä. Mutta ennen kaikkea hänen pelinsä on hyvin painavaa. Lyönneissä on valtavasti voimaa, painoa ja pituutta, johon vastustajan on vaikea iskeä. Variaatiota löytyy suoremmasta moukarista koviin kierteisiin, joilla voi satuttaa monin eri tavoin.

Pään osalta paketti on puolestaan kypsynyt upeasti ja kun taakkana ei ole esimerkiksi kymmentä tappiota edes isommille tähdille, niin sisäinen tappaja on helpompi löytää Djokovic-Nadal-Federer-kolmikkoa vastaan kuin esimerkiksi dimitroveilla, nishikoreilla, berdycheillä ja ciliceillä.

Kauden aikana oli kuitenkin huoliakin. Zverevin pelipositio ei aina vakuuttanut. Jostain syystä mies valuu usein kauas takarajan taakse, missä hän saa toki enemmän aikaa lyömiseen ja sen lataamiseen. Mutta. Kookkaana pelaajana hänen tulisi olla jatkuvasti aggressiivinen ottamalla myös aikaa vastustajalta enemmän pois ja pyrkimällä selkeämmin kahden, kolmen lyönnin pisteisiin. Muuten jopa Grand Slam-mestaruudet kaksiviikkoisine taakkoineen voivat olla liikaa.

Hän pelaa hyvin fiksusti lähes poikkeuksetta, mutta aggressiivisuus ja verkkopelin lisääminen ovat juuri niitä asioita, joilla esimerkiksi Lontoon finaaliturnaus toi toivottua tulosta. Vain tällä tavalla nelossija kirkastuu jo ensi vuonna edelleen.

03/12/2018

Joulukalenteri #3: Kolme uutta Masters-voittajaa (2018)

Luukusta kolme nostetaan esiin kauden 2018 kolme uutta Masters-kisan voittajaa. Juan Martin del Potro (Indian Wells), John Isner (Miami) ja Karen Khachanov (Pariisi) eivät ehkä Delpoa lukuunottamatta olleet niitä nimiä, jotka olivat tällä listalla päällimmäisinä mielessä.

Nuorten esiinmarssia odotellessa yllätti varsinkin Isner kauden toisessa Mastersissa kaikki. Kun kauden avaus-Mastersin oli jo voittanut Del Potro, niin ennusmerkit vähintäänkin yllättävälle kaudelle olivat todella hyvät. Kävi kuitenkin niin, että seuraavat kuusi Mastersia jakoi jo aiemmin ison pinon voittoja haalineet Rafael Nadal, Novak Djokovic ja nyt siis jo kolme Mastersia urallaan voittanut nuori Alexander Zverev.

Mastersin voittaminen on kuitenkin hyvin vahva statement ja se on syytä painaa mieleen joka kerta. Varsinkin jos ja kun saa klaarattua sen ensimmäisen. Toinen lienee henkisesti jo paljon helpompi. Toki parhaiten siihen auttanee se, jos (ja kun) Nadal, Djokovic, Roger Federer ja Andy Murray joskus ensi vuosikymmenellä hiipuvat.

Siksi nyt onkin aivan erityisen herkullista seurata näitä nuorten, kuten Khachanovin ja Zverevin edesottamuksia tällä tasolla, josta seuraava iso askel on hurjempi menestys Grand Slam-tasolla. Ehkä juuri ATP-finaaliturnausvoiton siivittämänä, kuten Zverev? Ensi vuonna? Ehdottomasti ehkä.

02/12/2018

Joulukalenteri #2: Kaksi pelattua NextGen-turnausta

Hyvää ensimmäistä adventtia! Luukusta kaksi tulee esiin NextGen-turnaus, joka on pelattu nyt kahdesti.

Blogissa on jo aiemminkin ollut puhetta ja kirjoitusta tästä aiheesta (eli tässätässä ja tässä), joten ei mennä nyt sen enempää enää sääntöihin tai fiiliksiin.

Myönnän, että olin aluksi, reilut pari vuotta sitten, hieman skeptinen juuri joitain sääntöjä sekä ehkä hieman myös turnausta kohtaan. Mietin kovasti sitä, että mitähän tästä oikeasti tulee. Tänä vuonna, hyvistä ja mielenkiintoisista pelaajistakin johtuen, huomasin odottavani turnausta jo varsin kovasti ja täytyy sanoa, että odotukset eivät pettäneet.

Uudet kokeilevat ja vuosi vuodelta kehittyvät säännöt, joita ajetaan turnauksessa ATP Tourille kenties isomminkin sisään, ovat suurelta osin kokeilemisen arvoisia ja osa jopa sellaisia, joita voisi ottaa välittömästi käyttöön.

Mutta totta kai isoin mielenkiinto kohdistuu kuitenkin pelaajiin ja itse peliin. Peli on suurelta osin hyvinkin räväkkää ja rohkeaa. Joltain kantilta tätä kai voisi verrata nuorten MM-lätkään, jossa vauhti syö taktiikan aamupalaksi. Osa pelaajista antaa todellakin palaa nuoruuden vimmalla ja voimalla.

Toissa vuoden voittaja Hyeon Chung ei tänä vuonna vielä isommin breikannut, mutta tämän NextGen-vuoden voittaja sitä jo hieman teki.

Masters-finaalipaikka oli upea saavutus ja oli ilo huomata kuinka Stefanos Tsitsipas kehittyi kauden aikana ja kuinka hän varsinkin kasvoi NextGen-turnauksen aikana pojasta mieheksi. Kreikkalainen korjasi potin todella kypsillä esityksillä ja vaikutti olevan vähän jopa väärässä sarjassa. Tsitsipas onkin hyvää vauhtia nousemassa nykyisistä suurista lupauksista ensimmäisten joukossa suureksi tähdeksi.

Ensi vuoden NextGeniä jo kovasti odottaen!

01/12/2018

Joulukalenteri #1: Number One

Joulukalenterin eka luukku! Tästä se lähtee!

Luukusta yksi tuttuun tapaan numero yksi. Tänä vuonna se oli Novak Djokovic.

Hänen paluunsa oli lopulta vuoden paras ja kauden jälkimmäinen puolisko oli kerrassaan hurja. Alkukaudella mies haki itseluottamustaan ja siten myös peliään, mutta kun se löytyi, oli serbi vanhaan tyyliinsä pitelemätön. Näkisin, että kausi kääntyi isosti Wimbledonissa, jossa mies otti henkisesti erittäin ison voiton Rafael Nadalista, mikä antoi hurjan boostin tekemiseen ja loppukauden menestykseen. Kaksi Grand Slamiä tuli ikään kuin tyhjästä ja mutta lopulta jopa ketään yllättämättä.

Ensi kausi on kuitenkin Djokovicinkin kannalta erittäin mielenkiintoinen. Antoiko loppukausi liiaksi hyvää oloa ja ovatko nuoret saalistajat Alexander Zverevin johdolla valmiita kampeamaan vanhat starat pois palkintokorokkeelta? Se on ehkä isoin kysymys juuri nyt.

Nadalin ja Roger Federerin aika on väkisin käymässä vähiin, jos serbi pitää nykyisen iskunsa. Tappio Djokoville Wimbledonissa tuntuu Nadalin päässä pahalta varmasti pitkään ja enpä tiedä Rogerinkaan todellista iskukykyä iskussa olevaa Djokoa vastaan.

Kristallipallo näyttää 1-2 Slamiä ensi kaudelle nuorista leijonista ja heidän iskustaan riippuen.