Avataan blogin kausi 2024 melkoisella herkulla eli Hong Kongin finaaliennakolla! Emil kohtaa sunnuntaiaamun primetimessa (aikaisintaan klo 10.30) turnauksen ykkössijoitetun, Andrei Rublevin.
Pelaajat kohtaavat toisensa nyt neljättä kertaa. Voitot ovat Rubleville 2-1, mutta on hyvä muistaa, että pelaajien kohdatessa viimeksi viime syksynä, voitti Emil tiukan väännön Cincinnatin Mastersissa.
Tuon jälkeen Emilin kaudesta tuli lopulta hieman rikkonainen sairasteluiden ja loukkaantumisten vuoksi, mutta nyt vuoden ensimmäisessä turnauksessa Emil on ilahduttavasti tekemässä vahvaa paluuta top-50:een.Rublev on puolestaan vakiinnuttanut paikkansa top-10:ssä. Siitä huolimatta ehkä se terävin isku aivan maailman huipulle esimerkiksi Grand Slameissä on vielä tekemättä. Toki takataskussa on jo yksi Masters-voitto viime kevään massoilta (Monte Carlo), joten totta kai tässä puhutaan äärimmäisen kovasta pelaajasta. Mutta ei tietenkään niin kovasta, etteikö tässä olisi Emilillä nyt iso mahdollisuus ottaa uransa ensimmäinen ATP-turnausvoitto.
Toki se vaatii hurjan kovaa tekemistä sunnuntaina. Ensinnäkin on syötettävä vähintään samalla tasolla kuin semifinaalissa Sebastian Ofneria vastaan. Varsinkin kolmannen erän syöttäminen oli aikamoista tulitusta. Paljon ykkössyöttöjä sisään vaihtelevilla kovuuksilla sekä kulmilla niin, ettei Ofner päässyt niissä juurikaan rytmiin vaan joutui enemmän tai vähemmän arpomaan minne mennä. Esimerkiksi slicesyöttö ulos ykkösruutuun riepotteli mallikkaasti itävaltalaista. Samaa sekoittelua täytyy tehdä maksimaalisesti myös Rublevia vastaan. On pidettävä tämä blokkauspalautuksissa eikä häntä saa päästää takomaan kakkossyöttöihin eikä varsinkaan kämmenellään.
Takomisen Rublev todella osaa ja pallo tulee äärettömän kovaa. Kolikolla on onneksi toinenkin puoli, sillä pallo tulee äärettömän kovaa koko ajan. Rytminvaihdoksia tai isompia kikkailuja ei Rublevilta ole juurikaan tarjolla. Se, jos mikä sopii monelle pelaajalle, myös Emilille. Jos tästä tulee eräänlainen lyöntikilpailu ja peli alkaa tempoltaan olemaan lähes hallitennistä, niin Emil on tässä jopa vahvoilla.
Se vaatii kuitenkin solidia tekemistä Emililtä. On oltava liikkeellä hyvällä ja terävällä jalalla. On ehdittävä hyvin pallojen taakse, että voi lämätä palloa painokkaasti menemään. Jos lyönnit jäävät vähänkin painottomiksi, kumpikin pelaajista on melko ahnas hakemaan ratkaisevaa iskua välittömästi. Emilkin on selvästi yrittänyt viime vuosina lisätä syvyyssuunnan liikettä lähemmäs verkkoa ja hakea ratkaisuja aktiivisemmin verkkopelillä, mikä on nykytenniksessä välttämättömyys. On mielenkiintoista seurata miten hän tätä pääsee toteuttamaan, sillä täysin automaatio se ei aina vielä ole. Kovassa tempossa se on myöskin vaikeaa, eikä verkolle noin vain pääse nousemaan. Pelin lukeminen ja nopea reagointi on hyvin tärkeä tekijä nousujen ajoituksissa ja rakenteluissa.
Lyöntisuunnista on todennäköistä, että Rublev tulee painottamaan Emilin rystypuolta, joka on tietyssä mielessä todella solidi, mutta toisaalta suoruudellaan myös paljon haavoittuvampi kuin kaarevampi ja siis kierteisempi kämmen.
Täysin samaa voidaan sanoa Rublevin peruslyönneistä. Rublev tosin pyrkii Emiliä hanakammin kiertämään rystyt kämmenelleen, jolloin linja jää väkisin auki ja siinä on Emilin paikka iskeä rystyä pitkin linjaa ja nousta perään vaikka verkolle laittamaan pallot poikki.
Pelinkuvaltaan tämä tulee olemaan joka tapauksessa lähes pöytätennismäistä tempoa, jossa on pysyttävä mukana hinnalla millä hyvänsä. Pallot tulevat menemään kiitoratamaisesti päätyrajan yli eikä hirmuisia kikkailuja jyrkkine krosseineen nyt nähdä. Kulman luominen kovassa tempossa on vaikeaa ja se on todennäköisesti nyt myös kohtalokasta.
Mentaalisesti finaali on tietysti mielenkiintoista seurattavaa. Rublev on selvästi kokeneempi näissä tilanteissa, mutta onneksi Emilillä on kuitenkin yksi ATP-finaalikokemus takataskussa. Kokemus näyttelee luonnollisesti isoa roolia. Emilillä on kuitenkin se tuore voitto Rublevista, mikä antaa uskoa ja auttaa varmasti myös. Samoin se, että kaikki kohtaamiset ovat olleet hyvinkin tiukkoja vääntöjä. Toisin sanoen, Emil tietää, että voitto on täysin mahdollinen ja nyt kun peli on lähtenyt kulkemaan näinkin hyvin heti kauden alussa, niin finaaliin voi mennä nauttimaan, kuten Emil kenttähaastattelussaan semifinaalin jälkeen osuvasti totesikin. Sanoisin, että paineet ovat melko lailla tasan 50-50, sillä Rublev muistaa varmasti syksyisen tappionsa, mikä kolkuttelee varmasti takaraivossa, jos ja kun sitkeä Emil on pelissä vahvasti läsnä.
Sanotaanpa nyt siis niin, että Emil vie tämän erin 2-1 ja ottaa uransa ensimmäisen ATP-turnausvoiton. Suomalainen tennisbuumi nousee jälleen uusiin sfääreihin, joten nyt nautitaan!