Novak Djokovic vs. Rafael Nadal
Väite 1: "Novak Djokovic ei ole vireessä." Totta vai tarua?
Täyttä puppua, vaikka Djokovic pelasikin viikolla Rogeria vastaan huonoimman ottelunsa miesmuistiin.
Mutta oliko mukana taktikointia? No, tuskinpa kuitenkaan. Toki ajatus käy kieltämättä mielessä kun toisen lohkon avainottelu Nadal vs. Wawrinka oli edellisiltana kääntynyt Nadalille, jolloin espanjalaisen lohkovoitto oli yllättäen jopa todennäköinen, varsinkin kun Murrayn Davis Cup-painotus tiedettiin. Kun Nadal on Murrayn ohella ollut viime aikoina selkeästi mukavin match-up Djokolle saattoi Stanin välttämisen mahdollisuus olla houkuttimena. Mutta spekulointiahan tämä kaikki tietysti on, joten ei mennä siihen tämän enempää.
Djokovicin osalta täytyy kuitenkin muistaa, että mies lanasi täysin Nishikorin ja leikitteli puolivaloillakin kumoon Berdychin ottamalla breikit aina kun niitä tarvittiin. Tasonnosto semifinaalissa lienee siis yhtä todennäköinen kuin pakkaset tulevana talvena.
Väite 2: "Rafael Nadal is back." Totta vai tarua?
Tarua vieläkin. Voitot haluttomasta Wawrinkasta, surkeasta Murraysta ja aina hyvin taistelevasta Ferreristä ei tee kesää Nadalinkaan syksyyn. Pää voi vähän jo kestää, mutta peli ei.
Ei varsinkaan Djokovicin mankelissa. Vain kämmen on aavistuksen viime aikoja tehokkaampi ja varmempi. Sekin usein vain silloin, jos tarjolla on suht kuollutta palloa tarjolla. Usein näin ei ole, jos ja kun verkon toisella puolella on Djokovic. Kiireessä osuma on parantunut, mutta lyöntien teho ei virtaa vieläkään kunnolla jaloista eteenpäin. Takajalan painolla lyönti jää painottomaksi.
Djokovic ottanee semifinaaliin aktiivisemman roolin "kuin taikaiskusta" ja tulee viemään ottelua pelaamalla takarajan päällä. Kovaa tempoa ja neutralisointia takakenttään kulmia sen suuremmin avaamatta nähtäneen pääsääntöisesti aina siihen saakka kunnes Nadalilta tulee se ensimmäinen painoton ja/tai lyhyt lyönti, josta mylly pyörähtää liikkeelle. Nadalilla onkin täysin mahdoton tehtävä, kun Djokovicin painava peruspeli tappaa kulmat ja johtaa kiireessä ylimääräisten riskien hakemiseen. Kovan temmon palloon on vaikea hakea kulmia joutumatta itse pulaan.
Nadalin nappipeli, toisin sanoen vain äärimmäinen täysosumapeli, voi pitää ottelun tiukkana. Sitä ei kuitenkaan tule ja Djokovic vie 6-2, 6-3.
Roger Federer vs. Stan Wawrinka
Väite 3: "Roger on kuningas." Totta vai tarua?
Tarua. Tai sikäli totta, että mies on toki edelleen ex-kuningas. Hallissa Rogerilla on kuitenkin vielä pieni oma valtakuntansa, jossa asiat ovat suht mallillaan, mutta huolimatta viikon isosta ja hienosta voitostaan, siihen valtakuntaan tuskin kuuluu Lontoo.
Ei ole kahta sanaa, etteikö peli kulkisi ja se tuleekin kulkemaan tasan niin kauan kuin vastustajat eivät saa käännettyä peliä rystypuolelle. Jäljellä olevista pelaajista sen osaavat kuitenkin kaikki.
Paljon riippuukin syöttämisestä. Syksyn syöttämisellä mies petaa hyvin asetelmia joka ottelussa. Nishikori-ottelun kaltaiseen syöttötakelteluun ei kuitenkaan ole enää varaa, vaan nyt on yllettävä parhaaseensa. Jo Staniä vastaan.
Väite 4: "Stan on paras." Totta vai tarua?
Totta ja täyttä puppua. Kun Stan saa lyöntinsä kohdalleen, ei häntä pysäytä tällä planeetalla kukaan. Peli Lontoossa on kuitenkin aaltoillut hurjasti. Nadalia vastaan nähtiin niin huono ja haluton Wawrinka, että oli vaikea nähdä miestä edes jatkopeleissä, mutta ajoittaisten välähdysten siivittämänä ja tietysti myös selvän tasonnoston avulla mies selvitti itsensä jatkoon.
Arvaamattomuudellaan hän on jopa tämän porukan vaarallisin tästä eteenpäin. Jos nappaa, niin jopa voitto mahdollinen, jos taas ei, jopa teurastus Federerin muodossa täysin haarukassa.
Pienen lisämausteen tähän pariin tuo tasan vuoden takainen episodi silloisesta semifinaalista, jossa Federerin vaimo intoutui huutelemaan Stanin suuntaan "itkupilli"-nimittelyjään. Toivottavasti vaimot ja tyttöystävät löytyvät tällä kertaa yläparvelta, jotta kaverit voivat keskittyä pelaamiseen.
Sanotaan kuitenkin, että Federer vie ailahtelevaa Wawrinkaa ja menee finaaliin 7-5, 6-2.
