Emilin peliä ja tilannetta on seurattu blogissakin suhtellisen tarkasti varsinkin tämän syksyn aikana, joten taustoja voi lukea täältä, täältä, täältä ja vielä täältäkin. Mutta kun taustoitetaan näitä juttuja vielä puolentoista vuoden takaisella jutulla Davis Cup-ottelusta Liettuaa vastaan tai parin vuoden takaisella joulukalenterilla, niin aletaan nähdä Emilin ihanaa ja todellista kehityskaarta hieman pidemmälläkin perspektiivillä. Eteenpäin on menty. Rajusti. Ja hyvä niin!
Kurkistus kristallipalloon kertoo kehityksen jatkuvan ensi kaudella. Milanon NextGen-turnaus alle 21-vuotiaille pelaajille tulee olemaan selviö, sillä Emilin ranking painuu reilusti alle sadan ja jos nyt jotain pitäisi veikata, niin loppuvuoden ranking 2020 tulee olemaan 74. Toki tämä vaatii kehittymisen lisäksi myös terveen kauden.
Alkukaudesta Emilillä on herkullinen tilaisuus kerätä pisteitä ja kokemusta ATP-tasolta, sillä puolustettavia pisteitä ei juuri ole. Kesän ja syksyn (2019) hyvä menestys Challengereissä puolustettavine pisteineen tulee toki ensi kesän kohdalla vastaan, mutta muutama hyvä ATP-suorituspiikkaus kattaa nuo pisteet mainiosti ja se tietää nautinnollista ranking-nousua.
Nousu vaatii kuitenkin kovaa duunia, sillä myös vastustajien taso nousee rajusti. Huima vuosi on kuitenkin tulossa, joten tsemppiä Emil!!!
Nautitaan peleistä, sillä kohta sitä kirkkaimpien valojen tennistä voi alkaa katsomaan taas suomalaisin silmälasein!
PS. Olethan muuten kuunnellut tuoreimman OlympiaCastin, jossa Emiliä haastattelee Hyvinkään Tennisseuran kuntosarjassa kauhua kämmenellään niittävä Ilkka Palomäki.
