Jes, eli kuten perjantaina kirjoitin, blogi is back. Kausi avataan perinteisesti Australiassa ja näin pian on edessä jo kauden ensimmäinen Grand Slam. Ennakko isketään ruutuun tässä ja nyt, olkaa hyvä!
Paljon tapahtui viime kauden aikana. Oli toki tuttuakin tutumpia suurvoittajia, mutta nuorten nousu jatkui entistä laajemmalla rintamalla. Lopulta US Openissa leivottiin jälleen uusi Grand Slam -voittaja, kun Espanjan Carlos Alcaraz kruunattiin yhtenä nuorimmista pelaajista Slam-voittajaksi.
Hänen kauden avauksensa siirtyy jalkavamman myötä kuitenkin kauemmas eikä maailmanlistan ykköspelaajaa nähdä Australiassa. Olisi ollut äärimmäisen mielenkiintoista nähdä Alcarazin paluu ja otteet juuri Australian Openissa, mutta nyt valitettavasti näin.Roger Federer päätti uransa syksyllä ikimuistoisesti Rafael Nadalin kanssa pelattuun nelinpeliin Lontoon Laver Cupissa, joten myös hän on Australiasta luonnollisesti poissa. Toki tätä vanhempaakin kaartia vielä löytyy, mutta on eri asia ketkä tai kuka heistä nousee Slameissä vielä suosikiksi.
Suosikki
Mennäänkin siis suosikkeihin. Viime vuonna Australiasta Covid-19-rokottamattomuuden takia pois karkoitettu Novak Djokovic on käytännössä pakko nostaa jälleen ja kuitenkin suurimmaksi suosikiksi. Tätä tukee sekä hänen vireensä että kärkinimien osalta se "helpoin" kaavio.
Djokovicin paluun viime vuonna ja kauden jälkimmäinen puolisko oli lopulta hyvin vahvaa tekemistä. Paljon lupaa myös ne otteet, joita viime viikkoina on nähty. Djokovic on tietysti muutenkin ollut Australiassa perinteisesti kuin kotonaan ja hän hakeekin jo kymmenettä mestaruutta. Pieniä tummia pilviä toi Adelaidessa vasemman takareiden oireilu, mutta tuskin on kyse mistään vakavammasta.
Mielenkiintoisempaa onkin seurata niitä paineita, joiden kanssa serbi painii ja siis ennen kaikkea sitä, miten hän ne selättää. Voitto ja Grand Slam -numero 22 toisi hänet Nadalin rinnalle Slamien määrässä ja paikka on nyt kuin tehty Djokovicille. Toisaalta hän, jos kuka nauttii näistä paineista, kenties enemmän kuin kukaan muu. Hänen ilmiömäinen kykynsä nousta takaa voittoon tai olla täysin suvereeni pitkiä aikoja tuo monelle eräänlaisen mahdottomuuden tunteen, jolloin pelit sekoavat kuin korttipakka yliyrittämiseen ja muuhun tuskailuun.
Toisaalta, jos Australiassa on joku aivan tulessa ja Djokovicin seinäpeli jää samassa kohtaa aavistuksen passiiviseksi, niin kyllä Djokovic'kin on lyötävissä. Sen verran tasainen pakka on ja ei serbikään enää nuori poika ole. Vammat vaanivat kyllä häntäkin.
Haastajat
On makuasia nostaako suosikkien joukkoon muita vai niputetaanko nimet Daniil Medvedev, Stefanos Tsitsipas ja tietyin varauksin Rafael Nadal ennemminkin haastajien joukkoon.
Daniil Medvedevin otteet ailahtelivat viime vuonna Australian Openin henkisesti raskaan finaalitappion jälkeen enemmän tai vähemmän. Venäläinen on myöntänyt, että tuo tappio Nadalille 2-0-eräjohdosta teki todella kipeää. Nadal oli finaalissa jo täysin köysissä, mutta kuten aina, häntä ei voi jättää Slameissä tai Slamien finaaleissa pois laskusta.
Lisätuskaa Medvedeville on täytynyt tuoda Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja miten se on heijastunut venäläispelaajiin sekä heidän omiin ajatuksiinsa, kun muiden lajien virkaveljiä ja -siskoja on suljettu ulos.
Nadalin viime vuosi oli puolestaan kaksijakoinen. Australian Openin ja Roland Garrosin voitot veivät Slamien osalta ennätyslukemia uusille leveleille, mutta kauden jälkimmäinen puoli ei ollut vakuuttava enää oikein millään mittarilla, jotka Nadalin kohdalla ovat melko korkealla. Vanhuus näkyy jo liikkumisessa ja varsinkin kovilla kentillä pallon taakse ehtiminen on työn ja usein myös tuskan takana.
Nadalin ja Medvedevin yhteinen tekijä koko kisan kannalta on se, että kummaltakin vaaditaan oman pelin osalta aivan täydellistä onnistumista. Toki sitä vaaditaan aina Grand Slameissä muutenkin, mutta vahva on se tunne, että Djokovicin ruuvissa ja pelissä on lopulta se suurin säätövara. Sama toki koskee aivan kaikkia Djokovicin haastajia.
Medvedevin moukarointi ja seinämäisyys vie pitkälle, mutta riittääkö se lopulta voittoon, niin en tiedä. Nadalin kovien kenttien peli, vaikka miten olisi puolustava mestari, ei ole entisellään ja varteenotettavia haastajia on nyt enemmän ja enemmän. Usko siihen, että Nadal kaatuu, on pelaajien ajatuksissa paljon vahvempi kuin se, että Djokovic kaatuisi Australiassa. Se on iso ero.
Kaavion osalta Nadal ja Medvedev kohtaavat mahdollisesti toisensa jo puolivälierissä, joten ihan helpoin reitti mestaruuteen ei ole. Fysiikka näyttelee koko kisassa niin hurjaa roolia, että täytyy toivoa, ettei tuosta kohtaamisesta tule 5-6 tunnin taistelua saunamaisissa olosuhteissa. Sillä molemmat pelaisivat itsensä käytännössä ulos kisasta.
Stefanos Tsitsipasilla on jälleen kova vuosi edessään ja hän tiedostaa sen itsekin. Hän tietää, että vuodet ovat hänen osaltaan kuluneet ja uusia nuoria on tulossa. Aivan erityisesti hän tietää, ettei hän vieläkään ole lunastanut kaikkia niitä odotuksia, joita varmasti monella ja ennen kaikkea hänellä itsellään on ollut. Samaan aikaan Medvedev, Alcaraz ja Thiem ovat jo esimerkiksi napanneet sen himoitun Grand Slam -tittelin. Tämä vaatii mentaalisesti paljon työstämistä ja hienoa olisi nähdä, että kreikkalainen olisi kypsynyt ennen kaikkea henkisesti ja keskittyisi esimerkiksi tiukasti vain ja ainoastaan omaan tekemiseensä. Jos fokus pysyy kasassa ja hän kestää painetilanteet aiempaa paremmin, on Tsitsipaksella mahdollisuutensa. Kaavio välieriin olisi jollain tapaa nyt auki.
Mustat hevoset
Mustia hevosia riittääkin sitten iso liuta.
Casper Ruud alkaa olla tuttu nimi Grand Slamien loppuvaiheissa. On finaalipaikkaa ja kovia yksittäisiä voittojakin, mutta toistaiseksi isoimmissa paikoissa on sittenkin paljastunut auttamatta se, että hänen tulivoimaisuutensa jää hieman niistä kaikkein kovimmista. Slamien finaalitappiot viime vuonna Nadalille ja Alcarazille, joiden tulivoima on vielä kovempaa, paljastivat paljon. Tasaisuus on toki hurjalla tasolla ja isoa ailahtelua ei norjalaistelta tulla näkemään. Tasaisuus onkin näissä olosuhteissa varmasti valttia, mutta maalissa pitäisi dieselistä saada vielä vähän lisää tehoja. Lisäksi sinne pitäisi päästä suhteellisen tuoreena.
Viime kaudella vihdoin ammattiurheilijamaisesti panostanut Australian Nick Kyrgios voi tehdä pieniä ihmeitä kotiyleisön edessä, mutta riittääkö miehen fysiikka sittenkään tässä kuumuudessa maaliin saakka? Toki hän saa omalla show'llaan kotiyleisön ja itsensä hurmioon, mutta miten mahdollinen flow ja liiallinen yleisölle pelaaminen kestää ne väistämättömät isommat tai pienemmät vastoinkäymiset, joita tulee kaikille. Wimbledonin finaalin kolme viimeisintä erää olivat karua katseltavaa Kyrgiosin osalta.
Ruudin ja Kyrgiosin lisäksi on mielenkiintoista seurata kolmikon Jannik Sinner, Alexander Zverev ja Holger Rune otteita, mutta hieman eri näkökulmista.
Ensinnäkin on ihanaa nähdä Zverev ylipäätään kaaviossa kaamean loukkaantumisen jälkeen, jonka hän koki Nadalia vastaan Roland Garrosilla. Menestyksen odotusarvo ei ole Australiassa varmastikaan vielä kovinkaan iso, mutta pääasia, että paluu kärkeen on etenemässä.
Sinnerin ja Runen kehityskaaren seuraavat askeleet nähdään tänä vuonna ja jos ne ovat vähänkin vertailukelpoisia esimerkiksi sen loikan kanssa, minkä Alcaraz viime kaudella teki, niin jälki voi hyvinkin olla äärimmäisen kovaa. Molemmilla on nyt toki hurja kaavio, mutta hienot tarinat lähtevät liikkeelle yksittäisistä isojen nimien kaatamisista.
Seuraavilla valinnoilla mennään, joten hauskaa turnausta kaikille!
