sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Ennakko: Pariisi 2013

Pienen radiohiljaisuuden katkaisee sopivasti eteen osuva Pariisin Masters. Ennakkoa pukkaa.

Kuten jo Pekingin jälkeen totesin, on kauden jäljellä olevissa turnauksissa vain yksi suosikki. Novak Djokovic. Hän pelasi täydellisen Aasian kierroksen ja vieläpä melko täydellisellä pelillä. Uuteen valtakauteensa ATP-listalla noussut Rafael Nadal sai kyytiä Pekingissä ja unelmapeliään pelannut Juan Martin del Potro kaatui Shanghain finaalissa.

Edelleen vaikuttaa siis vahvasti siltä, että Djokovicin parhaalle pelille ei voi kukaan mitään. Ranskaan hän tulee pienen, mutta varmasti myös tarpeellisen breikin jälkeen. En usko pätkääkään, että mies olisi mitenkään keskeneräisessä kunnossa. Myös ATP-listan kakkospaikka motivoi varmasti. Jälleen on jotain jahdattavaa. 

Totta kai Pariisissa on muitakin suosikkeja, muttei ketään Djokovicin tasoista. 

Nadal on sisäkentillä unelmakaudestaan huolimatta selkeässä haastajan roolissa ja kaukana omalta mukavuusalueeltaan. Vaikka kaavion suhteen kävikin järjetön munkki (Djokovic, del Potro, Federer toisella puolella), on kolmannella kierroksella (Nadalin toinen peli) vaaran paikka kun viime vuoden finalisti Jerzy Janowicz pääsee mittaamaan maailman ykköstä. "Yllätystä" ilmassa? En tiedä, mutta Nadalin ensimmäinen halliturnaus ja paikka Lontoossa varma, joten olisiko pienen sisäänajon paikka ATP Tourin finaaleja varten, joissa sitten kaikki kropasta irti? Toisaalta, kaavio on houkutteleva, joten why not? Ehdoton maksimi kuitenkin runner-up.

Roger Federer pelasi itsensä Pariisin voittokamppailusta ulos kotiturnauksen finaalipaikallaan. Monta ottelua ja erää Baselissa + karmea kaavio Pariisissa = täydet akut Lontoossa? Ajoissa ulos steffigrafmaisen rystyslice-määrän kera. Viimeistään puolivälierissä del Potroa vastaan. 

Vähän samat sanat pätevät del Potroon. Baselin menestys ravitsee tietysti mieltä, mutta mutta... Mies alisuoritti lopulta pahasti esimerkiksi US Open sarjaan kuuluvan Washingtonin jälkeen, jossa tuli upea voitto. Aivan kuten nyt Baselista. Tasoitusta ei voi antaa pikkuvammojenkaan muodossa, varsinkaan nälkäiselle Djokovicille (välierissä), joka lienee Delpon päättäri näissä jameissa. Paukkuja jää siis myös Lontooseen, vaikkakin ensimmäinen Masters-voitto varmasti maistuisi.

Jotenkin viime vuoden kaltainen yllätysvoittaja jää siis kristallipallon osalta näkemättä eli asetelmia ja peliä haetaan Lontoota varten näin.

Puolivälierät:
Nadal vs. Gasquet
Ferrer vs. Berdych
Haas vs. del Potro
Djokovic vs. Wawrinka

Välierät:
Nadal vs. Berdych
del Potro vs. Djokovic

Finaali:
Nadal vs. Djokovic

Voittaja:
Djokovic

2 kommenttia:

  1. Ei taida kovin paljon löytyä uskoa Dimitroviin :) Kaverilla ois periaatteessa olemassa palikat vaikka kuinka pitkälle, mut jos se pelaa samalla tavalla ku avausmatsissa Llodraa vastaan, ni noutaja tulee jo seuraavassa matsissa Fogninille. Suosittelen kuitenkin kaikille Dimitrovin seuraamista...

    Ja sitten kotikentällä pelaavat ranskalaiset. Niillä kans taso on kova, eikä ihan välttämättä aina ees Gasquet oo kuitenkaan se ykköspyssy. Esimerkiksi kotikatsomon suosikki Gilles Simon on aina Ranskassa yllätysvalmis. Jos ja kun seuraavalla kierroksella hoituu maanmies Mahut, ni vastaan astelee Ferrer, eikä nyt ihan sanottua oo, et tässä vaiheessa kautta jo alkais Ferrerillä olla tankki snadisti tyhjä. Ja sitten toi Djokovic-Wawrinka, joka Stanin onnistuessa ja saadessa kasetin kestään voi olla yllättävän tiukka haaste Nolelle.

    Mielenkiinnolla katotaan! Kausi alkaa kuitenkin olla niin lopussa, et varmasti aika monella on jo mielessä kauden päätöskekkerit ja valmistautumisen aloittaminen kohti tammikuun Ausseja - olipa Masters miten tärkeä turnaus tahansa :)

    VastaaPoista
  2. Dimitrov hoiti näköjään Fogninin kolmessa. Mutta joo, olet jäljillä, en vielä täysin luota Dimitroviin. Loistava tekniikka aivan kuin "isällään", mutta jotenkin tekemisessä on ajoittain vielä sellaista hosumisen makua. Pientä rauhallisuutta ehkä kaipaisi. Ehkä sitä tulee iän kanssa. Siitä en kuitenkaan näytä pääsevän yli, millainen Federer-klooni jäbä on. Häiritsee todella pahasti. On kuitenkin vain yksi Federer.

    Ranskalaisissa on kova taso, mutta myös käsittämättömiä persoonia sekä hurjaa ailahtelevuutta niin kentällä kuin kentän ulkopuolella. Gasquet'hän kärysi taannoin kokaiinista, Paire'a ei aina nappaa, Tsonga sählää, Monfils vetää omaa show'taan jne. Selvästi on annettu kaikkien kukkien kukkia. Eikä siinä mitään, persooniahan tennis kaipaa, mutta tekeminen kentällä voisi tulosten valossa olla tasaisempaa. Kuka tahansa edellä mainituista voisi olla topkympissä, osa jopa topvitosessa.

    Itse seuraan Pariisissa mielenkiinnolla Nadalin ja Djokovicin otteita, mutta eri syistä. Miten Nadal adaptoi omaa peliään halliin ja jatkuuko Djokovicin kohdalla Kiinasta alkanut dominointi? Mitkä ovat heidän lähtötilanteensa Lontoossa? Jättävätkö paukkuja selkeästi sinne vai yrittävätkö Pariisissa tosissaan maaliin saakka? Nadalilla todellinen testi seuraavaksi Janowiczin muodossa, kuten ennakoin. We'll see.

    Ihan hyvä, että pitkä kausi on vihdoin lopuillaan. Moni pelaaja on varmasti jo aivan loppu niin henkisesti kuin fyysisestikin. Pitkän kauden huomaa myös itsestä. On ollut aavistuksen vaikeampi motivoitua näihin US Openin jälkeisiin turnajaisiin kuin kauden alussa tai kesällä.

    VastaaPoista