Ennakoille pikapaluu, sillä niin herkulliset ottelut tiistaina pelataan! Aloitetaan Alexander Zverevin ja Carlos Alcarazin ottelusta, jossa on varsinkin mentaalisesti hyvin hieno ja herkullinen asetelma.
Alcarazin nousu aivan ehdottomaan kärkiporukkaan on ollut virkistävin asia miestennikselle pitkään aikaan. Hänen rakettimainen nousu yhdistettynä ennakkoluulottomaan ja rohkeaan pelitapaan sekä kuvia kumartelemattomaan asenteeseen on juuri sitä, mitä sopi toivoa, sillä Zverevin, Daniil Medvedevin sekä vaikkapa Stefanos Tsitsipaksen "lopulliset" valtaannousut tuntuvat vain venyvän ja venyvän eikä kukaan heistä ole vieläkään valmis ampumaan vanhempia staroja ulos kentiltä.
Alcaraz kuitenkin on. Lisäksi hän on valmis ampumaan kentältä myös kaikki muut luki selässä sitten Nadal, Djokovic, Tsitsipas tai nimenomaan juuri Zverev.Madridin finaalissa joitakin viikkoja sitten saatiin esimakua tulevasta, kun Alcaraz tulitti Zverevin täysin kujalle ottelusta. Toki Zverev joutui Madridissa kohtuuttoman turnausaikataulutuksen uhriksi, sillä hänen edeltävät ottelunsa eivät edes ilta- vaan yöotteluita. Siitä huolimatta Zverev oli täysin vailla mahdollisuuksia.
Sitä hän lienee myös tänään. Alcarazin peli on yksinkertaisesti liian voimakasta, aggressiivista ja monipuolista Zvereville. Saksalainen ei pysty vastaamaan Alcarazin fysiikkaan millään. Onkin ihana nähdä, että urheilullisuus ja voima yhdistettynä huimaan taitoon ja lyömisen vaivattomuuteen on selvästi se voittava kombinaatio myös tenniksen tulevaisuutta silmällä pitäen.
Alcaraz on osoittanut myös henkisesti olevansa täysin omaa luokkaansa näiden nuorempien haastajien porukassa. Kun oma peli sekä pelitapa on näin vahvasti löytynyt ja vire pysynyt yllä, on mieletöntä seurata espanjalaisen mentaalista kovuutta. Hyvä tekeminen ja hallinnan tunne vahvistaa itseluottamusta. Ei ole juuri nyt mitään, mitä hänen tarvitsisi pelissään jännittää.
Viime vuodesta onkin otettu hurja loikka erityisesti siinä, ettei nuoruuden into näy enää juuri ollenkaan höntyilynä tai yliaggressiivisuutena, jossa riskitaso nousee, kun pelitaso ylittäisi taitotason. Juuri nyt Alcaraz osaa lukea peliä erinomaisesti. Hän tietää tasan ja tarkkaan milloin painaa kaasua, milloin jarrua ja milloin pitää antaa mennä ikään kuin vapaalla rullaten. Pelin rytmitys on käsittämättömän hyvällä tasolla.
Sitä on myös Alcarazin pelaaminen. Urallaan hän tulee olemaan äärimmäisen kova melkein alustalla kuin alustalla, mutta ei ole vaikea povata tulevaa massakenttien kuningasta, kun Rafael Nadal aikanaan vetäytyy tai yksinkertaisesti jää soittamaan kakkosviulua. Alcarazin lyöminen on yksinkertaisesti hyvin painavaa. Lisäksi hän osaa eri tempot, lyöntien muodot, kierteet ja hallitsee kentän kulmat aivan käsittämättömän hyvin aivan kuten kaikki suuret ja hyvät massapelaajat. Kun katsoo esimerkiksi vaikka hänen hyvin peitettyä kämmenstoppariaan, tajuaa kuinka taitava pelaaja Alcaraz on teknisesti ja taktisesti.
Pienenä kuriositeettinä nostan tähän otteluun Madridin finaaliteurastuksen jälkeisen kiitospuheen. Siinä Alcaraz kehui Zvereviä ja julisti, että tämä tulisi nostamaan vielä monta kertaa jopa Grand Slam-kannua. Mikä oli Zverevin reaktio? Niinpä. Hän naurahti. Epäuskoisena.
Jos usko on todella mennyt, niin tämä on nopeasti ohi. Zverevin viimeinen vuosi on ollut mentaalisesti muutenkin hyvin raskas pahoinpitelyepäilyineen. Vaikka hän olisi puolivälierässä aivan timanttisessa vireessä, ei hän tule todennäköisesti jaksamaan mentaalisesti Alcarazin myllyä. Hänen on vaikea pysyä pisteissä läsnä, sillä ne vaativat suurelta osin nyt äärimmäistä puolustuskärsivällisyyttä, jota Zverev ei nykymentaliteetillään jaksa kauaa toteuttaa. Siksi näemmekin liian isoja riskitasoja ja jopa räiskimistä, joilla Zverev yrittää saada otteisiinsa edes jonkinlaista hallinnan tunnetta. Tunne siitä, että tulevaisuus onkin Alcarazin eikä hänen, ei myöskään varmasti jätä rauhaan.
Alcaraz välieriin 3-0.
