tiistai 22. heinäkuuta 2014

#projekti40

Täytin kaksi viikkoa sitten 39 vuotta. Jonkin sortin ennusteen mukaan maallinen taaperrukseni on nyt noin puolivälissä. Ensi vuonna väijyvä neljä-nolla pistää kuitenkin miettimään monia asioita. Muun muassa sitä, millaisessa kunnossa lähden elämäni jälkimmäiseen puolikkaaseen.

Teinkin itselleni lupauksen ja projektin (#projekti40). Vuoden päästä tähän aikaan olen a) nelikymppinen ja b) paremmassa kunnossa kuin koskaan. Ainakin melkein. Ainakin paremmassa kunnossa kuin nyt ja selvästi.

Tiedostan, että ikää on tullut, eikä kroppa ole enää entisensä. Siitäkin huolimatta uhmaan tätä ja ajatuksenani on olla niin juoksu- kuin lihaskunnossa mahdollisimman lähellä parasta tasoani, joka minun kohdalla osui aikaan Merivoimien Sukeltajakurssilla noin 20 vuotta sitten.

Siihen on tällä hetkellä jonkin verran matkaa. Liian paljon, ollakseni rehellinen. Ihan samoihin mittoihin millään mittarilla mitattuna tulen tuskin pääsemään, sillä esimerkiksi viikoittaista treeniaikaa minulla on perheellisenä miehenä huomattavasti vähemmän kuin tuolloin. Järkevällä, säännöllisellä ja suunitelmallisella treenaamisella uskon kuitenkin kohentavani kuntoani rajusti tulevan vuoden aikana.

Edellämainittua uhoamista on tietenkin lapsellisen helppo tehdä varsinkin itselleen ja näköjään myös julkisesti, joten sanoista suunnitelmien kautta tekoihin. Suunnitelmat ja tavoitteet ovat seuraavat:

1) Juosta ennen seuraavaa merkkipäivääni vähintään 40 lenkkiä. Kuulostaa periaatteessa vähältä, ei edes kertaa viikossa! Minun tapauksessani tuo vastaa kuitenkin suurin piirtein viimeisen kymmenen vuoden juoksujani, joten tavoite on vaativa, mutta samalla myös realistinen, jollaisen siitä halusinkin.

2) Juosta Helsinki City Run 2015 uuteen ennätysaikaani. Tämä toteutunee kohdan 1 sivutuotoksena, mikäli kaikki menee juoksupäivänä nappiin. Käytännössä tämä tarkoittaisi ajan aikaa 1.55 tai sen alitusta. Nelikymppisyyden häämöttäessä haaveaikatavoitteena tunti ja neljäkymmentäjotain voisi olla osuva. Se olisi jo aivan loistava tulos, sillä taustaltani en tosiaankaan ole juoksija, eikä askeleeni ole lennokkain.
Varusmiehen käsikirja vm. 1994. Lihaskuntotestit.

3) Saada varusmiesten lihaskuntoluokaksi (vuosimalli 1994) vähintään 'hyvä'. Keväisen muuton yhteydessä eteeni osui varsinainen aarre eli palvelusaikani Varusmiehen käsikirja. Sen sivuilta löytyi mm. varusmiesten kuntokokeen lihaskuntotestin pistetaulukko sekä parikymmentä vuotta vanhat tulokseni alokasajalta! Aivan loistava testipatteristo sekä vertailukohta tuleville tuloksilleni! Silloin pisteitä kertyi 13, jolla lihaskuntoluokaksi tuli juuri ja juuri 'kiitettävä'. Nyt riittäisi siis hyväkin. Sen verran annan armoa itselleni.

4) Kiinnittää enemmän huomiota ravintooni. Koen syöväni suhteellisen terveellisesti, mutta toki kaiken maailman herkkujakin tulee nautiskeltua. Varsinkin sipsit ja kokis maistuvat. Annoskokoja pienentämällä ja herkkuja vähentämällä uskon ja toivon painon tippuvan noin viisi kiloa nykyisestä.

Nämä takaraivossa treenataan tuleva vuosi, tennistä tietenkään unohtamatta. Jos ensi kesän massoilla ei lähde, niin sitten ei lähde koskaan.

2 kommenttia:

  1. Miten on kesätreenit sujuneet, ja onko lupaukset pidetty? Oon odotellut tähän postaukseen raportteja, kuvia jne. Jätin itse julkiset lupaukset ennen kesää tekemättä, mutta ladoin kaikessa hiljaisuudessa palikat kondikseen ja naputtelin aiheesta lyhyen postauksen ValmennusVehojen blogiin. Postaus sisältää myös peilikuvani omasta grillikauden jälkeisestä olotilastani. Keskityin ennen kaikkea suorituskyvyn parantamiseen - en niinkään rantakondiksen hakemiseen. Onnistuin, ja kuin kaupanpäällisinä housut jäi isoiksi ja jouduin lisäileen vöihin reikiä, vaik söin koko kesän kuin hevonen tai ainakin isokokoinen poni. Tennis kulkee parantuneen fysiikan myötä huimasti paremmin kuin käytännössä vuosiin. Postaukseni löytyy täältä:

    http://valmennusvelhot.fi/2014/08/19/about-physical-condition/

    Haastankin niin Vasurin kuin kaikki blogin lukijat kurkistamaan itseään peiliin ja astumaan vaa'alle sekä tuloksia seuratessaan funtsaamaan, menikö kesätreenit puikkoihin vai vihkoon. Jos tulos on jälkimmäinen, niin olen erikoistunut yritykseni kautta auttamaan jengiä tavoitteiden saavuttamisessa. Huomautan muuten, etten itse käynyt kesällä kertaakaan salilla - oli varsinkin loppukesästä liian hienot kelit viettää aikaa sisätiloissa :)

    VastaaPoista
  2. Moro Ville,

    Äijä on superkunnossa! Nyt on niin kuumaa kamaa selfien muodossa, että suosittelen varsinkin naispuolisia lukijoitani kurkkaamaan velhojen blogiin :-) Toki tarinakin on jälleen timanttia. Varmasti lähtee peli hyvällä fysiikalla aivan eri tavalla kuin vähän löysemmällä olemuksella.

    Kesän treenit tenniksen osalta jäivät vähiin ja peliesitykset olivat sen mukaiset. Avaudun näistä lähipäivinä tarkemmin.

    Kuntopuolella projekti40 on lähtenyt rauhallisesti liikkeelle arjen kanssa samaa tahtia. Takana on nyt neljä kevyttä lenkkiä. Punnerrusohjelma on edennyt viikkoon neljä. Näistä tarkempi raportti sitten aikanaan. Takana on myös syksyn ensimmäinen duunisähly, jonka toivon jatkuvan koko syksyn. Samalla toivon sen "avaavan" ja aktivoivan jalkojani uudella hallikaudella, joka alkaa ensi viikolla. Myös uimassa tuli käytyä tällä viikolla ensimmäistä kertaa pitkään aikaan.

    Kevyesti ja maltillisesti liikkeelle ettei motivaatio kuole rajuun aloitukseen. Kiristetään sitten lisää kun alkaa sujua.

    VastaaPoista