sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Case Djokovic: Voiko voittamiseen turtua?

Novak Djokovicin yllätystappio Sam Querreylle Wimbledonin kolmannella kierroksella oli yllätyksen ohella merkki siitä, että jatkuva voittaminenkin voi tuoda kylläisyyden, ellei jopa ähkyn tunteen.

En ole ottamassa mitään pois loistavasti pelanneelta Querreyltä, sillä haluttomankin ja/tai huonon päivän Djokovicin voittaminen on tällä hetkellä urheilumaailman vaikeimpia temppuja.

Mutta tosiaan, ei vaikuttanut ihan nälkäisimmältä Djokoviciltä tämä. En toki nähnyt ottelua kuin paikoitellen, mutta varsinkin toisessa erässä nähtiin todella haluton serbi. Peli-ilme oli suorastaan masentava. En käsitä toisen erän lopun räiskimistä, en varsinkaan maailman ykköspelaajalta.

Ranskan ja Nole Slamin jälkeen on jossain mielessä jopa luonnollistakin, että jonkinlainen mentaalinen tyhjiö täyttää pään. Jos vastustaja pelaa vielä elämänsä ottelua hyvällä draivilla, eikä toinen saa itsestään kaikkia irti, on tulos usein tätä. Jopa Djokon kohdalla.

Jää nähtäväksi onko tämä vain väliaikaista vai oliko serbillä kenties jokin vamma, jota hän ei vielä tätä kirjoitettaessa ole paljastanut. Selvää kuitenkin on, että pieni dippi henkisellä puolella on meneillään. Kun tähän yhdistyy jatkuva paine uusista hurjista saavutuksista, niin väsymys voi vaivata pidempäänkin. Olympialaiset toki luulisi kiinnostavan.

Selvää kuitenkin on, että uskoa tämä Djokovic antaa valtavasti kaikille ja erityisesti nyt siis tässä turnauksessa. Samalla puolen kaaviota olevan Roger Federerin nälkä ja usko kasvoivat varmasti, kuten myös Andy Murrayn, sillä niin paha mörkö Djokovic on heille viime vuosina ollut. Uudetkin nimet kiittänevät, sillä nyt olisi erittäin hyvä paikka iskeä ja saada jopa ensimmäinen Grand Slam-voitto tavallaan hyvästä tarjouksesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti