Ennakko: Puolivälierä Rafael Nadal vs. Sam Querrey, Wimbledon 2019

Rafael Nadalin haastava Wimbledon-reitti jatkuu, nyt vastassa Sam Querrey!

Rafael Nadal vs. Sam Querrey
Tosiaan, Nadalin taival tähän asti ei ole ollut helpoimmasta päästä, mutta ne suurimmat karikot, kuten Nick Kyrgios ja Jo-Wilfred Tsonga, kaatuivat lopulta huimien peliesitysten jälkeen. Ennakkosuosikkien osalta Nadal onkin ollut läpi turnauksen ehkä eniten pelillisesti testattu pelaaja.

Sanoisin siltikin, että nyt vastaan tulee kovin testi eli Sam Querrey. Amerikkalainen on ollut Wimbledonin alla ehkä yksi kovakuntoisimmista ruohopelaajista ja hän sai turnaukseen lentävän lähdön ottamalla hienon voiton Dominic Thiemistä, mitä toki itse uskalsin jopa odottaa. Alla oli kuitenkin myös ruohofinaali ja onhan miehellä lisäksi jopa semifinaalipaikka Wimbledonistakin parin vuoden takaa.

Ottelun asetelma on hyvin perinteinen. Iso syöttäjä ja kämmenpommittaja vastaan monipuolisempi taistelija.

On selvää, että Sam Querrey voittaa vain, jos hän pystyy syöttämään hyvin, hyvin, hyvin korkealla tasolla ja pitämään päänsä kylmänä vähintään kolmen erän ajan. Pienikin notkahdus esimerkiksi ykkössyötön prosentissa on kuolemaksi. Sitä on myös pienikin sulaminen tiukassa tilanteessa. Molemmissa tapauksissa Nadal syö käytännössä elävältä ja ottaa omalla aggressiivisella pelillä omansa.

Querreyn tulee tulla otteluun tietyllä tapaa aivottomana vain ja ainoastaan oman agendansa kanssa. Jääräpäisesti on vedettävä ykkössyöttöpommia kovalla prosentilla kenttään ja osin jopa toivottava Nadalin huonoa päivää ja lopulta siis sitä, että hän saisi espanjalaista jotenkin pois tolaltaan. Muuta mahdollisuutta ei yksinkertaisesti ole.

Nadal on pelannut erittäin keskittyneesti nuo edellä mainitut testiottelut, joissa jopa pientä tappion uhkaa ennakkoon heitettiin. Tsongaa vastaan esitys oli kenties yksi Nadalin parhaista viimevuotisista ruohoesityksistä, eikä Tsonga päässyt peliin kiinni käytännössä lainkaan. Sama vaara piilee tässä, jos Nadal saa lentävän lähdön. Sen jälkeen Nadal on armoton, sillä kaikki hyvinkin aggressiivisen pelin palaset vaikuttavat juuri nyt toimivan. Myös rystyä pitää nyt varoa, ehkä jopa pelätä, varsinkin jos lyönti jää vajaaksi.

Pientä semifinaali- ja mahdollista Federer-peikkoa saattaa potea jo Nadal, joten annetaan yksi erä Querreylle. Nadal jatkaa 3-1.

Ennakko: Puolivälierät osa I, US Open 2017

Kvartsiaika on koittanut! Tiistaina pelataan miesten puolivälierien ensimmäiset ottelut, joihin ennakot tulevat tässä.

Kaavion alaosa on muodostumassa kenties yhdeksi kaikkien aikojen yllätyksellisimmistä, sillä neljänneltä kierrokselta eteenpäin mukana ei ole ollut enää yhtäkään miestä, joka olisi voittanut Grand Slam-turnauksen. Kun kaavion epätasapaino oli jo turnauksen arvonnan jäljiltä varsin hurja, niin on selvää, että jäljellä olevat miehet ovat nyt todella ison, kenties elämänsä parhaan paikan edessä. Grand Slam-tason puolivälieriäkin jäljellä olevalla porukalla on yhteensä vain neljä! Mutta mennään asiaan.

Pablo Carreno Busta vs. Diego Schwartzman
Espanjalainen Carreno Busta on kaikesta huolimatta tänä vuonna jo toista kertaa tässä vaiheessa Grand Slam-turnausta. Upeat otteet Roland Garrosilla päättyivät vastaavassa vaiheessa vasta turnauksen voittanutta Rafael Nadalia vastaan, kun mies joutui luovuttamaan vatsalihasvamman takia. Sitä ennen mies ehti ihastuttaa kovilla peruslyönneillään ja eleettömän tehokkaalla, mutta myös monipuolisella peruslyöntipelillään tiputtaen mm. Milos Raonicin.

US Openissa mies on edennyt kaikessa hiljaisuudessa, mutta erääkään menettämättä siis jo puolivälierään. Vastustajat eivät ole olleet missään nimessä turnauksen kovinta kaartia, mutta peruspelaaminen on silti näyttänyt erittäin vahvalta. Lyönneissä on hurjasti painoa hyvän pituuden myötä, jota muun muassa kämmenstopparit ja muutenkin hieman massakenttämäiset lyöntivalinnat usein upeasti värittävät. Carreno Bustan lyöntivalikoima on siis laaja ja mies osaa kyllä lämäilläkin, joskin suurin vahvuus on ollut varma ja painava peruslyöntipeli. Kun tuohon lisätään hyvä syöttäminen ja hieman 'hiipivä', pisteitä tehokkaasti päättävä, verkkopelaaminen, niin paketti on hyvin kohdillaan näihin ilmeisen hitaita US Open-kenttiä ajatellen.

Diego Schwartzman tulee kuitenkin tarjoamaan todennäköisesti turnauksen sitkeimmän vastuksen. Pienikokoinen argentiinalainen on tiputtanut matkallaan jo Marin Cilicin ja lupaavan ranskalaisen Lucas Pouillen, jotka molemmat saivat kokea nimenomaan Schwartzmanin sitkeyden, mutta myös sen jatkuvan aggressiivisuuden, jota mies tarjoilee liikkumalla hyvin usein takarajan pinnassa. Liike on muutenkin huippuluokkaa ja mies osaa kyllä käyttää paikkansa kun niitä aukeaa. Myös puolustuspelaaminen vastahyökkäyksineen on erittäin hurjaa, joten ennen kaikkea Carreno Bustan on hyökättävä kypsästi. Argentiinalaisen lyönnit lähtevät varsin letkeästi ja varsinkin kämmenellä kannattaa kiinnittää huomiota mailankärjen nopeuteen. Kämmen lävähtää hurjalla kädennopeudella lähes mihin suuntaan tahansa ja ottamalla pallot puhtaalla osumalla aikaisin vastustajan aika on todella vähissä.

Jos Carreno Busta ei saa työnnettyä Schwartzmania kunnolla takarajan taakse, niin tästä tulee todella mielenkiintoinen taistelu. Kaikki ainekset turnauksen hienoimpaan taisteluun ovat olemassa. Erittäin vaikea veikattava, mutta sanotaan, että Carreno Busta jatkaa erin 3-2.

Sam Querrey vs. Kevin Anderson
Sitten täysin toisenlainen ottelu, jossa pallo tulee saamaan todella kyytiä. Isoa syöttöpommittamista seuraa kovat peruslyöntikanuunat, joita nämä pitkät miehet viljelevät armotta. Syöttö-kämmenkombinaatioita nähdään hurja määrä ja erityisesti päivän syöttövire on molemmille täysin ratkaisevassa roolissa.

Molemmat ovat seilanneet turnauksessa toistaiseksi ilman sen suurempia vaikeuksia. Kevin Anderson on saanut periaatteessa jo yhden kovemman testin (Borna Coric), jonka hän kukisti lopulta hyvinkin tylysti, kun taas Sam Querrey on niputtanut melko kliinisellä tavalla kaikki tähänastiset vastustajansa. Molemmat ovatkin tässä vaiheessa turnausta vielä hyvällä energiatasolla liikkeellä, joten tiistaiksi luvattu yli 30 asteen helle voi olla isoille miehille lopulta se kovin uuvuttava tekijä, sillä pisteet tuskin tulevat olemaan pääsääntöisesti kovinkaan pitkiä.

Sekä Anderson että Querrey tietävät nyt kummatkin jo varsin kokeneina pelaajina kenties ainutkertaisen mahdollisuutensa jopa Grand Slam-finaaliin saakka, joten henkinen asetelma näyttelee pommituksen ohessa isoa roolia. Pisteiden jalkapallosta tuttu rangaistuspotkumaisuus voi käydä joissain tilanteissa nyt äärettömän jännittäväksi, eikä Querreyn paineet kotikentällä välttämättä ole hänelle eduksi. Historian valossa hän ei ole mitenkään erityisen hyvin US Openissa pärjännyt.

Anderson voi puolestaan lähteä melko vapautuneesti kisaan. Alla on pitkä loukkaantumissuma käsiongelmineen, joten tänä vuonna kaikki on periaatteessa ollut pelkkää plussa.

Tiukka ottelu tämäkin, mutta jotenkin on sellainen kutina, että Anderson on lopulta mentaalisesti kylmempi ja vie erin 3-1.

Ennakko: Semifinaalit, Wimbledon 2017

Wimbledonissa pelataan paikoista sunnuntain finaaliin. Tuttuun tapaan pusketaan ilmoille ennakko tässä ja nyt!

Marin Cilic vs. Sam Querrey

Kirjaimellisesti isojen poikien kohtaaminen, jossa lähes kaksimetriset jätit mättävät palloa vajaasta neljästä metristä kahtasataa alaspäin ja yrittävät siinä sivussa selvittää vastustajan syötön saloja ja suuntia ottelun ajan. 

Näiden kahden molemmat kohtaamiset Wimbledonissa (2009 ja 2012) ovat menneet viiteen erään ja kohtaamisista jälkimmäinen on jopa Wimbledon-historian toiseksi pisin miesten kamppailu (viides erä 17-15 Cilicille) sen Isner vs. Mahut -kamppailun jälkeen. Molemmat kohtaamiset on voittanut Cilic ja vahvoilla hän lienee nytkin, sillä on monta tekijää, jotka puoltavat kroaatin voittoa.

Jos syöttäminen ja sen paremmuus menee hurjuudessaan suurin piirtein tasan ja on molempien pelin kannalta se isoin kulmakivi, niin vaaka alkaa kallistumaan Cilicille peruslyöntipelissä, fyysisessä kuormassa, monipuolisuudessa ja henkisessä valmiudessa. 

Peruslyöntipelissä Marin Cilicin ihailtava ja ruoholle täydellisesti istuva ison miehen, mutta matalan painopisteen liikkumisen mahdollistava peruslyönti on sopivan suoraa ja tulista. Pallo ei nouse Querreyn kenttäpuoliskolla kovinkaan korkealle vaan liukuu kiitäen kentän pintaa pitkin eteenpäin. Cilicin lyöntiasennossa kannattaa tosiaankin ihailla sitä kuinka alhaalta iso mies tarvittaessa lyöntejään tulittaa. Vertailukohdaksi voi ottaa vaikkapa vastustaja Querreyn. 

Muutenkin Cilic on peruspelissään hieman sitkeämpi, varmempi ja ratkaisuvalikoimaltaan myös monipuolisempi. Tulivoimaa löytyy molemmilta puolin ja kun puolustuskin on aavistuksen Querreytä parempi niin, kovin paljon yhdysvaltalaisen ei kannattaisi takakenttäpelin varaan jättää. Karmeaa pommia heti puolittaisistakin paikoista, varsinkin palautusgeimeissä. Omissa syötöissä sitten tappavia syöttö-kämmenyhdistelmiä, jotka ovat molemmille pelikirjan peruskauraa ja kivijalka. 

Verkollenousuja pelaajista ei vierasta kumpikaan, mutta varsinaisia serve&volley-pelaajia he eivät ole, vaan he käyttävät tätä vain ajoittain yllätysmomenttina. Syötön jälkeinen lyönti on molemmilla usein peruslyöntipommi kämmeneltä, jonka jälkeen tilanne verkon suhteen arvioidaan uudestaan. Siellä käydään kuitenkin usein antamassa se viimeinen isku.

Fyysinen kuorma voi muodostua ottelun aikana yhdeksi isoksi tekijäksi. Molemmilla on nyt alla viisieräinen, mutta Querreyllä peräti kolme viimeisintä ottelua ovat olleet viisieräisiä. Se ei voi olla enää vaikuttamatta näin isolla miehellä. Jos ehdoton terävyys ei löydy, marssii Cilic finaaliin suoraan kolmessa erässä.

Sen hän voi tehdä toki muutenkin, sillä Grand Slam-semifinaali ja erityisesti se tyrkyllä oleva Grand Slam-finaali kutittaa varmasti enemmän Querreyn päätä kuin US Openin kertaalleen voittaneen Cilicin. 

Kroatialainen on muutenkin osoittanut upeaa kypsyyttä ja rauhallisuutta läpi turnauksen ja aivan erityisesti hankalassa ottelussaan Gilles Mulleriä vastaan. Hän on selvästi man on a mission tällä hetkellä.

Näillä teeseillä näkisin, että tämän rankkarikisatyyppisen syöttöjuhlan vie Cilic erin 3-1.

Roger Federer vs. Tomas Berdych

Kuten edellispostaukseni reality check (osa 2) turnauksen tilannetta avasi, niin edelleen näen vahvasti, että turnauksessa on vain yksi suosikki. Roger Federer. 

On ehdottomasti yksi tennisvuoden isoimpia tapauksia, jos hän tässä turnauksessa jollekin häviää. Mahdollisessa tai todennäköisessä finaalissa on toki finaalin paineet, mutta semifinaalissa, varsinkaan Tomas Berdychiä vastaan isompia paineita tuskin on.

Berdych on toki taitava pelaaja ja ollut sitä aina, mutta se viimeinen askel on jäänyt ottamatta. Se pieni, mutta toisaalta jättimäinen, henkinen askel. Valitettavasti. Taitoa, voimaa ja ajatustakin tosiaan on, mutta pelin toteutus on murentunut liian monta kertaa ratkaisuhetkillä ja harmittavasti kaikki tietävät sen. Myös ja erityisesti Roger Federer.

Tämän takia Berdychin on miltei mahdotonta päästä luomaan riittävää painetta henkisesti paljon kovemmalle Federerille, jotta tätä saisi edes hetkellisesti horjutettua. Kun näitä hetkiä vaaditaan pitkässä Grand Slam-ottelussa jatkuvasti, niin tehtävä on tsekille miltei mahdoton. 

Jotenkin Berdychin olisi siis pystyttävä roikkumaan Federerin liiveissä mahdollisimman pitkään ja loppuun saakka, mutta juuri se henkisten voimavarojen loppuminen latistanee ottelun kesken kaiken ja kaikki alkavat odottelemaan vain ottelun loppumista. Karatessaan Federer vain lisää kierroksia, sillä itseluottamus tällaisissa otteluissa kasvaa kasvamistaan ja matsista tulee usein pikkunätti näytösottelu todellisen taistelun sijaan. 

Berdychin aloituksen tuleekin olla kerrassaan timanttinen ja hänen on pyrittävä hoitamaan omat syötöt niin viileästi, että hän saisi kasattua edes vähän painetta Federerille omiin syöttöihin. Korkea ykkösyötön onnistumisprosentti ja sen päälle jäätävää kakkoslyöntiä vailla mitään epäröintejä. Metrin marginaalia ja tulivoimaa tottelee vanhoine jalkoineen Federerkin ja juuri siihen Berdychin tulee ottelussa tähdätä. Kaikenlaisessa kikkailussa ja peruslyöntipallottelussa hän jää aina kakkoseksi taitavammalle sveitsiläiselle.

Vaikea tätä on kyllä mitenkään muuten nähdä kuin kolme nollana Rogerille.

Reality check, osa 2, Wimbledon 2017

Hyvä on, yleisön pyynnöstä osa kaksi. Se onkin tällä kertaa varsin lyhyt ja onpa tässä jonkin sortin mantraakin jo havaittavissa.

Ennen turnausta. Roger.

Alkukierrokset. Roger.

Keskikierrokset. Roger.

Loppukierrokset. Roger.

Turnauksen jälkeen. Roger.

Roger, Roger, Roger. Niinpä. 

Vai uskooko joku lukijoista, että joku kolmikosta Berdych, Querrey ja Cilic kaataa sveitsiläisen? Wimbledonin finaalissa Federerin kaatoon vaaditaan kyllä jotain ihan muuta jengiä. He ovat kuitenkin jo telakalla tai lomilla. Ja nyt en puhu RajaTe:n, enkä edes PuiU:n ikämiehistä. ;)

Ennakko: Puolivälierät, Wimbledon 2017

Keskiviikkona Wimbledonissa pelataan miesten puolivälierät, tässä ennakko!

Andy Murray vs. Sam Querrey
Kun Sam Querrey tiputti viime vuonna Novak Djokovicin, aloitti hän samalla serbin alamäen, jota on jatkunut nyt vuoden verran. Andy Murrayn alamäki alkoi puolestaan jo alkuvuodesta, joten sinänsä yhdysvaltalaisella on mahdollisuudet tässä vaikka mihin.

Murray ei ole ollut kauden alkupuoliskolla entisensä, eikä itseluottamus hyvistä Wimbledon-otteista huolimatta ole varmaan vielä maksimiin noussut. Kun taustalla mahdollisesti on vielä jotain vaivaa, niin pakko tässä on Querreylle jotain mahdollisuuksia antaa. Varsinkin, kun miehen syöttöpeli on toimiessaan suuri pelote kenelle tahansa. Jos sillä on kaatunut Wimbledonissa hyvä palauttaja Djokovic, niin kyllä sillä voi kaatua myös Murray. Paljon riippuu nimenomaan Querreyn syötöstä. Jos se toimii, voi sen päälle rakentaa helposti tappavan kakkoslyönnin, jolla moukaroida Murrayta pitkin keskuskenttää.

Toki Murrayn voittamiseen vaaditaan muutakin. On oltava valmis iskemään useasti saman pallon aikana, sillä Murrayn liike ja sitkeä puolustus tuovat lisäpainetta hyökkäyspeliin. Kaikkea ei saa skotin kilvestä läpi, joten paikkojen rakentelussa tulee olla huolellinen ja varsinkin kärsivällinen. Riittävän pahaa, ettei Murray pääse vastahyökkäykseen, mutta kuitenkin niin, että marginaalit eivät missään nimessä petä. Jos tulitus menee räiskimiseksi, Murray ei anna erääkään.

Räiskimiseen on nyt muutenkin suuri vaara, sillä Querreyllä on alla kaksi viisieräistä ja toisen kierroksen neljäeräinenkin. Ison miehen turnauskuorma on noin kaksi tuntia isompi, joten nähtäväksi jää, vaikuttaako se Querreyn terävyyteen. Palautuspelissä on erityisen tärkeää luoda Murraylle jatkuvaa painetta.

Luulen kuitenkin, että viimevuotisen puolivälieräpaikan uusiminen on Querreylle jo niin iso saavutus, että Murray on lopulta nälkäisempi ja taistelee tästä tuttuun murraymaiseen tyyliin voiton vaikka väkisin. Murray jatkoon erin 3-1.

Marin Cilic vs. Gilles Muller
Turnauksen yllätyksen järjestäneen Mullerin voitto Rafael Nadalista käytiinkin jo läpi edellisessä postauksessa. Huolimatta Nadalin superstarastatuksesta sanoisin, että keskiviikon haaste on lopulta jopa kovempi. Match-upina Nadal on sopivampi varsinkin nurmella kuin kovempaa ja suorempaa tulittava Cilic, jonka luodeista on vaikea lähteä rakentamaan hyökkäyspaikkoja, verkolle nousuista puhumattakaan.

Toissapäiväisen, lähes viiden tunnin, kamppailun jälkeen oikean terävyyden löytyminen voi olla Mullerille haasteellista, kun alla on aiemmilta kierroksilta toinenkin viiden erän kamppailu. Verkkopelaaminen ja niiden valmistelu vaatii herkkyyttä ja terävyyttä hurjasti myös jaloilta, joten voi olla, että ottelussa nähdään keskiviikkona hieman passiivisempi ja siis väsyneempi Muller, kuin vaikkapa Nadalia vastaan. Liian paljon jäänee nyt peruslyöntipelin varaan, joka ei varsinaisesti ole Mullerin vahvin osa-alue.

Se sopii tietysti hyvin Cilicille, joka on raivannut tiensä puhtaalla pelillä kvartseihin. Kroaatti vaikuttaa muutenkin olevan tämän vuoden ruoholla erittäin kovassa kunnossa. Kun tarjolla olisi myös uran paras Wimbledon-suoritus eli vähintään semifinaali, niin vahva on se tunne, että käsillä on hetki, jolloin Cilic itsensä sinne tulittaa. Syöttöä ja pauketta molemmilta peruslyöntipuolilta sekä sopivissa määrin verkkotappoja. Siinä kaava, jolla Cilic vie erin 3-0.

Roger Federer vs. Milos Raonic
Päivän mielenkiintoisen kamppailu, jossa on kuitenkin myös päivän suurimman antikliimaksin vaara. Federer ratsastaa tällä hetkellä hurjassa myötätuulessa ja tuntuu vahvasti siltä, että hän voi vain hävitä tämän vuoden Wimbledonin. Kaikki odottavat voittoa ja näillä peliesityksillä tunne on vain vahvistunut vahvistumistaan. Tästäkin jo viime viikolla bloggasin. Kuka voisi keksiä pelillisen kaavan, johon Federerillä ei olisi vastausta?

Se voi olla viime vuoden tapaan Milos Raonic, jolla on jopa kaksi viimeistä voittoa miesten keskinäisistä otteluista. En kuitenkaan anna tälle nyt isointa painoarvoa miesten puolivälieräkohtaamisessa.

Se, mille annan on se, että Raonic tulee olemaan ensimmäinen vastustaja tässä turnauksessa, jolla on parhaimmillaan sen luokan peli, jolla Rogeria voi vahingoittaa. Peli, johon Roger joutuu sopeutumaan. Ennen kaikkea peli, johon Federer itse ei välttämättä pysty kaikilta osin vaikuttamaan. Roger tietää tämän ja ensimmäistä kertaa tässä turnauksessa tämä voi hyvinkin näkyä paineina. Aiemmat vastustajat ovat olleet yksinkertaisesti enemmän tai vähemmän huonompia pelaajia kuin Roger. Raonic ei sitä välttämättä voimapelinsä piikkitasollaan ole.

Ei voi sulkea pois myöskään sitä, että viime vuonna Roger hävisi tämän kamppailun. Liukastuminen ja polven kolauttaminen olivat jossain mielessä jopa symbolisia kuvia tälle tappiolle, mutta siitä huolimatta Federer on noussut jälleen ja voittanut mm. tänä vuonna enemmän isoja turnauksia (3) kuin Raonic koko urallaan (0).

Isossa kuvassa suurta roolia näyttelee Raonicin iso peli. Syöttö ja sitä seuraava kämmen ovat täysin avainasemassa ja niiden on raadeltava sekä riepoteltava Federeriä läpi ottelun jatkuvalla paineella ja ihan koko ottelun ajan. Syöttöjen suunnat tulee olla sellaisia, että Federer joutuu nimenomaan kurottamaan niihin. Kontrailun hän kyllä osaa, varsinkin matalalla rystyslicellaan, mikä tekee pitkän kanadalaisen päivästä tuskaisen. Syöttöä seuraavan kämmenen on laitettava Federer arvailemaan suuntia ja tulitettava sitä terävästi ulos kentältä, jolloin lyönnin vaihteluväliksi tulee terävillä kulmilla yli kymmenen metriä. Hyvinkin aavistamalla Federer joutuu karmeaan kiireeseen tässä myllyssä.

Samaan on pyrittävä tietysti Federerinkin. Huolimatta Raonicin hyvästä ulottuvuudesta, myös pitkä kanadalainen on saatava kurotuksiin ja liikkeeseen. Iskettävä selän taakse, käytettävä jyrkkiä kulmia ja tultava verkolle luomaan painetta ja tappoihin. Matalat lähestymislyönnit juuri rystyslicen kanssa ovat pitkässä juoksussa myrkkyä Raonicille. Niiden tulee kuitenkin olla teräviä, ettei Raonic vain pääse tulittamaan niistä ohituksiaan.

Isossa kuvassa Raonicin peli on kuitenkin paljon monotonisempaa ja keinot lopulta melko yksipuolisia, kun niitä vertaa menestyneempien pelaajien keinoihin, kuten vaikkapa big fourin jäseniin. Toki jos tämä yksi tappokaava on riittävän hyvä, niin Wimbledonissa jos missä, sillä saa tuhoa aikaan.

Mielenkiintoisinta on kuitenkin seurata ottelua myös henkisellä kantilla, sillä kuten sanottua, tämä on ensimmäinen iso testi Federerille. Eräänlainen rankkarikilpailu, jollaisissa Roger on kyllä aina viihynyt. Uskonkin sveitsiläisen revanssiin erin 3-1.

Novak Djokovic vs. Tomas Berdych
Sitten päivän selvin ottelu. En keksi mitään keinoa, jolla Berdych voisi voittaa Djokovicin. Serbin peli ja henkinen kovuus ovat täyttä myrkkyä Berdychille. Tästä tuskin tulee edes kunnon taistelu, vaikkei Djokovic mielestäni vieläkään ole riittävän aktiivisella tasolla turnausvoittoa ajatellen. Hän on kuitenkin paljon parempi pelaaja kuin Berdych, joka puhtaassa lyömisessä ei paljon häviä Djokovicille, mutta kaikessa muussa matkaa serbiin sitten onkin.

Lisätaakkana ovat keskinäiset ottelut (25-2 Djokovicille), jotka näkyvät hyvässä ja pahassa molempien pelissä todennäköisesti ensimmäisestä pisteestä alkaen. Berdych ei usko ja Novak vaan tietää olevansa parempi.

Novak 3-0.

Ennakko: Puolivälierät, Wimbledon 2016

Turnauksen loppusuora häämöttää jo ja tänään vuorossa siis puolivälierät. Tässä ennakot!

Roger Federer vs Marin Cilic

Novak Djokovicin tiputtua kaavion nälkäisin mies on Federer. Näin hyvää paikkaa voittaa Wimbledon ei enää tule. Samalla tulee kuitenkin ihailla sitä, että tämä mies on tällä alustalla yksi parhaimpia edelleen. Nämä taustat huomioiden Federer voi kokea sekä painetta voittamisesta tai suurta luottoa omaan peliin, joka onkin kulkenut näyttävästi turnauksessa. 

Marin Cilic on kuitenkin ensimmäinen varsinainen testi sveitsiläiselle. Alkukierrokset ovat toimineet jonkinlaisena lämmittelynä, mutta nyt turnaus on todella alkamassa. Jos Cilic löytää täysosumapelinsä, jossa hurja syöttäminen pohjustaa muuta tulitusta, on luvassa tasainen matsi, pienin varauksin jopa Cilicin ylipyyhkäisy, kuten US Openissa 2014, mutta sen tämän voittaminen todella vaatii. 

Toisaalta, mitä paremmin Cilic pystyy pelissä tuloksellisesti roikkumaan, sitä kovemmaksi Federerin paine kasvaa ja voimme nähdä yllättävääkin hermoilua. Cilicille olisi tärkeää, että hän myisi omaa nahkaansa mahdollisimman vähän eikä missään nimessä helpolla. Jos Federer pääsee ottelussa karkuun ja kuskin paikalle erien alussa, tietää se menoa Cilicille.

Federer jatkaa tasaisemmilla otteillaan erin 3-1.

Milos Raonic vs Sam Querrey

Tykitystä, tykitystä, tykitystä. Tiebreakejä, tiebreakejä, tiebreakejä. Ennakkoon ajatellen kenties se päivän tylsin matsi, jossa syöttö näyttelee valtavaa pääroolia ja muu pelaaminen on vastaavasti sivurooleissa.

Sam Querrey vältti upeasti sen klassisen tappion edellisellä kierroksella uran suurvoiton (Djokovic, kierros kolme) jälkeen. Pelaajana hän on tietysti iän puolesta kypsempi ja osannee käsitellä asian oikein. Nyt tarjottimella olisi kuitenkin paikka Grand Slam-semifinaalissa ja samankaltaisella asenteella olisi jaksettava edelleen. 

Paljon riippuu tässä parissa siis syöttämisen tasosta. Pienikin droppi voi aiheuttaa erämenetyksen, joka luonnollisesti aina kohtalokasta. Raonicin aggressiivisuus ja verkkopeli sopii ruoholle, mutta toisaalta toimiessaan  Querreyn aavistuksen parempi takakenttäpeli tuo hyvän kontrastin otteluun. 

Eniten vaikuttaa kuitenkin se, miten Querrey jaksaa edelleen mentaalisesti. Vähän pelkään, että henkinen tankki alkaa olla nyt tyhjä ja Raonic vie 76, 76, 76.

Andy Murray vs Jo-Wilfried Tsonga

Turnauksen vakuuttavinta jälkeä tehnyt Andy Murray on pelannut itsensä ennakkosuosikiksi koko turnauksessa, varsinkin nyt kun Djokovic on poissa.

Andy näyttää Federerin ohella turnauksen nälkäisimmältä pelaajalta ja toimiva yhteistyö Ivan Lendlin kanssa saattaa olla se puuttuva palanen, puuttuvan Djokovicin ohella, jopa mestaruuteen saakka.

Edes Nick Kyrgios ei pystynyt haastamaan kunnolla skottia, vaan Andyllä oli vastaus oikeastaan kaikkeen.

Juuri tämä monipuolisuus vie voittoon myös Tsongaa vastaan, sillä ranskalaisen yhden vaihteen peli on aivan liian monotonista Murrayn lyömiseksi. Lisävaihteet tukottavat Tsongan pelin ja järjen, jolloin peli menee överiksi ja huonot valinnat lisääntyvät.

Räiskiminen tuottaa virheitä, eikä Murray anna moista anteeksi. Tässä saattaakin olla jopa päivän suurimman teurastuksen vaara, joten ei tästä sen enempää. Murray 3-0.

Tomas Berdych vs Lucas Pouille

Jossain mielessä päivän mielenkiintoisin matsi. Nuoruus vastaan kokemus, mutta toisaalta ei missään nimessä ylivertainen voittajakokemus, jolla näistä mentäisiin heittämällä ja aina läpi. Vallan-, tai sanotaanko sukupolven vaihdon, makua kuitenkin tässä ja nyt.

Pitkään on Berdychiä tullut itsekin parjattua siitä, ettei mies ole löytänyt sitä viimeistä vaihdetta koskaan, jolla isoja voittoja isoista pojista otettaisiin. Siinä mielessä aika onkin käymässä vähiin ja nyt kun uusi sukupolvi nuorine poikineen tekee läpimurtoaan eikä näitä semipaikkoja enää montaa kertaa tule. 

Vähän siis sama tilanne kuin Federerillä, mutta sillä erotuksella, että sveitsiläisen maksimi liikkuu finaaleissa, Berdychin semifinaaleissa.

Tämä kerta ei ole poikkeus ja vielä nähdään Berdych Grand Slamin semeissä, kun nuori Pouille väsähtää henkisesti tarjolla olevan semifinaalin edessä. Aika ei siis ole ihan vielä kypsä, joten Berdych jatkaa erin 3-1.

Case Djokovic: Voiko voittamiseen turtua?

Novak Djokovicin yllätystappio Sam Querreylle Wimbledonin kolmannella kierroksella oli yllätyksen ohella merkki siitä, että jatkuva voittaminenkin voi tuoda kylläisyyden, ellei jopa ähkyn tunteen.

En ole ottamassa mitään pois loistavasti pelanneelta Querreyltä, sillä haluttomankin ja/tai huonon päivän Djokovicin voittaminen on tällä hetkellä urheilumaailman vaikeimpia temppuja.

Mutta tosiaan, ei vaikuttanut ihan nälkäisimmältä Djokoviciltä tämä. En toki nähnyt ottelua kuin paikoitellen, mutta varsinkin toisessa erässä nähtiin todella haluton serbi. Peli-ilme oli suorastaan masentava. En käsitä toisen erän lopun räiskimistä, en varsinkaan maailman ykköspelaajalta.

Ranskan ja Nole Slamin jälkeen on jossain mielessä jopa luonnollistakin, että jonkinlainen mentaalinen tyhjiö täyttää pään. Jos vastustaja pelaa vielä elämänsä ottelua hyvällä draivilla, eikä toinen saa itsestään kaikkia irti, on tulos usein tätä. Jopa Djokon kohdalla.

Jää nähtäväksi onko tämä vain väliaikaista vai oliko serbillä kenties jokin vamma, jota hän ei vielä tätä kirjoitettaessa ole paljastanut. Selvää kuitenkin on, että pieni dippi henkisellä puolella on meneillään. Kun tähän yhdistyy jatkuva paine uusista hurjista saavutuksista, niin väsymys voi vaivata pidempäänkin. Olympialaiset toki luulisi kiinnostavan.

Selvää kuitenkin on, että uskoa tämä Djokovic antaa valtavasti kaikille ja erityisesti nyt siis tässä turnauksessa. Samalla puolen kaaviota olevan Roger Federerin nälkä ja usko kasvoivat varmasti, kuten myös Andy Murrayn, sillä niin paha mörkö Djokovic on heille viime vuosina ollut. Uudetkin nimet kiittänevät, sillä nyt olisi erittäin hyvä paikka iskeä ja saada jopa ensimmäinen Grand Slam-voitto tavallaan hyvästä tarjouksesta.