torstai 13. syyskuuta 2018

Jälkipelit: US Open 2018

US Openia on tullut nyt sulateltua isossa kuvassa muutama päivä ja tässä siis viimein jälkipelit! Ja nyt nimenomaan miesten jälkipelit. Se kaikkein eniten puhuttanut US Open-tapahtuma ansaitsee oman kappaleensa ja tulee viikonlopun aikana. Sekä oma matkaraporttini US Openista!

Tosiaan, kuten jo kesällä Wimbledonin jälkeen tuli jälkipeleissä todettua, olemme siirtyneet Novak Djokovicin aikaan. Silloin sain hieman jopa kritiikkiä tästä Djokovicin hehkuttamisesta, mutta kukaan ei liene enää eri mieltä siitä, kuka juuri nyt miesten tenniksessä määrää tahtia. Voittoisan Wimbledonin jälkeen Djokovic on voittanut kolmesta turnauksestaan kaksi, Cincinnatin Mastersin ja nyt siis US Openin, joista jälkimmäisessä hän hävisi ainoastaan yhden erän.

Hänen pelinsä taso on noussut mielestäni järjestelmällisesti Wimbledonissa otetun elintärkeän Rafael Nadal-voiton jälkeen, joka oli kuitenkin vielä jossain mielessä 50-50-ottelu. Sitä ennen hän vaikutti vielä jopa haavoittuvalta, mutta näissä viimeisissä isoissa otteluissaan hän on ollut jopa tyly.

Eikä hänen puolestaan puhu vain tulokset, vaan myös karu pelillinen ylivoima. Hänen puolustuksensa on jälleen lähes sementtiä, pallo tulee takaisin kuin seinästä ja nyt myös aggressiivisuus, pelin tempo ja painavuus ovat lähes käsittämättömällä tasolla. Hänen parhaasta pelistään on tunnetusti ollut vaikea löytää heikkoa kohtaa. US Openissa vaikutti oikeastaan koko ajan siltä, että ei oikein ole mitään keinoa hänen kaatamiseensa, ellei hän kaadu tai hyydy kuumaan keliin kuten Roger Federer.

Finaalissa hyvin pelannut Juan Martin del Potro pääsi toisessa erässä lähelle Djokovicin tasoa ja jopa uhittelemaan tätä, mutta hurjalla taistelulla, tahdolla ja lopulta myös jonkinlaisella raivolla Djokovic hoiti lopulta tuon erän, ottelun ja turnauksen. Ja teki sen jopa melko kliinisesti.

Kuten sanottua, Djokovicin pelilliseen murtamiseen ei juuri nyt näytä olevan oikeastaan mitään keinoa, varsinkaan näillä puolinopeilla alustoilla eikä välttämättä muillakaan kovilla alustoilla. Tähän on tietysti monta syytä ja niiden yhteisvaikutus on huomattavasti suurempi kuin niiden summa.

Ensinnäkin Djokovic on jälleen nälkäinen. Hän haluaa voittaa. Hänellä on palo treenata. Hän on löytänyt motivaation. Hänellä on jälleen itseluottamusta, jonka myötä hän tuntee ja tietää olevansa paras. Tee mitä teet, minä teen sen paremmin.

Toisekseen, hänen tiiminsä on jälleen oikea. Säädöt on nyt säädetty ja vanha hyvä porukkaa on jälleen kasassa. Hän tuntee saavansa tukea ihmisiltä, jotka ymmärtävät häntä täysin. Jotka osaavat käsitellä häntä oikein.

Kolmanneksi, hänen tiimistään löytyy todennäköisesti ainut puhtaasti tenniksen analytiikkaan vihkiytynyt jäsen, Craig O'Shannessy. Jo vuosia tämä kaveri on tehnyt viiltävää analyysia otteluista omilla sivuillaan, twitterissä ja ATP:n sivuilla. Välillä toki vähän oikoen ja suoraviivaisesti, mutta joka tapauksessa voisin sanoa tätä uraauurtavaksi työksi. Hänen mukaansa Djokovic pitäytyi US Openissa "uskomattomalla" tavalla laadituissa pelisuunnitelmissa ja näin jälkikäteen ehkä juuri tuo kädenjälki oli nähtävissä siinä dominoinnissa, jossa hän ei oikeastaan jättänyt kenellekään, Del Potrosta lähtien, juuri mitään paikkoja.

Tämä, analytiikan hyödyntäminen, tulee olemaan tenniksen kuva enenevissä määrin tulevaisuudessa ja tennisanalyytikkojen massarekrytointi tiimeihin on käynnistymässä juuri nyt. Lyön vaikka vetoa, että ensi kaudella tiimissä kuin tiimissä alkaa olla data-analyytikko istumassa muun entouragen seurassa. Djokovicin etumatka on nyt silläkin saralla vähintäänkin kohtuullinen, joten dominointi jatkuu loppuvuonna ja ensi vuonna, jos vain Djokovicin nälkä jatkuu.

Sanoisinkin, että juuri nyt uhka ei tule Nadalin, Roger Federerin tai edes uuden sukupolven muodossa, vaan ensi vuonna ratkaisee paljon Djokovicin oma motivaatio sekä terveys.

1 kommentti:

  1. Täydennetäänpä tätä blogistin otteluanalyysiä.

    "Finaalissa hyvin pelannut Juan Martin del Potro pääsi toisessa erässä lähelle Djokovicin tasoa ja jopa uhittelemaan tätä, mutta hurjalla taistelulla, tahdolla ja lopulta myös jonkinlaisella raivolla Djokovic hoiti lopulta tuon erän, ottelun ja turnauksen. Ja teki sen jopa melko kliinisesti."

    Del Potro pelasi hyvin, se pitää yllä paikkansa. Djokovic hyödynsi syötöllä aloittavan edun maksimaalisti voittamalla ensimmäisessä ja kolmannessa erässä del Potron syötön tilanteeseen 3-5. Del Potro ei samaa mahdollisuutta pystynyt toisessa erässä käyttämään. Tie-breakissa oli taas etu siirtynyt Djokovicille. Vastaanotolla sen aloittanut Djokovic hyötyi siis myös tie-breakissa jonkin verran pääsemällä todennäköisemmin ensin kuuteen pisteeseen. Nyt ei ihan niin käynyt klassisella tavalla mutta yksi minimurto enemmän ei kovin suvereeni tie-break-voitto kuitenkaan ole.

    Ottelun pisteiden voittotilasto meni kaksi syöttövuoroa enemmän pelanneelle Djokovicille numeroin 111-96.
    Otetaan nämä ylimääräiset pisteet pois, Djokovicin viimeisen syöttövuoron pisteet 1. ja 3. erässä, yhteensä 8-4. Otetaan myös del Potron niiden menetettyjen neljänsien syöttövuorojen pisteet myös pois, yhteensä 9-4.

    Mutta taas nyt olisi Djokovicilla kaksi syöttövuoroa enemmän, poistetaan myös Djokovicin neljänsien pisteet, 8-2. Näin saadaan tasasuhtainen pistemäärä ottelun siitä osasta joka ei ollut del Potron viimeisiä syöttövuoroja vähentämällä nuo "poistot", yht. 25-10 alkuperäisistä.

    Tämän ottelun voimasuhteita selventävän karsinnan jälkeen päästään tasapisteisiin 86-86. Kun vielä tie-breakistakin voidaan sanoa että menemättä jatkopisteisiin se oli niukin mahdollinen voitto mikä tie-break-etunsa kanssa oli ylipäätään Djokovicille mahdollinen, niin ottelua ei juuri tasaväkisemmäksi voi saada.

    Ottelun voittaja joutui tekemään syöttövuorojensa kanssa paljon enemmän töitä eikä vain sen takia että niitä oli kaksi enemmän, mutta vastineeksi mursi vastustajan syötön neljästi del Potron kahta vastaan, mutta tuo ero tuli kahden erän viimeisissä del Potron syöttövuoroissa.

    Ottelu oli kolmieräiseksi äärimmäisen tasaväkinen katsoi ja katsoo sitä mistä kulmasta tahansa! Kun syötöllä aloittaneen etua kahdessa erässä ja lisäksi tie-breakissa ei voi muuttaa numeroiksi ei Djokovicin paremmuutta tietenkään voi kiistää.

    Mutta jo pelkän tasaväkisyyden perusteella ja siis myös jo arvonnassa alkaneen onnensa ansiosta Djokovic selvisi ottelusta suoraan kolmessa erässä. Voihan sitä heittää kolme kruunaakin peräkkäin, luulisin.

    VastaaPoista