Katsoin tänään sulkapalloa. Kyllä sulkapalloa! Tätä ei usein pääse tapahtumaan, mutta lähinnä kai siksi, että eipä niitä matsejakaan ikinä missään näy. Valitettavasti pitää ilmeisesti aina olla vähintään olympialaiset, ennen kuin laji televisiossa näkyy.
Anu Niemisen uran päätösottelu päivällä ei vielä järisyttäviä tunnepurkauksia aiheuttanut. Siitäkään huolimatta, miten hienon ja pitkän uran Anu on tehnyt. Tämänkin tiedämme tosin osittain lähinnä siksi, että Anu on tiedämme kyllä kenenkä vaimo. Mutta Anu on varmasti aivan loistava lähettiläs lajille myös jatkossa, joten hyviä eläkepäiviä toivotellen!
Ville Långin hieno taistelu maailmanlistan kakkosmiestä, Lee Chong Weitä, vastaan sen sijaan ei jättänyt minuakaan kylmäksi. Kertakaikkisen upeaa peliä puolitoista erää toisesta erästä alkaen. Eihän laji tietenkään tennisheebo(i)lle samalla tavalla aukea kuin sulkapallokuninkaille, joten en edes yritä sanoa mitään fiksua lyöntivalinnoista tai Långin mallikkaasta verkkopelistä. Onnittelen kuitenkin Villeä ehdottomasti sykähdyttävimmästä urheiluhetkestä näissä kisoissa ja erinomaisesta pelistä! Hyvä Lång!
Samalla hallilla samaan aikaan treenanneena täytyy lisäksi nostaa hattua molemmille vielä erikseen. Ihan joka päivä ei näe vastaavaa asennetta, intohimoa ja fyysisyyttä kuin tällä kaksikolla. Ei edes omalla treenivuorolla.
Sulkapallo on ehdottomasti valitettavan aliarvostettu ja jäänyt esimerkiksi sponsorieuroissa varmasti alakynteen esimerkiksi juuri tennikseen verrattuna, enkä ainakaan noin neljän vuoden välein käsitä miksi. Toki laji on maailmanlaajuisesti pienempi, pallo helpommin kesytettävissä ja niin edelleen, mutta se ei poista sitä, miten hienosta lajista on pohjimmiltaan kyse.
Hyvä Suomen sulkapallo! Tämä oli ehdottomasti parasta mahdollista mainosta lajille pitkään aikaan, kutakuinkin siis juuri neljään vuoteen, joten nyt vaan rautaa takomaan!
