maanantai 5. marraskuuta 2012

"One of the best returners..."

Onko joku muukin kiinnittänyt huomiota muuten niin loistavien brittiselostajien lempifraasiin "one of the best returners on tour"?

Viime viikolla aloin kiinnittämään asiaan tarkemmin huomiota ja sain huomata, että noin kaksi kolmesta sai tämän kunnian. Ferrer, Simon, Tipsarevic, Murray ja Djokovic. Tyypit, jotka jäivät ilman moista statusta tai joiden kohdalla en fraasia bongannut olivat Janowicz ja Tsonga. Edellinen varmaan vielä sen takia, että kaveri tuli selostajille(kin) täysin puskista. Suhteellisen ikäviä palautuksia hänkin nimittäin viljeli vai mitä sanotte vaikkapa siitä stopparipalautuksesta Murrayta vastaan?

Kun soppaan lisätään vielä Christer Sarlinin vakionäkemys Jarkko Niemisen erinomaisesta palauttamisesta, niin asia alkaa olemaan aika lailla pihvi. Näyttäkää minulle keskinkertainen tai mielellään huono palauttaja viidenkympin sakista, niin minä näytän teille movember-viiksiäni vielä jouluna.

Lienee siis kutakuinkin niin, että palauttaminen on Jimmy Connorsia mukaellen tenniksen toiseksi tärkein lyönti eikä kenelläkään ole tänä päivänä varaa antaa niissäkään yhtään ylimääräistä siimaa?

En oikein usko siihen, että palauttaminen olisi kenttien hidastuessa jotenkin helpottunut, kun samaan aikaan huonoa syöttäjää saa hakea kissojen ja koirien kanssa. You've gotta get the ball in play. Tämä ajattelu leimaa lähes kaikkia palauttajia tänä päivänä ja vaikeinkin sörvi kaivetaan usein takaisin. Edellä mainituissa nimissä korostuvat ehkä hieman hyvät puolustajat, mutta silti sanoisin, että huonoa palauttajaa ei helpolla löydy.

Toki osa hakee isommalla riskillä heti winneriä tai yliotetta, mutta hyvä esimerkki kokonaisvaltaisen hyvästä palauttajasta lienee tietenkin Roger Federer, vaikkakin hänen kimmoisuutensa on parhaat päivänsä jo nähnyt. Hän tyytyy usein sivaltamaan rystysliceansa todella terävänä ja inhottavan matalana etukenttään, jonka jälkeen hän iskee ohituksensa kuin Räikkönen ohi verkolle tahtomattaan ajautuneen vastustajan. Hyvää palauttamista vai nerokasta pelikirjaa? Minä sanon, että molempia. Vähissä oli kesällä ne kaverit, jotka tuon haasteen klaarasivat. Totta kai hän edelleenkin näpäyttelee rystypalautuksiaan upeasti myös linjasta läpi, kämmenpommeista puhumattakaan, mutta katsokaapa tällä viikolla mihin ratkaisuihin hän päätyy, jos a) hänellä on aavistuksen kiire tai b) hänellä on murtopallo. Pallo tulee lähes aina edellä mainitulla tavalla takaisin ja samalla hän pakottaa vastustajansa voittamaan pisteen omilla ansioillaan hankalassa positiossa kentän sisäpuolella.

Palataan itse palautukseen lyöntinä tuonnempana ajan kanssa. Sitä odotellessa, nauttikaa hyvät ihmiset tämän viikon peleistä!

6 kommenttia:

  1. Parempi juttu kuin Move-pensselit :D

    VastaaPoista
  2. Joo, huuliharja on vielä vaiheessa. Pahasti.

    VastaaPoista
  3. "hyvä esimerkki kokonaisvaltaisen hyvästä palauttajasta lienee tietenkin Roger Federer,"

    En tosin tiedä, mitä tuo "kokonaisvaltainen" tuossa täsmällisesti tarkoittaa. Jos se tarkoittaa sitä, että palautukseen kuuluu muutakin kuin syötön vastaaottaminen, niin silloinhan palautuspelaamisesta saadut pisteet kertovat, kuka siinä lajissa on kunkku.

    Parhaat palauttajat tänä vuonna ovat kiistatta olleet kolmikko Djokovic, Murray ja vajaan kauden pelannut Nadal. 20 parhaan joukosta voidaan poimia myös Ferrer, Monaco, Simon ja Nishikori, jotka eittämätä ovat olleet palautuksissaan terävämpiä kuin Federer.

    Toisesta suunnasta: 20 parhaan joukosta vain viiden pelaajan voi sanoa olevan Federeriä huonompia palauttajia. Vähän niin kuin omassa sarjassaan ovat tässä suhteessa Raonic ja Isner, mutta myös Almagro, Dolgopolov ja Kohlscreiber ovat olleet tänä vuonna Federeriä huonompia.

    Federer kuuluu maailman tämän hetken kärkipelaajista (20 parasta) vahvasti vain keskikaartiin palauttajana. Puhtaasti numeroiden valossa 40 ottelun Cipollakin (#86) kuuluisi Ferrer, Monaco jne. -ryhmään, mutta hänhän ei juuri ole joutunut pelaamaan parhaimmistoa vastaan, joten en uskalla pitää häntä Federeriä parempana (kokonaisvaltaisena) palauttajana.

    VastaaPoista
  4. Kiitos palautteesta Anonyymi! Paljon hyviä pointteja.

    Kirjoituksessa pohdin syötönpalautusta nimen omaan lyömisen kautta, enkä esimerkiksi voitettujen pisteiden tai palautusgeimien määrään perustaen, joista on olemassa varmasti kolme miljoonaa erilaista tilastoa. En perehtynyt niihin nyt.

    Vaikka olenkin lukenut pääaineenani tilastotieteen, perustin näkemykseni siihen, mitä olen matseja katsoessani kokenut ja mitä olen kentällä nähnyt tapahtuvan. Paraskaan tilasto ei kerro ikinä koko totuutta, vaan jokaisen luvun takana on tarina.

    Hyvä, kun nostit esille Nadalin. Tilastojen tasolla hän lienee yksi parhaista palauttajista, jos katsotaan voitettuja syötönpalautusgeimejä tai -pinnoja, mutta onko hän palautuksessaan lähelläkään esimerkiksi Djokovicin tasoa? Hän palauttaa useimmiten 2-3 metriä takarajan takaa ja lähtee rakentamaan pistettä vasta toisen tai kolmannen lyönnin paikkeilla. Hän on hyvä tai paras esimerkki siitä, että pallo saadaan palautuksesta hinnalla millä hyvällä peliin. Siitä huolimatta sanoisin, että Nadalin palautus ei ole missään muodossa peloite, vaan erään sortin pelinavaus, kuten hänen syöttönsäkin oli vielä joitakin vuosia sitten. Palauttajana hän on siis varma, mutta lopulta myös yllättävän passiivinen johtuen esimerkiksi kämmenen isosta kierreswingistä, jolla ei pommeja tapeta. Mutta ei mennä nyt siihen tämän enempää.

    Federerin palautusten "kokonaisvaltaisuudella" tarkoitin lähinnä sitä, että hänen valikoimansa on ensinnäkin melkoisen laaja ja passiivisinkin peruspalautus (rystyslice) laittaa vastustajan usein töihin ja hän ottaa palautuspelillään hyvin aloitteita. Ennen kaikkea hän ottaa niitä heti, jo ensimmäisellä lyönnillään, palautuksellaan.

    Mikä sitten on hyvää palauttamista lienee kuitenkin katsojan silmässä tai niissä tilastoissa. Yksi arvostaa varmuutta, minä aloitteita ja sitä kuinka paljon palauttaja syöttäjää henkisesti ja fyysisesti kuormittaa ja kolmas vaikka niitä tilastoja.

    Sana on vapaa, mielelläni jatkan hyvää keskustelua!

    VastaaPoista
  5. Blogisti: "Siitä huolimatta sanoisin, että Nadalin palautus ei ole missään muodossa peloite,"

    Eihän siitä ole tässä "best returners"-jutussasi saa olla kysymys. Jos Federer saa syöttöpallon takaisin jopa hm. kelvollisesti, niin onhan silloin tilanteen etu siirtymässä vahvasti hänelle. Tämä on siis se "peloitteesi".

    Kuitenkin paljon useammin Nadal saa syöttöpallon palautettua hm. kelvollisesti. Mutta vaikka hän ei samalla prosentilla (ehkä!) sitten saakaan siitä sillä hetkellä pikaista yliotetta, niin hän on mielestäni parempi palauttaja koska saa tavallaan "kiinni" vastustajan syöttöjä paremmin. Voihan tässä tietysti olla puhdasta semantiikkaakin siinä, että palauttajana (akt., ja blogistin näkemys) Federer on parempi, mutta vastaanottajana (pass., tilastot) Nadal on parempi.

    Myös vertailussa Nadal-Djoko käy aika selvästi ilmi, että Nadal on ollut ainakin parempi "vastaanottaja", mutta ilmeisesti nopeammin vastaanottajan asemassa pisteen voittanut Djokovic, on ehkä voinut olla parempi "palauttaja".

    VastaaPoista
  6. Ei siitä olekaan kysymys. Yhden lauseen irtiotto voi viedä harhaan. Tuossa tarkoitusena oli ikään kuin tuoda esille erilaisia ajattelumalleja siitä, miten he lähestyvät peliä tai tässä tapauksessa palauttamista. En missään nimessä väitä Nadalia huonoksi palauttajaksi, enkä ketään muutakaan, koska en tähänkään hätään keksi ensimmäistäkään.

    Ja sen voin kertoa, että Nadal vs. Federer vastakkainasetteluun en jaksa millään lähteä ja nytkin se tuli ikään kuin vahingossa, kun muistin samalla kevään kisoissa Nadalin vetäytyneen todella taakse palauttamaan, jota vähän ihmettelin. Niin ja Nadalinkin kohdalla tuota "one of the best returners..." -mantraa on kuultu jo vuosia. Että sikäli.

    VastaaPoista