maanantai 2. toukokuuta 2016

Ennakko: Madrid Masters 2016

Seuraavana vuoroon tulee Madridin Masters, joka positioituu melko tarkkaan massakauden puolivälin krouviksi. Madridin painoarvo Roland Garrosin menestystä ajatellen on kuitenkin kevään massaturnauksista mielestäni pienin, sillä nopeat olosuhteet eivät täysin vastaa niitä olosuhteita, joilla Garrosilla pelataan, vaikka alustana massa onkin.

Massakautta on siis takana kolmisen viikkoa ja kun voittajalistaa katsoo, tuntuu kuin olisi palattu jälleen Rafael Nadalin aikaan. Silmät ummistaen moni voisi asiaa jopa hehkuttaa, mutta mielestäni ollaan vielä kaukana siitä. Ei riitä millään näytöt vielä siihen, että voitaisiin alkaa puhumaan takavuosien kaltaisesta dominanssista.

Nadalin tämän kevään menestyksen kannalta suurimpia yksittäisiä tekijöitä lienee ollut Novak Djokovicin tippuminen alkukierroksilla Monte Carlossa, joka oli omiaan antamaan uskoa siihen, että Djokovic on ylipäätään lyötävissä. Tuo tappio ja sitä kautta kasvanut nälkä ja/tai "vähentynyt pelko" antoi Nadalille uskoa siihen, että hän on itse kykenevä voittamaan vielä Masterseja, kuten kyseisellä viikolla lopulta tapahtuikin. Näitä paikkoja on nykyisin vähän ikään kuin väijyttävä ja otettava kaikki hyöty irti kun paikka on. Näin myös lopulta tapahtui ja seuraavan viikon Barcelona tuli uuden itseluottamuksen siivittämänä jo lähes "automaationa".

Onhan Nadalin peli tietysti paremmassa kunnossa kuin aikoihin. Kärjen haastajat tuntuvat kaatuvan nyt yksi toisensa jälkeen, eikä kärjestäkään ole voittajaa vielä löytynyt. Kämmen ei pätki enää samaan tapaan kuin viime aikoina ja syöttöön on selvästi tullut lisää jalkoja ja sitä kautta myös puhtia voiman sekä kierteen kautta. Massalla tämä auttaa työntämään vastustajaa taaemmas palauttamaan tai ottamaan selvästi enemmän riskiä palautuksiin.

Silti Nadalin pelissä on vielä rutkasti parantamisen varaa, eikä mies vieläkään ole mielestäni suurin suosikki Garrosille. Kenttäpositio ja lyöntien vieminen eteenpäin on parantunut, mutta ajoittain mies luottaa edelleen liikaa puolustukseensa ja vastustajan virheisiin. Tämä korostuu varsinkin tärkeissä palloissa, joissa mies on liian valmis juoksemaan liian paljon. Uskallusta pitää tulla vielä lisää, sillä Ranskaa ei voiteta puolustamalla koskaan. Puolustuspositioiden kääntäminen tappavaksi hyökkäykseksi kestää ja pätkii vielä aavistuksen liikaa.

Lyöntien energia suuntautuu tosiaan paremmin jo eteenpäin, eikä liiaksi ylöspäin pelkän spinnin tuottamiseen, jolloin jo suuri osa lyönneistä saa voimaa mukavasti taakseen. Mutta paljon jää lyöntiä vielä lyhyeksikin, varsinkin rystypuolelta, jonka vastustajat lisäksi löytävät äärettömän hyvin nykysin. Peruskuvio, jolla mies pelataan täysin kujalle on syöttö ulos ykkösruutuun, josta espanjalainen nostattaa paineettoman pörriäisen keskikenttään syöttäjän lämättäväksi läpi linjasta. En ymmärrä, miksi Nadal ei käytä välillä todella nätisti viiltävää sliceaan näissä palautuksissa.

Mutta se Nadalista tällä erää. Mielenkiintoista nähdä miten mies pelaa Madridissa.

Tosiaan, Novak Djokovicin aikainen tappio Monte Carlossa oli iso yllätys. Se saattoi kuitenkin toimia loistavana paineenpoistattajana ja lisämotivaation tuottajana serbille, joka säästi samalla energiaansa pitämällä nämä viikot "vapaata". Madridissa nähdään varmasti jo erittäin vaikeasti voitettava Djokovic, joka luonnollisesti haluaa onnistumisia ja itseluottamusta Ranskaan siinä missä muutkin, mukaan lukien vielä Nadalkin.

Kaavio on serbille periaatteessa kuin Boris Beckerin arpoma huolimatta kinkkisestä ensimmäisestä ottelusta, jossa vastaan tulee joko juuri Estorilin turnausken voittanut Nicolas Almagro tai Borna Coric. Voi toki olla, että Almagro on liian puhki ja Coric vieläkin täysi poikanen Djokovicin myllyssä, joten finaalireitti vaikuttaa selviöltä, sillä samalla puolen isoista pojista on vain täydellinen arpakone Stan Wawrinka sekä Kei Nishikori ja heistäkin riepotteluun pääsee vain toinen.

Kaavion toinen puoli onkin herkullisempi ja lopulta jopa vaikeampi veikattava. Nadal, Roger Federer, Andy Murray, Dominic Thiem ja vaikkapa Juan Martin del Potro ovat kaikki varsin mielenkiintoisia seurattavia Madridissa.

Federer pelannee säästeliäästi tällä massakaudella, mutta kun Monte Carlo päättyi ehkä aavistuksen liian aikaisin, on Madridin nopeudessa uusi nälkäisen iskun paikka.

Andy Murray puolustaa viime vuoden voittoa ja parantaa koko ajan todennäköisesti tälläkin massakaudella, joten semifinaali tai jopa finaali voi olla hyvinkin haarukassa.

Dominic Thiem hehkutus on viime viikoina hieman laantunut, varsinkin sen jälkeen kun Nadal laittoi miehen katsomoon Monte Carlossa. Itsekin ennakoin, että Nadal saattaisi jo taipua, mutta täytyy hieman alkaa vetämään sanoja takaisin. Tapa, jolla Nadal voitti tai oikeastaan Thiem hävisi oli Thiemin hehkutuksen kannalta latistava. Jotenkin tuntui, että hän olisi yrittänyt lyödä Nadalia enemmän espanjalaisen vahvimmilla puolustusaseilla kuin raa'alla pommittamalla kuten hän parhaimmillaan tekee. Kenttäpositio valui hurjan alas ja sieltä ei kyllä vieläkään Nadalin läpi lyödä. On oltava lähes viivan päällä massallakin. Toki Nadalin painavampi peli myös työnsi miestä hyvin taakse.

Perusongelma, jos nyt todella lupaavan pelaajan kohdalla ongelmasta voidaan puhua on kuitenkin se, että Thiemin pelissä on niin paljon shotmakeria, joka vaatii tilan ja ennen kaikkea ajan lyönnille. Jos verrataan miestä esimerkiksi toiseen nousua tekevään teiniin Alexander Zverevin, niin kyllähän heistä jälkimmäinen letkeämpi pommittaja lopulta on ja siinä mielessä mielestäni lupaavampi suurnimi tuleville vuosille. Mutta palataan siihen joku toinen kerta.

Juan Martin del Potron paluu sujuu takkuisesti ja osoittaa kuinka vaikeaa paluun tekeminen on ylipäätään ja varsinkin kun rystypuoli on menettänyt tukikäden rannevamman vuoksi hurjasti tehoa. Pelkällä slicella on vaikea viedä peliä, joka on ollut argentiinaisen pelin kulmakivi. Todella harmillista, että ura on todennäköisesti ohittanut oman primetimensa jo pahasti.

Näillä mennään Madridissa:

Puolivälierät:
Djokovic vs. Raonic
Monfils vs. Nishikori
Nadal vs. Federer
Murray vs. Ferrer

Välierät:
Djokovic vs. Nishikori
Nadal vs. Murray

Finaali:
Djokovic vs. Nadal

Voittaja:
Djokovic.

6 kommenttia:

  1. En ymmärrä ollenkaan blogistin sitä ajatuksen kulkua, että Thiem "shotmakerina" vaatisi jonkinlaisen (tavallista isommanko?, entä sitten?) tilan lyönnilleen (Ajan riittämättömyys on toki ymmärrettävämpi.). Kyllä tenniskentällä on tilaa riittävästi kaikille ainakin kaksinpelissä!

    Squashista puhuttaessa väitteessä saattaisi olla jotain perää...

    (Jo on sähläystä tämän kommentin kaa..., korjannet asian!)

    VastaaPoista
  2. Moikka Anonyymi,

    Joo, kieltämättä on vähän huono ilmaus. Viittaus aikaan paljon parempi. Tuossa hain muistaakseni sitä, että mies vetäytyy paljon reilusti takarajan taakse ja lyö sieltä, jolloin "tilaa" ennen lyöntiä jää melko paljon.

    Jääköön siitä huolimatta kirjoitukseen tuollaisenaan. Pahoittelut.

    VastaaPoista
  3. Keskustelu on hankalaa blogistin käyttäessä paljon ilmaisuja, joita ei sen kummemmin määrittele. Mikä siis on "shotmaker"? Käsittääkseni shotmakeriksi kutsutaan pelaajaa, jonka menestyminen perustuu vahvoihin ja tarkkoihin lyönteihin takakentältä.

    Agassi taitaa olla se selkein shotmaker-menestyjä viimeisen parinkymmnen vuoden ajalta. Kaksi muuta pelaajatyypiä menestyneiden luokittelussa olisivat retriever (noutaja kuten ääriesimerkkinä Hewitt) ja syöttö-volleysti (Rafter).

    Agassi ei kuitenkaan tarvinnut "tilaa" eikä siis aikaakaan (vaan siis vastustaja), koska lyönti perustui osuman aikaisuuteen; jopa pallon jo nousuvaiheessa. Hänen shotmakeriuttaan en kyllä menisi kyseenalaistamaan.

    Olen ennenkin varmaan kirjoittanut, että blogisti kirjoittaa rennon oloisesti (ellei peräti "letkeästi"), joita on ylensä mukava lukea, mutta..... Usein tuntuu kuitenkin myös siltä, että ajatus ei ole pysynyt enää kiitokirjoituksen mukana.

    Aihevalinnassakin tuntuu joskus pelikirja olevan aika lailla hukassa. Tämän vuoden todellinen moka tässä suhteessa oli Australian avointen aikainen tennismuotikatselmus, jota en edes lukenut. Niinä päivinähän koko (muu) tennismaailma seurasi parhaan kykynsä mukaan tätä sopupelijupakkaa, josta blogisti ei osannut/halunnut lausua yhtään mitään....

    Ehdotus: Huipputurnausten ennakot ja myös huippuja koskevat yleistennisjutut erikseen. Kun noita ajoittain hämärähköjä väitteitä ympätään kiireessä noiden ennakoiden sisään, ne jäävät väkisinkin helposti vähän j-...-u:iksi. Tennis on vaikea laji!

    VastaaPoista
  4. Kiitos Anonyymille jälleen kommenteista!

    Kaino pyyntö kuitenkin kommentoinnille olisi, että käyttäisit jotain tunnistetta, jotta tiedän puhunko samalle Anonyymille vai eri Anonyymille. Kommentin perään kommenttikenttään nimimerkki käy hyvin.

    En haluaisi asettaa pakollista tunnistautumista kommenteille, jotta kaikkien olisi mahdollista antaa näitä kommentteja, joihin pyrin parhaani mukaan myös vastaamaan. Arvostan niitä paljon!

    Mutta sitten asiaan. Lähtökohta on seuraava: kirjoitan aiheista, joihin minulla on a) mielipide, näkemys ja/tai tietoa, mutta ennen kaikkea b) aikaa.

    Kevään/alkuvuoden osalta on todettava, että päivätyö, perhe, omat pelit ja juniorivalmennukset ovat vieneet aikaa ja energiaa sen verran, että blogikirjoittelu on rajoittunut lähinnä niihin suosituimpiin bloggauksiin eli turnausennakoihin.

    Niin ja se tärkein pointti: on käsittääkseni täysin oma asiani, mistä kirjoitan omaan blogiini. Kerro, jos olet eri mieltä. Mutta, kuten aina, mielelläni kuulen toiveita, joista haluatte lukea. Todellakin!

    Syy, miksi en kirjoittanut tenniksen sopupeliasioista, on yksinkertaisesti se, ettei minulla ole aiheesta yhtään sen enempää infoa/kokemusta/näkemystä kuin tiedotusvälineilläkään, joten oma input olisi siinä mielessä ollut melko lailla nolla. En tietenkään väitä, että edellä mainittuja olisi muistakaan aiheista, mutta pidän kirjoittamisesta ja asioiden jäsentämisestä lähinnä itselleni kirjoittamisen kautta. Toivon, että kunnioitat sitäkin.

    VastaaPoista
  5. Mitä tulee ilmaisuihini, niin en ole sen enempää kirjoittamista opiskellut kuin mitä lukio- ja yliopistopohjalta on tullut vasurilla vedettyä ilman varsinaista kirjoittamisen koulutusta. Teen tätä puhtaasti rakkaudesta, suuresta rakkaudesta, lajiin ja kyllä, jopa ilman rahallista korvausta. Toistaiseksi minulle on tarjottu rahallista hyötyä vain laittomasta, ulkomaisten vedonlyöntiyhtiöiden affiliaattitoiminnasta, johon en tietenkään lähtenyt. Tämä siis tiedoksi.

    Mutta palaute, varsinkin positiivinen palaute, saa jatkamaan ja pitää tämän puuhan mielekkäänä. Kritiikin otan aina nöyrästi ja vakavasti vastaan ja pyrin parempiin suorituksiin, mutta jankkaamaan keskustelupalstoilta tuttuihin eipäs-joopas-juttuihin en ole lähtenyt, eikä tässäkään siitä ole nyt tosiaan edes kyse.

    On totta, että jotkut ilmaisuni, kuten edellä ilmeisesti jo "tilasta" myös nostit, ovat joskus epätarkkoja, eivätkä aukea välttämättä lukijalle. Ehdottomasti tulen kiinnittämään tähän huomiota jatkossakin. Vaikea on toki tasapainoilla välillä sen kanssa kuinka "inessä tennisskenessä" lukijani ovat. Siksi oletan välillä asioita, jotka eivät olekaan itsestään selviä kaikille lukijoille. Tennis ja tenniksestä kirjoittaminen on vaikea laji, kuten sinua siteeraten on helppoa sanoa.

    Palaan tuohon shotmaker-termiin Thiemin osalta tässä ja nyt. On totta, että on monenlaista shotmakeria, mutta hän tuntuu olevan tyyppi, joka lataa lyöntiään todella paljon ja kuten sanottua tarvitsee aikaa (ja sitä "tilaa") lyönnilleen paljon. Vähän samalla tavalla kuin Nadal. Hän ei aina hae aktiivisesti palloa noususta, kuten Agassi/Djokovic/jne, vaan nimenomaan lataa lyöntiään pidempään ottaen sen usein laskusta ja taaempaa. Siinä mielessä hän on siis shotmaker, joka todella laittaa palloon itse hurjasti voimaa. Tätä tarkoitin ja kuten sanoin, tulen palaamaan tähän aiheeseen toivottavasti viimeistään kesällä Ranskan ja Wimbledonin välissä tai jälkeen. Tai sitten en, jos en muista.

    Tuo on hyvä ehdotus, että yleisjutut pelaajista erilleen ennakoista ja sitä voisin todella harkita. Usein tulee kuitenkin näkemyksiä perusteltua pelaajafiilisten kautta, joten voi olla vaikea yhtälö, mutta lupaan yrittää. Toinen syy näille yhteen ymppäyksille on se, että inhoan itse noin kymmenen virkkeen pikkujuttuja, joita verkkomedia, jopa suurten mediayhtiöidemme kohdalla, on täynnä, jotta mainostajat saavat näyttöjä/klikkejä mainoksilleen. Klikkihuorauksen ohella tuo lienee oksettavinta roskaa, mistä en tämän päivän mediassa niin välitä. Yritän itse välttää tätä.

    Kiitos kovasti palautteestasi ja kuten sanoin, arvostan sitä kovasti! Edelleen, vaikka tässä vähän avauduinkin. :-)

    Posan kautta hyvässä hengessä eteenpäin!

    -Tero

    PS. Muista oma nimimerkki, ok?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "On totta, että on monenlaista shotmakeria,"

      Onko tässä nyt sitten päädyttävä käsitykseen, että kaikki huiput (top 10?)...ovat nykyään shotmakereita tavalla tai toisella ellei sitten jopa kolmannella?

      Bud Collinsin teosjärkäle kirjahyllyssäni vuodelta 2003 (Total Tennis, The Ultimate Tennis Encyclopedia) antaa kyseisen kunnian ehkä vain Andre Agassille osiossa Notable Players ("A player of irresstible flair, appeal and shotmaking"). Lyöntikovuus, tarkkuus ja varmuus ovat ilmeisesti myös Collinsin vaatimat kriteerit.

      Olisiko tämän ajan shotmaker minun mielestäni (Collinsinkin?) Nishikori, mutta koska mitään virallista määritelmää ei ole niin....

      Odotan mielenkiinnolla tulevaa blogia käsitteiden selventämiseksi!

      Poista