lauantai 30. marraskuuta 2019

Blogin perinteinen joulukalenteri on täällä taas!

Vasurilla-blogin joulukalenteri on jälleen täällä! Joulua odotellessa tämä järjestyksessään jo seitsemäs kalenteri luo tuttuun tapaan katsetta menneeseen, mutta myös tulevaan, joten offseasonista huolimatta hyppää mukaan!

Huomiseen!

keskiviikko 20. marraskuuta 2019

Väärässä sarjassa

Lontoo paketoi tämänvuotisen ATP-kiertueen ja kausi alkaa olemaan paketoitu Davis Cupia lukuun ottamatta. Lontoossa Stefanos Tsitsipas otti viimevuotisen NextGen-voiton perään ensikertalaisena myös ATP-finaaliturnauksen voiton, jonka loppuottelussa kukistui siis Dominic Thiem, joka puolestaan kaatui syksyisessä Espoossa Emil Ruusuvuoren käsittelyssä, kuten varmasti kaikkien tuoreessa muistissa vielä onkin.

Meanwhile in Finland...

Emil Ruusuvuori on juuri ottanut jo kauden neljännen Challenger Tourin tunrnausvoiton, jonka myötä alkaa olla melko selvää, että nuoret tulevat nyt laajalla rintamalla ja että Emilille nämä nykyiset ympyrät alkavat olla liian pieniä. Sarja on yksinkertaisesti ja lähtökohtaisesti väärä tästä eteenpäin. Emil ei loistavine lyönteineen ja peleineen voi olla enää pienen lammikon suuri kala, vaan on hypättävä toisiin, suurempiin vesiin.

Tennis on siitä niin kiehtova ja haastava laji, että lähes aina on varaa olla parempi. Kehittyminen ei saa jäädä polkemaan paikoilleen. Tämä koskee niin peliä, lyöntejä kuin motivaatiotakin sekä miljoonaa muuta isompaa ja pienempää asiaa. Näihin välietappeihin, joita Challenger-voitotkin lopulta vain ovat, ei voi jäädä liikaa kiinni, vaikka ne kuinka hyvältä maistuisivatkin.

Emilin kohdalla viime viikko osoitti jälleen kerran, kuinka paljon potentiaalia miehestä sekä hänen tenniksestään vielä löytyy. Muutama rutiinivoitto Challenger-pelaajista, Otto Virtaselle annettu oppitunti puolestaan tämän seuraavasta pääsarjasta sekä upeasti taisteltu finaalivoitto ovat kaikki kypsän (tämän tason) pelaajan merkkejä. Mutta Emil on jo niin paljon muutakin.

Tarvittaessa Emil osaa tehdä itsensä hyvin vaikeasti voitettavaksi, sillä lyömisen perustaso ja -tempo on nyt jo erittäin korkealla tasolla, eikä selvää heikkoutta ole vielä löytynyt. Lyönnin painavuus on hyvän tekniikan ja rennon lyömisen seurauksena hyvin vertailukelpoista oikeastaan keneen tahansa. Emilin lyöntien kineettinen ketju ja osumien puhtaus hakee yksinkertaisesti vertaistaan. Huonompinakin päivinä tai hetkinä vastustajan täytyy urakoida massiivinen läjä duunia Emilin voittamiseksi ja juuri tämä on erittäin tärkeä signaali tulevaisuutta ajatellen.

Palataan vielä syksyiseen Davis Cupiin. Jostain syystä moni tennisaktiivi yrittää vesittää Emilin voittoa "puolikuntoisesta" Thiemistä, mutta totuus on se, ettei Thiem varmastikaan olisi pelannut ellei hän olisi tuntenut oloaan riittävän hyväksi. Oli Thiemin olotila tuolloin mikä hyvänsä, niin tuo ei ole juttu. Tenniksessä moinen, suuren ennakkosuosikin voitto vaatii kaikissa olosuhteissa valtaisan määrän työtä sekä lukuisia pienempiä ja isompia voittoja ottelun aikana. Thiem laittoi Emilin lähes koko ottelun ajan kaatamaan hänet nimenomaan voittamalla, eikä niin, että Thiem olisi vain hävinnyt ottelun. Thiem asetti haasteen, useita haasteita ottelun aikana. Emilin oli Thiemin lisäksi pakko voittaa itsensä kymmeniä kertoja ottaakseen tuon voiton. Täytyi olla rohkea ja aggressiivinen. Pelata ikään kuin out of his mind. Ja sen hän totisesti teki.

Viime viikolla Talissa tätä ei tarvinnut näin isosti tehdä, sillä perustekeminen riitti hyvin pitkälle. Vaikka seuraava on väärin sanottu, niin tuntui, ettei ruuvi missään vaiheessa ollut aivan tapissa, vaan varaa jäi vielä. Ja mikä upeinta, niin silti hän voitti turnauksen. Juuri tämä antaa niin paljon uskoa.

Mutta se edellyttää myös sitä, että rohkeus pelata säilyy kirkkaana mielessä. Kuten meillä kaikilla, niin kehitettävääkin on siis vielä. Muun muassa eteenpäin liikkuminen, vastustajan ajan pois ottaminen ja vielä entistä aggressiivisempi peli ovat kaikki asioita joihin varmasti kiinnitetään huomiota offseasonilla hyvin paljon. Seuraavalla tasolla ei juurikaan tule ns. välilyöntejä, lyöntejä vailla tarkoitusta. Jokaisen lyönnin on lähdettävä jonkinlaisella aloitteella. Tempo kovenee, vastustajien taso kovenee, kaikki kovenee. Jatkossa ei ole varaa jäädä kyttäilemään tai pelata puolivillaisesti tai puolivaloin. Nyt on mentävä ja laitettava joka kerta, jokaisessa erässä, jokaisessa geimissä, jokaisessa pisteessä, jokaisessa lyönnissä kaikki likoon.

On jälleen ikään kuin aloitettava alusta. Työ on vasta alkanut. Onnea matkaan, Emil!!!

sunnuntai 10. marraskuuta 2019

Ennakko: ATP Finaalit 2019, Lontoo

Nuorten NextGen-finaalit on saatu onnellisesti päätökseen upeasti pelanneen Jannik Sinnerin yllätysvoitolla, joten on aika antaa lava isoille pojille! ATP:n finaaliturnaus on täällä! Samoin ennakko!

Turnaus pelataan tunnetusti kauden kahdeksan parhaan pelaajan kesken, jotka ovat tällä kertaa, voisiko sanoa jopa poikkeuksellisesti, kaikki paikalla. Liikkeelle lähdetäänkin seuraavin lohkoin:

Andre Agassi-lohko:
Rafael Nadal
Daniil Medvedev
Stefanos Tsitsipas
Alexander Zverev

Björn Borg-lohko:
Novak Djokovic
Roger Federer
Dominic Thiem
Matteo Berrettini

Lohkot ovat ennakkoon suorastaan kiusallisen herkulliset, mutta aloitetaan perkaaminen Agassin lohkosta, joka on käytännössä erittäin monen skenaarion lohko.

Isoin kysymys koko turnauksessa lienee tässä vaiheessa se, että kestääkö Rafael Nadalin Pariisissa, juuri ennen semifinaalikamppailua, venähtänyt vatsalihas turnauksen vai jättääkö Nadal pelit väliin kokonaan vai kenties kesken turnauksen? Oma veikkaus on, että Nadal pelaa ainakin siihen saakka, kunnes loppukauden ykkösranking on varmistunut ja/tai jatkoonpääsy tai voitto näyttää epätodennäköiseltä. Nadal pelasi kuitenkin varsin hienosti Pariisissa, mutta mitä ilmeisimmin kenttä Lontoossa on nopeudeltaan Pariisia nopeampi, joten se voi ratkaisevasti heikentää espanjalaisen iskukykyä. Iso kysymysmerkki Nadal siis on ja hänen suhteen olemme huomattavasti viisaampia ensimmäisen ottelun jälkeen.  Siinä hän kohtaa viime vuoden turnausvoittoa puolustavan Alexander Zverevin. Terveenä Nadal mennee heittämällä jatkoon, mutta onko hän sitä, jää nähtäväksi.

Zverev on puolestaan löytänyt tekemiseensä uutta kipinää tai jopa liekkiä Laver Cupin ratkaisuottelun myötä. Vire ei kuitenkaan ole tänä vuonna ollut aivan samanlainen kuin viime vuonna, joten mestaruuden uusimiseen en jaksa millään uskoa. Jo alkulohko voi osoittautua haasteelliseksi, jos esimerkiksi edellä mainittu Nadal on tosiaan iskussa. Zverevin tänä vuonna tavaramerkiksi tullut epätasaisuus näin kovassa porukassa ei auta yhtään, joten vaikeaa tulee tässä porukassa olemaan ja jopa alkulohkon jumbosijan vaara leijuu vahvasti nyt juuri hänen harteillaan. Se ei tietäisi hyvää orastavalle itseluottamusboostille, jonka Zverev on viime viikkoina vihdoin saanut itselleen rakennettua.

Daniil Medvedev tulee Lontooseen eräänlaisen miniloman jäljiltä. Kotikisan skippaus ja Pariisin nopea exit ovat mahdollistaneet akkujen pikalatauksen kauden viimeiseen koitokseen. Loppukauden paras pelaaja haluaa varmasti todistaa tässä porukassa olevansa the real thing. Kenen tahansa päänahka maistuu, mutta varmasti jonkinasteinen tähtäin on erityisesti isojen starbojen, kuten Nadal, Novak Djokovic ja Roger Federer, kaatamisessa. Sitä ennen ei saa kuitenkaan antaa saman ikäluokan kavereiden yllättää. Medvedevin suorahko peli on kuitenkin kuin luotu tälle alustalle ja suoruuden ansiosta muut saavat olla valmiita nostamaan painavaa palloa kaarevammalla lyönnin muodolla verkon yli, jolloin se kuitenkin jää hyvin usein ja ihanteellisesti venäläisen lantiotasolle uudelleenpaukutettavaksi ja lumipalloefekti alkaa olla valmis. Nykyvireellään Medvedev pystyy määräämään tahtia hyvin usein ketä vastaan tahansa ja varsinkin miehen puolustus vastahyökkäyksineen on äärettömän vaikea murtaa. Lohkovoittajan tai ainakin varman jatkoonmenijän aura istuu tiukasti Medvedevissä juuri nyt.

Stefanos Tsitsipas sai periaatteessa hyvin juonesta kiinni Pariisissa ja pelasi hyvinkin kypsää ja huolellista peliään siihen saakka kunnes vastaan tuli Novak Djokovic, joka käytännössä lanasi Pariisissa kaikki, myös kreikkalaisen tieltään. Tsitsipas oli, toki huonolla pelillään, täysi vastaantulija ja aseet serbin lyömiseen olivat täysin kateissa. Onkin hyvin vaikea nähdä Tsitsipasta voittamassa tätä turnausta, sillä niin aseettomaksi Djoko hänet sai ja jotenkin jopa Tsitsipaksen jatkopaikkakin vaikuttaa epätodennäköiseltä, jos Nadal kunnossa. Ottelut juuri Nadalia ja Medvedeviä vastaan ovat niitä avainotteluita, joista ainakin toisen kreikkalaisen tulisi väkisin voittaa. Hyvin hyökkäyksiään valmistellen ja aggressiivisesti pelaten kaikki on toki mahdollista, mutta jäisikö sittenkin niukasti rannalle semifinaaleista? Ehdottomasti ehkä.

Björn Borg-lohko ei mielestäni ole niin kimurantti kuin ensimmäinen. Toki yksikin yllätysvoitto sekoittaa helposti pakan ainakin osittain.

Selvänä suosikkina turnaukseen ja lohkoonsa lähtee Novak Djokovic, joka siis näytti Pariisissa kaikille, miten vaikeaa hänet on jälleen kerran hallissakin voittaa. Hän liikkui hyvin ja kun käsivamma ei ainakaan tällä erää näytä liiemmälti vaivaavan, niin odotettavissa on, että Djokovic menee heittämällä semifinaaleihin. Iso ottelu Roger Federeriä vastaan antanee isoa osviittaa, missä mennään, mutta uskon Djokovicin henkisen yliotteen pitävän oikeastaan kaikkia vastaan. Jos hän osaa kanavoida tämän energiansa oikein, on turnausvoitto ja jopa loppuvuoden ykkösranking täysin haarukassa. Nälkäisenä Djokovic on aina erityisen vaarallinen ja voitolla tästä tulisi ikään kuin hänen vuotensa.

Lohkon kakkossuosikki on ehdottomasti Roger Federer, joka pelaa hallissa aina ihanteellisimmissa olosuhteissa omalle pelilleen. Silloin mikä tahansa on (vieläkin) mahdollista, vaikka ikä alkaa selvästi painaa sveitsiläistä. Pelinopeudessa ja sen ylläpitämisessä hän on kuitenkin edelleen yksi parhaista, ellei jopa paras. Paljon riippuuu siis siitä, miten hyvin muut pääsevät liikuttamaan Federeriä tämän luotien tulituksessa ja kovimmassa mahdollisessa kiireessä. Djokovic on ollut tunnetusti mestari neutralisoimaan sveitsiläisen peliä, mutta muista ei siihen taida tässä lohkossa olla. Jatkoon siis edelleen ja kirkkaasti, mutta sen jälkeen.. Niin, latu on periaatteessa auki, vaikkapa päätyyn saakka, mutta miten fysikka kestää viisi kovaa peliä viikon sisään?

Dominic Thiem on parantanut Emil Ruusuvuori-tappionsa jälkeen hurjasti ja on tietysti valmis haastamaan Lontoossakin kenet vaan, mutta nyt turmioksi koituu liian kova vastus liian nopealla alustalla, jolla Thiem ei ole missään nimessä yhtä kotona kuin kaksikko Djokovic-Federer. Aikaa on vähän ja vaikka Thiem onkin petrannut, niin nyt se ei riitä jatkoon millään.

Matteo Berrettini on mukana Lontoossa nyt ensimmäistä kertaa. Hänkin on tietysti valmis yllätyksiin, jos hän löytää maanmiehensä Jannik Sinner-tyyppisen hurmoksen, mutta kyllä tämä seura varsinkin tässä lohkossa tuntuu nyt liian kovalta italialaiselle. Opintomatkalla siis vielä vahvasti.

Semifinaalit:
Medvedev vs. Federer
Nadal vs. Djokovic

Finaali:
Djokovic vs. Medvedev

Voittaja:
Djokovic.