Joku tai jotkut nuorena pelaamisen aloittaneet saattavat muistaa ensimmäisiltä juniorivuosilta kuinka joskus jännitti syöttää kakkossyöttöä. Sehän oli silloin tällöin jännä paikka, sillä kakkonen on saatava ruutuun tai vastustaja saa kirjaimellisesti ilmaisen pisteen. Tuntui jopa vähän nololta, jos kahdesta omasta, vastustajasta riippumattomasta, suorituksesta ei kumpikaan onnistu. Osa verhosi sitä jopa huonoon tuuriin, kun syöttö oli pallonmitan tai pari ulkona. Aika monesti se taisi kuitenkin liittyä puhtaaseen hermoiluun.
Matkan varrella ajat luonnollisesti muuttuvat ja kakkossyötön paine on joskus jopa vastustajan aikaan saamaa ja otetaanpa sitä joskus jopa tietoisia riskejä kakkossyötön kanssa.
Niin tai näin, paras neuvo mitä olen ikinä saanut kakkosen suhteen, on ajattelumallin muutos pois negatiivisesta kohti positiivista, ehkä jopa uhmakasta ajattelua. Jos kakkossyöttöä edeltää yksikin ajatus kaksoisvirheestä, se tulee yhtä varmasti kuin talvi tänäkin talvena. Sen sijaan kannattaakin käyttää esimerkiksi "nyt ässä p**kele, nyt ässä tähän p**kele!" -tyyppistä raivomantraa, jos käsi tuntuu vähänkin raskaalta ennen kakkossyöttöä.
Itse olen käyttänyt sitä suhteellisen toimivasti aikaisista juniorivuosista lähtien ja toimii muuten edelleen. Usko pois.
Itse olen käyttänyt sitä suhteellisen toimivasti aikaisista juniorivuosista lähtien ja toimii muuten edelleen. Usko pois.