Roger Federer vs Andy Murray
Päivän mielenkiintoisin kamppailu on tietysti Andy Murrayn ja Roger Federerin odotettu semifinaalikohtaaminen. Vielä viime joulukuussa Lontoon finaaliturnauksessa näytti kovasti siltä, että Andyn parasta ennen päivämäärä olisi ylittynyt jo selvästi. Federer suorastaan ja oikeutetusti teurasti mitäänsanomattoman Andyn. Paljon on kuitenkin sen jälkeen tapahtunut Andyn leirissä sekä pelissä ja uskallankin väittää, että tähän kamppailuun mies lähtee jopa suosikkina.
Huolimatta Rogerin loistavista otteista tämän vuoden Wimbledonissa, täytyy muistaa ettei sveitsiläinen ole vielä joutunut kovinkaan isoon testiin. Vastustajat ovat olleet juuri sopivia alkupaloja, mutta tuleva testi on lähes maksimaalinen. Toki siihen on hyvä lähteä juuri näin eli täysillä tankeilla, sillä vastaan tuleva puolustus on yksi kovimmista ja vastaiskujen myötä myös Federer saanee vähintäänkin oman osansa päivän liikunnasta.
Kuten jo turnausennakossani mainitsin, Andyn peli on viime kuukausina ollut yllättävänkin monipuolista jopa hyökkäämisen osalta, mutta ennen kaikkea se on ollut kypsää ja fiksua. Hän riisunut monta pelaajaa parhaista aseistaan tämän kevään aikana. Esimerkiksi Rafael Nadal ei päässyt edes massalla myllytyspositioihin Andya vastaan. Toki tämä oli silloinkin kaukana parhaastaan, mutta kuitenkin. Andyllä on fiksuna pelaajana loistavia tapoja tylsyttää kovakin hyökkäys. Mielenkiinnolla seuraankin, kuinka käy Federerin nyt nähdyn ultra-aggressiivisen, ja jopa kärsimättömän, hyökkäyksen kanssa.
Federer on saanut pelata jo viisi ottelua takarajan päältä, mutta on odotettavissa, että Andy työntää painavalla pelillään miestä metrin tai puolitoista taaemmaksi. Sieltä on jo huomattavasti vaikeampi löytää winneripositioita, puhumattakaan paikkoja verkolle nousuun. Federer ei voikaan nyt härkäpäisesti luottaa hyökkäämiseensä, sillä yksinään se ei tule riittämään. Täytyy olla totuttua enemmän kärsivällisyyttä, sitkeyttä ja myös varmuutta. Pisteitä pitää saada valtava määrä myös raastamalla ja roikkumalla, vaikkei se Federeriin sinänsä hienoon pelikirjaan ole koskaan sopinutkaan. Takakenttäralleja Andyn kanssa tulee väkisinkin ja niissä pitää pystyä olemaan mukana ja iskeä painavasti vasta paikan auetessa, eikä sohia koko ajan ja kaikkialta, jolloin vaarana on ohitus tai Andyn nopea ja vaarallinen vastaisku.
Kuskin paikalla Federerin olisi silti koko ajan oltava, koska Andy on, kuten sanottua, loistava kääntämään peliä itselleen edulliseen suuntaan. Aivan kuten myös Nadal Federeriä vastaan. Useinhan oli niin, että Federer joutui lyömään korkeata rystyään, kun Nadal sai myllyttää kämmentään, eikä Federer oikeastaan koskaan löytänyt kunnon lääkettä tähän.
Vähän pelkäänkin, että myös Andy saa rikottua ja yksipuolistettua niin ikään juuri Federerin rystypuolta siten, että sieltä tulee vain joko virheherkkää yläkierrettä, terävää slicea tai erittäin riskialtista linjapommia. Vain keskimmäisellä vaihtoehdolla, slicella, on Federerillä pienet mahdollisuudet. Iso kysymys ylipäätään onkin, mitä Andy tekee Rogerin rystyslicen kanssa, jota tulee paljon niin palautuksissa kuin peruspalloissakin.
Mutta totta kai, Federerin syöttö on juuri nyt niin hyvä, että Andyn on käytettävä omatkin paikkansa erittäin tarkasti. Tuhlailuun ei ole varaa yhtään. Federer pistää varmasti Andyä arpomaan syöttösuuntiaan ja petaa välitöntä tappopaikkaa kämmenelleen.
Andyn oma syöttäminen ja peli sen päälle on niin ikään isossa roolissa. Jos hän saa Rogerin kurottelemaan ja slaissaamaan palautuksiaan, jää kenttää sopivasti auki Andynkin nopeille hyökkäyksille. Palautuksissa Andy lienee vastustajaansa edellä siinä, että hän kaivanee enemmän palloja peliin ja palautukset joihin hän pääsee paremmin kiinni kääntynevät melko varmasti Rogerin rystypuolelle. Sen päälle hän voi omalla ja monipuolisemmalla rystypelaamisellaan rakentaa ottelun kulkua ja reittiä kohti voittoa.
Andy vie erin 3-1.
Novak Djokovic vs Richard Gasquet
Gasquet'n voitto Stan Wawrinkasta oli iso yllätys, katsoi sitä miten päin tahansa. On totta, ettei Wawrinka ole ruoholla parhaimmillaan, mutta henkisesti nykyisen Stanin olisi tällaisessa paikassa luullut pyyhkivän ranskalaisella lattioita, varsinkin viidennen erän aikana. Gasquet taisteli kuitenkin sitkeästi ja roikkui mukana kun oli roikuttava ja vei peliä, kun sitä oli vietävä. Ratkaisuhetken hyödyntäminen oli kuitenkin isoin sulka voitossa.
Samanlaista paikkaa ei kuitenkaan semifinaalissa ole odotetavissa. En millään jaksa uskoa, että miehen pikkunätti peli terävine vastaiskuineen olisi tarpeeksi Novak Djokovicille, jonka peli toki on aavistuksen aaltoillut turnauksen aikana. Rutiini on kuitenkin valtaisa ja Gasquet'illa on hurja vuori edessään. Staniä vastaan nähtyä tuuppaamistakin ei voi nyt edes harkita, sillä pallo tulee Djokoviciltä varmemmin, mutta varsin painavana myös takaisin. Kikkailu ja sekoittelu voi taas toimia hetken, mutta vauhtiin ja rytmiin päästyään, Gasquet'n rytmittöminkin peli on suupala serbille.
Gasquet jää jalkoihin ja Djokovic vie puhtaasti 3-0. Suuren suuri teurastuksen vaara ilmassa.
