14/07/2021

Jälkipelit: Roland Garros ja Wimbledon 2021

 No niin, on jälkipelien aika. Valitettavasti myös Roland Garrosin jälkipelit olivat vielä käymättä läpi, mutta koska turnaukset olivat tänä niin lähekkäin, niin niputetaanpa samalla nekin tähän.

Isossa kuvassa on luonnollisesti täysin selvää, että Novak Djokovic on tällä hetkellä (ja nyt myös hyvin monilla kriteereillä historian) paras miestennispelaaja. Djokovic saavutti näillä kahdella Grand Slam -voitollaan 20:ssä mestaruudessa olevat Rafael Nadalin ja Roger Federerin ja luulenpa, että matka vaan jatkuu, kun taas Nadal-Federer-kaksikolla se voi olla jopa lopullisesti nyt ohi.

Djokovicin voitto Nadalista Garrosin massoilla oli jotenkin jopa kuvaava voitto ja hän sai näyttämään Nadalin yllättävän haavoittuvalta lempialustallaan. Jännittävä nähdä miten Nadal tilanteeseen reagoi, sillä ei hänkään huono takaa-ajaja urallaan ole ollut, sillä Federerin saavuttaminen reilusti yli kolmikymppisenä oli varmasti jotain, mitä ei uran alussa tai niiden keskivaiheiden vammakierteissä uskottu olevan edes mahdollista.

Ylipäätään Djokovic ja Nadal ovat taivuttaneet tenniksen fysiikkaa suuntaan, joka tuntuu lähes järjettömältä kehitykseltä, kun vertaa vaikkapa aikaisempiin sukupolviin. Djokovic on voittanut nyt kahdeksan ja Nadal kuusi Grand Slamiä yli 30-vuotiaana. Federerillä luku on jäänyt ja näillä näkymin se on myös jäämässä neljään Grand Slamiin. Kova fysiikka ei näytä sittenkään siis tuhoavan kroppaa, varsinkin jos siitä pitää huolen. 

Mutta aika on tulossa niin Federerillä kuin pikkuhiljaa myös Nadalillakin väkisin vastaan. Massakausi oli Nadalille vaikea, eikä ihan samanlaista lentoa nähty Pariisissakaan kuin vaikkapa vielä viime syksynä. Nadal oli nyt lyötävissä ja niin myös kävi. Ajoittain hän vaikutti jopa väsyneeltä, joten mielenkiintoa riittää espanjalaisen ensi vuoden massakausikalenterin osalta. Onko mitään järkeä pelata näin montaa massakisaa ennen Garrosia? Poisjäänti Wimbledonista oli lyhyehkön palautumisajan ja alustan haastavuuden vuoksi selviö. Olympialaisten jäädessä väliin, fokus lienee nyt US Openissa, joka on ollut Nadalille se toiseksi paras Grand Slam.

Federerin osalta ei juuri nyt vaikuta siltä, että paluu Grand Slam -voittajaksi olisi enää mahdollinen. Moni piti tätä Wimbledonia viimeisenä oljenkortena, mutta nuoremmat tulevat ja haastavat vahvasti nämä vanhat sankarit. Monella heistä ei ole (ainakaan vielä) lukuisten tappioiden tuomaa henkistä taakkaa heitä vastaan, joten uskoa löytyy. Kun samaan aikaan mestareiden askel hiipuu, niin pitämällä pään kylmänä, voitto on enenevissä määrin otettavissa.

Mutta tämä siis Djokoviciä lukuun ottamatta. 

Mentaalisesti serbi on edelleen kilometrejä muita edellä. Pelitaso ei petä ja vaikka moni haastaa jo pelillisesti Djokoviciäkin, niin mentaalisesti urakka on juuri nyt mahdottoman tuntuinen. Hurjin ja jopa kurjin tekeminen on järkyttävän kovalla tasolla edelleen ja Wimbledonin jälkipeleissä mies myönsi tuntevansa olonsa kenties koko uran ajalta parhaimmaksi, täydellisimmäksi. Olympialaiset ja US Open tulevatkin haastajien osalta hurjan nopeasti.

Nuorten haastajien osalta on näiden kahden Grand Slamin osalta ollut kiva nähdä, että rintama on laaja, mutta toisaalta vakavasti otettava manttelinperijä toki puuttuu, mutta ehkä se on vain hyvä asia. Ranskassa loppukarkeloihin päätyi kuitenkin jokseenkin eri porukka kuin Wimbledonissa. Kyllähän nuoret sieltä siis tulevat ja kun aika on kypsä he alkavat jakamaan näitä voittoja keskenään. Siihen uskon edelleen, että ensi viimeistään (taas) vuonna meillä on uusi Grand Slam -voittaja. Djokovicin nykyvire taitaa sittenkin estää uuden Grand Slam -voittajan siis tänä vuonna. Mene ja tiedä.

Tällä hetkellä Djokovicin missio ja suorittaminen kultaisen Grand Slamin saavuttamiseksi on kuitenkin siis niin rautaista, että haastajan täytyy pelata useampi elämänsä erä Djokovicin kaatamiseksi ja on todellakin eri asia pelata kivat tasaiset numerot, kuin oikeasti ottaa se voitto. Mutta toki täytyy muistaa, että paineet kasautuvat kyllä Djokovicinkin päädyssä...