US Openissa on edetty puolivälierävaiheeseen ja jo nyt voidaan varmuudella sanoa, että tämänvuotinen turnaus tarjoilee meille uuden Grand Slam-mestarin. Tämä oli varovaisissa toiveissa jopa turnausennakossani, jonka muista povausosumista tai -osumattomuuksista ei tässä nyt sen enempää.
Upeaa kuitenkin, että joku sen himoitun ensimmäisen mestaruutensa tästä porukasta nappaa. Tämä onkin yksi iso kulma myös itse otteluihin, sillä varmasti kaikkien päässä Grand Slam-voittomahdollisuus on nyt isosti tiedostettu. Kysymys kuuluukin, kuka on tähän suuren suureen askeleeseen valmis?
Kokemus näyttelee tällaisissa tilanteissa isoa roolia, mutta ei se välttämättä aina niinkään mene. Jollekin aiemmat kokemukset Grand Slamien loppuvaiheista voivat tuoda nyt myös painetta eli pelkoa siitä, ettei tälläkään kertaa tärppäisi. Mutta mennään ottelupareihin.Matteo Berrettini vs. Casper Ruud
Illan ensimmäisessä ottelussa klo 19 kohtaavat siis Berrettini ja Ruud. Pelaajien välinen kontrasti on selvä. Kun italialainen hakee nopeita ratkaisuja varsinkin kämmenellään, on norjalainen sitkeämpi ja ennen kaikkea kärsivällisempi rakentelija, joka osaa toki terävät vastaiskut, mutta toisaalta myös aktiivisen pelin.
Ruud on kuitenkin jossain mielessä profiloitunut massapelaajana. Hänen kovien kenttien rekordi alkaa mm. tämän vuoden Miamin Masters -finalistina olla vähintäänkin kohtuullisen näyttävä, joten kyllä se kovien kenttien peli siellä on vahvana olemassa.
Silti on sanottava, että US Openin nopeahkot olosuhteet suosivat nyt ehdottomasti enemmän Berrettiniä ja varsinkin kun tiistaina pelattaneen New Yorkin sateiden takia ikään kuin hallitennistä katto suljettuna. Italialaisen iso syöttö ja kämmen sekä viiltävän inhottava rystyslice tekevät nopeaa tai hidasta tappoa armotta, joten Ruudin on pelaajista enemmän kyttäiltävä omia iskun paikkoja. Ennen kaikkea on yritettävä roikkua mukana omalla hyvällä tekemisellä.
Ruudin on käytännössä pyrittävä keskittymään pelillisesti kolmeen asiaan.
Ensinnäkin palloa on saatava riittävästi peliin Berrettinin hurjasta syöttötulituksesta. Painetta palautuspeleihin on saatava 1-3 kertaa erässä ja toivottava, että italialainen kokisi painetta ja jäisi mahdollisimman paljon kakkossyöttöjen varaan.
Toinen asia on juuri Berrettinin kämmendominoinnin välttäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa välillä ilkeään rystyslice-viiltelyyn joutumista, välillä taas juurikin moukaroinnista selviämistä. Kun isokokoinen Berrettiini kiertää valtoimenaan kaiken kämmenelleen rystynurkassaankin, niin italialaisen kämmennurkkaan jää iso aukko, jonne Ruudin on saatava riittävästi palloa. Jyrkkää rystypuolelle ja teräviä iskuja tai siirtoja tyhjään kämmennurkkaan. Tässä onkin oiva mahdollisuus pelata itseään myös Berrettinin korvien väliin, kun pelko näistä vastaiskuista kämmennurkkaan kasvaa, jolloin hänen kämmenkiertonsa todennäköisesti vähenevät ja rystyn käyttö lisääntyy. Se olisi ehdottomasti jo puoli voittoa Ruudille.
Kolmas painopiste on Berrettinin jatkuva liikuttaminen. Hänelle ei saa jättää palloja ilman tarkoitusta, vaan siirtelyä ja liikuttelua koko ajan sen verran, ettei Berrettini saisi kiinni moukarointirytmistään. Liikkeestä on aina vaikeampi moukaroida. Norjalaisen pelin on oltava riittävän painavaa muutenkin eli pallon tulee olla pituudeltaan riittävää. Tehokasta ja pitkää yläkierrehelvettiä mahdollisuuksien mukaan.
Selvää on, että Ruudin syöttämisen on toimittava ja pään kestettävä, koska näiltä kysytään nyt paljon. Syötöissä riepottelevat kickit ovat varmasti iso osa repertuaaria, mutta suorempia luotejakin tarvitaan. Joka tapauksessa hänen on syötöillään testattava Berrettinin rystyä jatkuvasti.
Keskinäiset ottelut 3-2 Ruudille, mutta neljä otteluista on pelattu massalla (voitot ovat 2-2) ja ainoa kovien kenttien ottelu on parin vuoden takaa juuri US Openista, jonka Berrettini vei selvästi erin 3-0. Tässäkin valossa Berrettini tuntee olonsa varmasti kotoisammaksi tänään New Yorkissa.
Berrettini vie erin 3-1.
Nick Kyrgios vs. Karen Khachanov
Toisessa puolivälierässä kohtaavat Suomen aikaa aamuyöstä (klo 3.30) kovan pelitason ja potentiaalinsa täyteen kukoistukseensa saanut Nick Kyrgios sekä tällä hetkellä takuuvarmaa jälkeä tekevä Karen Khachanov.
Molemmat tulevat otteluun isojen voittojen siivittämänä, joten odotusarvo on tällekin kamppailulle hyvin korkea. Jos toinen on voittanut juuri maailman ykköspelaajan (Daniil Medvedevin) ja toinen yhden kiertueen sitkeimmistä pelaajista (Pablo Carreno Bustan), niin uskot omaan tekemiseen lienevät aivan tapissa.
Kyrgios on tietysti Kyrgios edelleen. Hänen näyttävä voima- ja taitopelin yhdistelmä on parhaimmillaan lähes jumalaista ja jos hän ampuu ja käy täysillä sylintereillä, niin haaste hänen kaatamiseensa on tietysti melko lailla maksimaalinen juuri nyt. Kun Kyrgios ratsastaa lisäksi hurjalla itseluottamuksella, niin kysytään melkoista luupäisyyttä myös Khachanovilta, että australialainen kaatuisi. Kovassa paikassa venäläisen tulee olla äärettömän kylmä vailla minkäänlaista epäröintiä, jota hänen otteissaan on ajoittain ollut.
Mutta sitten on tietysti myös se Kyrgiosin toinen puoli. Jos peli ei suju ja vaikka kuinka olisi fokus ja keskittyminen parantuneet, niin silti aallonpohjien vaara on edelleen ilmeinen. Wimbledon-finaalissa Novak Djokovic käytti tätä armotta hyväkseen ja peli oli käytännössä selvä tunnin jälkeen.
Kyrgiosille tulee pystyä luomaan koko ajan pelillistä stressiä, jolloin tuska alkaa pikkuhiljaa lisääntyä ja keskittyminen mennä vääriin asioihin. Milloin tuomari on paska, milloin oman lähipiirin tulee seistä ja kannustaa kovemmin, milloin olla hiljaa ja niin edelleen. Juuri tähän ja näihin hetkiin on Khachanovin iskettävä. Siinä auttaa, että hänellä on kaikki aseet saadakseen Kyrgiosin tähän tilaan. Sitkeydellä, vastaiskuilla ja roikkumisella Kyrgiosin pään sisään on mahdollisuus päästä. Hän haluaa olla kukkulan kuningas ja jos se ei onnistu, niin pillastuminen ei ole kaukana. Kun Khachanov laittoi pihalle jo Carreno Bustan, yhden mentaalisesti ja fyysisesti sitkeimmistä pelaajista, niin periaatteessahan Kyrgios voisi olla tässä suhteessa jopa välipala.
Haasteena vain on se, että pelillisesti Kyrgios tekee monet samat asiat paremmin kuin Khachanov. On piirun verran parempi syöttö, parempi kämmen, parempi lentopeli ja niin edelleen. Ylipäätään Kyrgios on taitavampi tennispelaaja kuin Khachanov, mutta kärsivällisyydessä ja sitkeydessä pelaajat ovat tosiaan eri planeetoilta. Myös puolustustekeminen on jossain määrin laadukkaampaa venäläisellä.
Aiemmissa kohtaamisissa (voitot 1-1) on pelattu aina täydet erät, joten toivotaan, että niistä ajoista selvästi parantunut Kyrgios ei kävelisi tässä täysin yli vaan että rajua taistelua nähtäisiin loppuun saakka.
Kyrgios kuitenkin välieriin lukemin 3-1.
