La decima! 10 täyteen!
Huh huh, olipas se näyttävä oppitunti massakenttien tenniksestä! Ei. Mitään. Jakoja. Stanilläkään.
Ottelussa Nadal oli käytännössä kaikessa edellä, mutta nostan esiin muutamat pointit, jotka olivat voiton takuuna paitsi finaalissa, mutta myös turnauksessa.
1) Rysty
Rysty kesti upeasti ja siinä oli hurja määrä painoa sekä terävyyttä. Erityisesti rystypalautukset finaalissa olivat todella teräviä: Niiden avulla Nadal neutralisoi peliä ja parhaimmillaan pakotti Staniä puolustusasemiin.
2) Kämmen
Totta kai myös Nadalin pelin isoin syömähammas kämmen oli tulessa. Kun espanjalaisen peli vapautui alun jälkeen, Nadal teki kämmenellään käytännössä mitä tahtoi. Se yksi pommi juoksusta, joka lienee vuoden lyönti jo tässä vaiheessa kautta, mutta myös muut tavat ratkoa pisteitä olivat hurjalla tasolla.
3) Palautukset
Pituutta ja painoa siis riitti (kohta 1), eikä Wawrinka päässyt pelin päälle syötön jälkeen tarpeeksi. Stanin kakkoslyönti jäi usein liian vaisuksi ja Nadal pääsi peliin mukaan.
4) Paineet
Nadal käsitteli La Deciman tuomat paineet lopulta yllättävän kypsästi. Peliin ei tullut, eikä Stan myöskään päässyt luomaan, oikeastaan missään vaiheessa sellaista painetta, joka olisi edes hetkellisesti lamauttanut Nadalia. Kun peli alkoi alun jälkeen rullata, eteni Nadal vakuuttavasti ja päättäväisesti kohti voittoa. Nälkä ei vähentänyt paineensietokykyä, vaan paine toi vain lisää nälkää.
5) Pelin paino
Ottelun alun jälkeen Stanin käytännössä mahdotonta toteuttaa omaa pelitapaansa, koska Nadalin lyömisessä oli niin valtavasti painoa ja lyönneillä oli koko ajan jokin tarkoitus. Peruslyöntien pituus yhdistettynä hurjaan kierteeseen helteisessä ja nopeassa kelissä oli vain liikaa Stanille tänään, sillä rysty tylsistyi juuri siihen korkeaan pomppuun, jota Stan joutui lyömään aivan liian korkealta Massalla on vaikea päästä yhden käden rystyllä noiden pomppujen päälle. Nadal liikutti Stania varsinkin leveyssuunnassa mestarillisesti ja toistakymmentä pitkät juoksut toistuvasti lyöntien välissä söivät Stanin energiaa valtavasti.
6) Syöttö
Tänä vuonna Nadalin pelaamista on leimannut hyvä syöttäminen. En tiedä liittyykö se Carlos Moyan värväyksestä valmennustiimiin, mutta syöttäminen on selkeästi rennompaa ja fiksumpaa kuin viime vuosina. Garrosilla mies vei peliä upeasti jopa kakkossyötöillään ja voitti suuren osan kakkossyötöllä käynnistyneistä pisteistään.
Merkitys isossa kuvassa
Nadal on nyt Grand Slam-voiton myötä päässyt virallisesti irti huonommasta jaksostaan, joka häntä sitkeästi pari vuotta riivasi. Jo ennen sitä oli nähtävissä, että vuosikausia jatkunut voittaminen oli tavallaan tukottanut peliä. Voittopaineita alkoi kasaantua lisää ja lisää, varsinkin kun uusia uhkia oli noussut Novak Djokovicin ja Stanin muodossa.
Toiseksi viimeisin Garros-voitto ja kevät 2014 olivat hyvin erinäköistä pelaamista kuin aiemmat vuodet tai tämä uusin mestaruus. Uskallus lyödä ja viedä peliä olivat täysin eri tasolla kuin nyt ja peliä leimasti lukuisat virheet erityisesti hyökkäystilanteissa, hurja varovaisuus sekä lisääntynyt puolustus, josta juuri tuon 2014 Garros-voiton jälkeen ennakoivasti kirjoitinkin.
Nyt mies vaikuttaisi tuoreelta niin jaloistaan kuin ennen kaikkea myös mieleltään. Tämä voitto vapauttanee valtavasti henkisiä patoja ja Nadal voi olla musta hevonen pitkästä aikaa jopa Wimbledonissa. Nadalilla, kuten monella muullakin, voittaminen on aina ruokkinut voittamista ja kun alkukauden kovat kentät sujuivat finaalitappioista huolimatta lupaavasti, niin voi hyvinkin olla, että tämä ei sittenkään jää tähän. Oikealla ja fiksulla kisakalenterilla Nadal on jälleen oikealla tiellä, jos ja kun tänä vuonna nähty aggressivisuus säilyy pelissä Carlos Moyan tuomien uusien tuulien kera.
Vasurilla on nimestään huolimatta poliittisesti täysin sitoutumaton tennisblogi,
joka käsittelee tennistä niin katsojan, pelaajan, valmentajan kuin yrittäjänkin vinkkelistä.
