Finaalin aika on koittanut ja voiko kattaus oikeastaan tämän kovempi olla, kun turnauksen ykkös- ja kakkossijoitettu kohtaa! Tässä ennakkoa!
Novak Djokovicin ja Rafael Nadalin kohtaamiset Grand Slameissä ovat usein nousseet klassikoiksi ja se vaihtoehto on nytkin hyvin vahvasti läsnä. Urat ovat molemmilla jossain määrin kuitenkin ehtoopuolella ja uusi sukupolvi tekee vuosi vuodelta tuloaan, vaikka tämä kaksikko heitä juuri Australiassa rajusti kurittikin. Kyytiä saivatt mm. Denis Shapovalov, Daniil Medvedev ja Lucas Pouille (by Djokovic) sekä Alex De Minaur, Frances Tiafoe ja Stefanos Tsitsipas (by Nadal).
Varmaa kuitenkin on, että jossain vaiheessa tämän kaksikon taistelut tulevat yhä harvinaisimmiksi. Siksikin näistä kannattaa nauttia nyt niin pitkään kuin näitä saadaan ja ennen kuin uuden sukupolven rivalryt ottavat kunnolla tuulta alleen.
Kaksikon ottelut ovat viime vuosina kääntyneet hyvin usein Djokovicille. Nadal ei ole voittanut Djokoviciä lähes viiteen ja puoleen vuoteen muualla kuin massalla ja sielläkin vain kolmesti. Jo pitkään onkin tuntunut siltä, että Djokovicilla on raudanluja usko ja luottamus omaan peliinsä, kun vastassa on juuri Nadal.
Isossa kuvassa hänelle näyttää riittävänkin hieman vähempi kuin riskirajoilla lähes poikkeuksetta pelaamaan joutuvalla Nadalilla, jonka on onnistuttava vähintään 110 prosenttisesti Djokovicin kaatamiseksi ja siis varsinkin näillä serbin suosikkialustoilla, kovilla kentillä. Edellinen voitto kovilta kentiltä on kuitenkin US Openin finaalista 2013, joten ei se nyt tietenkään poissuljettua ole, etteikö historiaakin vasten peilaten mahdollisuuksia olisi.
Mutta en juuri koskaan perusta analyysejäni historiaan. Se ei itsessään tuo koskaan voittoa, eikä varsinkaan ole tae tulevasta. Toki sillä on oma painonsa ja aivan erityisesti painolastinsa, mutta lopulta se ratkaisee, kumpi pelaajista on parempi tennispelaaja juuri nyt.
Tällä kertaa asetelma on vähän saman sukuinen kuin viime kesänä Wimbledonissa, jossa he kohtasivat semifinaalissa. Nadal on otteidensa puolesta ollut mielestäni vakuuttavampi ja kahlannut finaaliin ehkä jopa omassa ennätysajassaan sekä pienimmällä kuormallaan ainakin kovien kenttien Grand Slam-historiassaan ja vastaavasti Djokovic on jälleen hieman hakenut parastaan turnauksen aikana. Finaalin alla tuntuu kuitenkin siltä, että molemmat tulevat finaaliin hurjassa pelillisessä vireessä sekä melkoisen tuoreina, kun alla on melko kevyet semifinaalit ja Djokovicilla puolivälierissä jopa Kei Nishikorista saatu luovutus alle tunnissa. Nadalilla lepopäiviä finaalin alla on puolestaan ollut kaksi, joten fysiikan näkökulmasta tämä menee melko lailla tasan. Kumpikin vaikuttaa lisäksi olevan ilman näkyviä loukkaantumisia.
Henkiseltä kantilta kohtaaminen ei juuri voisi olla mielenkiintoisempi. Kumpikin suorastaan uhkuu itseluottamusta, joka varsinkin semifinaaleissa näkyi myös rohkeissa ja armottomissa otteissa. Otteluiden jälkeen taisi olla jopa pientä mind gamesiä liikkeellä, kun kumpikin hehkutti, perättäisinä päivinä, kenttähaastatteluissa pelanneensa parastaan ja tokaisemalla ikään kuin ohi mennen etteivät todennäköisesti pysty enää juuri parempaan. Mielenkiintoista taistelutahtoa ilmassa siis tässäkin.
Vanhat haamut kalvavat varmasti kuitenkin Nadalia. Kuten sanottua, edellisestä kovien kenttien voitosta on jo aikaa ja tuoreita haavoja tuli siis Wimbledonista, jossa hän vaikutti ennen peliä olevan jopa pieni ennakkosuosikki ja pelillisesti Djokoviciä edellä. Aggressiivinen Nadal sai kuitenkin pienen "yliaggrehuolimattomuuden" johdosta näpeilleen ja Djokovic vei semin ja lopulta myös mestaruuden.
Aggressiivinen on Nadal ollut myös Australiassa ja on puhuttu jopa "uudesta" Nadalista. Syöttö on saanut uutta vauhtia ja myös peruslyönteihin sekä -peliin on tullut uutta potkua ja tehokkuutta. Analyytikko Craig O'Shannessy'n mukaan Nadalin lyöntimäärät per piste ovat merkittävästi lyhentyneet varsinkin parin vuoden takaisesta Australian Openista. Sama analyytikko kuuluu muuten edelleen Djokovicin tiimiin, joten mm. Instagramissa ja Facebookissa esiin nostamansa artikkelin mukana serbialainen on varmasti saanut rautaisen datapaketin espanjalaisen pelistä myös syöttösuunnat mukaan lukien. Djokovic tietää mitä tuleman pitää. Datan hyväksikäyttö tekee tuloaan tenniksessäkin.
Syöttö onkin Nadalilla toiminut hyvin ja tuonut hurjan määrän niitä kaivattuja suoria pisteitä, jotka ovat tietysti omiaan laskemaan noita pisteiden lyöntimääriä. Sitä tekevät myös jatkuva aggressiivisuus varsinkin kämmenpuolelta, josta kämmen, mutta nyt myös erittäin terävästi toiminut rysty, on lähtenyt kaikkiin suuntiin hyvin kaikkialta ja varsin rohkeasti. Pelkkä kämmenpommilla operointi toi aiemmin Nadalin peliin ajoittain jopa junnaamisen tuntua, johon Djokovicinkin oli hyvässä rytmissä kiva iskeä rystyllään vastaan. Tätä nyt nähtyä tehokasta monipuolisuutta ja erityisesti paljon nähtyä verkkopeliä vaaditaan myös finaalissa. Kaikissa tilanteissa Djokovic olisi saatava paineen alle ja kiireeseen. Vaikka puolustus on kova, niin ei sekään ihan kaikkea kestä. Sen pienikin murtaminen voi riittää, vaikkei siitä läpi pääsisikään.
Tosiaan, Djokovic on mielestäni esiintynyt toistaiseksi hieman passiivisena ja liiaksi puolustukseensa luottavana, mutta toisaalta, tulosta on tullut. Toki ottelu varsinkin Medvedeviä vastaan kääntyi puhtaaksi fysiikkataisteluksi, jossa Djokoviciä ei normiolosuhteissa voita kukaan. Ei todennäköisesti edes Nadal. Mutta jaksaako Djokovic vielä toisen vähintään yhtä kovan fyysisen taistelun tähän viikkoon, vaikka hän tavallaan tuore onkin. En usko, että edes Djokovic uskaltaa kokeilla tätä Grand Slam-finaalissa.
Periaatteessa Djokovic voikin tulla otteluun kahdella pelitavalla, jotka molemmat vievät hänet erittäin lähelle mestaruutta. Toisaalta hurja puolustus ja sen päälle rakentuva vastaiskupeli, jolla hän kurittaa Nadalia paikan tullen voisi olla "turvallisempi". Toki siinä piilee juuri tuo mainittu fysiikkataistelun vaara, jossa kelikin voi tehdä tepposet, sillä Nadal kestää kuumuutta varmasti paremmin. Toinen tapa lähestyä peliä on se yltiöaggressiivisuus, jolla Djokovic murskasi kaikki mm. vuonna 2011, jolloin hän ei antanut takarajan suhteen yhtään periksi. Mies pysyi kuin liimattuna sen päällä, iski jatkuvasti nousevaan palloon hyvällä pituudella, piti vastustajat kaukana takana ja iski tappavan iskun kun kenttä oli auki tai viilsi vielä jyrkemmällä kulmalla, jos vastus erehtyi kulmaa yhtään avaamaan. Tämä tapa voisi toimia hyvin jopa jonkinlaisena "yllätyksenä", mutta se toki vaatii vielä enemmän itseluottamusta kuin tähän asti nähty peli. Yhtä lailla Nadal osaa iskeä vastaan, joten pelotetta riittää siinäkin mielessä.
Miten tässä sitten käy, on vaikea sanoa. Sanoisin, että Nadal on pelillisesti juuri nyt vahvempi, mutta Djokovic on mestari murskaamaan hyvänkin hyökkäyksen, joten puntit menevät äkkiä tässäkin suhteessa tasan. Ratkaisu saatetaankin nähdä henkisellä puolella. Paikan tullen molempien on oltava jäätävän kylmä. Pienikin epäröinti saattaa kostautua, kuten kesällä Wimbledonissa. Paljon nähdäänkin tarkkaa pelaamista, jossa Djokovic lanaa kiitoratatennistään kentän pitkittäissuunnassa hyvillä marginaaleilla, mutta toki myös painavalla lyönnillä. Tähän sitten kärsimättömämpi Nadal yrittää iskeä kuoppaa. Tämä kuitenkin kostautuu ja Djokovic vie äärimmäisen tiukan taistelun 3-2.
Eurosport ja Eurosport Player näyttävät ottelut. Vasurilla-blogi ja Eurosport ovat yhteistyössä kaudella 2019.
Vasurilla on nimestään huolimatta poliittisesti täysin sitoutumaton tennisblogi,
joka käsittelee tennistä niin katsojan, pelaajan, valmentajan kuin yrittäjänkin vinkkelistä.
