09/06/2013

Aikakauden loppu?

Kaikki päättyy aikanaan. Jonain päivänä päättyy myös massakuninkaan aika, vaikka se juuri nyt onkin täysin toissijainen asia, eikä sen miettiminen varmaankaan ole edes soveliasta. Kaikki kunnia vielä siis tämän päivän sankarille, Rafael Nadalille. Hän oli tässäkin turnauksessa kaiken hehkutuksensa arvoinen.

Kahdeksas voitto Roland Garrosilla, 12. Grand Slam titteli ja ikää on 27 vuotta. Kaikkien aikojen massakuningas. Seitsemän kuukautta sivussa, jonka jälkeen ties kuinka monta titteliä ja tämän vuoden pisteiden osalta piikkipaikalle jo nyt ja siis ilman Australian Openin pinnoja. Huh huh.

Finaalissa Ferrer oli lopulta melko aseeton Nadalin myllyssä ja tulos kertoo karua kieltään siitä, missä mennään kaksikon Djokovic-Nadal takana. En mene finaaliin nyt sen enempää, sillä palaan siihen viikon videossa vasta huomenna.

Kaiken tämän päivänpaisteen keskelle on massataivaalle kuitenkin muodostumassa tummia pilviä, joista ilman muuta pahin kulkee nimellä Novak Djokovic. Hän on vuosi vuodelta enemmän ja enemmän saavuttanut Nadalia myös Garrosilla. Perjantaina hän oli periaatteessa enää parin geimin päässä voitosta. 

Kuka muistaa vielä ensimmäiset Wimbledon-finaalit Nadalin ja Federerin välillä? Sama kaava voi hyvinkin toistua tässä yhtälössä. Ensi vuosi saattaa kaiken muuttaa.

Väittäisinkin, että vain Djokovicin henkinen murtuminen näihin pariin Garrosin Nadal-tappioon tyyliin Roger Federer&Roland Garros sekä turnauksen mahdollinen pakkomiellettyminen (onko tuo edes mikään sana?) tyyliin Ivan Lendl&Wimblodon voi viedä tämän kannun häneltä seuraavan kahden vuoden aikana.

Aikakauden "loppu" on kuitenkin uuden ajan alku. Nadalin kannalta hyvä asia on se, että aikaa on vielä. Niin uran kuin ensi vuoden suhteen. On kuitenkin nöyrästi tehtävä pieni viilaus pelikirjaan ja otettava kirjaimellisesti askel tai kaksi eteenpäin. Ja tämä nimenomaan kentällä ja siis lähemmäksi takarajaa. Kyllä, myös massakentillä.

Vaikka Djokovic-voitot ja -tappiot oikeastaan kaikilla alustoilla ovat olleet niukkoja 50-50-matseja, niin isossa kuvassa transitio Djokovicin suuntaan on jo tapahtunut. Kun Djokovic pelasi perjantaina parasta peliään oli Nadal yhtä neuvoton kuin Ferrer oli tänään. 

Djokoviciä vastaan ei tule riittämään pienenkään lisäajan antaminen pelaamalla liian takana, vaan on pyrittävä täsmälleen samaan mihin muut ovat Nadalin kanssa pyrkineet jo vuosia. Ottamaan aikaa pois ja haettava sitä kautta ratkaisuja. Kuvio saattoi toimia vielä perjantaina, mutta rehellisyyden nimissä Djokovic oli suurimman osan viidennestä erästä ajajan paikalla.

Vain noiden parin askeleen ottaminen, myös massalla, voi pitää Nadalin voittotaisteluissa Garrosilla ja muissa Grand Slameissä.