Ennen kuin mennään toisiin puolivälieriin, niin vihkoonhan se Federer-povaukseni meni. Tsonga vei ja "kuningas" vikisi.
Ei nyt haudata Federeriä ihan vielä, sillä näytön paikkoja on vielä tämän kesän Wimbledonissa ja US Openissa, mutta siinä ne realistisimmat viimeiset saumat alkavat oikeastaan olla. Ehkä ne Rion massaolympiahaaveetkin kaatuivat viimeistään nyt. En millään haluaisi nähdä Federeriä kehäraakkina kyttäämässä kaaviotuuria vielä vuosien päästä. No mutta, tämä on jo toinen tarina, joten ei mennä siihen nyt.
Rafael Nadal vs. Stanislas Wawrinka
Odotan tätä matsia suurella mielenkiinnolla, sillä parhaimmillaan Wawrinkalla on juurikin sellainen peli, joka tuottaa Nadalille paljon harmia. Ongelmia on kuitenkin liikaa.
1) Yhden käden rysty
Nadal pommittaa armotta korkeata ja voimakasta kierrehelvettiään kämmeneltään juuri sinne, missä se sattuu eniten. Kysykää vaikka Federeriltä. Vaikka Wawrinkan rysty on nykyisin tulivoimaisempi ja varmempikin kuin Federerin, niin ennakoin suuren suuria vaikeuksia myös Wawrinkalle tässä suhteessa. Nadal on saanut juonen päästä taas kiinni ja kun keli on mitä ilmeisimmin säätiedotustenkin mukaan aurinkoinen, niin korkealta lähtevät Stanin rystyt ja ennen pitkää ne joko murenevat täysin tai alkavat pätkiä, jolloin pelistä tulee helposti yhtä päätyä.
2) Pää
Wawrinkalla on, kuten jo sanoin, erinomainen peli, mutta se ei tenniksessä useinkaan riitä. Australiassa hän oli jo laittamassa itse Novak Djokovicia lauluun, mutta mutta. Sitä ei koskaan tapahtunut. En maalaa piruja seinille, mutta Nadalin voittamiseen massalla vaaditaan pelin lisäksi hurjasti myös päätä. En usko sitä löytyvän tarpeeksi.
3) Fysiikka
Miten kestää Wawrinka Nadalin myllyn, kun alla on viisieräinen ja pari neljäeräistä ottelua? Kolmen erän voittaminen Nadalia vastaan vaatii myös melkoista fysiikkaa.
Nadalin peli auringossa tiedetään, joten 3-0 tauluun. 7-6, 6-4, 6-2.
Novak Djokovic vs. Tommy Haas
Tämäkin voisi olla mielenkiintoinen ottelu, mutta Djokovic jyrää taas sellaisella asenteella ennen kaikkea voittoja, ettei siinä Haasin erinomainenkaan peli riitä. Ferrerin ohella juuri Djokovic on näyttänyt turnauksen ajan mieheltä, jolla on selkeä missio. Ferrer tosin näyttää siltä tyylinsä ja habituksensa puolesta aina.
Djokovic oli edellisessä ottelussaan suuren osan tappavan tylsä keskikaistan lyömisessään ja passiivisuudessaan, että alkoi oikeastaan väsyttämään moinen tylsyys. Minun ohella hän tylsytti myös vastustajansa, joten jos homma toimii, niin antaa mennä.
Hän pelaakin nyt vain voittaakseen, eikä välttämättä hae minkäänlaisia aloitteita tai ylimääräisiä kikkoja ellei ole aivan pakko. Pelitaso nousee tarvittaessa hurjaksi, mutta todellakin vasta tarpeen tullen. Ikävä vastus tietenkin tällainen ja sen huomaa seuraavaksi Haas, jonka ainoa toive on saada Djokovic pelaamaan nyt nimenomaan sitä näyttävää eurosport-tennistä, joka tuottaisi Djokon huonona päivänä sen verran virheitä, että peli pysyisi tasaisena ja Haasilla olisi mahdollisuus yllättää.
Olisihan se kieltämättä hieno tarina, jos Haas pelaisi itsensä 159-vuotiaana Grand Slamin välierään, mutta kyllähän tässä sellaista odottelun makua Nadal-Djokovic-unelmasemiä varten on ilmassa.
Se toteutuu, sillä Djokovic vie tämän 3-0. 7-5, 6-1, 6-4.