maanantai 27. kesäkuuta 2016

Ennakko: Wimbledon 2016

EM-futiksen huumassa on aika herätä tennisrintamallakin, sillä Wimbledon alkaa tänään! Seuraavan kahden viikon ajan suurta urheilun juhlaa tarjoillaan Ranskan ohella siis myös Lontoossa.

Upeaa olisi vaihtaa tämän kauden sävellajia nyt kun kauden hitaimmalta alustalta on ja ollaan siirtymässä nopeimmalle, mutta valitettavasti laulu on edelleen sama: Novak Djokovic johdolla tässä edelleen ja vahvasti mennään.

Todellakin, Djokovicin oma 'Nole Slam' on Roland Garrosin myötä tosiasia ja se suurin apina hartioilta lieneekin nyt tiputettu. Kaikki mitä tästä eteenpäin tänä vuonna tulee on jossain mielessä "vain plussaa", sillä jonkin sortin kuolemattomuus on Garrosin valtaamisen jälkeen nyt siis totta. En usko, että esimerkiksi Wimbledonissa mies kokisi vielä sen kummempaa painetta kalenterivuoden Grand Slamistä, sillä se matka on muutenkin "vasta" puolivälissä.

Jos tässä Djokovicin osalta jokin askarruttaa, niin lähinnä se miten mies aloittaa Wimbledonissa, kun viimeisestä kisaottelusta on kulunut yli kolme viikkoa, eikä hän ole käynyt testaamassa ruohokuntoaan kisaamalla ennen Wimbledonia. Tämä on toisaalta hänelle tuttua ja tyypillistä, eikä hänellä kahden edellisvuoden mestarina liene syytä isompaan huoleen. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että alkukierroksilla vielä kulumaton ruoho on todella nopea. Toinen viikko kuluneilla ja hidastuneilla kentillä on siinä mielessä helpompi, joten yllätyksen paikkaa tarjotaan ennemminkin turnauksen alkupuolella, jos ollenkaan.

Nälkä kasvaa kuitenkin myös toisaalla ja vaarallisia haastajia on Djokovicinkin matkalla ja siis jo ennen finaalia. Erityisesti esiin nousee Philipp Kohlschreiberin (4. kierros), Milos Raonicin (puolivälierä) ja Roger Federerin (semifinaali) nimet. Vaikka heistä ei paras viidestä -otteluissa olisikaan välttämättä Djokovicin kaatajiksi, niin piikkipäivänään jokainen heistä voi voittaa heikon päivän serbin.

Niin tai näin, en millään jaksa nähdä Djokovicille todellista uhkaajaa ennen finaalia. Miehen tasaisuus, pelin painavuus ja varmuus ovat monelle jo yksinään ja varsinkin yhdessä sellainen yhdistelmä, johon ei monellakaan ole vastausta. Kun repertuaarista löytyy tarpeen mukaan myös ultra-aggressiivisuutta tai vielä hurjempaa puolustusta ja kaikkea siltä väliltä, on haaste maksimaalinen.

Toinen puoli kaaviosta onkin kiinnostavampi.

Andy Murray on palannut yhteen miehelle Grand Slam-voittojakin tuoneen valmentajan, Ivan Lendlin, kanssa ja se saattaa olla jälleen puuttuva palanen Murrayn projektiin. Miehen työmoraali, kuten myös suoritustaso, on kova ja ennen pitkää jonkin sortin palkinto odottanee varmasti. Otteissa on lisäksi ollut jo pitkään hyvää tasaisuutta. Jonkinlainen piikki voi vanhan mestarin kohdalla tulla jo Wimbledonissa ja pöljänä (finaali)päivänä jopa turnauksen voitto voisi olla mahdollinen, mutta se toki vaatisi pientä tiputusta Djokovicin tasossa. 

Kevennyksenä voisi kai sanoa, että mikä olisikaan brittien kannalta hienompaa, että samana päivänä (10.7) Englanti juhlisi jalkapallon Euroopan mestaruutta ja Murrayn Wimbledon-voittoa.

Murrayn tilanteesta huolimatta mielenkiintoisemmaksi kaavion alaosan tekevät nimet Alexander Zverev, Dominic Thiem ja Nick Kyrgios, joista kaksi ensimmäistä ovat törmäyskurssilla jo neljännellä kierroksella, jos vain sinne asti selviävät. Varsinkin Thiemin avaus Hallen voittajaa Florian Mayeria vastaan voi olla ikävän rytmitön testi itävaltalaiselle ja todellisen vaaran paikka. Joka tapauksessa nämä alkavat olla niitä hetkiä, jolloin uran isoin pommi voisi olla näille nimille tarjottimella. Mitä aiemmin isoja voittoja alkaa isoista nimistä tulla, sen parempi. Pienemmissä turnauksissa päänahkoja alkaa nyt jo olla.

Samalla puolen majailee myös muuan Juan Martin del Potro. Valitettavasti vasemman ranteen leikkaus on tiputtanut yläkierteisen rystyn nopeutta noin 10-20 km/h ja mies turvautuukin liiaksi rystyslaissiinsa. Se on toki hyvä lyönti nurmella, mutta titteleitä sillä ei ole Steffi Grafin aikojen jälkeen voitettu. Mies kuitenkin viihtyy ruoholla ja parin välivuoden jälkeen paluu voi olla onnistunut, sillä nelossijoitetun Stan Wawrinkan pelin aaltoillessa, kaavio voisi Stan the Man -voitolla (toinen kierros) mukavasti auetakin. Voittoon on kuitenkin vielä liian pitkä matka.

Näillä mennään:

Puolivälierät:
Djokovic vs. Raonic
Federer vs. Cilic
Del Potro vs. Tsonga
Murray vs. Kyrgios

Välierät:
Djokovic vs. Federer
Murray vs. Del Potro

Finaali:
Djokovic vs. Murray

Voittaja:
Djokovic.

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Jälkipelit: Novak Djokovic vs. Andy Murray, Roland Garros 2016 finaali

"I am the Greatest!" - Muhammad Ali

Rauha hänen sielulleen.

Saman lauseen voisi kuitenkin lausahtaa nyt myös Novak Djokovic. Sunnuntaina voittoon päättynyt Roland Garros oli mielestäni viimeinen puuttuva palanen serbialaisen suuruuteen. Kaikkien Grand Slamien yhtäaikainen hallinta on suoritus, jota emme välttämättä tule elämämme aikana toista kertaa näkemään. Jo se, että mies on voittanut kaikilla alustoilla Grand Slam-turnauksen on hieno suoritus, mutta onhan tämä NovakSlan melko spesiaali. Vaikka asiaa kuinka kääntelisi, en keksi mitään kovempaa suoritusta tennissaavutusten saralta. Kalenterislam toki, mutta se on periaatteessa sama asia hieman paremmalla ajoituksella. Ällistyttävä suoritus!

Garrosin finaali oli täysin kaksijakoinen. Ensimmäisen geimin jälkeen Andy Murray pelasi erän verran juuri niin kuin ennakossani pohdiskelin. Hän syötti hyvin, pelasi monipuolisesti ja hyödynsi maksimaalisesti Djokovicin painetilan. Hänellä oli myös loistava pelisuunnitelma, jossa hän vältteli hyvin pitkälle pitkiä rystykrossikamppailuja ja se toimi, sillä Djokovicin kämmen oli ottelun alkupuoliskolla todella epävarma.

Jotain meni Andyllä kuitenkin pahasti vikaan ensimmäisen erän jälkeen. Miehen syöttö alkoi takkuamaan rajusti ja skotti joutui turvautumaan aivan liikaa heppoisiin kakkossyöttöihinsä, joiden jälkeen hän oli käytännössä jatkuvasti alakynnessä. Omien syöttöjen pitäminen oli loputonta tuskaa. Se tukotti muuta pelaamista ja kun samaan aikaan Djokovic rentoutui, oli kentällä aivan uusi ottelu. Vain kahden erän kaula olisi mahdollisesti voinut pelastaa Andyn finaalissa.

Kolmas erä jatkui täysin samaa rataa sillä lisäyksellä, että Andy alkoi väsähtämään Djokovicin paineessa jo erän alkupuolella. Jalat alkoivat painamaan ja rystypuolelta mies joutui liian usein slaissaamaan, eikä kämmenpuolelta löytynyt kunnolla ruutia, jolla tulittaa. Lyöminen oli liiaksi nojailua tai tasapainotonta roiskimista, kuten jalkojen, kropan ja mielen väsähtäessä usein käy.

Neljäs erä oli lähes samaa kuin kolmas erä. Erän lopulla Djokovicin paine alkoi hieman näkymään, kun Murray tuli vielä 2-5:stä 4-5:een. Andy roikkui, mutta ei lopulta pystynyt pistämään tarpeeksi painetta Djokovicille, jotta tämä olisi murtunut syötöissään vielä kerran.

Mestaruus oli, kuten aina, ansaittu ja monen vuoden odotuksen jälkeen mies sai haluamansa kruunun uralleen.

On mielenkiintoista nähdä, mitä käy jatkossa. Kalenteri-Slam on varmasti jonkinlainen kiihoke, samoin olympialaiset. Kun suurin apina tippui nyt harteilta, on mies vapautuneena vaikea lyötävä. Jonkinlainen mentaalinen mestaruus- tai saavutustyhjiö voi olla mahdollinen, mutta vaikea nähdä, etteivätkö tulevat haasteet kiihottaisi serbiä edelleen. Grand Slam-voittoja on nyt tusinan verran ja Rafael Nadalin (14) ja Roger Federerin (17) selät näkyvät jo. Niitä kohti.

lauantai 4. kesäkuuta 2016

Ennakko: Novak Djokovic vs. Andy Murray, Roland Garros 2016

Pariisin surkeista säistä huolimatta turnaus on saatu vietyä läpi aikataulussaan ja miesten finaali Novak Djokovicin ja Andy Murrayn välillä pelataan (ainakin tällä tietoa) aikataulussaan sunnuntaina klo 16 Suomen aikaa. Tässä ennakko!

Yllättäen finaaliakin varten on siis olemassa pieni kelivaraus. Sunnuntaista on sääennusteen mukaan tulossa hieman lämpimämpi päivä, mutta iltaa kohden keli ilmeisesti huononee ja sateen vaara on tällä tietoa olemassa. Keli lienee siis melko raskas edelleen, mutta en usko kummankaan siitä erityisen paljon hyötyvän.

Molemmat selvittivät tiensä semifinaaleistaan yllättävänkin kevyesti. Djokovic näytti lopulta melko odotetustikin kaapin paikkaa Dominic Thiemille ja osoitti samalla, että nuorilla haastajilla on matkaa vielä hurjasti jäljellä. Toki Djokovic pelasi myös turnauksen parhaan pelinsä ja melko lailla aseettomaksi Thiem voittotaistelussa jäikin.

Andy Murray puolestaan yllätti omassa semissään positiivisesti niinkin vahvalla esityksellä. Ehdottomasti turnauksen paras esitys, eikä Stan Wawrinkan peli päässyt missään vaiheessa kunnolla vauhtiin. Yhden erän verran ei tahdo riittää näissä ympyröissä mihinkään. 

Kun molemmat pääsivät välierissä vähän "helpommalla" ja väliin mahtuu vielä yksi välipäiväkin, saavat molemmat hyvät lähdöt itse finaaliin. Tankit ovat molemmilla suhteellisen täynnä tähän hetkeen peilaten.

Isossa kuvassa en ole pitkään aikaan nähnyt Murraysta uhkaa Djokovicille oikeastaan millään tasolla. Jotenkin mies on ollut kaikessa vähän ja aina jäljessä. Keskinäisistä Djokovic onkin vienyt käytännössä kaksi kolmesta (23-10) ja usein hän on tasaisissakin otteluissa löytänyt sen lisävaihteen, johon skotti ei ole pystynyt vastaamaan.

Mielenkiintoisen twistin tähän tuo kuitenkin Rooman massafinaali juuri ennen Garrosia, jossa Murray vei hieman haluttoman oloista Djokovicia suoraan kahdessa erässä luvuin 63, 63. Massakohtaamisia ylipäätään ei kaksikolla kovin montaa ole, mutta viimeiset kolme kamppailua vuoden ajalta ovat olleet varsin tasaväkisiä ja viimeisimmän Murray onnistui siis jopa voittamaan. Viime vuoden semifinaalissa Garrosilla Murray puolestaan nousi 0-2 tappioasemasta jo 2-2:een, mutta lopulta sadetauko pelasti Djokovicia viemällä Murrayn momentumia ja viimeinen erä oli taas muodollisuus mennen 6-1 serbille.

Niin tai näin, massa lienee se paras alusta Murraylle haastaa Djokovic toden teolla. Pitämällä peli hieman rytmittömänä (kovaa takarajan päältä, kevyempää "pallottelua", kontrausta, verkkopeliä, stoppareita, jyrkkiä krossikulmia, linjapommeja, ...) ja taistelemalla hurjalla asenteella voi Murrayn unelma tämän turnauksen voittamisesta käydä toteen. 

Hyvä alku olisi kuitenkin tärkeä, sillä harvoin Djokovic johtojaan tänä päivänä menettää. Se olisi tärkeä myös siksi, että maali olisi luonnollisesti hieman lähempänä. Mitä pidempi kaula, sen parempi. Usein on jäänyt tunne, että Djokovic on saanut ennemmin tai myöhemmin hyvin avanneen Murrayn kiinni ja vain harvoin Murrayn veto on kestänyt maaliin saakka.

Luulen, että Djokovic tuleekin otteluun hyvin samantapaisella tappajamentaliteetilla kuin välierään Thiemiä vastaan. Murray tuskin saa hetkenkään rauhaa rakentaa, vaan Djokovic iskee joka paikasta hurjalla painolla lyöntiä kohti takarajaa, jolle on vaikea tehdä mitään. Murray onkin pelaajista se, kumman on todennäköisesti enemmän sopeuduttava. Keinoja miehellä kuitenkin on, mutta se vaatii ehdottomasti muutamia asioita.

Murrayn syöttö toimi Wawrinkaa vastaan hienosti ja se on totta kai yksi avaimista finaalissakin. Kakkossyöttö on aivan erityisen suurennuslasin alla ja sen painavuus on täysin välttämätöntä Djokovicia vastaan. Siihen on pyrittävä jopa pienellä riskillä.

Lisäksi tulisi pyrkiä vastaamaan Djokovicin lanaukseen pelaamalla kärsivällisesti ja osoittamalla, että kyllä hänkin pystyy tarvittaessa pelaamaan maailman tappiin saakka ja vaikka jokaisen pisteen kohdalla. Ilmaisten pisteiden antamattomuus on siis toinen iso tekijä. 

Kun tähän lisätään vielä Murrayn oveluutta ja vastustajan liikuttelua, niin Djokovicin peliä voi saada henkisen puolen kautta hieman sekoitettua, joka on yksi iso faktori finaalissa. Siihen on paikan tullen iskettävä armotta ja ennen kaikkea kylmän viileästi.

Henkiseltä kantilta katsottuna asetelma ei voisikaan olla herkullisempi. Murray tietää ja tuntee Rooman jäljiltä mahdollisuutensa, kun taas Djokovicin paineita voittaa Ranskassa voi puolestaan vain kuvitella. Tarjottimella olisi Novak-Slam, kaikkien Grand Slamien yhtäaikainen hallinta sekä jonkin sortin kuolemattomuus niiden pelaajien joukossa, jotka ovat kaikilla alustoilla Grand Slamin voittaneet. Ehkä tarjottimella on jo nyt jopa kaikkien aikojen parhaus. 

Tämän vuoden massakausi ei ole kuitenkaan ollut mikään järisyttävä ja jos voitto ei nytkään tule, niin ensi vuosi on jälleen vaikeampi, mikä osaltaan sekin voi paineistaa serbiä. Mies on välillä käynyt yllättävänkin kuumana, jopa ilman isompia huolia, joten varmasti henkinen taakka näyttelee roolia finaalissa. 

Murrayn kannalta olisikin aivan erityisen tärkeää pitää koko ajan yllä hyvää pelihuumoria ja pelata itseään serbin pään sisään tsemppaamalla jatkuvasti itseään sekä luomalla paineistavia tilanteita mahdollisimman paljon. Olisi laitettava Djokovic ikään kuin tekemään valintoja, ottamaan riskejä ja yksinkertaisesti pelaamaan taitojensa ylärajoilla.

Etukäteen ajateltuna on siis huima finaali tuloillaan! Niin, se tulosveikkaus... Vaikea kuvitella edelleen, että Murray voittaisi kolme erää Djokovicilta, joten serbi vie erin 3-2.

Hauskaa tennisiltaa kaikille!

perjantai 3. kesäkuuta 2016

Ennakko: Semifinaalit, Roland Garros 2016

Pariisin umpisurkeista keleistä huolimatta ollaan Ranskan avoimissa vihdoin päästy semifinaalivaiheeseen, joten tuttuun tapaan täältä tulvii ennakot!

Huolimatta siitä, että koleahkot kelit, puolityhjät katsomot sekä muutamat yllätysvetäytymiset ja -tappiot ovat aavistuksen latistaneet kisatunnelmaa kotisohvia myöden, odottaa semifinaaleissa kaksi erittäin mielenkiintoista ottelua, kun otteluissa kohtaavat Stan Wawrinka ja Andy Murray sekä Novak Djokovic ja Dominic Thiem.

Stan Wawrinka vs. Andy Murray
Otetaan ensin käsittelyyn potentiaalinen klassikko-ottelu Stan versus Andy. 

Asetelma on siinä mielessä herkullinen, että raskaat olosuhteet suosivat tavallaan molempia, mutta hieman eri tavoilla. Stan hyötyy enemmän siitä, että pallot ovat kentän ohella todennäköisesti kosteat ja raskaat, mutta kovaa pommitusta se ei haitanne niin paljon kuin Andyn kontraavampaa peliä. Näissä olosuhteissa Andyn peli tarjoaa Stanille itse asiassa hieman lisäaikaa painavien lyöntien valmisteluun. 

Andy puolestaan hyötyy raskaassa kelissä enemmän hurjasta fysiikastaan, joka on varmasti yksi kiertueen kovimmista ellei peräti kovin juuri tällä hetkellä. Stanin täytyykin luottaa omaan peliinsä siinä määrin, ettei ottelusta pääse syntymään kovinkaan fyysistä massavääntöä. Heti perään on kuitenkin huomioitava se, että Andyn kuorma turnauksessa on jonkin verran Stanin kuormaa isompi, mutta toisaalta Stanilla on menossa jo viides perättäinen turnausviikko eli hyvin tasaista tämä on.

Jos asetelma on olosuhteiden osalta melko tasainen, niin sitä se on myös vireen osalta. Kummallakin oli hieman tahmea turnausaloitus, mutta alun jälkeen on molempien vire ollut nousujohteinen. Parasta Andyä sekä Staniä ollaan jo jossain määrin nähty ja uskon, että semifinaalissa sitä nähdään hurjasti lisää. Tästä on kummankaan vaikea mennä finaaliin ilman parasta peliään. 

Ottelun sisällä on jännittävä nähdä, miten Andy yrittää rikkoa Stanin peliä ja pitää hänet poissa pommitusrytmistä. Hyvä alku on Andyn kannalta aivan ehdoton, sillä Stanillä on ollut tapana parantaa peliään erä erältä näissä isoissa otteluissa. Jos Andy ei siinä onnistu, voi tästä tulla hänen kannaltaan jopa painajainen. 

Olisi pyrittävä pitämään peli rytmittömänä, ettei Stan saa isoa vaihdettaan käyntiin. Luulen, että näemmekin harvinaisen paljon stoppareita sekä matalaa alakierrettä, joihin päästäkseen raskasrakenteinen Stan joutuu tekemään rajusti töitä. Sen lisäksi skotin olisi pyrittävä iskemään terävillä kulmilla niin, etteivät ne tarjoa iskun paikkaa korkean pompun ja avointen kulmien muodossa. Tämä ei ole Stanin pommituksessa helpoin tehtävä, ei edes massalla. Kenttäpositio olisi pidettävä lähellä takarajaa, sillä jos Stan saa vallattua takarajan, on häntä erittäin vaikea työntää taaemmas. 

Kummankin lyönneistä löytyy tarvittaessa kaikki lyöntikulmat, eikä kumpikaan kaadu esimerkiksi rystyynsä. Stanin ratkaisuvoima on kuitenkin molemmilta puolilta parempi, joten pieni etu siitä Stanille.

Yksi mielenkiintoinen seikka ottelussa on se, ettei Andy ole voittanut "uutta" Stania koskaan. Andyn viimeisin voitto Stanista on niinkin kaukaa kuin syksyltä 2012 ja se voi vaikuttaa henkisiin asetelmiin, vaikka keskinäisten voitot ovatkin Andylle 8-7. 

Vielä kun lisätään se, ettei Murray ole voittanut Stanilta massalla erääkään heidän kahdessa massakohtaamisessaan, niin kyllä tässä vaaka hieman Stanin suuntaan kallistuu. Stan jatkaa erin 3-1.

Novak Djokovic vs. Dominic Thiem
Eipä ole toinenkaan välierä asetelmiltaan hullumpi. Dominic Thiem on lunastanut mieheen ladattuja odotuksia Ranskassa, vaikka kuntokäyrä massakauden Masterseissa ei näin kovaan tulokseen ehkä sittenkään antanut enää eväitä. Nyt haaste on kuitenkin ultimaattinen kun vastaan tulee Novak Djokovic.

Thiemin tie semifinaaliin ei ole ollut helppo, sillä "ylimääräisiä" eriä on mennyt vastustajille lähes jokaisessa ottelussa. Myös hänen taakkansa on nyt noin viisi perättäistä peliviikkoa, joten kevyemmälläkin jalalla mies voisi lähteä Djokovicia haastamaan.

Niin tai näin, kaikki aseet Djokovicin lyömiseen ovat olemassa. On ennen kaikkea se lyöntien hurja voima yhdistettynä hurjaan kierteeseen. Hän todella kurittaa palloa niin voiman kuin kierteenkin muodossa sopivasti vaihdellen ja ennen kaikkea yhdistellen. Miestä voisi verrata tässä mielessä sekä Wawrinkaan, että Rafael Nadaliin. Kun tämä lyöminen siivittää miehen hyökkäyspeliä, on jälki kerrassaan upeaa. Peli on kuin luotu massalle, eikä miehen rautainen puolustuskaan ole massalla haitaksi. 

Djokovic on puolestaan edennyt enemmän tai vähemmän automaattipilotilla semifinaaliin. Isoin 'läheltä piti'-tilanne sattui puolivälierässä Tomas Berdychiä vastaan kun mies oli linjatuomarin väistön päässä diskauksesta heitettyään mailansa maan kautta takapressuun. Tämä toki vahingossa, mutta olisihan se ollut aikamoinen pommi ja isku Novak-Slamille.

Tapaus kuitenkin osoitti sen, että vaikka peli oli turnauksen parasta Djokovicia ja tilanne täysin hallussa, niin painetta on ja se voi näkyä otteissa rajustikin. Tämä massakausi ei ole ollut samanlainen riemukulku kuin viime vuosina ja kentällä on nähty haavoittuvin Djokovic pariin vuoteen. Siihen tulisi Thieminkin iskeä. 

Peliä on pyrittävä viemään isosti ja käytännössä siis pommittamaan serbiä ulos kentältä. Se ei ole helppoa, mutta massalla se on kuitenkin helpointa. Serbin liikkuminen massalla on välillä jopa bambimaisen koomista, joten hurjat ja kovat yläkierteet riepottelevat parhaimmillaan Djokoviciakin rumasti. Peräkkäisiä lyöntejä samaan kulmaan ja niin edelleen. Niissä täytyy kuitenkin olla hurjaa varmuutta, sillä yhdellä tai kahdella sivalluksella Djokovic ei kaadu. Kahden tai kolmen lyönnin yhdistelmät ovat usein vain alkua ja lopullinen sivallus täytyy rakentaa huolella.

Se vaatii paljon ja erityisesti se vaatii kulmien käyttöä, joka voi olla samaan aikaan jopa vaarallista. Djokovic, jos kuka, rakastaa sitä, kun vastustaja avaa kulmia, joista hän voi itse tappavasti iskeä. 

Todennäköistä kuitenkin on, että Djokovic pyrkii itsekin ottamaan ohjia käteensä, eikä sorru keskikaistan lanaamiseen, sillä Thiem on aktiivisena pelaajana ja hyvänä pelinviejänä vaarallisimmillaan. Luulisin, että Djokovic tulee jälleen "yllättämään" ultra-aggressiivisella pelillään, aivan kuten Federeriä vastaan tänä vuonna Australiassa. Djokovic tietää, ettei Grand Slamejä voiteta puolustamalla, ei varsinkaan Ranskassa. Tämä jatkuva hyökkäys tietäisi puolestaan ongelmia Thiemille, sillä hyvästä puolustuksesta huolimatta peliä ei useinkaan ratkota paria metriä takarajaa kauempaa, jonne Thiem välillä hyökätessäänkin itsensä unohtaa. Niin ei saa käydä semifinaalissa. Ei, vaikka latausaikaa taaempaa vähän enemmän jääkin. 

Djokovicin turnauksen ensimmäinen testi onnistuu ja mies jatkaa finaaliin erin 3-1.

*****

Semifinaalit pelataan suurelta osin harmittavasti päällekkäin, sillä miesten ottelut pelataan naisten semien perään jotka alkavat klo 14 Suomen aikaa. Miesten ottelut alkavat kuitenkin aikaisintaan klo 16. Eurosport ja EurosportPlayer sekä VeikkausTV näyttävät ottelut suorana.