maanantai 2. tammikuuta 2017

Vasurilla.com täyttää viisi vuotta!

Todellakin, blogini alkaa tulla pikkuhiljaa minitennisikään!

Mailaan ollaan leikin varjolla jo vähän tartuttu ja palloa auttavasti pomputeltu. Jalkoja ollaan tennistaajuuksille erilaisin askelluksin viritelty ja kroppaa liikunnallisten leikkien lomassa hallittu. Pikkuhiljaa ollaan siirtymässä minitenniskentälle pienten pelien pariin ja lyöntien syvempää olemusta harjoittelemaan. Oi, miten ihanasti maailmat uusin oivalluksin avautuvatkaan! Tärkeintä tässä iässä on kuitenkin rentous ja hauskanpito liikunnallisen harrastuksen parissa.

Samaa voisi sanoa bloggaamisesta. Ei tämä niin haudanvakavaa ole ja myös kirjoitushommien pitää pysyä rentona. Ei tästä(kään) muuten mitään tule.

Bloggaus jatkuu tänäkin vuonna ja pyrkimys on edelleen ottaa niitä, ainakin yhden vakiokommentoijani mainitsemia, "taiteellisia vapauksia" vähintäänkin entiseen malliin. Ellei jopa useammin, rohkeammin ja monipuolisemmin. 

Paljon olisi aina kirjoitettavaa, mutta työt haittaavat harrastuksia, niin kuin tiedämme. Virtaa on kuitenkin riittänyt ja nimenomaan juuri Teidän ansiosta.

Suuren suuri KIITOS siitä, että olet ollut mukana! Ekstratassua vielä siitä, jos olet juttuja kommentoinut! Positiivinen palaute innostaa keväisen villivarsan tapaan ja kriittisempikin saa monesti miettimään vielä omia näkökulmiaan. 

Kiitos siis tähänastisesta ja toivottavasti pysyt messissä myös tänä vuonna!

2 kommenttia:

  1. Kun jo blogistin nykyisen taiteilijuuden kanssa joutuu silloin tällöin ihmettelemään, onkohan jätkä nyt ollenkaaan tosissaan, niin lisää en kyllä toivoisi. Kommentointiakin se hankaloittaa vallan tavattomasti. Miten käy uskottavuuden?!?

    Olen ainakin pyrkinyt kommentoimaan "eri mitalla" eli suhtauduin oman näkemykseni mukaisesti, eräänlaisella esittelijän vastuulla ainakin kiinnostavimpiin blogeihin. Joitain virheita lienee kuitenkin sattunut mm. siksi, että eihän täällä päässäkään viitsitä viimeisen päälle ainakaan yksityiskohtia tarkistella. Taiteilijuus ei saisi tarttua....

    Vähän samaa asiaa liippaa se, että ehkä odottaisi blogistilta vaikkapa pikkuriikkistä myöntymistä huomatessaan kommentin pesevän uskottavuudessa alkuperäistä tekstiä. Ajattelen tässä lähinnä kolmansia osapuolia. Itselle on riittänyt se, että (blogistin) "vaikeneminen on (ollut) myöntymisen merkki".

    Tennismuotiblogeja en suostu lukemaan tänäkään vuonna!

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista ja palautteesta Anonyymille! Arvostan!

    Myönnän, että viime vuosi jäi kommentteihin vastailujen osalta hieman liian vähälle. Hyviä näkemyksiä ja kommentteja on tullut koko blogin historian ajan paljon ja olen kaikista erityisen mielissäni, olivatpa ne sitten myötä- tai vastakarvaan. Kaikki keskustelu tenniksen nimissä on tervetullutta ja se on yksi blogini isoimmista tavoitteista.

    En ole, enkä tule koskaan väittämään näkemyksiäni absoluuttisiksi totuuksiksi, vaan niitä saa vapaasti, aivan kuten tähänkin saakka, kommentoida. Usein olen ollut samaa mieltä hyvin perusteltujen kommenttien kanssa. Ilmeisesti tämä ei ole kommenteistani/kommentoimattomuudestani aina välittynyt. Asiat kuitenkin ovat harvoin mustavalkoisia, joten tilaa löytyy kyllä kaikille kommentoijille myös jatkossa.

    Tyylini olen yrittänyt pitää kansantajuisena, sillä tiedän lukijoissani olevan paljon myös niitä, jotka eivät välttämättä ole tenniksen suurkuluttajia, joten taiteellinen vapaus sallittakoon aika ajoin, jos sillä saa pointtia paremmin perille tai vähän elävöitettyä tekstiä. Taidelajinahan tämä on totta kai vaikeaa.

    Kannaltasi harmittavasti, tennismuotibloggaukset ovat saaneet sen verran suosiota, että niiden pitäminen juttuarsenaalissa on aivan välttämätöntä myös tänä vuonna. Pahoitteluni, mutta pakkohan niitä ei ole tosiaan lukea!

    Jatketaan hyvällä yhteistyöllä kuitenkin myös tänä vuonna! Hyviä hetkiä blogin parissa!

    VastaaPoista