Aloitetaan kuitenkin vielä Toronton jälkipyykillä. Rafael Nadal palasi koville kentille taistelijamoodissaan ja käänsi muun muassa Marin Cilicin mankelista huolimatta hurjan taisteluvoiton ja lopulta myös turnausvoiton. Kaikilta osin Nadalin peli ei kuitenkaan vielä täysin vakuuttanut, mutta kuten tietysti turnausvoitostakin voi päätellä, ei Nadalia ole helppo voittaa hyvälläkään pelillä. US Openia varten tämä lupaa tietysti hyvää.
Toronton yllättäjä oli ehdottomasti Stefanos Tsitsipas, joka otti neljä TOP10-voittoa viikon aikana, joka lienee jonkinlainen ennätys sarallaan. Miehestä tulikin jo blogattua edellisessä postauksessa, joten ei mennä häneen sen enempää nyt. Hieno oli kuitenkin kreikkalaisen viikko, peli ja somessakin hehkuttamani asenne!
Mutta sitten tähän viikkoon. Nadal jäi lopulta aika odotetusti tältä viikolta pois, sillä täysi viikko Torontossa tuntui varmasti polvissa. Tätä kirjoittaessa ensimmäistä kierrosta on jo muutama ottelu takana ja niiden aikana pahasti peliään hakeva Andy Murray ehti jo tippua Lucas Pouillea vastaan. Pitkä tie on Murrayllä vielä taaperrettavana, jotta paluu saataisiin oikealle uralle. Ei vakuuta nyt tämä tekeminen.
Roger Federer tekee paluun pitkän tauon jälkeen. Edellisestä pelistä, Wimbledonissa, on jo aikaa, mutta lienee selvää, että paikat ovat iskussa ja pelituntumasta mies saanee nopeasti kiinni ensimmäisellä kierroksellaan. Sen jälkeen terävästi Cincinnatissa siis jo aloittanut Pouille voi olla hankala pala, joten totutteluaikaa Federerillä ei liiemmälti ole. Kaavio ei näytä pahimmalta mahdolliselta, mutta eihän se näyttänyt Wimbledonissakaan, joten yllätystappion ja turnausvoiton välillä tällä viikolla liikutaan. Cincinnatin nopeahkot kentät ovat olleet Federerin mieleen jo pitkään, joten nähtäväksi jää, miten turnaus hänen kohdallaan etenee. Kevyehköä ennakkosuosikin viittaa tässä siis ehkä sovitellaan.
Novak Djokovicin tilanne on jo hieman toinen. Tappio Tsitsipakselle Torontossa oli kreikkalaisen otteista huolimatta iso yllätys. Lähinnä siinä mielessä, miten passiivisesti Djokovic pelasi. Tuoreena Wimbledon-mestarina olisin odottanut häneltä paljon aktiivisempaa pelin kuvaa, kun alla oli iso voitto. Lontoossa hän todisti paljon koko maailmalle, mutta ennen kaikkea itselleen, että peruspeli on loistavalla tasolla. Jos ja kun siihen lisää juuri kaivattua aggressiivisuutta, niin mahdollisuudet jopa dominointiin olisivat olemassa. Pelin pitää kuitenkin muuttua selvästi aktiivisemmaksi, eikä aloitteita voi antaa määrättömästi vastustajalle, kuten jossain määrin kävi juuri Tsitsipasta vastaan. Djokovicin taannoisista vaikeuksista johtuen moni haastaja tietää, että voitto serbistä on otettavissa, jos tämä aikoo vain puolustaa ja lanata keskikaistan prosenttipalloa liian pitkään.
Nadal-tappiosta huolimatta Marin Cilicin otteet ansaitsevat noston. Varsinkin Nadal-ottelun ensimmäinen erä oli jälleen hurja näytös miehen potentiaalista ja maksimista kovilla kentillä. En ihmettelisi yhtään, jos Cilic väläyttelisi kuntoaan jo ennen US Openia. Puolivälierissä olisi tarjolla mahdollisesti yksi viikon herkkupaloista eli ottelu Torontossa niin ikään Tsitsipasille hävinnyttä Alexander Zvereviä vastaan. Tuo olisi hyvä mittariottelu oikeastaan molemmille heistä. Pysyykö Cilicin hurja taso vai saako Zverev pidettyä kenttäpositiotaan ja aggressiivisuuttaan yllä juuri Cilicin kaltaista pommikonetta vastaan. Kerrassaan mielenkiintoinen ottelu olisi toteutuessaan tulossa.
Niin ja siis se Tsitsipas! Valitettavasti hän lienee tällä viikolla suupala jollekin. Itse asiassa epäilen, että jo avauskierroksella David Goffinia vastaan pojan henkinen ja fyysinen väsymys näkyy hänen sitkeydestään huolimatta karusti ja kreikkalainen pääsee lataamaan akkujaan kunnolla ennen Openia.
Mennäänpä näillä valinnoilla tämä viikko:
Puolivälierät:
Raonic vs. Djokovic
Zverev vs. Cilic
Anderson vs. Del Potro
Federer vs. Wawrinka
Välierät:
Djokovic vs. Cilic
Federer vs. Del Potro
Finaali:
Federer vs. Cilic
Voittaja:
Federer.
