02/06/2012

Kisastudio, Roland Garros 2012

Varoitus: Juttu sisältää tuotesijoittelua. 

Mitä tekee mies, kun vaimo ja lapset lähtevät viikonloppureissuun ja mies jää yksin kotiin? Kisastudion.

Kisastudio.
Roland Garrosilta puskee nimittäin matseja kaiket päivät ja vieläpä monelta kentältä yhtä aikaa. Sen lisäksi mm. Englanti pelasi viimeisen harjoitusottelunsa ennen ensi viikolla alkavia jalkapallon EM-kisoja. 

Koska tällainen kotoinen totaalirauhaisuus on kaikille maailman iseille melko harvinaista, oli päivästä otettava kaikki irti, sillä kahden alle kouluikäisen lapsen läsnä ollessa isän penkkiurheilu on sanalla sanoen mahdotonta. Kun ulkona on kaiken lisäksi noin kahdeksan plusasteen raikas kesäkeli, joka ei varsinaisesti kutsu a) treenaamaan tai b) terassille, oli kisastudiointi jopa luonnollista. Ja tällä kertaa nimenomaan vieläpä yksin, koska näitä rauhaisia hetkiä ei ole usein, hyvät ystäväni. Aikaa itselle, tiedät kyllä.

Katselinkin heti aamulla (klo 12) päivän ottelutarjonnan ja hahmottelin jonkinlaista aikataulua, joka tosin tenniksen osalta elää aina. Kerrottakoon se nyt, etten ole niin iso tennisfriikki, jolle kaikki ottelut olisivat mahtavuutta, koska ne eivät ole. Turnauksen tässä vaiheessa vain osa on etukäteen mielenkiintoisia. Niistä, jotka eivät ole katsottavuudessaan välttämättä niitä seksikkäimpiä, voi lisäjännityksen toivossa lyödä vaikka vetoa ja nolata itsensä julkisesti kirjoittamalla niistä vaikkapa tennisaiheiseen blogiin. Jännitykset saa tällä tavoin ikään kuin tuplana.

Alan lehtiä.
Myös vesi kielellä odotetuista otteluista voi muodostua pelkkää teurastusta, josta usein seuraa, pelaajasta toki riippuen, joko matsin vaihto tai seuraavan matsin odottelua, jota täytetään mm. musisoimalla naapurien iloksi kitaran kanssa. Kannattaakin varata oheistekeminen kisastudion välittömään läheisyyteen. Päivästä voi tulla pitkä.

Lisäksi aamupäivään ja kisastudioon kuuluu olennaisena osana uusimpien urheilulehtien lukemista ja netin selaamista. Lukeminen kuulemma kannattaa aina, dorka. Pahoittelut tarjoaa itse Jörn.

Iltapäivällä ennen maratonin alkua kävin nopeatempoisella puolen tunnin lenkillä, sillä muita tempoja ei noin lyhyelle lenkille eikä tuohon keliin ole. Pääasia, että olo on mahdollisimman freesi kun otteluputki alkaa. Muuten ei jaksa.

Sipsit ja kokis.
Myös kaupassa ja syömässä oli syytä käydä sillä mm. kokis ja sipsit olivat yllättäen loppu. Paitsi että, Pepsi Max on uusi kokis yhtä lailla kuin ruskea on uusi musta. Ollut jo vuosia. Ilman niitä, siis sipsiä ja kokista, ei vaan voi elää, varsinkaan kisastudiossa. Miehekkäämmät janojuomat jätin suosiolla hyllyyn, koska päivästä tulisi pitkä, eikä siinä ole varaa lipsua missään vaiheessa ja koska seuraavana päivänä on taas tarkoitus pelata itse. Rajiksessa, ei Garrosilla.

Studion paikaksi valikoitui kotisohvan vasen laita, josta on hyvä hyökätä one-timereilla matsien kimppuun. Sinne olikin valmiiksi kasaantunut oman läppärin lisäksi myös työläppäri etäpäivän jäljiltä. Hyötykäyttöön siis sekin. 

Kaksi läppäriä tuuttasivat siis suoraa kuvaa www.lshunter.tv:stä, jossa valinnan varaa riittää myös Garrosilta. Lisäksi iPhoneen oli aiemmin viikolla ostettu EuroSport Player hintaan 3,99€/kk, joka on vähintäänkin kohtuullista, sillä se näyttää aivan loistavaa laatukuvaa Garrosilta kahden kanavan voimin. Valitettavasti vain suomalaisella selostuksella, jolloin missaa mm. Mats Wilanderin ja Simon Reedin erinomaiset höpötykset. LSHunterin striimeistä heidät onneksi usein löytää, jos ja kun tulee ikävä. Myös iPod oli syytä ottaa käden ulottuville, sillä kolmen liikkuvan kuvan lisäksi tarvitaan vielä laite tulosten kätevälle liveseurannalle, jotta tiedetään tilanteet muilta kentiltä ja katsotaan aina oikeata ottelua. Hassua miten kisastudiot muuttuvat: telkkari ei ollut koko päivänä edes päällä. 

Matsit siis käyntiin! Ensimmäisenä vuorossa oli Murray ja Giraldo ja se "pomminvarma" Giraldo-voitto. Mutta hemmetti sentään, Murray oli sittenkin toipunut. Sinne. Meni. Nekin. Rahat. .com. D'ou!

Harmituksen päälle oli syytä ottaa pieni hetki kitarointia. Helpotti. Joskus, korostan, joskus settilistalta löytyy mm. I'm a BelieverFree Fallin' ja No Rain. Puhutaan kuitenkin todellisista helmistä, ok? Sitä minäkin.

Mutta takaisin matseihin. Soitannan jälkeen olikin jo monta mielenkiintoista matsia menossa ja tulossa. Vaihtelevalla menestyksellä seurasin mm. Gasquetin ja Haasin, Granollers ja Mathieun (vihdoinkin veto, joka osui!), Monacon ja Raonicin sekä Nadalin ja Schwankin välienselvittelyjä. Niin ja Eng-lan-nin jal-ka-pal-lo-maa-jouk-ku-een ot-tei-ta, mut-ta ku-va-yh-teys pät-pät-ki-ki-ki-ki niin pa-has-has-has-ti, et-tei sii-tä tul-lut mi-mi-mi-tään. Voittivat kuulemma 1-0. EM-kisoissa ehkä puolivälieriin? Sen jälkeen äkkiä kotiin. WAGs and English summer are waiting. Can't wait? Me neither.

Jos jotain nostaisi matseista esille, niin Nadalin kämmenmylly näyttää todella vakuuttavalta juuri nyt. Syöttö hakee vielä vähän parasta teräänsä, mutta muuten peli ja liike näyttävät aika valmiilta isompia otteluja silmällä pitäen. Monaco otti hyvän voiton Raonicistä viidessä erässä, joten palkinnoksi seuraavalla kierroksella: tadaa tadaa, Nadal! Auts. Granollers puolestaan jallitti pari erää, antoi sen jälkeen pari erää tasoitusta ja lopuksi teurasti väsyneen ranskalaisen. Gsus! Marcel Granollers, koulukiusaaja pahimmasta päästä. Mathieu joutui nimittäin vetämään tämän leikin seurauksena kymmenen erää (lähes kymmenen tuntia) kolmeen päivään. Ammatinvalintakysymyksiähän nämä ovat, mutta hattua kouraan, ystäväni. Voitaneen puhua lähdöstä saappaat jalassa.

Ilta päättyi Kanepin ja Wozniackin kolmanteen erään, joka kertoi minulle jälleen kerran, miksi en katso juurikaan naisten tennistä. Anteeksi, kaikki arvon naiset, olette ihania, mutta valitettavasti maailmankaikkeuden pahin voittamisenpelko löytyy naisten ammattilaistenniksestä eikä sitä tukkoilua vaan pysty katsomaan, koska pelkään sen tarttuvan. Kerta-annokset on pidettävä pieninä. Katsomaan ei tosin pysty Wozniackin tuuppaamistakaan. Voisiko joku kertoa Carolinelle, että läpikin saisi lyödä? Miten ihmeessä tuo pallottelija on voinut olla maailmanlistan ykkösenä yhteensä 67 viikkoa? En tiedä, eikä oikeastaan edes kiinnosta. Paitsi että just etsin tuon tarkan viikkomäärän wikipediasta...

Olipahan siis päivä. Ensi viikolla alkavat onneksi tosipelit, eikä tämänkaltaista matsibongailua tarvitse enää harrastaa. Kimpoilu sinne tänne ei johda mihinkään hyvään, kuten tästäkin jutusta voi päätellä. Keskitytään jatkossa olennaiseen ja yhteen asiaan kerrallaan ja tehdään se kunnolla, ok?

Hyvää yötä ja huomenta. Settilistalle? So not.