Joulukalenteri #24: Vuoden parhaat (2020)

Jouluaaton kunniaksi on aika jakaa blogin palkinnot ja toivottaa niiden myötä rauhallista joulua!

Vuoden paras: Novak Djokovic
Ykkönen on paras, mutta tasaista alkaa olemaan. Vieläkö ensi vuonna riittää potku ykköstilaan?

Luukuissa 1, 2, 3, 7, 10, 12 ja 17 lisää tarinaa Djokoviciin liittyen.

Vuoden valmentaja: Nicolas Massu

Teki Dominic Thiemistä Grand Slam-voittajan. Iso, mutta ratkaiseva askel matkalla suuruuteen?

Vuoden kehittyjä: Andrei Rublev

Peli suurimmalta osin edelleen puhdasta mättöä, mutta tulosta tulee. Jos monipuolistaa peliään lisää, kärkisijat lähestyvät entisestään. 

Luukuissa 4, 5 ja 10 lisää tarinaa Rubleviin liittyen.

Vuoden tulokas: Emil Ruusuvuori

Nyt vedetään hieman kotiin päin, mutta hyvästä syystä. Emil murtautui kuitenkin selkeästi ATP-tasolle tänä vuonna ja se ei suomalaisittain ihan helpoin temppu, eikä varsinkaan arkipäivää. Tästä on hyvä jatkaa. Syöttämiseen ja kämmeneen lisää potkua, niin johan alkaa tapahtumaan.

Luukuissa 4, 6 ja 8 lisää tarinaa Emiliin liittyen.

Vuoden ottelu: Thiem vs. Zverev, US Open finaali

Laadullisesti ei todellakaan mikään klassikko, mutta asetelmaltaan ja draaman kaareltaan kylläkin. Paineet näkyivät karusti. Valta on kuitenkin vaihtumassa, joten tämän voiton merkitys voi olla suuri. Thiemin osalta kaikki tulee olemaan tämän jälkeen helpompaa. 

Luukuissa 4 ja 10 lisää tarinaa Thiemiin liittyen.

Vuoden yllätys: Rafael Nadal, Roland Garrosin voittaminen 

Pieni kärjistys, mutta itse olin aivan varma, että Nadal ei voi niissä olosuhteissa suosikkiturnaustaan voittaa. Raskas ja kostea keli, painavampi pallo, jada jada jada. Nadal vei turnauksen 13. kerran. Tällä kertaa hän ei hävinnyt erääkään. No, oli siellä sentään yksi tiebreak. Käsittämätön näytös. 

Luukuissa 2, 3, 7, 10 ja 20 lisää tarinaa Nadaliin liittyen.

Vuoden comeback: Milos Raonic

Pelasi tällä kaudella viime vuoden ongelmien jälkeen ajoittain todella murhaavaa syöttö+kämmenpeliä. Tuli varsinkin koronan jälkeiseen aikaan parturoimattoman tukkansa kera hurjassa iskussa Cincinnatiin. Valitettavasti pään sisäpuoli ei vieläkään kestä ihan niitä odotuksia, joita hänen syöttämisensä miehen peliin luo.

Vuoden piristysruiske: Hugo Gaston Roland Garrosilla

Niputti upealla pelillään ja stoppareillaan Stan Wawrinkan viidessä erässä ja meinasi tehdä saman seuraavalla kierroksella Dominic Thiemille, joka ei ehkä tuosta urakasta täysin toipunut. Upea tatsi, kevyet jalat ja mieletön asenne. Gaston on seuraava suuri taiteilija Ranskasta. Toivottavasti tätä monipuolisuutta ja taitoa nähdään jatkossa lisää.

Vuoden eläköityjä(t): Bryanin veljekset

Nelinpelinkään seuraamiseen ei riitä itsellä aika. Siitä huolimatta on pakko nostaa tämä veljespari vuoden eläköityjiksi. Ovat nostaneet nelinpelin statusta hurjasti uransa aikana ja tietysti käsittämätön määrä isoja voittoja puhuu parin puolesta. Kunniamaininnat eläköityneille Maria Sharapovalle ja Caroline Wozniackille, mutta kuten olen jo monta kertaa valitellut, myös naisten kiertue jää hieman tutkan alapuolelle. Aika ei riitä millään kaikkeen. Pahoitteluni.

Vuoden kostea silmäkulma: Andy Murrayn paluu

Pahaa tekee katsoa entisen mestarin nykypelaamista. Silmä kostuu täysin vääristä syistä, mutta ihailtavaa toki on, että periksi ei anneta. Ei koskaan. Silti pelillinen muutos pitää tehdä viimeistään nyt, sillä juna on jättänyt Andyn täysin asemalle. Pelin evoluutio ei juuri jätä Andylle enää toivoa.

Vuoden uutuus: Pyyhetelineet

Koronassa oli hyvin vähän hyvää, mutta jotain kuitenkin. Toivottavasti pyyhetelineet kenttäpäädyissä ovat tulleet jäädäkseen, eikä pallopoikien tarvitse enää pyyhkeitä kanniskella.

Vuoden potilas: Roger Federer
Valitettavasti ikä alkaa näkyä, mutta olipa maestrolla jälleen kerran mieletön ajoitus. Kenties uran isoin operaatio tällaiseen kauteen osoittaa kyllä melkoista pelisilmää. Tämä oli vitsi. Huono vitsi. Luukuissa 10, 12 ja 20 lisää tarinaa Rogeriin liittyen.

 
Vuoden paha poika: Novak Djokovic
Tämän palkinnon kestomenestyjä Nick Kyrgios jää tänä vuonna nuolemaan näppejään, kun Djokovicin diskaus US Openissa, oman pelaajajärjestön perustaminen, veden henkinen voima huuhaa, ynnä muut näytöt lanaavat suuren osan Kyrgiosin toilailuista. Jopa koko uran ajalta.

Vuoden moka: Novak Djokovic, US Open

No words needed. Video.

Siinä ne! Palkinnot voi tulla noutamaan Tenniskoulu Topspinin valmennustunneilta tai toimistosta Helsingistä.

OIKEIN HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA KAIKILLE PALKITUILLE JA VASURILLA.COM-LUKIJOILLE!

Ennakko: US Open 2020

Koronakauden toinen Grand Slam, US Open, alkaa huomenna maanantaina. Tuttuun tapaan blogissa tarjoillaan ennakkoa!

US Open 2018. Grandstand. Thiem vs. Fritz.

Asetelmat pitkän pelitauon jälkeen olivat vielä viikko sitten ehkä hieman arvoitukselliset, mutta nyt Cincinnatin Mastersin jälkeen palaset ovat loksahtamassa jälleen odotetusti paikoilleen. Koronan sairastamisesta huolimatta Novak Djokovic on edelleen vahvasti the man to beat, jota muut seuraavat.  

Mutta onko Djokovic lyötävissä New Yorkissa, jossa siis jo tämä viikko palloa lyötiin? Sanoisin, että on ja ei todellakaan ole. Siinä mielessä on, että Djokovicin peli ei ollut lähelläkään absoluuttista parastaan eikä hän fyysisesti vaikuttanut olevan terävimmillään. Niin sanoituissa "mittariotteluissa" Roberto Bautista Agutia (semifinaali) ja Milos Raonicia (finaali) vastaan hän oli kuitenkin hyvin lähellä tappiota, mikä kielii kuitenkin jostain. Oli fyysistä tuskaa, niskaongelmia ja niin edelleen. Haastajat haastoivatkin hyvin mutta lopulta heidän henkiset ja pelilliset paukut eivät vain tunnu riittävän keskinkertaistakaan Djokoviciä vastaan. Ja juuri siksi Nole taas ei ole lyötävissä. 

Totta kai New Yorkissa nyt moni asia muuttuu ja isoin niistä on paras viidestä -ottelut, jotka toki nekin pelaavat Djokovicin pussiin, jos vaan tämän terveys ja fysiikka kestää. Nyt kysytään nimittäin haastajiltakin äärimmäistä fyysistä iskua, jos joku heistä meinaa saman päivän tai illan aikana Djokoviciltä kolme erää ottaa tämän suosikkialustalla kovilla kentillä. Olosuhteet tulevat olemaan näillä näkymin hyvin kuumat, joten varsinkin päiväsessioissa serbiä voisi saada hyytymään, jos koronan vaikutukset ovat vähänkin kuntoa heikentämässä.

Periaatteessa haastajina ovat samat nimet samoista syistä, jotka nousivat jo Cincyn Mastersin ennakossa viime viikolla eli Daniil Medvedev, Dominic Thiem ja Stefanos Tsitsipas. 

Heistä toki Thiem teki tällä viikolla melkoisen pohjanoteerauksen häviämällä ensimmäisellä kierroksella, mutta se saattoi olla samalla siunaus valeasussa. Kuormaa ei nyt ole ja jalka toimii varmasti esimerkiksi juuri Djokoviciä kevyemmin. Tulee muistaa, että turnaus on pitkä ja Djokovicille Openin jälkimmäinen viikko olisi itse asiassa jo kolmas perättäinen peliviikko ja kun nämä Mastersin kaksi viimeistä ottelua toivat tähän viikonloppuun peliä melko lailla tarkkaan viisi tuntia, niin tuokin kuorma voi olla faktori. Se voi olla sitä jo alkukierroksilla, sillä Djokovic aloittaa turnauksen heti maananataina.

Kuorman kannalta raskasta taivalta on luvassa ainakin Cincyn finalistilla Milos Raonicilla, joka Cincinnatin ennakkokuvien perusteella vaikutti vielä viikko sitten nauttineen korona-aikana lähinnä herkuista ja vapaa-ajasta, mutta joka toisaalta yllätti meidät kaikki finaalipaikallaan. Kuormaa kuitenkin tuli maksimaalinen määrä, joten toinen viikko Openissa lienee jo liian raskas. Hurjalla syöttämisellä pelit toki pysyvät fyysisesti melko "kevyinä", mutta silti kömpelö kanadalainen kömpelöityy helposti lisää kuorman kasvaessa jo otteluiden sisällä. Myös henkiset voimavarat isoimpien haastamiseen ovat edelleen rajalliset, minkä finaalista Djokoviciä vastaan jälleen kerran opimme. 

Suomalaisittain meitä kiinnostaa tietysti Emil Ruusuvuoren uran ensimmäinen Grand Slam. Tästä alkaa toivottavasti usean vuoden matka, jota pääsemme mielenkiinnolla seuraamaan. Emilin kaavio ei ole alkukierroksilla kovin mahdollinen, mutta luonnollisesti hurja testi odottaa jo ensimmäisellä kierroksella, kun vastaan tulee Aljaz Bedene. Kolmannella kierroksella odottaisi todennäköisesti herkullinen uusintaottelu Matteo Berretiniä vastaan, mutta Emilinkin kohdalla täytyy muistaa, että paras viidestä -ottelut ovat hänelle uutta ja nyt pelataan vasta siis Emilin ensimmäistä Grand Slamiä. Pidetään siis odotukset realistisina. Matkaa on vielä paljon jäljellä ja samoin paljon on myös työtä tehtävänä. Cincinnatin turnaus paljasti pieniä huolia esimerkiksi syöttämisessä ja selvää on, että paineen alla varsinkin kakkossyöttö tuntui ajoittain hieman liian kevyeltä hieman liian usein. Näissä ympyröissä heiveröiset kakkoset syödään usein aamupalaksi. Mutta rentoutta ja hyvää taistelua siis Emilin peliin, niin ollaan jo monella rintamalla hyvällä tasolla. Ja hei, onhan tuo aivan mahtavaa nähdä Suomen lippu jälleen Grand Slam-kaaviossa! Hyvä Emil!!!

Valinnat ja povaukset US Openiin ovat seuraavat:

Puolivälierät:
Djokovic vs. Krajinovic
Tsitsipas vs. Anderson
Berrettini vs. Medvedev
Thiem vs. Bautista Agut

Välierät:
Djokovic vs. Tsitsipas
Medvedev vs. Thiem

Finaali:
Tsitsipas vs. Medvedev

Voittaja:
Medvedev.

Turnauksen aikana on tulossa jälleen sekalaisia postauksia asetelmien kääntyilemisestä ja jälkipeleistä, joten pysy linjoilla!

Eurosport näyttää kaikki ottelut kanavillaan ja Eurosport Player -palvelussaan. Vasurilla-blogi ja Eurosport ovat yhteistyössä kaudella 2020. 

Ennakko: Cincinnati (New York) Masters 2020

Vaikka korona on kaikkea muuta kuin voitettu kanta, niin kiertue jatkuu. Tässä siis tuttuun tapaan ennakkoa!

En oikein tiedä miten tähän kiertueen paluuseen tulisi suhtautua. Toisaalta on ollut kova ikävä suurten panosten ammattilaistennistä, mutta toisaalta vahva on se ajatus, että onko tässä mitään järkeä. Tilanne pandemian osalta pahenee hurjaa vauhtia ympäri maailmaa ja matkustusrajoituksia kovennetaan, mutta tennisväki viis veisaa suosituksista. Todella kaksijakoiset tunnelmat. Kun lisäksi liuta tähtipelaajia on päättänyt jättäytyä pois tältä Amerikan kiertueelta, niin pää tuntuu menevän entistä pahempaan solmuun tämän edessä.

Mutta ollaan nyt kylmiä ja koska pelit on päätetty pelata, niin myös ennakot palaavat, kuten toissapäivänä lupasin!

Koronasta johtuen Cincinnatin turnaus päätettiin riskien minimoimiseksi siirtää New Yorkiin, jossa pelaajat pääsevät nauttimaan jonkin sortin kuplasta nyt useamman viikon ajan, sillä heti perään pelataan tämän kauden toinen Grand Slam eli US Open. Suomalaisittain kisojen herkullisuutta lisää kuonnollisesti se, että pitkän tauon jälkeen mukana on myös pelaaja Suomesta! 

Emil Ruusuvuori pelaa sekä Cincyn Mastersissa, että US Openin pääsarjassa, joten uusi, upea ja tervetullut kulma pelien seuraamiseen alkaa nyt myös korkeimmalla mahdollisella tasolla. Uskomatonta, mutta totta! 

Rafael Nadalin ohella moni pelaaja naisten turnaus mukaan lukien jättäytyi pois koronauhan tai jopa varsinaisen tartunnan takia. Kuten sanottua, tilanne on tässäkin mielessä hieman ristiriitainen. Isoissa kisoissa on nyt harmittava sivumaku, eivätkä autiot katsomot tule asiaa myöskään helpottamaan.

Koronatoipilaitakin on ja erityinen mielenkiinto kohdistuu Emilin ohella juuri heihin. Nimimiehistä ja siis paikallaolijoista ainakin Novak Djokovic, Grigor Dimitrov sekä Borna Coric ovat läpikäyneet taudin ja mitä olen omista tennislähteistäni kuullut, niin COVID-19:n vaikutukset tuntuvat keuhkoissa vielä kuukausien päästä taudin lievimmissäkin muodoissa. Hyvin mielenkiintoista onkin nähdä miten kyseinen kolmikko taklaa pitkät pisteet, ottelut ja turnaukset usein niin kovin helteisissä olosuhteissa, jotka New Yorkissa näihin aikoihin usein vallitsevat.

Menestymismielessä katseet kohdistuvatkin nyt ainakin tässä Mastersissa muihin nimiin. Viime vuoden voittaja Daniil Medvedev sekä paljon näytösotteluita sekä -turnauksia pelanneet Dominic Thiem, Stefanos Tsitsipas sekä jopa Alexander Zverev voisivat olla nimiä, jotka nousevat nyt ensimmäisenä mieleen ja varsinkin siksi, että nähdyn perusteella he ovat pitäneet kunnostaan ja pelivireestään huolta. 

Samaa ei voi sanoa, esimerkiksi Kanadan Milos Raonicistä, joka oli ainakin somekuvien perusteella ottanut ainakin muutaman kilon ylimääräistä massaa keskivartaloonsa tauon aikana. 

Onkin lopulta täysi arvoitus, miten ja missä kunnossa pelaajat tähän turnaukseen tulevat. Kausi starttaa ikään kuin uudestaan ja paljon on lähes puolessa vuodessa varmasti tapahtunut ja ollut tapahtumatta. Eipä esimerkiksi Djokovicin timanttinen kauden alku (18 voittoa, 0 tappiota) välttämättä paina tässä enää yhtään mitään. Siksikin kauden ensimmäisen Mastersin ennakointi on lopulta todellista lottoa. 

Mutta heitetään nyt jotain eli:

Puolivälierät:
Djokovic vs. Goffin
Medvedev vs. Khachanov

Tsitsipas vs. Schwartzmann

Thiem vs. Zverev

Välierät:
Djokovic vs. Medvedev

Thiem vs. Tsitsipas

Finaali:

Thiem vs. Medvedev

Voittaja:

Thiem.

Jälkipelit: Australian Open 2020

Hurja tennisviikko on takana myös suomalaisittain, mutta palataanpa jälkipelien muodossa vielä hetkeksi Australian Openiin ja sen merkitykseen loppukautta ajatellen.

Suurin odotuksin tuli odotettua kauden ensimmäistä Grand Slamiä, mutta lopulta voittaja ja asetelmat ovat kovinkin tuttuja viime vuosilta. Uusi sukupolvi lähestyy, mutta mitään dramaattista käännettä ei kuitenkaan Australiassa nähty. Novak Djokovic voitti ja muukin vanhempi kärkikaarti oli turnauksessa hyvin pitkään mukana. Ilahduttavaa oli toki nähdä, että nuoremmat saavuttavat tätä kärkeä, mutta matka sen kiinni saamiseksi tuntuu kestävän tuskallisen pitkään. Validi kysymys on, eikö tämä dominointi koskaan lopu?

Djokovic on edelleen kovilla kentillä sittenkin omassa sfäärissään ja voi olla sitä vielä tovin. Kun matka Grand Slamien määrässä Roger Federeriin ja Rafael Nadaliin peilaten kutistuu tätä vauhtia, niin kyltymätön nälkä pysynee hyvinkin yllä vielä seuraavat kaksi seuraavaa vuotta, kuten hän on itse esiin tuonut. Tällöin kisa "kaikkien aikojen suurimmasta" alkaa ilman loukkaantumisia olla selvä peli. Niin tai näin, Djokovic saavuttanee joka tapauksessa Federerin ykkösrankingin viikkomääräennätyksen jo syksyllä. 

Nämä ovat kuitenkin "vain" merkkipaaluja ja saavutuksia, jotka tulevat aina hurjan pelitason myötä. Peli onkin edelleen erinomaisesti kuosissa. Lyönneissä on jatkuvasti mieletön paino ja pituus, johon monen on vaikea löytää minkäänlaista ratkaisua. Peli ei aina ole välttämättä seksikkäintä, mutta lähes poikkeuksetta se on tehokkainta. Kun tuohon painoon lisätään parantunut syöttäminen ja edelleen kaiken tulituksen kestävä ja neutralisoiva puolustus, niin paketti on lähes murtamaton. On hyvin mielenkiintoista seurata, mistä tämä paketti alkaa sitten joskus murtumaan.

Dominic Thiemin taistelu finaalissa oli kuitenkin upea, mutta ehkä se raatamisen määrä, mitä mies matkalla finaaliin koki kostautui sittenkin aavistuksen pitkässä finaalissa. Kun hyvin pienet marginaalit ratkaisevat, on selvää, ettei djokovicien tai nadalien kaltaiset mestarit kaadu Grand Slamien finaaleissa ilman näitä marginaaleja. Siihen tarvitaan aina maksimaalinen määrä henkisiä ja fyysisiä voimavaroja. Kun jalka alkaa painaa eikä vastustaja anna mitään ilmaiseksi, alkaa se ennen pitkää painamaan ajatusta ja fiilistä. 

Positiivista Thiemin kannalta tässä on tietysti se, että edessä on hänelle perinteisesti se kauden paras vaihe, massakausi. Siellä hän on nyt jo kolmen Grand Slam-finaalitappion jäljiltäkin äärimmäisen vaarallinen ja todennäköisesti myös nälkäinen. Käsillä alkaa olla se hetki, milloin näitä pitää alkaa voittamaan. Muutoin finaalitappiot muodostuvat taakaksi ja tuovat ylimääräistä painetta, sillä esimerkiksi Australian osalta myös Thiem tietää, että tämä Djokovic olisi sittenkin voinut olla voitettavissa. 

Totta kai turnauksessa saatiin muitakin merkkejä tulevasta. Rafael Nadal ja Roger Federer keikkuvat edelleen kärjessä, mutta olisiko Nadalilla sittenkin vielä enemmän annettavaa tällä tasolla? Seuraavat Grand Slamit kertovat paljon. Moni saattaa puhua niistä viimeisinä mahdollisuuksina molemmille voittaa vielä Grand Slam. 

Nadalin peli ei ollut mielestäni lähelläkään syksyn US Openin tasoa, sillä liian paljon meni nyt passiivisuuden kautta. Lyönneistä uupui jalkatyötä ja vaikuttikin siltä, että Nadalin kausi on ollut liian pitkä jo tässä vaiheessa. Davis Cupin ja ATP Cupin väliin ei paljon lepoa jäänyt, varsinkaan Emil Ruusuvuoren kanssa sparratessa, joten selvää on, jatkossa myös Nadal tarvitsee pidempiä lepojaksoja uuden kauden ja Grand Slamien alle, jotta riittävä terävyys löytyy itse kisassa. 

Täysin sama koskee edelleen Federeriä. Australiassa hän karkasi kahdesti pienimmästä mahdollisesta ovenraosta, jota John Millman ja Tennys Sandgren raottivat. Tappio jommasta kummasta olisi ollut melkoinen yllätys etukäteen, mutta ei oikein enää itse ottelussa, sen verran epävarmaa ja tahmeata pelaamista otteluissa loukkaantumisesta johtuenkin nähtiin. Jos ja kun kroppa ei tunnu enää välttämättä aina kestävän olisi sääli nähdä vanhaa mestaria yhtään sen enempää raihnaisempana kuin mitä ottelussa Djokovicia vastaan. 

Uusi sukupolvi Thiemin takana ei kaikilta osin vakuuttanut vaikka esimerkiksi Alexander Zverevin nouse semifinaaliin oli hieno juttu hänelle, mutta myös tennikselle. Peli löytyi täysin tyhjästä karmaisevan ATP Cupin jälkeen ja oli iso yllätys nähdä hänet tässä kunnossa vihdoin Grand Slamissä. Stefanos Tsitsipaksen ja Daniil Medvedeviin kohdistetut suuret odotukset eivät lopulta pitäneet ja varmasti moista heiluntaa tullaan vireissä näkemään myös jatkossa, sillä matka huipulle on usein mutkikas. Parhaimmillaan he kaikki ovat kuitenkin aivan yhtä potentiaalisia Grand Slam-voittajia kuin Thiemkin, jolle toki seuraava massa-Slam Roland Garrosilla tulee kuin tilauksesta.

Muita säväyttäjiäkin turnauksessa toki oli. Stan Wawrinkan ja Milos Raonicin paluita tälle pelitasolle tervehdittiin innolla, mutta jotenkin kanadalaisen vireen sulamisiin ollaan totuttu näissä tiukemmissa paikoissa, joten siinä mielessä same old, same old. Stanin hyvät otteet sen sijaan voivat puolestaan poikia vielä muutaman hurjankin suorituspiikin esimerkiksi juuri Grand Slameissä. 

Loppukaneetiksi vielä se, että tämä Grand Slam oli todennäköisesti ja toivottavasti suomalaisittain historiallinen. Seuraavien 10-15 vuoden aikana emme nimittäin näe yhtäkään Grand Slamiä ilman suomalaista, sillä Emil tulee! Olethan valmis?

Ennakko: Puolivälierät (osa I) Australian Open 2020

Kvartsiaika! Ennakko kaavion alaosan puolivälieriin!

Roger Federer vs. Tennys Sandgren
Rogerin kaavio puolivälieriin ja jopa semifinaaliin saakka tiedettiin helpohkoksi ja totuuden nimissä tämä puolivälieräottelu vaikuttaa etukäteen selkeimmältä ottelulta näissä kvartseissa.

On vaikea nähdä oikeastaan mitään suurta uhkaa sveitsiläisen välieräpaikalle ellei jotain yllättävää tapahdu joko Rogerin pelikunnossa tai syöttämisessä.

Viisieräisestä ja siis hyvin raskaasta kolmannen kierroksen John Millman-ottelusta on jo tovi aikaa, eikä nelieräinen Marton Fuchovicsiä vastaan vaikuttanut niin fyysiseltä, etteikö Federer olisi palautunut puolivälierään vähintäänkin kohtuullisesti. Toki yhdeksän erää vaikkapa puhtaan saldon kuuden sijaan kahdessa viimeisessä ottelussa neljän edellispäivän aikana voi olla Federerin ikä huomioiden ainakin jonkinasteinen pelin tylsyttäjä. Nämä minimaaliset marginaalit voivat kuitenkin olla merkittäviäkin, jos Federer ei esimerkiksi pystyisi syöttämään täysipainoisesti. Se tasoittaisi peliä huomattavasti.

Federerin syöttämisen taso on turnauksen aikana aavistuksen ailahdellut ja on selvää, että Roger tarvitsee voittoon ainakin kohtuullista syöttöpäivää, sillä syötön takkuilu vaikeuttaa muuta pelaamista helposti sveitsiläiselläkin.

Sandgren pelaa kyllä sitkeää ja ajoittain hyvinkin painavaa peruslyöntipeliä, jonka kanssa Federer joutuu varmasti välillä tuskailemaankin, mutta Federerin kyky ja taidot kääntää tämäkin ottelu aggressiiviseksi hyökkäämiseksi ajaa ennen pitkää Sandgrenia nurkkiin, joista pitkässä juoksussa ei yksinkertaisesti ole poispääsyä.

Jos Sandgren onnistuisi jotenkin pitämään peruslyöntinsä yhtä pitkänä kuin hyvän aikaa Fabio Fogninia vastaan, niin toki se vaikeuttaisi Federerin hyökkäämistä. Federerin kärsivällisyys tai kunto tuskin riittää kovinkaan suureen odotteluun tai paikan kyttäilyyn, joten aktiivista peliä isompien tai hallittujen riskien kera nähdään varmasti.

Hitaat olosuhteet pelaisivat mielestäni enemmän Sandgrenin pussiin, mutta tällä tietoa ottelu pelataan päiväotteluna, jolloin pallot ja kentät ovat olleet iltasessioita nopeampia, mikä sopinee paremmin Federille, varsinkin kun kuumuus ei ole ollut tänä vuonna mikään älyttömän suuri faktori. Eipä Federer toki muutenkaan kuumissa olosuhteissa ole montaakaan kertaa romahtanut.

Ensimmäisen erän voittaminen on tässä ottelussa aivan must Sandgrenille. Sen häviämällä Federer menee menojaan. Kohtalo onkin tyly ja Federer vie näytöstyyliin 3-0.

Novak Djokovic vs. Milos Raonic
Tiistain toinen kamppailu on asetelmaltaan herkullisempi, vaikkakin pelaajien keskinäinen saldo on Djokovicille tyrmäävästi 9-0. Raonicin pommitus joutuu hurjaan taisteluun Djokovicin sitkeän vastarinnan sekä vastahyökkäysten kanssa.

Vaikuttaa siltä, että Milos Raonic on tekemässä hurjaa paluuta huipulle Australiassa. Raonicin syöttäminen on ollut kertakaikkisen vakuuttavaa. Neljässä pelaamassaan ottelussa hänen syöttöään ei ole murrettu kertaakaan ja murtopallojakin vastustajilla on ollut vain seitsemän kappaletta. Ottelun isoin kysymys kuuluukin, voiko Tourin kenties paras palauttaja murtaa tämän hetkeen kuumimman ja samalla tulivoimaisimman syötön?

Kristallipalloni sanoo, että kyllä voi. Djokovic tulee kaivamaan syöttöjä peliin enemmän kuin kukaan muu tähänastisista vastustajista, mikä tuo jo itsessään lisää pientä painetta Raonicin peliin, vaikkakin pelaaminen tällaisen syöttämisen päälle onkin "lastenleikkiä".

Toki Raonic on tänä päivänä paljon muutakin kuin pelkkä syöttö. Syötön jälkeinen kakkoslyönti on aggressiivinen ja vaikuttaisi siltä, että parantuneen liikkeen ohella myös muuta aggressiivisuutta on tullut lisää ja hän oikeasti pelaa isoa peliä, ison pelaajan isoa peliä. Ennen loukkaantumisiaan Raonic pelasi välillä jopa yllättävänkin passiivista ja varovaista peliä, mikä oli täysin eri paria hurjan syöttämisen kyytipojaksi.

Raonic ei ole koskaan kuitenkaan vakuuttanut mentaalisella vahvuudellaan. Nyt pää joutuu todellakin kovimpaan mahdolliseen testiin, kun Djokovicin laadukas palauttaminen on jopa jonkinlainen pelote. Pari virhettä syöttögeimiin ja serbin päästäminen lähelle breikkipalloja tai jopa breikkipalloihin saattaa muuttaa syöttämisen isoa kuvaa hyvinkin nopeasti. Ykkönen ei välttämättä putoakaan enää ja helpon virheen, jopa kaksoisvirheen vaara väijyy äkkiä mielessä. Ja kun se tapahtuu kerran, keikahtaa vene äkkiä ympäri ja tilaisuuksia murtoihin alkaa tulla Djokovicille lisää.

Haastetta riittää totta kai Djokovicilläkin. Tuollaisen syöttämisen edessä paine omien syöttöjen pitämiseen kasvaa, joten äärimmäisen tarkkana saa serbi tässä pelillisessä rytmittömyydessä olla. Pelin perustaso on nyt kuitenkin niin korkealla tasolla etten usko miehen tason pahasti notkahtavan. Raoniciä liikuttamalla ja hyvää lyöntipainetta sekä tempoa ylläpitämällä Djokovic pelaa itselleen mainiot paikat ratkaisuihin, joista pistää palloja poikki. Pallotellen ja kärsivällisyydelläkin Raonic saattaa olla kaadettavissa, mutta siinä on omat riskinsä, joten varmin tapa lienee jonkinlainen kombinaatio näistä kahdesta.

Tiukkoja eriä varmasti tiedossa, mutta isossa kuvassa Djokovic yksinkertaisesti parempi. 3-0.

Eurosport, Dplay- ja Eurosport Player-palvelut näyttävät ottelut suorana. Eurosport ja Vasurilla.com ovat yhteistyössä kauden 2020.

Reality check, Australian Open 2020

Kolme kierrosta turnausta takana, joten on aika tehdä reality check ennakkoon ja voittajasuosikkeihin peilaten.

Puolivälieräparithan tuli ennen turnausta povattua seuraavasti:

Nadal vs. Thiem
Medvedev vs. Rublev
Federer vs. Fognini
Djokovic vs. Tsitsipas

Siinä mielessä näyttää siis edelleen suht hyvältä, vaikkakin Stefanos Tsitsipaksen tippuminen jo tässä vaiheessa Milos Raonicille yllätti kovasti.

Voittajasuosikkien määrä laski yhdellä Tsitsipaksen tippumisen myötä, mutta nostan tässä kohtaa silti esiin seitsemän (!) nimeä:

Novak Djokovic 
Edelleen ehdoton ykkössuosikki. Ennakkosuosikin asema saattanut jopa kasvaa kisan aikana. Peli totutun tehokasta ja vaivatonta. Peli ollut murhaavaa ja yksi tapaturmainen erätappio avauskierroksella Jan-Lennard Struffia vastaan ei keikauta tätä venettä mitenkään. Djokovic on Eurosportin insertin mukaan syöttänyt alkukierroksilla viime vuotta kovempaa. Ykkösiin on tullut 5km/h ja kakkosiin tullut jopa 10 km/h lisää keskivauhtia, mikä kertoo tietysti parantuneesta syöttämisestä, mutta myös parantuneesta ja taivasta hipovasta itseluottamuksesta, mikä tuo rentoutta ja pitää rytmiä hyvin yllä. Ei ole pelannut itseään ulos maratanotteluilla.

Rafael Nadal 
Taso heitellyt session ja ottelun mukaan. Päiväsessioissa kuumuuden tuottama korkeampi pomppu tuo lisää tarvittavia ulottuvuuksia Nadalin peliin, joka tuntuu soljuvan totutun mukavasti auringossa. Haastetta tuo illan ja yön viileämmät kelit, jolloin kylmempään palloon on vaikea saada ampuvan yläkierteen tuomaa korkeaa pomppua. Illan viileys suosii suorempaa peliä, joten tiukka paikka tulossa jo seuraavassa ottelussa Nick Kyrgiosia vastaan. Sen verran Nadal hakee vielä, ettei kämmen ole vielä aivan kohdillaan. Lyönti ei lähde jaloista eteenpäin ja energiat eivät virtaa vastustajan suuntaan. Käsi on nopea ja voimakas, mutta lyönnin pituus ja paino kaipaavat nyt kipeästi tuoreita jalkoja ja jalkatyötä. Tappio odottaa jo kulman takana?

Daniil Medvedev
Ollut vaarallisen kliininen ja hoitanut urakkansa juuri niin tylysti kuin saattoi viime syksyn perusteella odottaa. On vaikea keksiä miten tämä seinä murretaan. Voimalla ehkä, mutta kovaa kiirettä lataa vastapalloon myös Medvedev. Koko kenttä, molemmat peruslyöntipuolet sekä syöttäminen erittäin hyvin hallussa juuri nyt. Vaaditaan melkoista kuntoa tämän miehen kaatamiseksi. Mutta. Kysymys kuuluukin, kestääkö Medvedevin kunto maaliin saakka?

Roger Federer
Hienoa tekemistä, mutta menikö suurimmat menestysmahdollisuudet edellisen kierroksen John Millman -maratonotteluun, josta olikin jo pieni jälkipeli blogissa eilen? Upea ottelu ja upeita ovat otteet olleet myös ennen sitä. Jatko-ohjelma semeihin saakka ei ole edelleenkään pahimmasta päästä, mutta syöttäminen pitää Federerin joko mukana tai sitten ei. Millmania vastaan syöttö ei ollut aivan parasta mahdollista. Viimeistään semifinaalissa sen on oltava timanttia.

Dominic Thiem
Valmentajatiimissä tapahtuneet muutokset ennen turnausta ja sen aikana Thomas Musterin muodossa kertovat, ettei Thiemin leirissä kaikki ole ihan kunnossa. Myös esitykset pelikentällä ovat olleet hieman tahmeita. Peli hakee nyt fysiikan kautta ja vanha tuttu raataja-Thiem pilkistää liiaksi päätään. Tankki tyhjenee nyt kovaa vauhtia. Ranskassa sitten. Ehkä. Ehdottomasti ehkä.

Milos Raonic
Pystymetsästä listalle, sillä nosti itsensä Tsitsipas-voitolla kauden comeback-kisassa piikkipaikalle ja jos jatkaa tällaista syöttämistä, voi tehdä mitä vaan, sillä paketti pysyi ihailtavasti kasassa, myös paineen alla. Kämmen oli painava hyvän syöttämisen jatkumona ja liike on ainakin sillä tasolla, etteivät ottelut välttämättä siihen kaadu. Etenee edelleen ilman erätappioita, mikä iso plussa tässä vaiheessa. On selvää, että syötön rooli on myös jatkossa iso. Sen murtamiseen saattaa riittää vain Djokovic tai finaalipaine.

Nick Kyrgios
Respect Kyrgioksen hyväntekeväisyydelle Australian metsäpalojen vuoksi. Respect Kyrgiosin otteille turnauksessa. Kotiyleisön suosikki on pelannut upeasti ja otti kolmannella kierroksella hienon blockbuster-voiton Karen Khachanovista. Hinta 4.5 tunnin ottelusta voi toki olla karu, sillä Nadal ei päästä seuraavassa ottelussa helpolla. Jos ottelu pelataan viileämmässä iltasessiossa ja lämäily toimii, niin Nadal kaatuu ja puolivälierässä voi tällä yleisön tuella käydä mitä vaan. Lepoaikaa olisi nyt vain löydettävä jostain rajusti lisää.

Vasurilla.com ja Eurosport ovat yhteistyössä kaudella 2020.

Tennismatkailua: New York (US Open 2018)

Täsmälleen vuosi sitten yksi suuri unelmani New Yorkin matkasta US Openin kera toteutui, kun olimme poikani (11-v.) kanssa vuotta aiemmin päättäneet lähteä isä-poika-matkalle Atlantin toiselle puolen.

New York. New York.

Reissua suunniteltiin jo vuotta aiemmaksi, mutta sattumien summa siirsi reissua vuodella. Nyt kun reissusta on vuosi ja US Open on jälleen tukevasti käynnissä on vihdoin ja viimein aika laittaa jakoon omat tipsit onnistuneelle New York/US Open-reissulle, jos matkaa olet miettimässä tai jopa parhaillaan toteuttamassa.

Lennot

Ehdottomasti yksi reissun helpoimpia rasteja. Hintavahti päälle puoli vuotta aiemmin esimerkiksi Skyscanner-palvelusta ja säännölliset hälytykset New Yorkin lennoista vaikkapa päivittäin sähköpostiin. Budjetista riippuen on tietysti suoriakin lentoja, mutta omalle kohdalle valikoitui lennot välilaskun (Reykjavik) kera IcelandAirilla. Homma toimi, vaikka vaihto oli hyvin tiukka, sillä lähtömme Helsingistä viivästyi vajaan tunnin. Ehdimme kuitenkin ajoissa (toki juosten) ja olimme viimeiset koneeseen ehtineet, kun 1.5 tunnin vaihtoaika kutistui käytännössä noin 20 minuuttiin. Jaloittelu, käytännössä juoksu, koneesta lähtöportille oli kuitenkin kropan kannalta hyvä asia ja myös siis lapsen kanssa matkustaessa. Lento tällä kombolla on noin 1.5 tuntia pidempi kuin suora lento esimerkiksi Finnairilla, mutta näkipä koneesta lähietäisyydeltä samalla Islannin upeaa rantaviivaa.

Hotelli

Toinen helppo rasti. Koska matkaamme kuului muutakin kuin vain tenniksen seuraamista, niin oli selvää, että hotelli oli syytä ottaa Manhattanilta, jossa on järkyttävän paljon nähtävää, koettavaa ja tekemistä lapsenkin kanssa. Hotelleissa jälleen posketon hintahaitari, mutta pienen kyttäilyn jälkeen special offer hyvään hotelliin (Club Quarters Grand Central) selvästi alle normihinnan Hotels.comin kautta. Huoneet pieniä, mutta nukkumassa siellä toisaalta vain käytiinkin. Plussaa siitä, että kaikki urheilukanavat näkyivät, joista Openin seuraaminen onnistui myös niinä päivinä, kun ei oltu paikan päällä. Hotellin sijainnissa olimme tarkkana ja valitsimme hotellin Grand Centralin läheltä, joka melko lailla ytimessä ja josta pääsisi kätevästi metrolla tenniskeskukseen.

Lentokentältä hotellille
Otimme kentältä etukäteen varatun ns. shuttle bussin Manhattanille ja siis ovelta ovelle henkeen suoraan hotellin eteen. Bussi tosin kierteli reaaliaikaisen seurannan perusteella jo sitä odotellessa noin tunnin, joten ensi kerralla taidan sittenkin ottaa suosiolla taksin, joka on kuitenkin vähintään tuplahintainen tähän vaihtoehtoon nähden. Toki pikkubussi vie ovelta ovelle, mutta aikaa menee hotellien kiertelyyn ja lähtöpäivänä myös melko aikaiseen noutoajankohtaan, sillä lähtö oli jo nelisen tuntia ennen koneen nousua. Hinta kuitenkin ok kahdelta eli menopaluu noin 90 USD.

ESTA-hakemus

Kolmas helppo rasti. Pakollinen matkustuslupa USA:han, joka pitää tehdä vähintään 72 tuntia ennen matkaa kaikille matkaajille. Lupa voimassa kaksi vuotta, jos tulee mentyä uudestaan Pohjois-Amerikkaan. Linkki viralliseen ESTA-hakemukseen tässä! Lupa maksaa tasan 14 USD, joten varo sivustoja, jotka yrittävät nyhtää luvasta lähemmäs 100 USD "tekemällä hakemuksen puolestasi". 

Liput US Openiin

Liput.

Ensikertalaiselle matkan suurin mysteeri ja paljon tulee kysymyksiä. Minne milläkin lipulla pääsee? Entä päivä- ja iltasessiot? Miksi hinnat vaihtuvat koko ajan?

Me päädyimme ottamaan ennen matkaa lippujen tullessa kesäkuussa myyntiin US Open-applikaatioon ns. Ground Passit ensimmäisen viikon perjantaille jolloin pelattaisiin kolmatta kierrosta ja jolle hinta vaihteli satunnaisesti välillä 50-120 USD. Saimme liput lopulta hintaan 65 USD per henkilö, enkä todellakaan tiedä miksi.

Ground Passille pääsee kuitenkin alueelle ja kaikille stadioneille Arthur Ashe-stadionia lukuunottamatta koko päiväksi. Hyviä paikkoja on vapaasti valittavissa stadionien toisessa kerroksessa, varsinkin 2018 uusitulla Louis Armstrong-stadionilla, sillä sessiot eivät olleet ensimmäisellä viikolla (1-4. kierros) vielä täysin täynnä. Myös Grandstand on hieno ja avara stadion, mutta taivaan alla, joten kelivaraus.

Jos sinulla on American Express, niin Amex-asiakkaana voit ostaa lippuja ennakkoon jo viikkoa ennen muita, mitä kannattaa pelkästään jo tästä syystä harkita. Iltasessiot myydään stadionlippujen parhaiden paikkojen osalta äkkiä loppuun, vaikka liput ovat hyvin hintavia. Kannattaakin katsoa mitä ilmeisimmin jotain lippupaketteja, mutta melko kallista touhua sekin ymmärtääkseni oli. Itse en halunnut maksaa ennen reissua lähes 200 USD per lippu Arthur Ashen iltasession piippuhyllypaikoista tietämättä ketä siellä pelaa. Tietysti paikan päällä selvisi, että samana iltana pelattu Rafael Nadal vs. Karen Khachanov oli yksi turnauksen otteluita, jonka pauhu kuului myös Louis Armstrongille todella hyvin.

Paikan päällä lippuja upgreidata, ellei settejä ole myyty loppuun. Lippujen hinnat seuraavat myös kummasti markkinaa päivä päivältä. Kun Roger Federer tippui turnauksesta, muun muassa ground passien hinnat tippuivat rajusti.

Stadioneiden päivä- tai iltasessiolipulla pääsee alueelle myös koko päiväksi ja ne toimivat samaan tapaan kuin ground passit plus että lipuilla pääsee siis omille paikoille stadionilla.

Metro 

Oikea metropysäkki.

Manhattanilta US Openiin pääsee suoraan metrolinjalla numero 7. Pysäkki on Mets-Willets Point, joka on aivan Flushing Meadowsin ja siis Billie Jean King National Tennis Centerin vieressä. Toisella puolen kiskoja on baseball-seura New York Metsin kotistadion. Kun tenniskeskus avautuu metron oikeanpuoleisista ikkunoista pysäkin lähestyessä, alkaa tajuntaan iskeä, kuinka iso laji tennis todellakin on. Arthur Ashe stadion on kuin jalkapallostadion jo kauempaakin katsottuna. Metrolippu maksaa 3 USD per suunta per henkilö, joten MetroCardille kannattaa ladata 12 USD per päivä, jos matkassa esim. kaksi henkilöä.

Pääaukio.

US Openissa
Saavuimme Openiin heti aamupäivällä, jolloin ei ollut minkäänlaisia jonoja, kuten ei koko päivänäkään, yhtään missään.



Porteilla on hyvä tietää muutama asia. Isoja reppuja alueelle ei saa viedä, vaan alueella pitää pärjätä pienellä manbagillä tai ilman laukkua. Kaikki laukut tarkastetaan, mutta se sujuu ilman sen suurempia jonotuksia, ainakin jos on ajoissa liikkeellä.

Kaaviot.

Alueelle päästyä kannattaa varautua tunnelataukseen, varsinkin jos on Openissa ensimmäistä kertaa. Omalla kohdalla meinasi tulla suoraan sanoen poru, sillä reilu 30 vuotta oli tullut haaveiltua reissusta Flushing Meadowsiin. Kun ensimmäisen kerran kuulee alueen ylilentävät lentokoneet, joita on tosiaan vuosikymmeniä Openin tennislähetyksissä kuullut, niin jo se on suorastaan nostalginen fiilis. Pojan kanssa/takia skarppasin itseni minkä pystyin, mutta olihan esimerkiksi myös kaaviotaulut livenä jo hyvin vaikuttavia. Siinä kyllä kieltämättä piti hetki penkillä tuumailla ja kerätä itseään.

Louis Armstrong ennen pelejä.

Sen jälkeen alkaa äkkiä helpottamaan ja ihmettely kohdistuu seuraavaksi stadioneihin. Uusittu Louis Armstrong-areena aukeaa heti oikealla, jonka jälkeen vastaan tulee Arthur Ashe Stadion. Huh huh.

Myös Grandstand ja harjoituskentät kannattaa kierrellä heti ja tehdä aluetta itselleen tutuksi. Otteluohjelmaa voi seurata näytöiltä, kuten myös tähtien harjoitusvuoroja, jotka näytetään myös. Satuimme tuurilla harjoituskentille, kun muuan Rafael Nadal oli lopettelemassa omaa treenivuoroaan ja kentän pieni katsomo oli käytännössä aivan täynnä faneja. Hieman rauhallisemmin sai treenata vaikka Victor Troickin kaltaiset pelaajat, sillä hänen treenaamistaan pääsi sivukentälle seuraamaan käytännössä aivan kentän viereen.

Sivukenttiä.

US Open-kauppoja ja kojuja on oikeastaan kaikkialla, joten niihin kannattaa varata oma budjettinsa. Hienoa muistoa pyyhkeistä lippiksiin, avaimenperistä paitoihin ja niin edelleen riittää valtavasti. American Express -kortin haltijoille kovasti kaikenlaisia tarjouksia, joten jälleen yksi syy, miksi Amex-jäsen kannattaa ehkä Openin aikaan olla.

Ruokaa saa hyvin stadioneilla ja niiden ulkopuolella. Homma toimii ilman järjettömiä jonoja tässäkin ja myös katsomossa saa syödä ja juoda. Hinnat tietysti vähän koholla, mutta kerrankos sitä ja pakkohan sitä on syödäkin.

Alueelle kannattaa ottaa muuten oma vesipullo, jota voi kätevästi täyttää vesipisteillä. New Yorkissa on usein kuuma ja vettä kuluu oikeasti aika paljon.

Alueella vallitsee hyvin rento tunnelma ja kaikki ovat paikalla yhdestä ja samasta syystä, nauttiakseen tenniksestä. Katsomossa voi huoletta jutella amerikkaa vierustoverin kanssa ja armottomia asiantuntijoita he ovat käytännössä kaikki. Ainakin omasta mielestään. Muuan bloggaaja mukaan lukien. Ekaan otteluun bloggaajan viereen sattui eräs eläkeikää lähestyvä texasilaispariskunta, jotka tulevat joka vuosi 1-2 päiväksi Openiin, vaikkeivat itse edes harrasta tennistä. Turnaus vain kuuluu heidän jokavuotiseen traditioonsa ja on kuulunut itse asiassa jo 30 vuotta.

Ottelut
Päivän otteluohjelma kannattaa suunnitella hyvin jo etukäteen ja muutamilla skenarioilla. Jos ottelu ei nouse "riittävälle" tasolle, niin varasuunnitelma käyttöön. Usein se tietää stadionin vaihtoa tai vaikkapa ruokataukoa.

Meidän suunnitelma ja oikeastaan toteutuskin oli seuraava.

Thiem vs. Fritz
(@Grandstand).

Ensimmäinen tunti haahuilua, pelaajien treenaamista katsellen ja alueeseen tutustuen. Pienet shoppailut (pyyhkeet ja lippikset) hoidettiin myös jo tässä vaiheessa pois päiväjärjestyksestä.

Ensimmäiseksi otteluksi valikoitui jopa puolivälieriin yltäneen Anastasia Sevastovan ottelu Ekaterina Makarovaa vastaan Grandstandillä, sillä sen jälkeen kentälle tulisi pelaamaan Dominic Thiem ja Taylor Fritz.

Grandstandin "yläkatsomopaikat" alkoivat täyttyä melko nopeasti naisten ottelun loppupuolella, joten siinäkin mielessä kannattaa mennä hyvien matsien kohdalla jo edellisen ottelun loppuun. Naisten ottelu oli hyvätasoinen ja tiukka kolmieräinen taistelu, mutta Fritzin ja Thiemin ottelu oli ehkä aavistuksen vaisu ennakko-odotuksiin nähden. Fritz vei alkua ja Thiem vaikutti olevan jotenkin off. Kun erät olivat tasan aloimme miettiä seuraavaa siirtoa, joka olisi Denis Shapovalov vs. Kevin Anderson Louis Armstrongilla.

Anderson vs. Shapovalov
(@ Louis Armstrong).

Siirryimmekin sinne kun Thiem alkoi saada enemmän otetta ja ottelu vaikutti kääntyneen. Shapovalovin ja Andersonin ottelu oli hyvätasoinen ja viisieräinen täynnä tulitusta, joten sitä oli todella kiva nauttia. Shapovalov antoi kaikkensa ja otti upeasti yleisöä välillä messiin.

Maratonin jälkeen Louis Armstrongille tulivat Stan Wawrinka ja Milos Raonic, joten päätimme pysyä paikoillamme, vaikka stadionilla jonkinlainen tyhjennys ennen iltasessiota olevinaan tehtiinkin. Itse notkuimme stadionin käytävillä päivän kolmannet purilaiset nauttien. Wawrinka oli hyvässä vireessä, mutta ei lopulta voinut vielä kovempivireiselle Raonicille ja aivan erityisesti tämän hurjalle syöttämiselle yhtään mitään. Onhan se Raonicin syöttö parhaimmillaan kyllä karmea pommi ja aika voimattomaksi siinä helposti vastustaja jää.

Yksi tähtihetki oli myös Louis Armstrong -areenan katon sulkeminen pienen tihkusateen vuoksi sekä aivan viereen tulleen the shirt guyn shöy, jossa hän riisui päältään 6-7 US Open-paitaa yleisölle ne heittäen. Viereinen rouva sai paidoista yhden, kun shirt guy antoi sen hänelle hampaillaan: Grrr! Just. Show must go on.

Raonicin voiton jälkeen alkoi tankki olla sekä pojalta, että itseltä melkoisen tyhjä, joten suuntasimme vielä viimeisten shoppailujen jälkeen metrolle ja hotelliin. Siellä nautittiin iltapalaksi vielä Nadal vs. Khachanov-matsin herkkupalat ja summaryt päivältä, jonka jälkeen uni maistuikin melkoisen makeasti, sillä aikaerokin oli reissun toisena täytenä päivänä painamassa vielä hieman päälle.

Perjantaipäivä, jolle visiittimme osui, oli onneksemme viikon viilein ja pilvisin, mutta siltikin katsomossa oli todella kuuma. Mukaan kannattaakin tosiaan varata se vesipullo, aurinkorasvaa ja joku päähine, joita toki saa myös paikan päältä. Vielä kertauksena, katsomossa on todella kuuma.

Muuta tekemistä
No sitähän riittää. Meidän reissuun kuului muun muassa Empire State Building, Times Square, World Trade Center Memorial, Wall Street, jokiristeily mm. Ala-Manhattan silhuetteineen ja Vapauden patsas -ohituksineen, Central Park vuokrapyörillä ympäri pyöräillen ja puiston tenniskentät tsekaten, John Lennonin murhapaikka ja muistomerkki Strawberry Fields, Lentotukialusmuseo (Intrepid Aircraft Carrier Museum), jossa mm. Concorde, NASA:n avaruussukkula, hävittäjiä ja kuumoduleita sekä tietysti sightseeing-bussin kiertoajelu ympäri Manhattania, jonka varrella mm. Flatiron building, YK:n päämaja ja niin edelleen ja niin edelleen.

Markkanen ja NBA-store.

Lisäksi shoppailut mm. NBA Storessa ja asianmukaisissa urheilukaupoissa sekä etelä-Manhattanilla olevassa outlet-keitaassa nimeltä Century 21st kevensivät matkakassaa, mutta jenkkimerkkien halpuus (Hilfiger, Levi's jne.) oli puolestaan kotiin päin. Tarpeeseen toki kaikki, sillä matkan varmistuttua puoli vuotta aiemmin, ei välillä oikeastaan mitään kamaa ostettukaan, vaan kasvatettiin lähinnä matkakassaa.

Manhattinilla pyörii Openin ajan valtavasti tennisturisteja ja luonnollisesti myös pelaajia. Törmäsimme muun muassa iltakävelyllä olleeseen Stefanos Tsitsipakseen sekä aamulenkillä olleeseen ex-tähteen Robin Söderlingiin. Lisäksi toisen viikon junioriturnauspelaajia näki jo ensimmäisen viikonlopun aikana useampia.

Muutenkin US Open näkyy joka paikassa. Hotellilla, ravintoloissa, pubeissa, käytännössä kaikkialla näytetään pelejä ja onpa Manhattanilla pystytetty jopa useampia pop-up-terasseja sekä tenniskenttiä Openin ajaksi.

Suosittelen siis kaikille lämpimästi US Openia, jos Grand Slam-tenniksen pariin mieli halajaa. Pääsääntöisesti kaikki toimii ilman turhia jonotuksia ja ilmapiiri on todella rento. Palvelu toimii ja asiakaspalvelijoillakin on hieno gruuvi päällä. Tis is ameerika, mään!

Arvio: ****** (6/5!!!)

Ennakko: Wimbledon 2019

Massakauden jälkeen tapahtuva nopea siirtymä ruohokentille tuo vähintäänkin yhtä nopeasti käsille ruohokauden huipennuksen, Wimbledonin. Välissä voisi mielestäni edelleenkin olla joko hieman pidempi breikki tai vaikkapa hieman pidempi ruohokausi mukaan lukien vaikkapa 1-2 ruohokenttien Mastersia, joita nykyisellään ei ole yhtään. Mutta näillä mennään ennakkoa kohti!

Ennen turnausta oli paljon puhetta turnauksen sijoituksista, joissa Wimbledon käyttää omaa kaavaansa viime vuosien nurmimenestykseenkin perustuen ja jotka heittivät Ranskassa Roland Garrosin juuri voittaneen Rafael Nadalin Roger Federerin taakse kolmossijoitetuksi, kun ykkösenä komeilee viime vuoden voittaja ja ranking-ykkönen Novak Djokovic. Isossa kuvassa tällä ei juurikaan ole merkitystä, sillä tämä kolmikko lähtee turnaukseen kenties suurimpina ennakkosuosikkeina.

No, ehkä poislukien Nadal, jonka nurmivalmistelut eivät ole juurikaan vakuuttaneet. Lisäksi Nadalin harmina on painajaismainen kaavio, jossa riittänee vaaranpaikkoja lähes joka kierrokselle, kuten esimerkiksi toisen kierroksen Nick Kyrgios. Tuntien herrojen väliset viimeaikaiset kipinät, niin tunnetta ja taistelua tulee tuskin tästä kohtaamisesta puuttumaan. Jos Nadal selviäisi jotenkin tästä, niin jo seuraavan kierroksen Jo-Wilfried Tsonga voi nurmella aiheuttaa suoraviivaisella voimapelillään Nadalille harmaita hiuksia, jos vaan miehen pää kestää. Samaa voi sanoa neljännen kierroksen Marin Cilicistä, joka niputti Nadalin tylysti jo näytösottelussa Wimbledonin alla. Toki Nadal parantaa muutamassa päivässäkin nurmituntumaansa, mutta ajatus isommasta menestyksestä nurmella kuulostaa nyt utopistiselta.

Pieni kysymysmerkki on myös Djokovic, joka ei pelannut Wimbledonin alle myöskään yhtään ruohoturnausta, vaan treenasi synnyinseudullaan Serbiassa ja vieläpä nurmialustojen puutteen vuoksi kovilla kentillä. Kaavion arvonnassa Djokovic oli tavallaan onnekas, sillä Nadal ja Federer arvottiin lopulta samalle puolen kaaviota, mutta monta vaaran paikkaa mahtuu myös Djokon reitille, eikä Ranskan vire lupaa ainakaan yhtään liikoja serbille. Toki hänen viimevuotinen nousunsa lähti juuri täältä Wimbledonista ja kaikki tietää miten pitkälle se kantoi.

Federer lienee kolmikon onnekkain kaavion suhteen, sillä reitti on syntisen helppo vähintäänkin puolivälieriin ja mahdollisessa kohtaamisessa Nadalin kanssa ruoholla näkisin Federerin pitävän kovien kenttien tapaan jonkinlaista yliotetta, vaikka massalla tappio vastikään tulikin. On jopa niin, etten usko Federerin pääsevän Grand Slamin toiselle viikolle ehkä enää koskaan näin helpolla. Vasta puolivälierässä John Isner voisi parhaimmillaan hieman horjuttaa Federeriä syötöillään, mutta henkisesti ilmiselvästi hyvävireisen sveitsiläisen voittaminen ruoholla on hyvin vaikeaa, kuten Hallessa viime viikolla juuri nähtiin. Federer täytyisi saada nurmella rajuun liikkeeseen leveyssuunnassa, jotta tämä ajatuisi syvälle nurkkiin, mutta nopealla kiitoratamaisella alustalla ja tenniksellä tämän toteuttaminen ei ole helppoa. Federerin kädentaito, reagointi ja havainnointi ovat kuin luotu nurmialustalle, jossa hänen maagisia lyöntejään tullaan tänäkin vuonna näkemään monta kertaa. Verkkopeliä nähtiin jo massalla hurjasti, joten sama meno vielä hurjemmalla määrällä on selviö.

Mutta on turnauksessa tietysti 125 muutakin pelaajaa. Edellämainittujen Kyrgioksen, Cilicin ja Isnerin lisäksi huomio kiinnittyy erityisesti jälleen kerran nuoriin, joista varsinkin Stefanos Tsitsipakselta odotan paljon. Puolivälierä Djokoviciä vastaan olisi huiman herkullinen ja oikeasti jopa paikka iskeä jälleen kiilaa big three´n dominointiin. Samaa voisi tehdä Alexander Zverev, mutta peliposition valuminen kauas takarajan taakse ei todellakaan toimi Wimbledonissa. Tällä kertaa Tsitsipas on nuorista se, joka monipuolisuudellaan ja armottomalla hyökkäyksellään hiipii ja tanssii pisimmälle. Dominic Thiem puolestaan häviää jo avauskierroksella Sam Querreylle. Uskokaa pois.

Queens´in voittanut veteraani Feliciano Lopez voisi myös vihdoin loistaa myös Wimbledonissa, sillä osaamista ja kykyä on ellei sitten tämän viikon sopupelisyytökset vuosien takaa sekoittaneet espanjalaisen päätä. Kaavio ei kuitenkaan ole pahin mahdollinen puolivälieriin saakka.

Sitä se ei ole myöskään Milos Raonicille, joka voisi terveenä tehdä nurmella mitä tahansa, mutta jotenkin viimeistään Grand Slamien tuoma kuorma on usein turnauksen loppuvaiheissa liikaa.

Näillä valinnoilla ja asetelmilla siis mennään!

Puolivälierät:
Djokovic vs. Tsitsipas
Raonic vs. Lopez
Cilic vs. Querrey
Federer vs. Isner

Välierät:
Djokovic vs. Lopez
Federer vs. Cilic

Finaali:
Djokovic vs. Federer

Voittaja: 
Djokovic.

Eurosport, EurosportPlayer ja TV5 näyttävät turnausta. Eurosport ja Vasurilla-blogi ovat yhteistyössä kauden 2019 ajan.

Ennakko: Miami 2019

Tosiaan, Indian Wells päättyi melkoiseen yllätykseen joka purettiin jo edellisessä postauksessa, joten ei mennä siihen enempää. Sanottakoon ja myönnettäköön nyt kuitenkin sen verran, että Indian Wellsin ennakkoni oli juuri niin yössä, kuin pienen bloggaustauon jälkeen oli ehkä aavistettavissakin. Ruosteessa olin.

Indian Wellsistä on nyt kuitenkin siirrytty Miamiin, joten mennäänpä mekin suoraan siihen. Suuria muutoksia voimasuhteissa ja pelivireissä viime viikkoon verrattuna ei varmaankaan hirmuisesti tapahtune. Kovat ovat kovia edelleen, paitsi että Rafael Nadal on lentänyt jo kotiin ja aloittelee todennäköisesti jo massakausitreenejään, jos vain kipeytynyt polvi sen sallii.

Kaavio on Miamissa herkullinen, joten puretaan se tässä ja nyt.

Kaavon 1. neljännes
Novak Djokovic on ennakkosuosikki tälläkin kertaa, vaikka tappio Indian Wellsissä hyvin ja johdonmukaisesti hyökänneelle Philipp Kohlschreiberille oli finaalin ohella yksi turnauksen isoimpia yllätyksiä. Lienee varmaa, että Djokovic haluaa näyttää Miamissa kaapin paikan, mutta voisiko sittenkin olla toisaalta niin, ettei Australian Openin suvereenia voittoa ole vielä sulateltu riittävästi ja että todellinen nälkä puskisi esiin vasta massakaudella? Tämän kauden ja kenties loppu-uran Grand Slam-fokus voi alkaa paistamaan läpi jossain vaiheessa ja nyt kun näiden kovien kenttien Mastersien huipentumana ei ole Grand Slam-turnausta vaan massakausi, niin motivaatio ei välttämättä ole suurin mahdollinen.

Viime vuosi oli Miamissa yllätyksellinen, joten miksei se olisi sitä nytkin? Tässä neljänneksessä on muun muassa viime vuoden voittaja John Isner, joka puolustaa kuitenkin ensimmäistä kertaa urallaan 1000 pisteen Masters-pottia. Vaikka muistot ovat hyvät, niin paineetkin voivat olla kohtuulliset.

Yksi esiin nostettava nimi on Indian Wellsin semifinaalissa ollut Milos Raonic. Hän voisi olla hurjimmalla syöttövireellään paha kaski Djokovicille, mutta ei, en siltikään näe serbille ainakaan tässä neljänneksessä pysäyttäjää. Muista neljänneksistä sellainen voisi löytyä. Ehkä jopa toisesta neljänneksestä?

Puolivälierä: Djokovic vs. Raonic

Kaavion 2. neljännes
Dominic Thiemin voitto Indian Wellsissä voi poikia hienoja asioita myös Miamiin, jos vire ja pää kestävät ensimmäisen ison voiton tunnelataukset. Nyt on varmasti hyvä pelillinen draivi päällä, joten isoimpana huolena ehkä se mentaalinen kulma, jossa ensimmäisen suurvoiton jälkeen tullaan takaisin arkeen. Itseluottamus on kova, mutta se ei saa kääntyä itseään vastaan. Nöyrän työn on jatkuttava. Itävaltalaisen päänahka on nyt entistä halutumpi. Puolivälieräainesta ehdottomasti, mutta siitä eteenpäin Djokovic ja finaali voivat nyt olla jo liikaa.

Kaavion tässä osassa majailee myös jokerikortit Gael Monfils sekä Nick Kyrgios, mutta kuten sanoin, molemmat ovat ehkä jopa liikaa jokereita. Kei Nishikorin tasaisempi tekeminen vie todennäköisimmin puolivälieriin.

Puolivälierä: Thiem vs. Nishikori

Kaavion 3. neljännes
Tässä neljänneksessä sijaitsee Indian Wellsin finalisti Roger Federer, jonka edesottamuksia Miamissa tarkkailen sillä suurimmalla suurennuslasilla. Näkyykö edellisviikon maksimimäärä pelejä missään vai onko hän edelleen liikkeellä tuoreella jalalla, jos pelejä alkaa kertyä urakalla myös Miamissa? Kaavion tämä osa ei ole pahin mahdollinen, mutta kolmannen ottelun Stan Wawrinka voisi nousukunnossaan haastaa Rogerin Indian Wellsin vastaavaa ottelua kovemmin. Se lienee toteutuessaan se kulminaatio-ottelu kummankin puoli- tai välieräpaikalle.

Puolivälieriin on tyrkyllä myös joku kolmikosta Grigor Dimitrov, Kevin Anderson tai loukkaantuneelle Rafael Nadalille Indian Wellsissä hävinnyt Karen Khachanov. Kukaan ei oikein ole päässyt viime aikoina loistamaan, joten tälle kolmikolle puolivälierä on tällä kertaa ehdoton maksimi.

Puolivälierä: Federer vs. Anderson

Kaavion 4. neljännes
Alexander Zverev. Niinpä niin. Indian Wellsissä miehen otteet olivat kaikkea muuta kuin vakuuttavia. Taustalla oli toki jonkin sortin sairastelua, joten vaikea tietysti sanoa, mikä vaikutus sillä peliin oli, mutta nyt ei tosiaan vakuuta. Joku taisi twitterin puolella todetakin, että nykyinen Zverev on Andy Murray valeasussa. Hieman liian passiivista on ja tuntuu, että peli-ideakin olisi vailla isompaa suunnitelmaa juuri nyt. Pelipositio valuu taakse ja vaikka sieltä kuinka moukaroisi, niin ei välttämättä auta. Aggressiivisempaa pitäisi olla. Myös Zverev on äärimmäisen mielenkiintoinen seurattava pelaaja Miamissa.

Tämä neljännes tarjoaa kenties eniten näitä ennakkoon mielenkiintoisia kohtaamisia, jos nuoret onnistuvat murtautumaan osittain jo jopa odotetusti läpi alkukierroksista. Puolivälierään olisi tarjolla todellinen herkkupala, jos Stefanos Tsitsipas ja Zverev tiensä sinne saakka selvittävät. Haastetta matkalla tarjoavat kuitenkin Denis Shapovalov, Frances Tiafoe sekä jo kokeneemmat ratsut Marin Cilic, David Goffin ja Sam Querrey.

Puolivälierä: Zverev vs. Tsitsipas

Välierät:
Djokovic vs. Thiem
Federer vs. Tsitsipas

Finaali: 
Djokovic vs. Tsitsipas

Voittaja:
Djokovic.

VeikkausTV näyttää turnauksen.

Ennakko: Puolivälierät (osa II), Australian Open 2019

No niin, vihdoin meni ennustuksissa jotain oikeinkin, joten yritetäänpä jatkaa samaan tapaan! Tässä ennakot keskiviikon puolivälieriin!

Milos Raonic vs. Lucas Pouille
Päiväottelussa kohtaavat siis Milos Raonic ja Lucas Pouille, joten jonkinlainen yllätyspari on kyseessä tässäkin parissa.

Raonic on edennyt turnauksessa tasaisen varmasti haastavasta kaaviosta huolimatta ja lähtee otteluun ennakkosuosikkina. Kanadalainen on pelannut upeasti ja matkalla onkin tullut vain yksi erätappio Stan Wawrinkalle. Lisäksi matkalla ovat kaatuneet muun muassa Nick Kyrgios sekä edelliskierroksen Alexander Zverev, jota vastaan Raonic oli paitsi tehokas, niin myös taktisesti hyvin älykäs rystysliceineen ja vauhdin poisottamisineen, mikä kypsytti nuoren leijonan lähes täysin. Kuormaa Raonicille on kertynyt tähän mennessä varsin kohtullisesti, mikä on varsinkin pitkälle pelaajalle Australian kuumuudessa erittäin tärkeää. Toiselle viikolle tulee päästä tuoreena, mikäli mielii päästä maaliin saakka. Raonicin kohdalla nämä ovatkin nyt niitä vuosia ja turnauksia, jolloin alkaa oikeasti olla se korkein aika tehdä suurin tulospiikki, ennen kuin uusi sukupolvi iskee laajemmalla rintamalla.

Pouille'lla kaavio on ollut hieman "helpompi". Siitä huolimatta hän on raatanut kentällä jo pari tuntia pidempään ja joutunut taistelemaan jo yhden viisieräisen ja kaksi neljäeräistä ottelua. Taistelusta ei mikään ole jäänyt kiinni, mutta energiaa on tietysti kulunut.

Raonicin pelin sielu on ollut miehen hurja syöttäminen, minkä myötä hänen murtaminen on vähintäänkin haastavaa. Täysin mahdotonta se ei tietenkään ole, sillä syöttö on murrettu kuitenkin joitakin kertoja useammassa ottelussa. Tässäkin kohtaamisessa syöttäminen näyttelee tietysti isoa roolia, sillä pelin rakentaminen sen varaan tuo jo yksinään valtavan määrän pisteitä. Iso syöttö ja hurja kämmen perään on tietysti se eniten esiintyvä peruskuvio Raonicilta, mutta kuten sanottua, hänen peliinsä on tullut muutakin variaatiota Goran Ivanisevicin valmennuksen myötä. Mies pelaa fiksummin, eikä peli ole pelkkää monotonista paukuttamista tai passiivista odottelua, vaan sopiva sekoitus siltä väliltä. Pakka on nyt paremmassa ja kypsemmässä kunnossa kuin kenties koskaan.

Sitä se toki on myös Lucas Pouillella, sillä puolivälieräpaikka sivuaa hänen parastaan Grand Slameissä, mutta paljon kysymysmerkkejä liittyy hänen kykyynsä palauttaa Raonicin syöttöä ja vastata tämän aggressiiviseen peliin. Kun Raonic hoitaa syöttövuorojaan, niin paineet omien syöttöjen pitämiseen kasvavat, sillä hyvin usein Raonicille riittää yksikin murto tai sitten se luupäinen luotto siihen, että tie-breakissä homma viimeistään hoituu. Pouillelta löytyy taistelutahtoa ja vastaiskupeliä varmasti paljon, mutta riittääkö se, jos ja kun Raonic tulee päälle ja pyrkii ihailtavan usein päättämään pisteet nykyisin myös verkolta, missä hän on pelottava näky kaikessa ulottuvuudessaan.

Raonic jatkaa hyvää turnaustaan 3-0-voitolla.

Novak Djokovic vs. Kei Nishikori
Jotenkin tuntuu siltä, että tämän kaksikon kohtaamisista olisin kirjoittanut tuhat ennakkoa, sillä he tuntuvat kohtaavan jatkuvasti näissä Grand Slam-ympyröissä. Viimeksi näin kävi viime syksyn US Openissa, jonka ennakko olisi hyvin validi myös tällä kertaa.

Periaatteessa tämän kaksikon asetelma kulminoituu aina siihen, että hyvin samantyyppisinä pelaajina parempi (Djokovic) voittaa aina. Keskinäisten otteluiden voitot ovatkin 15-2 Djokovicille. Nishikorin viimeisin voitto on niinkin kaukaa kuin vuodelta 2014 (US Open). Kun Djokovic on puolestaan voittanut japanilaisen tuon jälkeen 14 kertaa peräkkäin, niin ihan kauheasti en laittaisi roposiani kiinni Nishikorin puolesta. En varsinkaan nyt, kun Djokovic ei ole minkäänlaisessa lamassa, vaan erittäin, erittäin vaikeasti voitettavissa serbin huonommallakin pelillä.

Niin, huonommallakin pelillä. Edelliskierroksilla Djokovic ei ole aivan täysin vakuuttanut, sillä hän on ollut ajoittain hyvinkin passiivinen pelissään ja tehnyt ikään kuin sen, mikä on riittänyt. Edellisottelussa Daniil Medvedev laittoi Djokovicin välillä todella ahtaalle ja antoi tämän maistaa myös omaa lääkettään. Venäläinen palautti palloa keskikaistalle kymmeniä kertoja liikoja kulmia avaamatta ja yrittäen saada horjutettua Djokoviciä fyysisesti. Medvedevin kohdalla se ei kuitenkaan toiminut, sillä mies hyytyi enemmän itse. Mutta selviä merkkejä Djokovicin kuolevaisuudesta kuitenkin saatiin. Hän ei ole sittenkään voittamaton.

Keskiviikkona ongelma lienee kuitenkin se, että molemmilla on alla hurjan fyysiset ja pitkät ottelut, joten kumpikaan ei liene täysin tuoreella kropalla liikkeellä. Silloin esiin astuu yleensä aggressiivisempi ja tulivoimaisempi Djokovic, joka tietää, että tasoa on turnausvoittoa ajatellen nostettava ja peliä suoraviivaistettua, jolloin hän tulee kovaa päälle takarajan päältä ja pistänee Nishikorin elämänsä myllyyn jälleen kerran.

Djokovic semeihin 3-0.

Eurosport ja Eurosport Player näyttävät ottelut. Vasurilla-blogi ja Eurosport ovat yhteistyössä kaudella 2019.

Reality check, Australian Open 2019

Kolme kierrosta Australian Openia takana, joten aika tehdä uudelleentarkastelua ennakkoon.

Isossa kuvassa näyttää vahvasti siltä, että näinkin nopeilla kentillä hyvin paljon tulee kulminoitumaan siihen, kuka pystyy pitämään takarajasta kiinni pisimpään? Vielä ei monikaan suosikki ole taaksepäin pahemmin ajautunut, mutta testien koventuessa näin tulee jossain vaiheessa monelle käymään. Ennemmin tai myöhemmin.

Novak Djokovic
Mielestäni edelleen kisan suurin suosikki, vaikka ottelu nuorta Denis Shapovalovia vastaan ei kaikilta osin vakuuttanut. Djokovic turvautui hurjasti puolustukseensa ja oli yllättävänkin passiivinen, mikä toki riitti lopulta voittoon, sillä Shapovalov oli hyvin virheherkkä, sillä Djokovicin puolustus on hurjalla tasolla. Djokovic jäi totuttuun nähden nyt selvästi kauemmaksi takarajasta pelaamaan ikään kuin turvallisuuden kautta ja onkin selvää, että tämä peli tuskin riittää. Mutta taas toisaalta, hän nostaa tasoaan ja pelipositiotaan ylemmäs, kun tilanne sitä vaatii. Paineet ovat selvästi kovat ja tämä ensimmäinen testi oli varmasti hyvä herätys. Seuraavalla vastustajalla Daniil Medvedevillä on kaikki aseet Djokovicin lyömiseen, mutta riittääkö nuoren haastajan tasaisuus ehdottoman ja vaadittavan huipputason pitämisessä, niin enpä vielä usko.

Roger Federer
Vakuuttavia otteita ja melko kliinisiä voittoja toistaiseksi, joten kakkossuosikin asema tämän viikon perusteella. Ei ole ollut vielä mitään hätää, mutta ei toisaalta vielä mitään yliluonnollistakaan, paitsi tietysti se, että miten 37-vuotiaana voi pelata edelleen näin hurjalla tasolla. Kuorma ollut vielä kevyt ja vauriot minimaalisia, joten vähintään semifinaali Federerillä nyt hyvin haarukassa. Pahin uhka reitillä oli mielestäni Marin Cilic, joka on kuitenkin joutunut jo nyt uurastamaan hyvin paljon, joten voi olla, ettei viime vuoden finaaliuusintaa nähdä kvartseissa. Toki myös Federerin seuraava ottelu Stefanos Tsitsipasta vastaan on hyvin mielenkiintoinen testi ja näyttää paljon sveitsiläisen iskukyvystä.

Rafael Nadal
Federerin tavoin ehkä sitä vakuuttavinta antia tähän mennessä. Uusi, pientä hienosäätöä saanut syöttö on toiminut ajoittain mallikkaasti ja Nadal majailee hyvinkin sitkeästi edelleen takarajan päällä. Tämä siis siitä huolimatta, että pelinopeus on näillä alustoilla hurja ja espanjalaisen lyönnit voima-/kierrelatauksineen vaativat usein aikaa, mutta toistaiseksi, ilman kovaa painetta, peli on suoraviivaista ja toiminut täydellisesti. Helpotusta semifinaalireitille tuo Kevin Andersonin yllättävä tippuminen. Comebackiaan tekevä Tomas Berdych seuraavaksi, joten tavallaan vaaran paikka, mutta koska Berdych lienee henkisesti edelleen Berdych, niin Nadal jatkaa moukarointiaan.

Alexander Zverev
Hyvää, kypsää ja ennen kaikkea aggressiivista pelaamista hyvin positiivisella peli-ilmeellä. Pitänyt viime vuotta paljon paremmin myös takarajan, eikä ole juurikaan valunut liian taakse kovinkaan pitkiksi ajoiksi. Kaikki vaikuttaa hyvältä, mutta iso, iso, iso testi tulossa Milos Ranocia vastaan seuraavaksi. Jos kanadalainen syöttää yhtä hurjasti kuin tähän mennessä, niin silloin ei jää ylimääräistä marginaalia missattavaksi Zverevillekään. Jos saa palautettua palloja peliin, on luonnollisesti täydet mahdollisuudet edetä kohti loppupelejä.

Milos Raonic
Syöttäminen nyt niin hurjaa, että pakko nostaa pitkästä aikaa listalle Grand Slamien yhteydessä. Gorn Ivanisevic saanut kanadalaisjätin pakettia hyvin kuntoon, joten iso paikka ja mahdollisuus käsillä juuri nyt. Edennyt suht mukavasti ja tasaisesti hyvän syöttämisen siivittämänä. Sai hyvän, mutta myös rankan neljän tunnin testin toisella kierroksella Stan Wawrinkasta, mutta selvitti sen hienosti, mikä varmasti toi lisää itseluottamusta. Äärimmäisen vaarallinen kaikille, jos ei hyydy kuumuuteen tai pitkiin otteluihin.

Marin Cilic
Oli kaatua jo Fernando Verdascoon, mutta taisteli voiton. Nyt peliä on kuitenkin kertynyt jo lähes kahdeksan tuntia kierroksiin kaksi ja kolme, joten voi tuntea pientä väsymystä jo nyt. Vastaan tulee hurjassa iskussa oleva Roberto Bautista Agut, joka ei jätä mitään kiveä kääntämättä ja taistelee leijonan lailla, joten suuren vaaran paikka kroaatilla jo seruaavalla kierroksella. Cilicin onneksi myös espanjalaisella hurja kuorma alla jo nyt. Kaksi viisieräistä syö tässä kuumuudessa terävyyttä karusti.

Ennakko: Australian Open 2019

Grand Slam-kausi ja -mania alkaa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä, kun Australian Open polkaistaan pääsarjojen muodossa käyntiin! Tiedossa on armotonta taistelua kauden ensimmäisestä isosta pokaalista. Tässä ennakko kaavioon!

Tiedossa on jo nyt, että Australiaa ovat vaivanneet ennätyshelteet, joten voittajalta tullaan vaatimaan äärimmäistä kuntoa ja kuumuuden sietokykyä, mikä mahdollisesti rajoittaa potentiaalisten voittajien määrää jo sekin. Seitsemän otteluvoittoa paras viidestä -järjestelmällä ei tule helpolla ikinä, ei varsinkaan 40 asteen helteessä. Varmasti moni iso nimi halajaakin useampana päivänä pelaamaan iltasessioihin, joten sekin on mielenkiintoista nähdä, miten nämä iltavuorot jakautuvat. 

Pientä helpotusta pelaajille on kuitenkin luvassa. Ylipitkät ottelut ovat tällä tietoa Roland Garrosia lukuun ottamatta historiaa (tsekkaa joulukalenterin luukku 11) ja Australiassa on siis käytössä super-tiebreak 10:een, jos viides erä venyy tilanteeseen 6-6. Varmasti tervetullut sääntö juuri Australian kuumuuteen!

Toinen helpotus monelle on ilmeisen nopeat kentät. Twitterin puolella on raportoitu jopa viime vuotta nopeammista kentistä, joten sekin kannattaa pitää mielessä kun matseja ja turnausta etukäteen arvioi. Samoin pallon vaihtuminen Wilsonin Australian Openista uuteen Dunlopiin voi tuoda uutta, mutta toki vain marginaalista, kulmaa peleihin.

Mutta mennäänpä kaavioihin. Tällä kaudella ajattelin kokeilla hieman jäsennetympää, jopa kaavamaista tapaa näissä ennakoissani, joten siinä mielessä vähän uutta matoa koukkuun.

Kaavion 1. neljännes:

Ehdottomanana suosikkina kisaan lähtee Novak Djokovic, joka hakee siis jo seitsemättä Australian Open-voittoa. Djokovicia on hehkutettu nyt jo blogissakin puoli vuotta putkeen, sillä miehen paluu "lähes puskista" oli viime vuonna hurjaa seurattavaa kauden jälkimmäisellä puoliskolla. Wimbledonissa peli loksahti kohdilleen ja se oli menoa oikeastaaan kaikille muille. Sama meno jatkunee tänä vuonna, sillä huhujen mukaan miehen loppu-uran tärkein tavoite on kirkastunut: Roger Federerin ohittaminen Grand Slamien määrässä. Motivoituneena Djokovic on aina ollut ja tulee varmasti aina olemaan äärimmäisen vaikea voitettava. Federerin saavuttaminen ei ole tietenkään helppoa ja nämä ovatkin kriittisiä Slamejä ennen uuden sukupolven valtaan astumista, mikä voi toki tuoda odottamatonta painettakin serbille. Tämä Slam hänen ikään kuin "kuuluu voittaa".

Muita pelaajia kaavion tässä neljänneksessä on toki 31 kappaletta, mutta melkoinen ihme saa tapahtua, jos Djokovic ei pelaa tästä porukasta itseään semifinaaliin. Hyviä haastajia ja mielenkiintoisia seurattavia toki riittää, mutta nuoret Dennis Shapovalov ja Daniil Medvedev eivät vielä pysty isojen kaatoon Grand Slameissä ja vahvasti tuntuu siltä, ettei siihen pysty myöskään esimerkiksi hyvävireinen ja Brisbanen juuri voittanut Kei Nishikori tai David Goffin. Heillä paukut eivät sittenkään oikein ikinä näissä kemuissa riitä.

Puolivälierä: Djokovic vs. Nishikori

Kaavion 2. neljännes:

Toinen neljännes on täynnä lupaavaa nuoruutta, mutta yksi nimi nousee yli muiden. Odotukset Alexander Zverevin kohdalla alkavat Grand Slam-menestyksen osalta saavuttamaan jo hurjia mittasuhteita, mutta onko pitkässä nuoressa miehessä sittenkään vieläkään tarvittavaa kestävyyttä ja sitkeyttä aivan maaliin saakka? Itse en tähän vielä tässä raskaassa slamissä usko, mutta toki nyt olisi hyvä paikka iskeä ainakin semeihin. Kaavio ei ole mahdottomin ja kun samassa osassa on liuta muita nuoria kuten Hyeon Chung, Borna Coric, Nick Kyrgios, Lucas Pouille ja Dominic Thiem, niin ei tämä nyt ihan pahalta näytä. Toki heti avausvastustajan, Aljaz Bedenen, kanssa Zverevin on oltava äärimmäisen tarkkana ja kärsivällinen.

Muita nostoja tästä neljänneksestä voisi olla Nick Kyrgioksen ensimmäisen kierroksen herkkuottelussa kohtaava Milos Raonic. Hänellä voisi olla eväät pitkällekin, mutta tämä hieman yksipuolinen kanadalaisjätti nousee ja kaatuu aivan liiaksi syöttönsä varassa. Syötön pettäessä peli usein puuroutuu pahoin. Kyrgioksessakin riittää kanadalaisella tekemistä, jos australialainen on kotiturnauksessaan pelipäällä.

Kaavion tässä osassa majailee myös vanha mestari Stan Wawrinka, joka mojonsa löytäessään voisi olla jopa kisan musta hevonen, mutta vähän tuntuu siltä hänenkin kohdallaan, että loukkaantumiset ovat vieneet parhaan terän ja suurimman motivaation sveitsiläiseltä.

Puolivälierä: Zverev vs. Coric

Kaavion 3. neljännes:

Niin ikään seitsemättä Australian Open-mestaruutta hakeva Roger Federer tulee kisaan puolustavana mestarina ja edellisestä tappiosta Australiassa on jo kolme vuotta! Valmistautuminen kauteen on ollut ilmeisen onnistunut ja alla on nyt myös toinen perättäinen Hopman Cup-voitto Belinda Bencicin kanssa. Kaikki vaikuttaa siis olevan kunnossa, mutta viime vuoden loppu alkoi osoittamaan merkkejä ainakin pienestä alamäestä, joten Australiassa mies on erityistarkkailun alla heti turnauksen alusta saakka. US Openin hiipuminen kuumuudessa on tuoreessa muistissa ja sekin voi olla merkki, että vanha kroppa kestä enää aivan samaan tapaan kuin ennen. Nurkkiin meneminen ja sieltä lähteminen mahdollisine polven notkahduksineen kertoo paljon iskusta. Jos Federer ei pääse kämmenellään "lyönnin päälle" 3-4 askeleen päähän, niin iso syömähammas on poissa. Isoja vaaroja juuri tässä mielessä lienevät Stefanos Tsitsipas (4. kierros) ja viimevuotinen finaalivastus Marin Cilic puolivälierässä, jotka saavat vastustajia hyvin liikkeelle sekä puolustusasemiin. 

Andy Murraylle (katso edellinen bloggaus) turnaus on valitettavasti uran lopun viimeisiä isoja stageja ja terveystilanteen takia onkin vaikea nähdä Andyä paria ensimmäistä kierrosta pidemmällä. Avauskierros lienee nyt siis liikaa, kun Dohan voittanut Roberto Bautista Agut taistelee leijonan lailla ja hurjalla itseluottamuksella juuri nyt.  

Puolivälierä: Federer vs. Cilic

Kaavion 4. neljännes:

Jos Andy Murrayn tilanne on nyt valitettavan selvä, niin Rafael Nadalin kohdalla tilanne ei sitä vielä ole, mutta ei sekään hyvältä vaikuta juuri tällä hetkellä. Vammat ja nilkkaleikkaus ovat varmasti häirinneet pahoin tekemistä ja valmistautuminen kauteen on kärsinyt. Valmistavat turnauksetkin ovat jääneet pelien osalta hyvin vähiin. Tappiossa Kevin Andersonille Mubadala Openissa Abu Dhabin näytösturnauksessa oli oikeastaan hyvin vähän mitään lupaavaa. Peli vaikutti lähinnä jalkojen säästelyltä ja käsillä lämimiseltä, joten kovien kenttien rasitukset lienevät Nadalille tänäkin vuonna ehkä liikaa. Sitä ne ovat todennäköisesti heti Australiassa, joka tulee lopulta liian nopeasti.

Toki jos Nadal pääsee minimaalisella kuormalla toiselle viikolle, niin sitten on tietysti Djokovicin tilanteesta riippuen ehkä kaikki mahdollista, paitsi ehkä juuri serbin lyöminen. Jalkavaivaisena ei kuitenkaan mennä pitkälle enää. Kaavion tässä osassa on potentiaalisia kiusaajia useammalle kierrokselle Alex De Minaur (3. kierros), Diego Schwartzman (4. kierros) ja sitten juuri mainittu Kevin Anderson, josta on kuoriutunut kovan tason Grand Slam-pelaaja, jolla voi olla vielä yksi vaihde näissä ympyröissä. On kuitenkin Grand Slam-finaaleja alla, joten miksipä ei?

Niin ja sitten olisi se mahdollisuus Nadal vs. Federer-semifinaaliin, mutta siihen ei nyt riitä usko kummankaan kohdalla.

Puolivälierä: Nadal vs. Anderson

Semifinaalit:

Djokovic vs. Zverev
Cilic vs. Anderson

Finaali:
Djokovic vs. Anderson

Voittaja:
Djokovic.

Siinäpä se. Nyt ei muuta kuin Eurosportit tulille ja nauttimaan Grand Slam-maniasta!

Eurosport ja EurosportPlayer näyttävät turnauksesta kaikki ottelut. Vasurilla ja Eurosport ovat yhteistyössä koko kauden ajan.

Kausiennakko 2019

Uusi vuosi, mutta että uudet kujeet? Oikeastiko? Niinpä.

Vuosi vuodelta on lähempänä se hetki, jolloin joku uudesta sukupolvesta tai kokonaan uusi sukupolvi ottaa vallan tenniksessä. Merkkejä on saatu matkan varrella jo jonkin verran, mutta lopullinen valta-asema ei tunnu siirtyvän akselilta Novak Djokovic-Rafael Nadal-Roger Federer millään.

Voisiko tämä vuosi olla jo SE vuosi?

Toivon kovasti olevani jo pahasti väärässä, mutta itse en siihen sittenkään enkä vieläkään usko. Varsinkin jos mittarina käytetään vaikkapa Grand Slam-voittoa tai rankingin ykköspaikkaa. Matkaa Grand Slam-mestariksi on jokaisella nuorimman sukupolven pelaajalla edelleen liikaa ja jonkin sortin välisukupolveksi jäävä Kei Nishikori, Grigor Dimitrov, Milos Raonic ja kumppanit ei näytä pystyvän lopulliseen murtautumiseen. Turpaan lienee tullut yksinkertaisesti liian monta kertaa.

Tulevaa kautta pohjustettiin jo kovasti blogin joulukuisessa joulukalenterissa ja voikin olla paikallaan lukea kertaukseksi tai off-seasonlaisille uutena iltalukemisena ainakin luukut 1 (Djokovic, numero 1), 3 (Kolme uutta Masters-voittaja, 4 (Zverev, ranking 4), 8 (Thiem, ranking 8), 9 (Djokovic ja Golden Masters), 10 (TOP10 2019), 12 (Nadal ja Roland Garros nro 12), 14 (Djokovicin slamit), 15 (Tsitsipas, ranking 15), 17 (Nadalin slamit) ja 20 (Rogerin Slamit).

Näyttääkin siltä. että tämä vuosi mennään vielä vanhassa tutussa komennossa. Voi tosin olla, että tämä vuosi mennään myös kovin yksipuolisessa komennossa, jos Djokovicin loppukesästä alkanut vire oli enne tulevasta. Hän on selvästi jälleen motivoitunut ja Grand Slamit ovat ne mittarit, joiden lukemissa hän ensisijaisesti haluaa tulostaan kohentaa. Nadalin ja ehkä jopa Federerin on syytä olla huolissaan, jos Djokovic joulukalenterissa ennakoimani maksimin eli kaksi Slamiä nappaa. Matka on toki pitkä, mutta vauhti voi tänä vuonna olla kovempikin, eikä toisaalta kolmekaan Grand Slamiä älyttömästi yllättäisi.

Kausi alkaneekin Djokovicin komennossa. Australiassa magic number seven on ilman tapaturmia kovinkin todennäköinen ja jos tähtäimeen on isoin kirjaimin asetetettu Novak Slam numero kaksi, niin kevään ja kesän massoilla Djokovic saattaa olla jopa man to beat, jälleen kerran. Nadal saanee tehdä tänäkin vuonna täyden päivätyön Djokovicin kaatamiseen myös massalla. Ranskaan mennessä ollaan kuitenkin nähty onko Djokovicin tai vaikkapa Dominic Thiemin tai Alexander Zverevin vire riittävä kaatamaan vieläkään Nadalia Roland Garrosilla.

Sen jälkeen tuleekin ruohokausi ja kenties se viimeinen mahdollisuus Federerin Grand Slam-voitolle. Jotenkin on sellainen hytinä, että se jää tänä vuonna käyttämättä joko Djokovicin tai hyvän ja pitkähkön syöttö-kämmen-pelaajan (Kevin Anderson, Marin Cilic, Milos Raonic (?), jne) vuoksi. Yllätystappioiden riski kasvaaa nyt entistä rajummin Grand Slamien toisella viikolla. Vanhuus alkaa varmasti näkyä jo selvemmin.

Syksy kovine kenttineen saattaa avata mahdollisuuksia nuoremmalle sukupolvelle (Zverev, Tsitsipas, Khachanov), varsinkin jos Djokovic on saanut ne yksi, kaksi tai jopa kolme Grand Slamiä, jolloin takki on mentaalisesti varmasti vähän jo tyhjä. Toki jos alkukausi on ollut serbille pettymys, niin syksy on otollista aikaa ottaa tämän vuoden tapaan hyviä titteleitä. Nadal ja Federer lienee käyttänyt jo kovimmat paukut US Openiin mennessä ellei sitten kalenteriin ole tullut isoja aukkoja loukkaantumisten takia.

Näillä valinnoilla mennään siis kauteen 2019:

• Australian Open: Novak Djokovic
• Roland Garros: Rafael Nadal
• Wimbledon: Novak Djokovic
• US Open: Novak Djokovic

Kauden 2019 top-10 (perustelut ja sijat siis joulukalenterissa 10.12.2018)

1. Novak Djokovic
2. Alexander Zverev
3. Rafael Nadal
4. Roger Federer
5. Kevin Anderson
6. Andy Murray (hyvin suurella varauksella toki tässä vaiheessa, kun muutama matsi nähty!!!)
7. Dominic Thiem
8. Marin Cilic
9. Stefanos Tsitsipas
10. Karen Khachanov

Näillä siis mennään ja meni syteen tai saveen, niin toivotan kaikille lukijoille hyvää tennisvuotta 2019!!! 

May the season begin!

Ennakko: Shanghai Masters 2018

Kauden takasuora alkaa idän kiertueella Shanghaista, josta lähestytään hurjaa vauhtia kohti Lontoon ATP-finaaleja! Tässä kuitenkin ennakko Shanghain Mastersiin!

Tosiaan, kausi alkaa olla pitkällä ja kuten asiaan kuuluu, moni alkaa tippumaan kyydistä. US Openissa keskeyttänyt Rafael Nadal tuskin pelaa enää tällä kaudella ja myös paluuta pitkään yrittänyt Andy Murray on jättänyt leikin kesken satsaten jo ensi vuoteen. Tänään Pekingin finaalissa hävinnyt Juan Martin del Potrokin puolestaan valitteli tällä viikolla pitkää kautta ja aivan varmasti kuorma alkaa paljon ja pitkästä aikaa hyvin koko kauden pelanneen argentiinalaisen pitkässä kropassa tuntuakin.

Tuoreita kavereita tässä vaiheessa kautta enää tuskin kovin helpolla löytyy, joten jälleen voisi olla hyvä hetki nuorille iskeä kiilaa menestyneimpien ja kokeneimpien legendojen hallintaan. Mutta, kuten aina, aika harvojen herkkua nämä Mastersit ovat tietysti olleet ja tälläkin kertaa vanhempi kaarti, varsinkin Novak Djokovicin ja Roger Federerin muodossa lienee vaikea pysäyttää. Etenkin kun kaksikko on levännyt US Openin jälkeen.

Niin, paljon on Wimbledonin jälkeen ollut puhetta, ehkä jopa vääntöä (täällä blogissakin), siitä ollaanko jälleen Djokovicin ajassa vai ei. Oma näkemykseni on ollut kesästä lähtien vahvasti uuden Djokovic-aikakauden ja ajan puolella. Wimbledon tuli ikään kuin perustekemisellä ja US Openissa hän jo lähes dominoi. Kun serbi on monena vuotena viihtynyt erinomaisesti Aasian kiertueella, niin ennusmerkit ovat tänäkin vuonna vahvat sille, että hän tulee olemaan erittäin kova tulevina viikkoina. Näkisin, että pelaamattomuudestaan huolimatta ja ehkä osittain sen ansiosta, hän on Shanghain ehdoton ennakkosuosikki.

Roger Federer onkin mielenkiintoisempi seurattava tällä viikolla. Yllätystappioita on nyt kertynyt perättäisissä turnauksissa jo useampia, joten nyt kisan ykkössijoitettu on melkoisen suurennuslasin alla isonkin kuvan kannalta. Hänen otteitaan odotetaan tietysti aina vesi kielellä, mutta nyt erityisesti myös "lopun merkkejä" peläten tai seuraten. Oliko US Openin sippaus vain kelistä johtuvaa tuskaa vai onko ikä todella ottamassa otettaan Rogerista? Tätä seurataan varmasti. Kaavio ei ole pahin mahdollinen, mutta niinpä niin... We'll see...

Kokeneemmasta kaartista tyyliin Milos Raonic, Marin Cilic, Stan Wawrinka, Kei Nishikori ja Kevin Anderson voi joku tai jotkut nousta potentiaalisiksi "yllättäjiksi", sillä osalla heistä on ollut hieman kevyempi kausi, kuten paluuta tehneellä ja nousujohteisesti etenevällä Wawrinkalla tai Raonicilla. Juan Martin del Potron en usko tällä viikolla rajusti iskevän, kun alla on juuri tuo Pekingin täysi viikko ja selkeä väsymys.

Mutta niihin nuoriin. Monet heistä ovat edelleen hyvin, hyvin arvoituksellisia. Dominic Thiem on pelannut tänäkin vuonna paljon ja vaikutti jo vähän väsyneeltäkin, mutta sitten hän voittaa Pietarin halliturnauksen (!). Alexander Zverev iskee ajoittain jopa Masters-voiton tiskiin, mutta vaikuttaa välillä aivan liian passiiviselta voittaakseen oikeastaan yhtään mitään. Ehkä (jälleen) uusi lisäys valmennustiimiin Ivan Lendlin muodossa tuo kaivattua tasaisuutta aggressiivisuuteen. Nick Kyrgiosin temput ja haluttomuus eivät vakuuta vieläkään. Denis Shapovalov ja juuri Pekingin voittanut Nicoloz Basilashvilin kohtaaminen ensimmäisellä kierroksella voi poikia puolestaan kummallekin loistavan väylän pitkällekin, mutta toinen jää tietysti jälleen lähtöruutuun. Stefanos Tsitsipas on puolestaan kipuillut hyvän Toronton Mastersin jälkeen rajusti pelinsä kanssa, mutta edellytykset ovat toki hänelläkin hyvään viikkoon.

Sanoisin, että herkullinen viikko jälleen tulossa ja mikä parasta, monella eri tavalla!

Näillä valinnoilla viikkoon:

Puolivälierät:
Raonic vs. Nishikori
Wawrinka vs. Thiem
Cilic vs. Shapovalov
Djokovic vs. Anderson

Välierät:
Nishikori vs. Wawrinka
Djokovic vs. Cilic

Finaali:
Djokovic vs. Nishikori

Voittaja:
Djokovic.

VeikkausTV, CMore ja TennisTV näyttävät turnauksen.