Ennakko: puolivälierät part II, US Open 2013

Toiset puolivälierät pelataan tänään. Isketäänpä ennakkoa myös niihin.

Novak Djokovic vs. Mikhail Youzhni
Ennen turnausta pidin Novak Djokovicin virettä arvoituksena, mutta katsellessani hänen otteitaan viimeisen viikon ajalta ja erityisesti toissapäiväistä neljännen kierroksen ottelua, tuli harvinaisen selväksi, että kisassa on tasan kaksi potentiaalista voittajaehdokasta. Djokovic ja Rafael Nadal.

Djokovicin peliin on tullut turnauksen edetessä aimo annos lisää aggressiivisuutta ja peli näyttää todella valmiilta juuri nyt. On toki huomioitava, että kaikki tähänastiset vastukset ovat täysin eri kaliiberia kuin jäljellä olevat.

Mikhail Youzhnia vastaan tuskin nähdään ihan samanlaista murhaa, mutta ei se nytkään mikään mahdottomuus ole, jos serbin vire on yhtä tappava kuin Marcel Granollersia vastaan. Tässä vaiheessa turnausta Youzhni on varsin ideaalinen vastustaja, kun vastaan olisi voinut tulla esimerkiksi Juan Martin del Potro, joka olisi ollut vaarallisuudessaan luonnollisesti täysin eri luokkaa.

Kun Youzhni väänsi vielä täydet viisi erää Lleyton Hewitt'in kanssa, niin on vaikea uskoa, että pelilliset saati fyysiset paukut riittäisivät Djokovicin lanausta vastaan, joka on jossain mielessä hurjan paljon paranneltu ja turboahdetumpi painos parhaasta Hewitt'istä. Tietysti myös eri aikakauden malli, joten vertailuni jopa ontuu, mutta pointtini lienee selvä. Ai ei? No ei sitten.

Uskon kuitenkin, että Youzhni saa aikaan jotain vastarintaa tai sen tyyppistä ja ottaa Djokoviciltä eniten pelejä tässä turnauksessa eli yli kymmenen, mutta eihän se tietenkään vielä mihinkään riitä.

Djokovic vie 7-5, 6-3, 6-4 ja pääsee todella tuoreena semifinaaliin.

Andy Murray vs. Stanislas Wawrinka
Murray'n peli ei vielä ole vakuuttanut. Jotenkin otteissa on ollut liiaksi sitä Andyn perinteistä perustahkoamista, eikä mies näytä lähellekään yhtä vaaralliselta kuin Nadal ja Djokovic. Eikä myöskään potentiaaliselta GS-voittajalta. Tämä on tietysti hurjasti sanottu hallitsevasta mestarista ja myös viimeisimmästä GS -voittajasta, mutta näin se vain on. Nyt voisikin olla korkea aika kaivaa esiin paras peli, sillä Wawrinkaa vastaan sitä voidaan kovasti jo tarvitakin.

Wawrinkan ongelmana on vain ollut otteluiden päättäminen. Hän on ollut useita kertoja "parempi pelaaja" aivan huippujakin vastaan ja jopa Grand Slameissä, mutta kärsinyt lähes yhtä usein kirvelevän tappion. Muistaako joku esimerkiksi ottelun tämän vuoden Australiasta, kun Djokovic oli kaukana parhaastaan, mutta voitti ottelun silti viidessä erässä viimeisen mentyä 12-10? Wawrinka pelasi omien sanojensakin mukaan elämänsä ottelun, mutta... Ei riitä.

Tässä voisikin olla nyt loistava paikka iskeä uran ensimmäinen GS -semifinaalipaikka, kun Murray ei selvästikään ole vielä parhaimmillaan. Se vaatii kuitenkin hieman sitkeämpää, maltillisempaa ja tarkempaa peliä kuin edellisen kierroksen hyvässä voitossa Tomas Berdychistä, sillä Andy osaa olla vaikeasti voitettava huonolla pelilläkin. Palloja tulee takaisin hirmuinen määrä ja puolustus on kiven kovaa. Transitio puolustuksesta hyökkäykseen ei tarvitse kuin pienen hetken liikaa aikaa ja tilanne saattaa olla Wawrinkan kannalta jo ohi.

Toivotaan ettei Wawrinka sula ja tästä tulisi hieno matsi, sillä ainekset loistavaan otteluun ovat olemassa. Samalla saamme nauttia Wawrinkan äärettömän kauniista ja tehokkaasta yhden käden rystystä.

Lopuksi joudun kuitenkin kaivamaan realismin esiin. Murray vie 4-6, 7-6, 6-4, 6-3 ja turnauksen toiseksi odotetuin kohtaaminen ennen maanantain finaalia Djokovic-Murray toteutuu.

Ennakko: Tshekki vs. Espanja, Davis Cup finaali 2012

Tenniskausi 2012 paketoidaan viikonloppuna Tshekissä. Niin ja livenä Talissa. Mennään kuitenkin ensin Davis Cupiin.

Monella tapaa mielenkiintoinen ja värikäs Davis Cup-kausi huipentuu siis Tshekin ja Espanjan väliseen finaaliin, joka käydään nopealla sisäalustalla Prahassa. Kauteen mahtuu monta hienoa hetkeä, kuten vaikkapa USA:n upeat ja ennakkoluulottomat vierasvoitot Sveitsistä ja Ranskasta massalla. Kaikki tämä uurastus palkittiin kuitenkin semifinaalissa vierasottelulla Espanjaa vastaan ja luonnollisesti massalla. Auts. Kaikki tietää kuinka siinä käy. Mutta mahtuupa kauteen myös se Stepanekin kättelyyn ajoittuva aivopieru Tshekin ja Serbian välisessä ottelussa Janko Tipsareviciä vastaan. Ei mennä kuitenkaan enää siihen.

Asetelmat finaalissa ovat melko tasaiset. Lähes kaikki lukemani ennakot, eli kaikki kaksi, ennakoivat Tshekin voittoa alustan perusteella. On varmasti niin, että nopea alusta suosii enemmän tshekkiläisiä, mutta toisaalta Espanja heittää tuleen David Ferrerin, joka on juuri voittanut kaksi halliturnausta ja jäi lopulta reilun erän päähän välieristä ATP Tourin finaaleissa. Kun asetelmaan lisätään vielä Espanjan nelinpelipari Marcel Granollers ja Marc Lopez, jotka voittivat finaaleissa mestaruuden, niin pidän ehdottomasti Espanjaa suosikkina. Alustasta huolimatta. Karuimmillaan voi siis käydä niin, että yksi erinomainen mies ja yksi erinomainen neluripari ratkaisee hurjalla kunnonajoituksellaan koko roskan.

Toki Tshekilläkin on mahdollisuutensa, mutta kaikki lopulta kulminoituu herraan nimeltä Tomas Berdych ja aivan erityisesti hänen otteluunsa Ferreriä vastaan, joka hänen on lähes pakko voittaa. Muussa tapauksessa Espanja voittaa 2000-luvulla jo kuudennen mestaruutensa.

Kakkospelaajat näyttelevät tänä viikonloppuna enemmän tai vähemmän sivuosaa, vaikka yhtä tärkeitä pinnoja hekin toisivat. Nicolas Almagro ja Radek Stepanek eivät vain pysy ykköspyssyjen vauhdissa, eivät sitten millään, joten ratkaisu jää heidän käsiinsä vain siinä tapauksessa, että ottelutilanne on sunnuntaina tasan 2-2. Tämä periaatteessa edellyttäisi Berdychin voittoa molemmista otteluistaan, mukaan lukien Ferreristä ja jo se saattaa olla liian vaikea pala purtavaksi.

Tässä vaiheessa Tshekin nelinpelipariksi on ilmoitettu Ivo Minar sekä Nadalin Wimbledonissa voittanut Lukas Rosol. Eri asia on, astelevatko he todella lauantaina kentälle. Parina en pidä heitä juurikaan yhtään minään, vaikka en tietenkään ole nähnyt ensimmäistäkään heidän nelinpeleistään, mutta kuka on ja mitä väliä, kun vastaan astelee maailmanlistan vitospari. Pahimmillaan voi siis olla niin, että Tshekki laskee nelurin jo etukäteen hävityksi ja säästelee Berdychiä ja Stepanekia (neluriranking 4!) sunnuntaille, mutta kuten sanoin, en oikein jaksa uskoa tähän. Finaaliin mennään voittamaan jokaista ottelua ja parin Berdych&Stepanek Davic Cup-nelurirekordi (11 voittoa ja yksi tappio) pistänee kapteenin miettimään peluutusta uudelleen oli tilanne perjantaina mikä tahansa.

Pientä lisäjännitettä peleihin tuo myös Australian avoimissa koettu episodi Almagron ja Berdychin välillä. Jos joku vielä muistaa, niin Almagro lämäsi Berdychiä noin kuudesta metristä kämmenellä käsivarteen, josta Berdych otti nokkiinsa ja jätti voittaessaan Almagron kättelemättä. Jännä nähdä miten perjantaina käy kun panokset ovat vielä hurjemmat ja yleisön pauhu saa pelaajista kaiken mahdollisen taistelutahdon irti.

Näillä siis mennään:

Perjantain kaksinpelit:
Stepanek vs. Ferrer, Espanja 1-0 johtoon
Berdych vs. Almagro, Tshekki tasoittaa 1-1:een.

Lauantain nelinpeli:
Minar/Rosol vs. Granollers/Lopez, Espanja 2-1 johtoon

Sunnuntain kaksinpeli(t)
Berdych vs. Ferrer, Espanja voittaa 3-1
Stepanek vs. Almagro, jää pelaamatta.

PS. Pelit siis vaikuttavat sen verran selviltä, että Davis Cupin voi käytännössä unohtaa. Sen sijaan kaikki joukolla Taliin kannustamaan Jarkkoa IPP Openiin! Live on aina live ja pesee teevee-tenniksen sata-nolla. Jarkon seuraava matsi siis tänään perjantaina klo 17.00. Be there.

Kisastudio, Roland Garros 2012

Varoitus: Juttu sisältää tuotesijoittelua. 

Mitä tekee mies, kun vaimo ja lapset lähtevät viikonloppureissuun ja mies jää yksin kotiin? Kisastudion.

Kisastudio.

Roland Garrosilta puskee nimittäin matseja kaiket päivät ja vieläpä monelta kentältä yhtä aikaa. Sen lisäksi mm. Englanti pelasi viimeisen harjoitusottelunsa ennen ensi viikolla alkavia jalkapallon EM-kisoja. 

Koska tällainen kotoinen totaalirauhaisuus on kaikille maailman iseille melko harvinaista, oli päivästä otettava kaikki irti, sillä kahden alle kouluikäisen lapsen läsnä ollessa isän penkkiurheilu on sanalla sanoen mahdotonta. Kun ulkona on kaiken lisäksi noin kahdeksan plusasteen raikas kesäkeli, joka ei varsinaisesti kutsu a) treenaamaan tai b) terassille, oli kisastudiointi jopa luonnollista. Ja tällä kertaa nimenomaan vieläpä yksin, koska näitä rauhaisia hetkiä ei ole usein, hyvät ystäväni. Aikaa itselle, tiedät kyllä.

Katselinkin heti aamulla (klo 12) päivän ottelutarjonnan ja hahmottelin jonkinlaista aikataulua, joka tosin tenniksen osalta elää aina. Kerrottakoon se nyt, etten ole niin iso tennisfriikki, jolle kaikki ottelut olisivat mahtavuutta, koska ne eivät ole. Turnauksen tässä vaiheessa vain osa on etukäteen mielenkiintoisia. Niistä, jotka eivät ole katsottavuudessaan välttämättä niitä seksikkäimpiä, voi lisäjännityksen toivossa lyödä vaikka vetoa ja nolata itsensä julkisesti kirjoittamalla niistä vaikkapa tennisaiheiseen blogiin. Jännitykset saa tällä tavoin ikään kuin tuplana.

Alan lehtiä.

Myös vesi kielellä odotetuista otteluista voi muodostua pelkkää teurastusta, josta usein seuraa, pelaajasta toki riippuen, joko matsin vaihto tai seuraavan matsin odottelua, jota täytetään mm. musisoimalla naapurien iloksi kitaran kanssa. Kannattaakin varata oheistekeminen kisastudion välittömään läheisyyteen. Päivästä voi tulla pitkä.

Lisäksi aamupäivään ja kisastudioon kuuluu olennaisena osana uusimpien urheilulehtien lukemista ja netin selaamista. Lukeminen kuulemma kannattaa aina, dorka. Pahoittelut tarjoaa itse Jörn.

Iltapäivällä ennen maratonin alkua kävin nopeatempoisella puolen tunnin lenkillä, sillä muita tempoja ei noin lyhyelle lenkille eikä tuohon keliin ole. Pääasia, että olo on mahdollisimman freesi kun otteluputki alkaa. Muuten ei jaksa.

Sipsit ja kokis.

Myös kaupassa ja syömässä oli syytä käydä sillä mm. kokis ja sipsit olivat yllättäen loppu. Paitsi että, Pepsi Max on uusi kokis yhtä lailla kuin ruskea on uusi musta. Ollut jo vuosia. Ilman niitä, siis sipsiä ja kokista, ei vaan voi elää, varsinkaan kisastudiossa. Miehekkäämmät janojuomat jätin suosiolla hyllyyn, koska päivästä tulisi pitkä, eikä siinä ole varaa lipsua missään vaiheessa ja koska seuraavana päivänä on taas tarkoitus pelata itse. Rajiksessa, ei Garrosilla.

Studion paikaksi valikoitui kotisohvan vasen laita, josta on hyvä hyökätä one-timereilla matsien kimppuun. Sinne olikin valmiiksi kasaantunut oman läppärin lisäksi myös työläppäri etäpäivän jäljiltä. Hyötykäyttöön siis sekin. 

Kaksi läppäriä tuuttasivat siis suoraa kuvaa www.lshunter.tv:stä, jossa valinnan varaa riittää myös Garrosilta. Lisäksi iPhoneen oli aiemmin viikolla ostettu EuroSport Player hintaan 3,99€/kk, joka on vähintäänkin kohtuullista, sillä se näyttää aivan loistavaa laatukuvaa Garrosilta kahden kanavan voimin. Valitettavasti vain suomalaisella selostuksella, jolloin missaa mm. Mats Wilanderin ja Simon Reedin erinomaiset höpötykset. LSHunterin striimeistä heidät onneksi usein löytää, jos ja kun tulee ikävä. Myös iPod oli syytä ottaa käden ulottuville, sillä kolmen liikkuvan kuvan lisäksi tarvitaan vielä laite tulosten kätevälle liveseurannalle, jotta tiedetään tilanteet muilta kentiltä ja katsotaan aina oikeata ottelua. Hassua miten kisastudiot muuttuvat: telkkari ei ollut koko päivänä edes päällä. 

Matsit siis käyntiin! Ensimmäisenä vuorossa oli Murray ja Giraldo ja se "pomminvarma" Giraldo-voitto. Mutta hemmetti sentään, Murray oli sittenkin toipunut. Sinne. Meni. Nekin. Rahat. .com. D'ou!

Harmituksen päälle oli syytä ottaa pieni hetki kitarointia. Helpotti. Joskus, korostan, joskus settilistalta löytyy mm. I'm a Believer, Free Fallin' ja No Rain. Puhutaan kuitenkin todellisista helmistä, ok? Sitä minäkin.

Mutta takaisin matseihin. Soitannan jälkeen olikin jo monta mielenkiintoista matsia menossa ja tulossa. Vaihtelevalla menestyksellä seurasin mm. Gasquetin ja Haasin, Granollers ja Mathieun (vihdoinkin veto, joka osui!), Monacon ja Raonicin sekä Nadalin ja Schwankin välienselvittelyjä. Niin ja Eng-lan-nin jal-ka-pal-lo-maa-jouk-ku-een ot-tei-ta, mut-ta ku-va-yh-teys pät-pät-ki-ki-ki-ki niin pa-has-has-has-ti, et-tei sii-tä tul-lut mi-mi-mi-tään. Voittivat kuulemma 1-0. EM-kisoissa ehkä puolivälieriin? Sen jälkeen äkkiä kotiin. WAGs and English summer are waiting. Can't wait? Me neither.

Jos jotain nostaisi matseista esille, niin Nadalin kämmenmylly näyttää todella vakuuttavalta juuri nyt. Syöttö hakee vielä vähän parasta teräänsä, mutta muuten peli ja liike näyttävät aika valmiilta isompia otteluja silmällä pitäen. Monaco otti hyvän voiton Raonicistä viidessä erässä, joten palkinnoksi seuraavalla kierroksella: tadaa tadaa, Nadal! Auts. Granollers puolestaan jallitti pari erää, antoi sen jälkeen pari erää tasoitusta ja lopuksi teurasti väsyneen ranskalaisen. Gsus! Marcel Granollers, koulukiusaaja pahimmasta päästä. Mathieu joutui nimittäin vetämään tämän leikin seurauksena kymmenen erää (lähes kymmenen tuntia) kolmeen päivään. Ammatinvalintakysymyksiähän nämä ovat, mutta hattua kouraan, ystäväni. Voitaneen puhua lähdöstä saappaat jalassa.

Ilta päättyi Kanepin ja Wozniackin kolmanteen erään, joka kertoi minulle jälleen kerran, miksi en katso juurikaan naisten tennistä. Anteeksi, kaikki arvon naiset, olette ihania, mutta valitettavasti maailmankaikkeuden pahin voittamisenpelko löytyy naisten ammattilaistenniksestä eikä sitä tukkoilua vaan pysty katsomaan, koska pelkään sen tarttuvan. Kerta-annokset on pidettävä pieninä. Katsomaan ei tosin pysty Wozniackin tuuppaamistakaan. Voisiko joku kertoa Carolinelle, että läpikin saisi lyödä? Miten ihmeessä tuo pallottelija on voinut olla maailmanlistan ykkösenä yhteensä 67 viikkoa? En tiedä, eikä oikeastaan edes kiinnosta. Paitsi että just etsin tuon tarkan viikkomäärän wikipediasta...

Olipahan siis päivä. Ensi viikolla alkavat onneksi tosipelit, eikä tämänkaltaista matsibongailua tarvitse enää harrastaa. Kimpoilu sinne tänne ei johda mihinkään hyvään, kuten tästäkin jutusta voi päätellä. Keskitytään jatkossa olennaiseen ja yhteen asiaan kerrallaan ja tehdään se kunnolla, ok?

Hyvää yötä ja huomenta. Settilistalle? So not.

Vetoja: Roland Garros 2012, 3. kierros

Juttusarjassa 'vetoja' tarkastellaan rahan katoamista tennisvedonlyöntiin.

Nyt on jo kiire ehtiä vedonlyöntiluukuille, mutta tänään, kuten aina, olisi tarjolla kaksi pomminvarmaa voittajaa. Ensimmäinen on Kolumbian Santiago Giraldo, joka kohtaa selkävaivaisen Andy Murrayn ja toinen on Espanjan Marcel Granollers, joka kohtaa toissapäivänä yli viisituntisen maraton-ottelun pelanneen Paul-Henri Mathieun.

Kohde 1: Santiago Giraldo (4.00) vs. Andy Murray (1.222)
Murray on vähintäänkin toipilas, jonka Giraldo tietää jo etukäteen ja osannee asennoitua heti ottelun alusta lähtien oikein, eikä mikään tule todennäköisesti yllättämään häntä, paitsi ehkä Murrayn mahdollinen luovutus. Tämän lisäksi Giraldo on pelannut melko hyvin ottaen hyviäkin voittoja tämän vuoden massaturnauksissa. Jos ja todennäköisesti kun Murray on edelleen puolikuntoinen, niin luotan Giraldoon kuin suomalaiseen tunturiin tässä matsissa, vaikka hän on hävinnyt Murraylle rumasti Barcelonan keväisillä massoilla. Nyt ei kuitenkaan lasketa sen varaan, vaan Murrayn vamman varaan ja laitetaan kylmästi rahat kiinni Giraldoon. Murrayn luovutuksellakin päästään hieromaan karvaisia käsiä yhteen rahan kiilto silmissä. Uu mama.

Kohde 2: Marcel Granollers (1.825) vs. Paul-Henri Mathieu (2.00)
Tässäkin on matsi, johon vaikuttaa rajusti edellisten kierrosten otteet. Mathieu pelasi edellisellä kierroksella (torstaina) yhden Roland Garros -historian pisimmistä otteluista, mikä ei voi olla vaikuttamatta hänen pelaamiseensa. Toki myös Granollersilla on alla viisieräinen ottelu, mutta luotan tässä muutenkin massalla viihtyvään Granollersiin enemmän kuin ranskalaiseen, jonka taistelutahto on tosin kotiyleisön edessä varmasti kova, mutta en vaan jaksa uskoa sen kantavan edes kolmea erää. Fysiikka ei nyt vaan riitä. Granollersiin lantti tai pari kiinni.