Tässä bloggailun ja sitä edeltävältä ajan top5-asiat, joita en kuuna päivänä koskaan ikinä milloinkaan odottanut näkeväni. Olkoon tämä samalla virallinen anteeksipyyntöni kaikille asianomistajille.
1) Roger Federer voittaa 18. kerran Grand Slam-turnauksen.
Tosiaan, tuorein vääristymäni. Aina oli joku edellä. Nadal, Djokovic, Murray tai Stan. Ikää kertyy, mutta sittenkin taso vaan säilyy. Käsittämätöntä!
2) Andy Murray voittaa Grand Slamin-turnauksen.
Menee vähän pidemmälle aikaan, kun Murray oli vielä nuori vihainen rakkikoira. Haki kaiken, tuuppasi ja kiroili. Onneksi kukaan ei tiettävästi muista, mitä lupasin jos näin joskus kävisi. Australian Openin perusteella, voisinkin alkaa vakavasti miettimään tuleeko enää neljättä Slamiä.
3) Andy Murray nousee ranking-ykköseksi.
Tähän en uskonut ennen kuin se lopullisesti varmistui. Nousu piikkiin oli maksimaalinen. Sitä oli myös Djokovicin romahdus.
4) Rafael Nadal voittaa Wimbledonin. Kahdesti.
Pelin ei pitänyt sopia ruoholle. Kenenkään ei pitänyt voittaa Federeriä Wimbledonissa 2000-luvun lopulla. Upean rivalryn upeita kappaleita.
5) Novak Djokovicin Novak-Slam.
Kaikkien Grand Slamien yhtäaikainen hallitsijuus on käsittämättömän kova suoritus, jopa primetime-Djokovicille. Tähän ei pystynyt primetime-Federer, eikä Nadal. Kesti paineet upeasti toisella kerrallaan, kun paikka tuli. Sen jälkeen alkoikin asian sulattelu ja ainakin hetkellinen romahdus, joka jatkuu.
