Tie-breakin, alkuperäiseltä nimeltään the 12-point tiebreaker, esitteli James Van Alen vuonna 1965, jotta ottelut eivät venyisi mahdottomuuksiin.
Tie-break pelataan kun erälukemat ovat 6-6. Pelaaja, joka saavutta ensin 7 pistettä vähintään kahden pisteen erolla voittaa erän.
Tie-break otettiin käyttöön isoimmissa turnauksissa 1970-luvun alussa. Tänä päivänä se on käytössä lähes kaikkialla Grand Slamien ja Davis Cupien ratkaisueriä lukuun ottamatta. Vain US Openissa tie-break on käytössä kaikissa erissä, mistä itse pidän enemmän kuin pitkästä erästä.
Kansallisessa kisaamisessa Suomessa jalansijaa on saanut paljon ammattilaisneluristakin tuttu ottelu tie-break, joka pelataan erien ollessa tasan 1-1. Sen fani en todellakaan ole.
Itsekin sitä mieltä että 16-14 tyyliset ratkaisevat erät saisi kyllä eliminoida erityisesti turnauksen jouhevuuden kannalta. Ehkäpä 6-6:ssa tällainen iso tiebreak missä pitää voittaa 12p väh 2p erolla?
VastaaPoista- ZZ