Luukussa 21 palataan vielä Milanoon ja alle 21-vuotiaiden lopputurnaukseen, jossa kokeiltiin nippu uusia sääntöjä!
Vaikka olen tenniksen sääntömuutosten suhteen melko konservatiivinen, niin mielestäni suurin osa Milanon kokeiluista oli oikeastaan oikeinkin onnistuneita ja joita voisi soveltaa ja/tai tuoda suoraan sellaisenaan myös ATP-kiertueelle. Kirjoitin sääntökokeilusta tuoreeltaan jo toukokuussa, mutta nyt kokeilu on nähty ja koettu, niin on hyvä tarkistaa näkemystä.
Yksi uudistuksista oli linjatuomarittomuus ja se on mielestäni ehdottomasti pelin tulevaisuutta. Jos ja kun hawk eye toimii tarvittavalla tarkkuudella, niin ei ole mitään syytä palata linjatuomareihin, jos vain haukansilmä on saatavilla. Jatkoon, vaikka lopputuloksena onkin pitkä liuta työttömiä linjureita!
Toinen ehdoton uudistus on pelikello, josta pisteiden välinen 25 sekunnin aika näkyy kaikille ja erityisesti syöttäjälle. Suoraan jatkoon!
Peliformaatti neljään geimiin ja 'paras viidestä' -ottelut ovat myös kokeilemisen arvoinen vaikkapa isojen kisojen alkukierroksilla tai esimerkiksi Suomen kansallisen tason kilpaotteluissa! Kotimaan alempien tasojen sarjatennikseen tämän voisi ottaa vaikka välittömästi vaikkapa 'paras kolmesta' -muodossa ja jättää kolmannen erän pitkä tie-break historiaan. Toki yhden erän draamankaari saattaa jäädä neljän geimin erissä lyhyeksi ja momentum kääntyä vain kerran erän aikana, mutta nopeat erät tuovat toisaalta ratkaisuvaiheita nopeammalla tahdilla. Osittain tai vähän muokattuna jatkoon!
No-ad sen sijaan saa jäädä vain neluriin. Mielestäni tämä toisi jo vähän liikaa satunnaisuutta muutenkin lyhyempiin eriin. En pidä tästä erityisemmin nelurissakaan. Varsinkaan omissa nelureissa.
Valmentajan käyttö puoltenvaihdossa? Ei jatkoon. Ei missään nimessä. Tennis on ja mielestäni sen tuleekin olla yksinäinen laji, jossa pelaaja joutuu ratkomaan ongelmansa yksin nyt, aina ja iankaikkisesti. Tämä on pelin yksi hienoimmista piirteistä.
Syötöt verkkonauhan kautta ilman uusintaa on puolestaan paha. Periaatteessa olen sen kannalla, mutta toisiko se sittenkin liikaa sattumaa peliin? En osaa sanoa. Pitäisi tutkia enemmän empiirisesti. Suomen halleista löytyy ainakin jonkin verran löysiä verkkonauhoja, jotka tiputtavat palloja melko isolla haarukalla paljon toiselle puolelle, mutta mutta, jaa-a. Tämä on vaikea. Ehdottomasti ehkä.
Omissa treeneissä vuonna 2018 ainakin osa näistä menee varmasti kokeiluun!
Vasurilla on nimestään huolimatta poliittisesti täysin sitoutumaton tennisblogi,
joka käsittelee tennistä niin katsojan, pelaajan, valmentajan kuin yrittäjänkin vinkkelistä.
