Ennakolta toisten välieräparien todennäköisin ottelu pelataan ensi yönä. Vaikka nämä kaksi fysiikkaihmettä eivät tarjonne mitään tennismagiikan suurta juhlaa, riittää fysiikan osalta katsottavaa.
Olen aina ihaillut suuresti David Ferrerin työmoraalia. Espanjalainen ei anna koskaan tuumaakaan periksi, vaan hänet täytyy lyödä ulos joka kerta. Tulivoimaa ei ole samoja määriä kuin muulla kärkiporukalla, mutta tätä vajetta mies on paikannut viime vuosina muun muassa varsin aggressiivisella kenttäpositiolla. Hän on yksi ahnaimpia takarajan tallaajia. Pelin ohjaaminen ottamalla pallot aikaisin ja usein noususta pitää vastustajaa usein kiireessä ja Ferreriä kuskin paikalla. Syötön voimapuutosta hän kompensoi puolestaan hyvällä sijoittelulla, jolla pedataan paikkaa kämmentapoille aivan kuin pitääkin. Jos jollekin soisin ison voiton uralle, niin se olisi ehdottomasti David Ferrer, työn sankari.
Vastaan tulee kuitenkin yksi isoimmista ennakkosuosikeista, Andy Murray, joka on edennyt turnauksessa varmoin ottein, mutta välillä yllättävänkin paljon itselleen ja tiimilleen (?!) tiuskien, vaikkei peliesitykset hirveästi manailua kaipaisikaan.
Voi olla, että kentän ulkopuoliset asiat, kuten vaimon raskauden viime metrit sekä appiukon terveysongelmat, painavat aavistuksen mieltä. Siinä voi aueta Ferrerille pieni voiton mahdollisuus.
Ferrer on eräänlainen mittaripelaaja monelle kärkinimelle, jonka voi hyvänä päivänä tulittaa ulos kentältä, mutta heikompana päivänä ajautua suuren suuriin vaikeuksiin. Jos mies pääsee taistelullaan ja roikkumisellaan Murrayn korvien väliin ja saa tämän tuskastumaan omiin virheisiinsä, joita väkisin tässä lyöntimyllyssä tulee, on espanjalaisella elämänsä paikka iskeä Murray ulos.
Pelillisesti on kuitenkin vaikeahko nähdä miten Ferrer tähän mennessä nähdyn Murrayn voisi voittaa. Murray on joka osa-alueella vähän espanjalaista edellä. On parempi syöttö ja syötönpalautus. On enemmän tulivoimaa. On enemmän monipuolisuutta ja niin edelleen.
Ainoat asiat missä Ferrer pystyy vastaamaan Murraylle ovat asenne ja se fysiikka. Miten se menikään, "asenne ratkaisee aina"? No, ainakin joskus, mutta ei aamuyöllä. Murray itselleen karjuen jatkoon erin 3-1.
Milos Raonic vs. Gael Monfils
Tämä pari on puolestaan arvoitus ja lähinnä sen takia, että toisena pelaajana on Ranskan Gael Monfils, jolle isompi Grand Slam-menestys ei lahjoista huolimatta ole ollut arkipäivää. Puolivälieräpaikkoja toki on useampi, mutta eteneminen tästä vaiheesta eteenpäin on tapahtunut vain kerran. Showta kuitenkin riittää. Edellisen kierroksen syöksylyönnin perusteella täytyy vain toivoa, ettei nyt vain sattuisi mitään.
Vastaan tulee siis Milos Raonic, jolle nämä ympyrät kvartseissa ja jopa pidemmällä alkavat mahdollisesti olla vihdoin arkipäivää. Peli on kehittynyt niistä "puhtaista" tykkisyöttäjäajoista hitaasti, mutta tasaisen varmasti. Uran alkuaikoina vaivannut pieni passiivisuus muun pelin osalta sai sittemmin seurakseen hurjan aggren, jonka sivutuotoksena tuli puolestaan ajoittaista roiskimista. Nyt kun se ja kaikki muu turha häröily on saatu siivottua ja liikkuminen parantunut entisestään, alkaa kanadalainen olla monipuolisuudellaan ja verkkopelaamisellaan iso mörkö monelle pelaajalle. Jopa kärkinimille. Olisi kiva nostaa Raonic tässä vaiheessa jo suosikkienkin joukkoon, mutta kokemus ei sittenkään taida ihan vielä riittää koko turnauksen voittoon saakka.
Monenlaista kikkaa saa Monfils semissä esitellä, jotta Raonic kaatuisi. Palautukset ja ohitukset ovat luonnollisesti järjettömän isossa roolissa, kuten myös oma syöttäminen. Breikkipaikkoja ei Raonicia vastaan välttämättä montaa kertaa tule. Kenttäpeitollaan ja hyvällä fysiikallaan Monfils toki pakottaa Raonicinkin riskirajoille, mutta vaikea nähdä, että se riittäisi voittoon saakka. Raonic on kuitenkin pelannut vahvaa oman identiteettinsä peliä ja alkaa olla siinä ajoittain pelottavan vahva.
Raonic jatkoon erin 3-0.
Eurosport ja Eurosport Player näyttävät ottelut suorana. Murray vs. Ferrer noin klo 5.30 alkaen ja toinen pari Raonic vs. Monfils klo 10.30 alkaen.
