Tenniskausi 2022 on kärjen osalta polkaistu käyntiin Australiassa, joten blogi tarjoilee tuttuun tapaan kausiennakon tässä ja nyt. Vaikuttaisi jälleen kuitenkin siltä, että korona tulee näyttelemään jonkinlaista roolia tämänkin kauden käänteissä. Ennakointi on tässäkin valossa hieman haastavaa, mutta tehdään se silti.
Viime päivinä isoin puheenaihe on ollut Novak Djokovicin osallistuminen Australian Openiin, jonne hän sai (ilmeisesti rokottamattomana) poikkeusluvan, mutta tätä kirjoittaessa mies on edelleen Australian tullissa epäselvän viisuminsa kanssa. Ehkä myös viimeinen sana serbin rokottamattomuudesta on vielä sanomatta. Selvää on, että turnaus on Djokovicille äärimmäisen tärkeä ja koko kauttakin ajatellen olisi hurja isku serbille, jos hän ei saisi Australiassa pelata. Djokovicin pelaaminen turnauksessa olisi puolestaan hurja isku uskottavuudelle tennispelaajien tasapuolisesta kohtelusta.
Mutta sitten tulevaan kauteen.
Uskon, että tästä kaudesta tulee hyvinkin erinäköinen kuin viime kaudesta. Djokovicin kausi 2021 oli toki timantinkova näyte siitä, missä muut menivät serbiin verrattuna. Koko alkukausi olympialaisiin saakka oli käytännössä yhden miehen show, mutta loppukauden isojen tavoitteiden mureneminen olympiavoiton, US Openin ja puhtaan Grand Slamin myötä jättivät jonkinlaisen särön muuten niin upeaan kauteen. Moni nuorempi haastaja sai tästä varmasti uskoa ja näkisin, että Djokovic on tällä kaudella kaadettavissa selvästi aiempaa enemmän. Varsinkin, jos tämä koronasekoilu turnausten kanssa jatkuu.
Viime kauden lopulla tuota säröä hyödynsivätkin jo muun muassa Daniil Medvedev ja Alexander Zverev, jotka vaikuttavatkin olevan ne seuraavat selkeimmät valtiaat juuri nyt. Olisin kovin yllättynyt, jos esimerkiksi joku muu nuoremmasta sukupolvesta nousisi tällä kaudella esimerkiksi Grand Slam-mestariksi.
Koska blogin joulukalenteri ja sen perinteinen kymppiluukku TOP10-ennusteesta jäi tekemättä, maalaillaan kausiennakko tänä vuonna sen kautta.
Top-kympin arvioin näyttävän kauden päätteeksi seuraavalta :
1. Daniil MedvedevVenäläisen pelitaso on parhaimmillaan järkyttävän kova, mutta kun se huonommillaankin tuntuu olevan hyvin vaikeasti horjutettavissa, voi huoletta povata, että Medvedev on läpi kauden the man to beat. Vain massakausi tai lyhyen lyhyt nurmikausi voi sujua aavistuksen mollivoittoisesti, mutta kovilla kentillä häntä on vaikea pysäyttää, ellei jollain ole aivan unelmapäivä. Jos vatsa ei tullut täyteen uran ensimmäisestä Grand Slam -voitosta (US Open), niin voittaa tänä vuonna 1-2 Grand Slamiä lisää.
2. Novak Djokovic
Säröjä tuli siis jo loppukaudesta 2021, mutta tämä koronasäätö uhkaa viedä kauden heti alkuvaiheessa väärille raiteille. Jos ei saa pelata Australiassa, jää iso pistesaalis ottamatta. Samalla se lisää painetta sen tärkeimmän ennätyksen, eniten voitettuja Grand Slamejä, tekemiseksi. Väittäisin, että 9-kertainen Australian Open mestari olisi melkoinen ennakkosuosikki erityisesti Australiassa. Todennäköisesti iskee kuitenkin uudestaan joko Ranskassa tai viimeistään Wimbledonissa. Ruoholla Djokovic on edelleen todennäköisesti omaa luokkaansa ainakin mentaalisesti. Todennäköisesti se 21. Grand Slam -mestaruus tulee tänä vuonna, mutta jäisikö se siihen? En yllättyisi siitäkään.
3. Alexander Zverev
Taso nousee ja huippusuoritukset lisääntyvät. Olympiavoitto ja uran toinen ATP-finaaliturnausvoitto osoittivat, että pystyy voittamaan isoja pelaajia isoissa kisoissa. Viime vuosi oli hyvä ja ennen kaikkea se oli melko tasainen muutamine suorituspiikkeineen, joten sen päälle on hyvä rakentaa. Olisiko tämä kausi vihdoin ensimmäisen Grand Slamin vuosi? Sen jälkeen olisi iso tekijä koko loppu-uransa ajan.
4. Stefanos Tsitsipas
Pienet loukkaantumiset eivät tunnu jättävän kreikkalaista rauhaan, joten vaikea povata Tsitsipasta tätä korkeammalle. Varsinkin, kun mentaalinen vahvuus ei vielä ole sitä kaikkein kovinta tekemistä, mitä sen pitäisi pikkuhiljaa alkaa olla. Kerjää lisäksi hankaluuksia temppuilullaan vessataukojen, kengännauhojen ja ties minkä kanssa, mutta jos fokus paremmin ja nöyremmin pelaamisessa, niin potentiaalinen kausi nousta jopa Grand Slam -voittajaksi esimerkiksi Ranskassa. No, ainakin 1-2 Mastersia.
5. Andrei Rublev
Vähän sellainen tunne, että huippu alkaa olla saavutettu. Peli kaipaisi edelleen lisää monipuolisuutta, vaikkakin sen määrä lisääntyi viime kauden aikana. Kovan tempon monotonista mättöä on kuitenkin liikaa ja jos vastustajan puolustus toimii ja tuottaa riittävästi rytminvaihdoksia, on vaikea nähdä, että Rublev olisi riittävän valmis suurvoittajaksi. Masters-voitto voisi olla tänä vuonna haarukassa sopivalla kaaviolla.
6. Jannik Sinner
Nuori pelaaja, joka on parhaimmillaan jo todella, todella vakuuttava. Toki taso vielä ailahtelee, mutta niin se usein nuorella pelaajalla tekeekin. On kuitenkin vuoden vanhempi ja kokemusta on tullut jo vaikka mistä, joten yksittäinen hurja suorituspiikki ei yllättäisi. Kehitys kuitenkin jatkuu varmasti, sillä potentiaalia ja ruuvia on hurja määrä vielä jäljellä. Italialainen on tasaisen hyvä monella alustalla, joten tasainen kausi nostaa väkisin näille sijoille. Olisiko Masters-voittoa tarjolla? Ehdottomasti ehkä.
7. Rafael Nadal
Entisen kuninkaan viimeiset linnakkeet, keväiset massakentät, saattavat vielä tällä kaudella olla järkevällä kuormalla hänen valtakuntaansa. Tämä vaatii kuitenkin täysin tervettä Nadalia. On raajarikkona voitettavissa jo massalla, mutta muualla myös täysin terveenä. Potku ei tahdo enää riittää kovilla kentillä ja suurin osa lyönneistä jää auttamatta liian lyhyeksi, sillä jalkatyön voimantuotto ei ole entisensä kovassa tempossa. Ranskan valtias ja joku massa-Masters kyytipojaksi?
8. Dominic Thiem
Loukkaantumisista ja muista ongelmista kärsinyt itävaltalainen tekee tällä kaudella toivottavasti väkevän paluun. Tämä voi olla toiveajattelua, jos kroppa ei yksinkertaisesti kestä, mutta kovan työmoraalin Thiem jos kuka, sen voisi toki tehdä. Itävaltalaisen paras peli vaatii toki kovimman mahdollisen fyysisen iskukyvyn, mutta massakenttiä alkukaudesta painottamalla pääsee todennäköisesti tuloksen tekemiseen nopeasti kiinni. Niistä lienee helpompi ponnistaa loppukauteen sekä ehkä sittenkin niiden suurempien odotusten kauteen 2023.
9. Matteo Berrettini
Italialainen on tehnyt tasaista nousua kohti kärkeä ja oli viime kaudella jo Grand Slam-finalisti. Berrettinin pelissä on kuitenkin myös ehkä tämän TOP10:n suurimmat puutteet. Rystypuolen tekeminen ei kestä vertailua muihin. Myös epätasaisuus tekemisessä estää korkeammat sijat. Kaikki on toki korjattavissa ja kehitettävissä, mutta ihan kärkeen on silti liian pitkä matka, ainakin toistaiseksi.
10. Carlos Alcaraz
Vähän villi kortti, mutta viime kaudella espanjalaiselta nähtiin ajoittain käsittämättömän kovaa tekemistä, joten hänet on aivan pakko nostaa jo TOP10:iin saakka. Osaa massapelin, hallitsee myös kovat kentät. Tulivoimaa, nopeutta, sitkeyttä ja mentaalista voimaa haastaa erityisesti isompiaan on valtavat määrät. Se ei yleensä ole ollut kovin huono kombinaatio. Kehittyy pelaajana vielä rajusti ja voi tehdä sen ison loikan jo tänä vuonna.
Grand Slamit ennustan jakautuvan tällä kaudella seuraavasti:
Australian Open: Daniil Medvedev
Roland Garros: Rafael Nadal
Wimbledon: Novak Djokovic
US Open: Alexander Zverev
Siinä se. Hyvin mielenkiintoinen ja herkullinen kausi on tästäkin vuodesta tulossa. Nautitaan siis siitä!
PS. Miltä muuten omat topkymppinne ja Grand Slam-voittajanne näyttävät tänä vuonna?
