Ennakko: Puolivälierät, osa II, Australian Open 2018

Toiset puolivälierät pelataan varhain keskiviikkoaamuna Suomen aikaa. Tässä ennakko!

Hyeon Chung vs. Tennys Sandgren

Ensimmäisessä kohtaamisessa kohtaavat yllättäjä ja jättiyllättäjä. Hyeon "yllättäjä" Chung on pelannut toki pirteästi jo pidempään ja voittihan hän kauden lopulla mm. Milanon #NextGen-turnauksenkin. Siitä huolimatta Grand Slam-puolivälierä on erittäin kova suoritus tältä nuoremman sukupolven edustajalta. Tennys "jättiyllättäjä" Sandgren puolestaan on aivan oma lukunsa. Tuskin kukaan, Tennys mukaan lukien, uskoi miehen mahdollisuuksiin näin kovassa turnauksessa. Mies on kuitenkin edennyt ottelusta otteluun upealla taistelulla ja jääräpäisesti omalla pelillään.

Puolivälierästä tulee mielenkiintoinen ottelu monella tasolla. Chungille voi povata Grand Slam-puolivälieriä ja välieriä varmasti jatkossakin, mutta on suorastaan kutkuttavan jännittävä nähdä, mitä Sandgren tekee keskiviikkona ja näkyykö tämä kenties elämänsä paikka miehen pelissä. Hänen osaltaan mieleen tulee tosiaan hieman jopa lottovoittaja, mutta unelma elää vahvana ja aivan syystä, sillä miehen peli on hurjan tehokasta. Peruskuvionaan mies käyttää paljon syöttöä ulos kumpaankin ruutuun ja hyökkäyslyöntiä tyhjään kentän osaan. Tätä hän tekee järjestelmällisen ja jääräpäisen tehokkaasti. Syöttö ja lyönnit ovat kuitenkin terävät ja lähtevät varsin napakasti molemmilta puolin ja mikä tärkeintä kaikkiin lyöntisuuntiin. 

Tulessa oleva Chung lienee kuitenkin liian kova vastus. Miehen puolustus hakee vertaistaan ja monipuolinen hyökkäyspelaaminen on nopeaa sekä painavaa. Hänen siirtyminen puolustuksesta hyökkäykseen on käsittämättömän nopeaa. Hän liikkuu valtavan hyvin eteenpäin ja ottaa kaiken ajan pois vastustajaltaan. Se tarkoittaa nyt aivan liian kovaa kiirettä hieman raskasrakenteisemmalle Tennykselle, joka saattaa hyytyä päiväottelun aikana rajun turnauskuorman takia muutenkin.

Jos Chung käsittelee idolinsa, Novak Djokovicin, voittamisen edelliskierroksella oikein, niin Sandgrenin upea tarina päättynee tällä erää tähän. Siitäkin huolimatta se on upea tarina, jota Tennys kertonee joskus tuleville lasten lapsilleen pomminvarmasti pitkään ja hartaasti.

Sitkeämpi ja monipuolisempi Chung jatkoon 3-0.

Roger Federer vs. Tomas Berdych

Tässäkin ottelussa kohtaavat kaksi kenties uransa parasta peliään pelanneet pelaajat. Federer on lentänyt voitosta voittoon ongelmitta, mutta nyt hän joutuu ensimmäistä kertaa isompaan testiin. Tämä toki pienellä varauksella, sillä Tomas Berdychin "sulamiset" ovat juuri näissä tilanteissa käyneet varsin tutuiksi jo vuosikausien ajan. Mies ei tunnu saavan itsestään parasta irti kärkinimiä vastaan. 

Henkinen asetelma onkin vahvasti Rogerin hallinnassa, sillä hän on voittanut Berdychiä uran aikana tahdilla kolme kertaa neljästä ja se on aika paljon. Lisäksi Berdychin kaksi edellistä Australian Openia ovat päättyneet tappioon (erin 0-3) juuri Federerille, joten ei tämä paperilla tietysti hyvältä näytä.

Mutta ainahan nämä on pelattava. Paljon, itse asiassa hyvin paljon riippuu siitä, miten Berdych pystyy vastaamaan Federerin syöttöihin. Jos Roger kruisailee syöttövuorojaan suvereenisti läpi ilman vastarintaa, on aivan selvää, että tsekkiläinen murtuu jossain vaiheessa erää varmasti omissa syötöissään. Yleensä se tietää sitä yhtä tarvittavaa murtoa, jonka kanssa Federer jatkaa kruisailuaan.

Berdychin olisikin kyettävä pelaamaan täysin aivot narikassa ja lyötävä Federeriä jotenkin ulos kentältä. Hänellä on erittäin hyvät ja hurjan painavat peruslyönnit, joilla se periaatteessa on jopa mahdollista, mutta se vaatii uskallusta ja voiton tekemistä eikä niinkään kivojen tappionumeroiden toivomista, miltä Berdychin ottelut kärkinimiä vastaan ovat usein vaikuttaneet. Ei saa pelätä, vaan on iskettävä pisteitä tehden, eikä rajapalloja toivoen. 

Syötöllä on horjutettava Federeriä siten, että hän joutuu blokkailemaan ja hyökättävä terävästi näiden blokkien perään. Federerin rystyslicelle on kyettävä tekemään nyt jotain muuta tuuppaamaan sitä takaisin. Se on ollut Berdychille vähän tekemätön paikka. Liiallinen yritys kostautuu usein virheinä, mutta niistä huolimatta se on ainut tie Berdychille voittoon. 

Periaatteessa myös palloralleihin pyrkiminen voisi toimia Federeriä vastaan, mutta ongelmana on se, ettei niitä nyky-Rogeria vastaan tämän ultra-aggren takia juuri tule ja toisaalta se, että Berdychin pitkät pallot usein passivoivat häntä pahasti, jolloin pelin vieminen on vaikeaa aktiivisempaa sveitsiläistä vastaan.

Federer 3-0. Taas kerran.

Eurosport näyttää ottelut suorana kanavillaan ja EurosportPlayer-palvelussaan. Vasurilla-blogi (Tenniskoulu Topspin) ja Eurosport Suomi ovat yhteistyössä vuonna 2018.

Ennakko: Semifinaalit, Wimbledon 2017

Wimbledonissa pelataan paikoista sunnuntain finaaliin. Tuttuun tapaan pusketaan ilmoille ennakko tässä ja nyt!

Marin Cilic vs. Sam Querrey

Kirjaimellisesti isojen poikien kohtaaminen, jossa lähes kaksimetriset jätit mättävät palloa vajaasta neljästä metristä kahtasataa alaspäin ja yrittävät siinä sivussa selvittää vastustajan syötön saloja ja suuntia ottelun ajan. 

Näiden kahden molemmat kohtaamiset Wimbledonissa (2009 ja 2012) ovat menneet viiteen erään ja kohtaamisista jälkimmäinen on jopa Wimbledon-historian toiseksi pisin miesten kamppailu (viides erä 17-15 Cilicille) sen Isner vs. Mahut -kamppailun jälkeen. Molemmat kohtaamiset on voittanut Cilic ja vahvoilla hän lienee nytkin, sillä on monta tekijää, jotka puoltavat kroaatin voittoa.

Jos syöttäminen ja sen paremmuus menee hurjuudessaan suurin piirtein tasan ja on molempien pelin kannalta se isoin kulmakivi, niin vaaka alkaa kallistumaan Cilicille peruslyöntipelissä, fyysisessä kuormassa, monipuolisuudessa ja henkisessä valmiudessa. 

Peruslyöntipelissä Marin Cilicin ihailtava ja ruoholle täydellisesti istuva ison miehen, mutta matalan painopisteen liikkumisen mahdollistava peruslyönti on sopivan suoraa ja tulista. Pallo ei nouse Querreyn kenttäpuoliskolla kovinkaan korkealle vaan liukuu kiitäen kentän pintaa pitkin eteenpäin. Cilicin lyöntiasennossa kannattaa tosiaankin ihailla sitä kuinka alhaalta iso mies tarvittaessa lyöntejään tulittaa. Vertailukohdaksi voi ottaa vaikkapa vastustaja Querreyn. 

Muutenkin Cilic on peruspelissään hieman sitkeämpi, varmempi ja ratkaisuvalikoimaltaan myös monipuolisempi. Tulivoimaa löytyy molemmilta puolin ja kun puolustuskin on aavistuksen Querreytä parempi niin, kovin paljon yhdysvaltalaisen ei kannattaisi takakenttäpelin varaan jättää. Karmeaa pommia heti puolittaisistakin paikoista, varsinkin palautusgeimeissä. Omissa syötöissä sitten tappavia syöttö-kämmenyhdistelmiä, jotka ovat molemmille pelikirjan peruskauraa ja kivijalka. 

Verkollenousuja pelaajista ei vierasta kumpikaan, mutta varsinaisia serve&volley-pelaajia he eivät ole, vaan he käyttävät tätä vain ajoittain yllätysmomenttina. Syötön jälkeinen lyönti on molemmilla usein peruslyöntipommi kämmeneltä, jonka jälkeen tilanne verkon suhteen arvioidaan uudestaan. Siellä käydään kuitenkin usein antamassa se viimeinen isku.

Fyysinen kuorma voi muodostua ottelun aikana yhdeksi isoksi tekijäksi. Molemmilla on nyt alla viisieräinen, mutta Querreyllä peräti kolme viimeisintä ottelua ovat olleet viisieräisiä. Se ei voi olla enää vaikuttamatta näin isolla miehellä. Jos ehdoton terävyys ei löydy, marssii Cilic finaaliin suoraan kolmessa erässä.

Sen hän voi tehdä toki muutenkin, sillä Grand Slam-semifinaali ja erityisesti se tyrkyllä oleva Grand Slam-finaali kutittaa varmasti enemmän Querreyn päätä kuin US Openin kertaalleen voittaneen Cilicin. 

Kroatialainen on muutenkin osoittanut upeaa kypsyyttä ja rauhallisuutta läpi turnauksen ja aivan erityisesti hankalassa ottelussaan Gilles Mulleriä vastaan. Hän on selvästi man on a mission tällä hetkellä.

Näillä teeseillä näkisin, että tämän rankkarikisatyyppisen syöttöjuhlan vie Cilic erin 3-1.

Roger Federer vs. Tomas Berdych

Kuten edellispostaukseni reality check (osa 2) turnauksen tilannetta avasi, niin edelleen näen vahvasti, että turnauksessa on vain yksi suosikki. Roger Federer. 

On ehdottomasti yksi tennisvuoden isoimpia tapauksia, jos hän tässä turnauksessa jollekin häviää. Mahdollisessa tai todennäköisessä finaalissa on toki finaalin paineet, mutta semifinaalissa, varsinkaan Tomas Berdychiä vastaan isompia paineita tuskin on.

Berdych on toki taitava pelaaja ja ollut sitä aina, mutta se viimeinen askel on jäänyt ottamatta. Se pieni, mutta toisaalta jättimäinen, henkinen askel. Valitettavasti. Taitoa, voimaa ja ajatustakin tosiaan on, mutta pelin toteutus on murentunut liian monta kertaa ratkaisuhetkillä ja harmittavasti kaikki tietävät sen. Myös ja erityisesti Roger Federer.

Tämän takia Berdychin on miltei mahdotonta päästä luomaan riittävää painetta henkisesti paljon kovemmalle Federerille, jotta tätä saisi edes hetkellisesti horjutettua. Kun näitä hetkiä vaaditaan pitkässä Grand Slam-ottelussa jatkuvasti, niin tehtävä on tsekille miltei mahdoton. 

Jotenkin Berdychin olisi siis pystyttävä roikkumaan Federerin liiveissä mahdollisimman pitkään ja loppuun saakka, mutta juuri se henkisten voimavarojen loppuminen latistanee ottelun kesken kaiken ja kaikki alkavat odottelemaan vain ottelun loppumista. Karatessaan Federer vain lisää kierroksia, sillä itseluottamus tällaisissa otteluissa kasvaa kasvamistaan ja matsista tulee usein pikkunätti näytösottelu todellisen taistelun sijaan. 

Berdychin aloituksen tuleekin olla kerrassaan timanttinen ja hänen on pyrittävä hoitamaan omat syötöt niin viileästi, että hän saisi kasattua edes vähän painetta Federerille omiin syöttöihin. Korkea ykkösyötön onnistumisprosentti ja sen päälle jäätävää kakkoslyöntiä vailla mitään epäröintejä. Metrin marginaalia ja tulivoimaa tottelee vanhoine jalkoineen Federerkin ja juuri siihen Berdychin tulee ottelussa tähdätä. Kaikenlaisessa kikkailussa ja peruslyöntipallottelussa hän jää aina kakkoseksi taitavammalle sveitsiläiselle.

Vaikea tätä on kyllä mitenkään muuten nähdä kuin kolme nollana Rogerille.

Reality check, osa 2, Wimbledon 2017

Hyvä on, yleisön pyynnöstä osa kaksi. Se onkin tällä kertaa varsin lyhyt ja onpa tässä jonkin sortin mantraakin jo havaittavissa.

Ennen turnausta. Roger.

Alkukierrokset. Roger.

Keskikierrokset. Roger.

Loppukierrokset. Roger.

Turnauksen jälkeen. Roger.

Roger, Roger, Roger. Niinpä. 

Vai uskooko joku lukijoista, että joku kolmikosta Berdych, Querrey ja Cilic kaataa sveitsiläisen? Wimbledonin finaalissa Federerin kaatoon vaaditaan kyllä jotain ihan muuta jengiä. He ovat kuitenkin jo telakalla tai lomilla. Ja nyt en puhu RajaTe:n, enkä edes PuiU:n ikämiehistä. ;)

Ennakko: Puolivälierät, Wimbledon 2017

Keskiviikkona Wimbledonissa pelataan miesten puolivälierät, tässä ennakko!

Andy Murray vs. Sam Querrey
Kun Sam Querrey tiputti viime vuonna Novak Djokovicin, aloitti hän samalla serbin alamäen, jota on jatkunut nyt vuoden verran. Andy Murrayn alamäki alkoi puolestaan jo alkuvuodesta, joten sinänsä yhdysvaltalaisella on mahdollisuudet tässä vaikka mihin.

Murray ei ole ollut kauden alkupuoliskolla entisensä, eikä itseluottamus hyvistä Wimbledon-otteista huolimatta ole varmaan vielä maksimiin noussut. Kun taustalla mahdollisesti on vielä jotain vaivaa, niin pakko tässä on Querreylle jotain mahdollisuuksia antaa. Varsinkin, kun miehen syöttöpeli on toimiessaan suuri pelote kenelle tahansa. Jos sillä on kaatunut Wimbledonissa hyvä palauttaja Djokovic, niin kyllä sillä voi kaatua myös Murray. Paljon riippuu nimenomaan Querreyn syötöstä. Jos se toimii, voi sen päälle rakentaa helposti tappavan kakkoslyönnin, jolla moukaroida Murrayta pitkin keskuskenttää.

Toki Murrayn voittamiseen vaaditaan muutakin. On oltava valmis iskemään useasti saman pallon aikana, sillä Murrayn liike ja sitkeä puolustus tuovat lisäpainetta hyökkäyspeliin. Kaikkea ei saa skotin kilvestä läpi, joten paikkojen rakentelussa tulee olla huolellinen ja varsinkin kärsivällinen. Riittävän pahaa, ettei Murray pääse vastahyökkäykseen, mutta kuitenkin niin, että marginaalit eivät missään nimessä petä. Jos tulitus menee räiskimiseksi, Murray ei anna erääkään.

Räiskimiseen on nyt muutenkin suuri vaara, sillä Querreyllä on alla kaksi viisieräistä ja toisen kierroksen neljäeräinenkin. Ison miehen turnauskuorma on noin kaksi tuntia isompi, joten nähtäväksi jää, vaikuttaako se Querreyn terävyyteen. Palautuspelissä on erityisen tärkeää luoda Murraylle jatkuvaa painetta.

Luulen kuitenkin, että viimevuotisen puolivälieräpaikan uusiminen on Querreylle jo niin iso saavutus, että Murray on lopulta nälkäisempi ja taistelee tästä tuttuun murraymaiseen tyyliin voiton vaikka väkisin. Murray jatkoon erin 3-1.

Marin Cilic vs. Gilles Muller
Turnauksen yllätyksen järjestäneen Mullerin voitto Rafael Nadalista käytiinkin jo läpi edellisessä postauksessa. Huolimatta Nadalin superstarastatuksesta sanoisin, että keskiviikon haaste on lopulta jopa kovempi. Match-upina Nadal on sopivampi varsinkin nurmella kuin kovempaa ja suorempaa tulittava Cilic, jonka luodeista on vaikea lähteä rakentamaan hyökkäyspaikkoja, verkolle nousuista puhumattakaan.

Toissapäiväisen, lähes viiden tunnin, kamppailun jälkeen oikean terävyyden löytyminen voi olla Mullerille haasteellista, kun alla on aiemmilta kierroksilta toinenkin viiden erän kamppailu. Verkkopelaaminen ja niiden valmistelu vaatii herkkyyttä ja terävyyttä hurjasti myös jaloilta, joten voi olla, että ottelussa nähdään keskiviikkona hieman passiivisempi ja siis väsyneempi Muller, kuin vaikkapa Nadalia vastaan. Liian paljon jäänee nyt peruslyöntipelin varaan, joka ei varsinaisesti ole Mullerin vahvin osa-alue.

Se sopii tietysti hyvin Cilicille, joka on raivannut tiensä puhtaalla pelillä kvartseihin. Kroaatti vaikuttaa muutenkin olevan tämän vuoden ruoholla erittäin kovassa kunnossa. Kun tarjolla olisi myös uran paras Wimbledon-suoritus eli vähintään semifinaali, niin vahva on se tunne, että käsillä on hetki, jolloin Cilic itsensä sinne tulittaa. Syöttöä ja pauketta molemmilta peruslyöntipuolilta sekä sopivissa määrin verkkotappoja. Siinä kaava, jolla Cilic vie erin 3-0.

Roger Federer vs. Milos Raonic
Päivän mielenkiintoisen kamppailu, jossa on kuitenkin myös päivän suurimman antikliimaksin vaara. Federer ratsastaa tällä hetkellä hurjassa myötätuulessa ja tuntuu vahvasti siltä, että hän voi vain hävitä tämän vuoden Wimbledonin. Kaikki odottavat voittoa ja näillä peliesityksillä tunne on vain vahvistunut vahvistumistaan. Tästäkin jo viime viikolla bloggasin. Kuka voisi keksiä pelillisen kaavan, johon Federerillä ei olisi vastausta?

Se voi olla viime vuoden tapaan Milos Raonic, jolla on jopa kaksi viimeistä voittoa miesten keskinäisistä otteluista. En kuitenkaan anna tälle nyt isointa painoarvoa miesten puolivälieräkohtaamisessa.

Se, mille annan on se, että Raonic tulee olemaan ensimmäinen vastustaja tässä turnauksessa, jolla on parhaimmillaan sen luokan peli, jolla Rogeria voi vahingoittaa. Peli, johon Roger joutuu sopeutumaan. Ennen kaikkea peli, johon Federer itse ei välttämättä pysty kaikilta osin vaikuttamaan. Roger tietää tämän ja ensimmäistä kertaa tässä turnauksessa tämä voi hyvinkin näkyä paineina. Aiemmat vastustajat ovat olleet yksinkertaisesti enemmän tai vähemmän huonompia pelaajia kuin Roger. Raonic ei sitä välttämättä voimapelinsä piikkitasollaan ole.

Ei voi sulkea pois myöskään sitä, että viime vuonna Roger hävisi tämän kamppailun. Liukastuminen ja polven kolauttaminen olivat jossain mielessä jopa symbolisia kuvia tälle tappiolle, mutta siitä huolimatta Federer on noussut jälleen ja voittanut mm. tänä vuonna enemmän isoja turnauksia (3) kuin Raonic koko urallaan (0).

Isossa kuvassa suurta roolia näyttelee Raonicin iso peli. Syöttö ja sitä seuraava kämmen ovat täysin avainasemassa ja niiden on raadeltava sekä riepoteltava Federeriä läpi ottelun jatkuvalla paineella ja ihan koko ottelun ajan. Syöttöjen suunnat tulee olla sellaisia, että Federer joutuu nimenomaan kurottamaan niihin. Kontrailun hän kyllä osaa, varsinkin matalalla rystyslicellaan, mikä tekee pitkän kanadalaisen päivästä tuskaisen. Syöttöä seuraavan kämmenen on laitettava Federer arvailemaan suuntia ja tulitettava sitä terävästi ulos kentältä, jolloin lyönnin vaihteluväliksi tulee terävillä kulmilla yli kymmenen metriä. Hyvinkin aavistamalla Federer joutuu karmeaan kiireeseen tässä myllyssä.

Samaan on pyrittävä tietysti Federerinkin. Huolimatta Raonicin hyvästä ulottuvuudesta, myös pitkä kanadalainen on saatava kurotuksiin ja liikkeeseen. Iskettävä selän taakse, käytettävä jyrkkiä kulmia ja tultava verkolle luomaan painetta ja tappoihin. Matalat lähestymislyönnit juuri rystyslicen kanssa ovat pitkässä juoksussa myrkkyä Raonicille. Niiden tulee kuitenkin olla teräviä, ettei Raonic vain pääse tulittamaan niistä ohituksiaan.

Isossa kuvassa Raonicin peli on kuitenkin paljon monotonisempaa ja keinot lopulta melko yksipuolisia, kun niitä vertaa menestyneempien pelaajien keinoihin, kuten vaikkapa big fourin jäseniin. Toki jos tämä yksi tappokaava on riittävän hyvä, niin Wimbledonissa jos missä, sillä saa tuhoa aikaan.

Mielenkiintoisinta on kuitenkin seurata ottelua myös henkisellä kantilla, sillä kuten sanottua, tämä on ensimmäinen iso testi Federerille. Eräänlainen rankkarikilpailu, jollaisissa Roger on kyllä aina viihynyt. Uskonkin sveitsiläisen revanssiin erin 3-1.

Novak Djokovic vs. Tomas Berdych
Sitten päivän selvin ottelu. En keksi mitään keinoa, jolla Berdych voisi voittaa Djokovicin. Serbin peli ja henkinen kovuus ovat täyttä myrkkyä Berdychille. Tästä tuskin tulee edes kunnon taistelu, vaikkei Djokovic mielestäni vieläkään ole riittävän aktiivisella tasolla turnausvoittoa ajatellen. Hän on kuitenkin paljon parempi pelaaja kuin Berdych, joka puhtaassa lyömisessä ei paljon häviä Djokovicille, mutta kaikessa muussa matkaa serbiin sitten onkin.

Lisätaakkana ovat keskinäiset ottelut (25-2 Djokovicille), jotka näkyvät hyvässä ja pahassa molempien pelissä todennäköisesti ensimmäisestä pisteestä alkaen. Berdych ei usko ja Novak vaan tietää olevansa parempi.

Novak 3-0.

Ennakko: Pariisin Masters 2016

Viimeistä viedään! Tässä ennakko vuoden viimeiseen Mastersiin, olkaa hyvä!

Suurin mielenkiinto Pariisissa kohdistuu itse kisan ohella hieman yllättäen myös kisaan vuoden lopun ykkösrankingista.

Kun kiertue viimeksi pyöri Pariisissa Ranskan avointen aikaan kesäkuussa, ei näyttänyt siltä, että Djokovicia ja/tai hänen ykkösrankingiaan uhkaisi kukaan pitkään aikaan. Ei ainakaan tämän vuoden aikana. Taisi tulla jopa kirjoitettuakin aiheesta ja siitä, kuinka mies todennäköisesti rikkoisi Roger Federerin ykkösrankingin viikkoennätyksen (302 viikkoa) ehkä jo parin seuraavan vuoden aikana. Nyt ollaan siis 223 viikossa.

Ajat kuitenkin muuttuivat nopeasti Ranskan jälkeen. Djokovicin taso alkoi motivaatiomyrskyissä heilahdella ja suurin nälkä on ollut kateissa siitä saakka. Ilmeisesti myös pieniä fyysisiä vammoja on alkanut tulla. Ura-Grand Slamin tuoma emotionaalinen tyhjiö ja sen prosessointi on kuitenkin edelleen kesken. Ykkösrankingin menettämisen pelko saattaa tuoda tarvittavaa nälkää Pariisiin, mutta yhtä hyvin se voi vain pahentaa syöksykierrettä. 

Kun samaan aikaan erittäin nälkäinen Andy Murray on jyrännyt hyviä tuloksia käytännössä koko vuoden, ollaan lähellä tilannetta, että tasaisemmin esiintynyt skotti nappaa ensimmäistä kertaa urallaan himoitun loppuvuoden ykkösrankingin. Toimiva peli on tuonut tasaisen varmaa tulosta läpi kauden ja nyt se on Murray, joka on mennyt joka kisassa poikkeuksetta pisimmälle, ei enää Djokovic.

Twitterin puolelta aiheesta löytyi oiva taulukko, josta eri variaatiot pisteiden valossa käyvät ilmi.

Toki Pariisissa käydään mielenkiintoista kisaa myös kahdesta viimeisestä kisapaikasta Lontoon finaaliturnauskahdeksikkoon. Tänä vuonna kärkiporukka on joka tapauksessa tuulettumassa, osin vetäytymisten ja loukkaantumistenkin takia, mutta hienoa, että ensikertalaisiakin saadaan todennäköisesti mukaan muutamia. Matemaattiset mahdollisuudet Lontooseen on vielä seitsemällä pelaajalla, joista Dominic Thiem, Marin Cilic, Tomas Berdych ja David Goffin vaikuttaisivat potentiaalisimmilta pelureilta pisteiden ja/tai pelivireen osalta. 

Mutta sitten itse kisaan Pariisissa. Uskon Djokovicin ja Murrayn käyvän tiukkaa kisaa turnausvoitosta ja siis rankingistä siinä sivussa. Finaaliparina tämä ei lopulta yllättäisi, mutta Djokoviciltä se olisi kova suorituspiikki tähän väliin. Se voi olla liian kova, olkoon kesän Pariisi-muistot mitä tahansa. Viimeisestä hyvästä isosta pelistä on jo tovi aikaa ja sen tietää Djokovic itsekin. 

Nälkäisimmät kaverit lienevät kuitenkin edellä mainitut pelurit. Paikkansa Lontoossa jo varmistaneet, kärkikaksikko poislukien, saattavat hyvinkin keskittyä jo Lontooseen ja ovat hakemassa Pariisista vain hyvää ja rentoa peliä, jolla Lontoon lentoa voisi siivittää. 

Näillä mennään:

Puolivälierät:

Djokovic vs. Cilic

Wawrinka vs. Gasquet

Tsonga vs. Raonic

Murray vs. Berdych

Semifinaalit:

Djokovic vs. Wawrinka

Tsonga vs. Murray

Finaali: 

Djokovic vs. Murray

Voittaja:

Murray.

VeikkausTV näyttää turnauksen.

Ennakko: Semifinaalit, Wimbledon 2016

Jalkapallon semifinaalit saatiin purkkiin eilen ja tänään niputetaan Wimbledonin välierät. Tässä ennakko!

Roger Federer vs Milos Raonic

Roger Federerin trilleriottelu Marin Ciliciä vastaan kävi hyvästä kenraalista ja herätyksestä semifinaalia varten. 

Federer kävi kolme kertaa pisteen päässä tappiosta, mutta pelasti itsensä upeasti niistä sekä muutamista uhkaavista 0-40-tilanteista ottelun ratkaisuhetkillä. Itseluottamus ja usko omaan peliin ei voisi olla parempi.

Semifinaalissa vastustajan hurja syöttäminen sekä jatkuva hyökkääminen jatkuu. Raonicin tapauksessa hyökkäys ei tosin ole pelkkää lämäilyä, vaan mies viihtyy erinomaisesti myös verkolla ja pyrkiikin sinne härkäpäisesti lähes koko ajan. Pelissä on ruoholla tarvittavaa suoraviivaisuutta ja kun musertavan syötön päälle rakentuva paketti pysyy kasassa, on Federerillä täysi työpäivä edessä tänäänkin. 

Raonicin tulee pitää tasonsa läpi ottelun eikä notkahduksiin ole varaa. Varsinkin ottelun alku on äärimmäisen tärkeä kanadalaiselle. Roikkuminen harvoin riittää Federeriä vastaan. Pään pitää kestää Federerin asettamat paineet varsinkin tilanteissa, joissa tämä heittää haasteen nousemalla verkolle juuri niissä tärkeimmissä tilanteissa, jolloin mitataan henkisiä voimavaroja. Pää kylmänä taottava nöyrästi ohituksia ja annettava ikään kuin tiedoksi, että täältä pesee.

Federer tulee käyttämään hurjasti alakierrerystyään, sillä sen viiltävyys ja mataluus on isolle Raonicille myrkkyä. Niihin on erittäin vaikea iskeä kuolettavasti. Verkon tason alapuolelta lyötynä palloa joutuu aina vähän nostamaan, joten tämä luuppaus avaa usein paikkaa Federerin vastaiskuille. Federer käyttänee tätä paljon myös lyhyenä, jolloin Raonic houkutellaan verkolle ja ohitusta haetaan mukavan pompun päälle. Erityisen kannattavaa tämä olisi tehdä Raonicin kämmenpuolelle eli pitkin linjaa, sillä rystypuolelta löytyy Raoniciltakin hyvä slice, joka eliminoi Federerin vastaavaa.

Hurjan syöttämisen on oltava Federeriä vastaan sopiva sekoitus suoraa pommitusta päin sekä hurjia kickejä ja ikäviä slice-syöttöjä ulos ykkösruutuun. Federer kontraa kyllä hyvin kohdilleen tulevat pommit, mutta kurotukset ja väistöt alkavat olla haasteita täynnä, kun kimmoisuus ja räjähtävyys ei ole samaa luokkaa kuin ennen.

Painetta on luotava ennen kaikkea Federerin rystylle, sillä ajoittain rystypuoli hajoaa pahasti, varsinkin jos mies hakee yllättävänkin väkinäistä yläkierrettään. Kolikon toinen puoli tässä on kuitenkin se viiltävä slice, johon ei vaan ole kiva lyödä. Verkolle nousemalla tätä rystypainetta voi tehostaa merkittävästi.

Federerin tulee puolestaan pyrkiä saamaan Raonicin peruspeliin rytmittömyyttä ikään kuin hidastamalla peliä slicella tavoitteena pidemmät pisteet ja liikuttelemalla isoa miestä kulmilla. Kentän liukkaiden ja ison miehen kömpelyyttä voi korostaa lyömällä paljon samaan kulmaan mistä mies on lähdössä eli selän taakse. Palautuksissa blokkipalautus verkolle rynnivän Raonicin jalkoihin tuo usein vielä toisen lyönnin, josta voi pätkiä palloja poikki. Jotenkin olisi onnistuttava roikkumaan kanadalaisen syöttöpeleissä koko ajan mukana, sillä paikka voi aueta milloin tahansa ja silloin on oltava valmis.

Jotenkin Federerin Cilic-nousun innoittamana on vaikea nähdä miehen kaatuvan Raoniciin ellei tämän syöttäminen ole täysin toisesta maailmasta. Federer jatkaa 3-1.

Andy Murray vs Tomas Berdych

Tomas Berdych otti omansa ja sai sen maksimisuorituksensa, mitä edellisessä ennakossa ounastelinkin. Nyt ollaan kuitenkin juuri siinä maksimissa ja mies voi jälleen lähteä tyytyväisenä kotiin. Vaikka Andy Murray joutui lopulta uurastamaan ylitöitä Jo-Wilfried Tsongan kanssa, on vaikea nähdä Berdychin aiheuttavan suurta päänvaivaa skotille.

Vaikka Berdych pystyisi ajoittain haastamaan Murrayn, on tämän sitkeys jotain sellaista, mihin Berdychin rahkeet eivät riitä. Vaatisi melkoista täysosumapeliä nyt tsekiltä, jotta Murray kaatuisi. Edelleen Murraylla tuntuu olevan kaikkiin kysymyksiin oikeat vastaukset. 

Todennäköinen skenario tässä on se, että kumpikin pelaa omaa peliään ja viimeistään erien lopulla Berdych sulaa tuttuun tapaan erä kerrallaan. 

Vähän hajuttoman, mauttoman ja sata kertaa nähdyn pelin tuntua ja veikkaankin, että Murray vie puhtaasti 3-0.

Ennakko: Puolivälierät, Wimbledon 2016

Turnauksen loppusuora häämöttää jo ja tänään vuorossa siis puolivälierät. Tässä ennakot!

Roger Federer vs Marin Cilic

Novak Djokovicin tiputtua kaavion nälkäisin mies on Federer. Näin hyvää paikkaa voittaa Wimbledon ei enää tule. Samalla tulee kuitenkin ihailla sitä, että tämä mies on tällä alustalla yksi parhaimpia edelleen. Nämä taustat huomioiden Federer voi kokea sekä painetta voittamisesta tai suurta luottoa omaan peliin, joka onkin kulkenut näyttävästi turnauksessa. 

Marin Cilic on kuitenkin ensimmäinen varsinainen testi sveitsiläiselle. Alkukierrokset ovat toimineet jonkinlaisena lämmittelynä, mutta nyt turnaus on todella alkamassa. Jos Cilic löytää täysosumapelinsä, jossa hurja syöttäminen pohjustaa muuta tulitusta, on luvassa tasainen matsi, pienin varauksin jopa Cilicin ylipyyhkäisy, kuten US Openissa 2014, mutta sen tämän voittaminen todella vaatii. 

Toisaalta, mitä paremmin Cilic pystyy pelissä tuloksellisesti roikkumaan, sitä kovemmaksi Federerin paine kasvaa ja voimme nähdä yllättävääkin hermoilua. Cilicille olisi tärkeää, että hän myisi omaa nahkaansa mahdollisimman vähän eikä missään nimessä helpolla. Jos Federer pääsee ottelussa karkuun ja kuskin paikalle erien alussa, tietää se menoa Cilicille.

Federer jatkaa tasaisemmilla otteillaan erin 3-1.

Milos Raonic vs Sam Querrey

Tykitystä, tykitystä, tykitystä. Tiebreakejä, tiebreakejä, tiebreakejä. Ennakkoon ajatellen kenties se päivän tylsin matsi, jossa syöttö näyttelee valtavaa pääroolia ja muu pelaaminen on vastaavasti sivurooleissa.

Sam Querrey vältti upeasti sen klassisen tappion edellisellä kierroksella uran suurvoiton (Djokovic, kierros kolme) jälkeen. Pelaajana hän on tietysti iän puolesta kypsempi ja osannee käsitellä asian oikein. Nyt tarjottimella olisi kuitenkin paikka Grand Slam-semifinaalissa ja samankaltaisella asenteella olisi jaksettava edelleen. 

Paljon riippuu tässä parissa siis syöttämisen tasosta. Pienikin droppi voi aiheuttaa erämenetyksen, joka luonnollisesti aina kohtalokasta. Raonicin aggressiivisuus ja verkkopeli sopii ruoholle, mutta toisaalta toimiessaan  Querreyn aavistuksen parempi takakenttäpeli tuo hyvän kontrastin otteluun. 

Eniten vaikuttaa kuitenkin se, miten Querrey jaksaa edelleen mentaalisesti. Vähän pelkään, että henkinen tankki alkaa olla nyt tyhjä ja Raonic vie 76, 76, 76.

Andy Murray vs Jo-Wilfried Tsonga

Turnauksen vakuuttavinta jälkeä tehnyt Andy Murray on pelannut itsensä ennakkosuosikiksi koko turnauksessa, varsinkin nyt kun Djokovic on poissa.

Andy näyttää Federerin ohella turnauksen nälkäisimmältä pelaajalta ja toimiva yhteistyö Ivan Lendlin kanssa saattaa olla se puuttuva palanen, puuttuvan Djokovicin ohella, jopa mestaruuteen saakka.

Edes Nick Kyrgios ei pystynyt haastamaan kunnolla skottia, vaan Andyllä oli vastaus oikeastaan kaikkeen.

Juuri tämä monipuolisuus vie voittoon myös Tsongaa vastaan, sillä ranskalaisen yhden vaihteen peli on aivan liian monotonista Murrayn lyömiseksi. Lisävaihteet tukottavat Tsongan pelin ja järjen, jolloin peli menee överiksi ja huonot valinnat lisääntyvät.

Räiskiminen tuottaa virheitä, eikä Murray anna moista anteeksi. Tässä saattaakin olla jopa päivän suurimman teurastuksen vaara, joten ei tästä sen enempää. Murray 3-0.

Tomas Berdych vs Lucas Pouille

Jossain mielessä päivän mielenkiintoisin matsi. Nuoruus vastaan kokemus, mutta toisaalta ei missään nimessä ylivertainen voittajakokemus, jolla näistä mentäisiin heittämällä ja aina läpi. Vallan-, tai sanotaanko sukupolven vaihdon, makua kuitenkin tässä ja nyt.

Pitkään on Berdychiä tullut itsekin parjattua siitä, ettei mies ole löytänyt sitä viimeistä vaihdetta koskaan, jolla isoja voittoja isoista pojista otettaisiin. Siinä mielessä aika onkin käymässä vähiin ja nyt kun uusi sukupolvi nuorine poikineen tekee läpimurtoaan eikä näitä semipaikkoja enää montaa kertaa tule. 

Vähän siis sama tilanne kuin Federerillä, mutta sillä erotuksella, että sveitsiläisen maksimi liikkuu finaaleissa, Berdychin semifinaaleissa.

Tämä kerta ei ole poikkeus ja vielä nähdään Berdych Grand Slamin semeissä, kun nuori Pouille väsähtää henkisesti tarjolla olevan semifinaalin edessä. Aika ei siis ole ihan vielä kypsä, joten Berdych jatkaa erin 3-1.

Muotipoliisi: Australian Open 2016

Australian Open antoi luonnollisesti paljon viitteitä tulevan kauden pelillisistä voimasuhteista, mutta myös tennismuodista. Alkuasetelmat muodin osalta ovat seuraavat.

Hitit:

Tomas Berdych. Ikuinen muodin uhri on saanut vihdoin päälleen kunnon releet. Uuteen Adidas-pakettiin kuului näköjään myös tyylitaju. Hyvä niin.

Rafael Nadal. Pikavisiitin Australiaan tehneen Nadalin asukokonaisuus oli viime vuoden asustekimpoilujen (mm. se Garrosin kokosininen smurffiasu) jälkeen varsin solidi esitys. Harmi, että peliesitys (yksikössä) ei ollut asun tasolla.

Missit:

Jatketaan Nadalista ja hänen hiuksista. Olemme saavuttaneet kirjaimellisesti lakipisteen. Kaljuuntuminen on tosiasia ja ainutta jäljelle jäävää vaihtoehtoa voi tiedustella Andre Agassilta. Tukka pois, Agassi mentoriksi ja peli kuntoon.

Hihattomat paidat. Auts. Vaikka peli on fyysistä ja keli kuuma, eivät marathon-tyyppiset juoksupaidat sekä NBA-tyyppiset koripallopaidat kuulu tenniskentille. Suurimmat uhrit ovat Grigor Dimitrov ja Nick Kyrgios, joista viimeisellä vieläpä slim fit-aluspaita, joka näytti lähinnä rintaliiveiltä löysän korispaidan alla. Ei näin.

Stan Wawrinkan kokonaisuus. Kirkkaan oranssia ja neonkeltaista??? Haluan vaikkapa ne ruudulliset Roland Garros-shortsit takaisin, mutta en tätä.

Serena Williams ja kokokeltaiset hepeneet. Se on joko kokovalkoinen tai -musta tai värien sopiva sekoitus, mutta ei herranjestas sentään kirkkaan keltainen kokonaisuus!

No jaa:

Roger Federer: Tennismuodin kestomenestyjän valkoinen pelipaita, jossa vihreä raidoitus on retrohenkisyydessään todella ok, mutta siniset raidat samaan paitaan vihreiden sekaan iskee tv-kuvissa silmään varsin ikävästi. Laskussa muodinkin osalta?

Novak Djokovic. Periaatteessa asiallinen tämäkin, mutta samaa tylsää ja turvallista linjaa vuodesta toiseen. Jotain twistiä tarvittaisiin. Voisi tarttua magiikkana peliinkin.

Ennakko: Puolivälierät (part I), Australian Open 2016

Roger Federer vs. Tomas Berdych

Vasta yhden erän turnauksessa menettänyt Roger Federer on esittänyt vakuuttavinta peliä mitä tämän vuoden turnauksessa on nähty. Se on fakta. Syöttäminen on ollut hurjalla tasolla ja sen siivittämänä hyökkäyspeli on ollut varsin lennokasta ja tappavan tehokasta. Kun myös fyysistä kuormaa on kärkiporukasta vähiten, näyttää kaikki siinä mielessä varsin hyvältä.

Kaiken Federer-hehkutuksen kiimassa on kuitenkin syytä pitää maltti mukana. Tähän mennessä vastaan on tullut juuri niitä suupaloja, jotka mies hoitaa vuodesta toiseen käsittämättömän kovalla lanauksella ja prosentilla. 

En ole kuitenkaan täysin varma kuuluuko Tomas Berdych samaan kategoriaan. Miehen pää ei ole parhaimmasta päästä, mutta toimiessaan hänen lyöntinsä ovat tourin vaarallisinta ja painavinta antia. Berdych on ehdottomasti yksi tourin alisuorittajista lyöntien potentiaaliin verrattuna. 

Jos Berdych löytää lyöntinsä ja tarvittavaa tasaisuutta myös puolivälierään, kohtaa Federer täysin toisen tempon peliä ja sellaista suoraa lyömistä, jonka kanssa hän oli vuosi sitten Andreas Seppiä vastaan suurissa vaikeuksissa ja jopa tippui kisasta tuolloin. 

Hyvää syöttämistä Berdychiltä vaaditaan toki myös, jotta mies pääsisi heti kuskin paikalle pisteissä. Odotteluun ei ole varaa, sillä silloin se on menoa. Federer ei pitkään hyökkäyspaikkaa kyttäile, vaan tulee välittömästi varsinkin kämmenensä kanssa päälle.

Paljon riippuu Berdychin kohdalla hänen päästään. Hän on läpi uransa ollut jotenkin lapanen isoimmissa otteluissa, vaikka alla olisi loistaviakin otteita aivan kuten nyt.

Voittoon asti vaaditaankin siis aavistuksen heikompaa syöttöpäivää Federeriltä, jolloin tämä saattaisi ajautua yllättäviinkin vaikeuksiin, jotka tulisivat nyt ikään kuin kuin tyhjästä tähän mennessä nähtyihin otteisiin verrattuna.

Mutta. Federer on haistanut Djokovicin tukkoilulta mahdollisuutensa jopa koko turnausta ajatellen ja jatkaa keskittyneesti tästäkin jatkoon erin 3-1.

Novak Djokovic vs. Kei Nishikori

Novak Djokovicin otteet Australiassa ovat olleet kovin kaksijakoiset. Turnauksen alku oli hurjaa näytöstä, mutta kierrokset kolme ja neljä olivat kaikkea muuta. 

Olemme nähneet konkreettisesti ne keinot, joilla Djokovic on sittenkin kaadettavissa. Toki miehellä on ollut varmasti huonot päivänsäkin, mutta nytkään ei voida kiistää sitä tosiasiaa, että huonojen päivien takana on usein hyvä vastustaja.

Andreas Sepin ja Gilles Simonin lyönnit olivat letkeän suoria ja painavia, matalamman pompun, sivalluksia, jotka työnsivät Djokovicin noin metrin tai pari normaalia kauemmas takarajasta. Ja kuten sen seurauksena nähtiin, ei Djokovicinkään kudit ihan niin kaukaa enää tapa. Teho, mutta myös kulmat katoavat ja duuniin orientoituneet vastustajat ovat valmiita kaksintaistoon tässä pallon mättämisessä. 

Kei Nishikoria vastaan tilanne tulee olemaan jälleen erilainen. Japanilainenkin osaa lyödä toki letkeästi, mutta normilyönnissä on aavistus enemmän kierrettä, joka antaa Djokovicille hieman enemmän aikaa sekä lyöntikorkeutta, jotka molemmat pelaavat serbin pussiin. Päälle on nyt helpompi painaa kuin näillä vaikeilla edelliskierroksilla. 

Sekään ei auta Nishikoria juurikaan, että molempien pelit ovat hyvin samankaltaiset. Erotuksena tosin se, että Djokovic on kaikessa vähän parempi, jolloin Nishikorin päivän on oltava käytännössä täydellinen voittaakseen edelleen kisan suurimman ennakkosuosikin. 

Ottelun pieniä minitaisteluita on mielenkiintoista seurata. Ensinnäkin ottaako luonnostaan aktiivisempi Nishikori aloitteet varsinkin nyt, kun Djokoviciä on selvästi horjutettu. Vai tuleeko tämä terästäytyneenä täynnä tarmoa ja pyrkii saamaan killerivaistonsa kuosiin ennen elintärkeää semifinaalia? Entäpä kahden hyvän rystylyönnin taistelu? Pystyykö Nishikori vastaamaan Djokovicin rystyyn ja viemään peliä myös siltä puolen?

Arviona heitän, että Djokovic kasaa itsensä ja vie tämän erin 3-0.

Eurosport ja Eurosport Player näyttää ottelut suorana aamuyöstä alkaen. Berdych ja Federer aloittavat aikaisintaan klo 5.30. Nishikori ja Djokovic peesaavat iltasessiossa klo 10.15 alkaen.

Tulevaisuus ei ole täällä (kausiennakko 2016)

Tähän aikaan vuodesta kaikki maailman tennissivustot pursuavat povauksia tulevalle tennisvuodelle eikä vasurilla.com ole poikkeus. Joulukalenterin luukku numero 8 paljastikin jo näkemykseni ensi kauden TOP8-rankingistä, mutta perustelut näkemykselleni tulevat vasta nyt. Tässä siis kausiennakko vuosimallia 2016!

Viime vuoteen kohdistuneet varovaisen optimistiset odotukset vuoden 2014 neljän eri Grand Slam-voittajan ja nuorten orastavan nousun perusteella eivät realisoituneet käytännössä mitenkään vuonna 2015, vaan Novak Djokovic temmelsi lähes mielin määrin. Vuoden 2014 kausiennakko, kahden hevosen kisa vai yhden miehen soolo, oli puolestaan jotain muuta mitä Djokovicin syksyinen lanaus vuonna 2013 antoi odottaa.

Menneisyys ei siis ole tae tulevasta. Välillä tätä itsestäänselvyyttä on syytä teroittaa itselleenkin.

Niin tai näin, kysymys kuuluu, kuten aina tähän aikaan vuodesta, miten käy tänä vuonna? Jatkaako Djokovic dominointiaan? Tekeekö Nadal paluun kärkeen? Näkyykö Rogerin ikä jo vähän enemmän? Nouseeko joku nuori vihdoin mukaan ehdottomaan eliittiin? Entä Stan Wawrinka? Juan Martin del Potron paluu? Andy Murray? Ja niin edelleen...

1. Novak Djokovic

Aloitetaan Djokovicistä. Vain yksi asia on selvä - viime vuoden jälkeen on vaikeaa ainakaan parantaa. Skenaarioita onkin käytännössä kaksi. Uusi samankaltainen supervuosi tai hieman "heikompi" välikausi. Romahdukseen en jaksa uskoa. Uuteen supervuoteen sen sijaan on kaikki eväät luonnollisesti olemassa, sillä etumatka muihin on niin pitkä. Sanalla sanoen se on järjetön. Pelin fyysisyyden ja kokemuksen korostuminenkin pelaavat vahvasti miehen pussiin. Ja kun huomioidaan se, että Djokovic on nyt todennäköisesti ehdottomassa primetimessaan ja vieläpä top10:n toiseksi nuorimpana (!) pelaajana, niin eihän se tietenkään huonolta näytä. Jatkuvuutta riittää siinä mielessä pitkällekin ilman isompia loukkaantumisia.

Isompi kysymys lieneekin serbin motivaatio ja nälkä. Viime vuosi saattoi tuoda ähkyn, jota voi olla vaikea sulattaa. Erot saattavat olla hiuksenhienoja, mutta muut ovat varmasti nälkäisempiä tänä vuonna kuin Djokovic. Mikä riittää motivaatioksi tästä eteenpäin? Djokovicin kiihokkeena ovat toki varmasti edelleen Grand Slamit, sillä iskun paikka tämäkin vuosi tietysti on. Nadal (14) on enää neljän Slamin päässä ja Federerkin (17) voisi hyvän vuoden jälkeen näkyä jo horisontissa. 

Uskon kuitenkin, että suurin tavoite Djokovicin vuoteen on olympialaiset sekä mahdollisesti Roland Garros ellei sitten panostus massakausteen vaaranna kovien kenttien olympiaprojektia. Kaikki muu on tietenkin plussaa ja oh yes, sitä myös tulee. Taso on vain niin kova tällä hetkellä.

Arvio: Jälleen vuoden ehdoton ykkönen ja 2-3 Grand Slamiä sekä olympiamitali. Mahdollisesti, ellei peräti todennäköisesti, kultainen.

2. Andy Murray
Tuoreesta Davis Cup-voittajasta tulee jokseenkin ristiriitainen fiilis edelleen. Välillä peli on aneemista anti-tennistä juoksemisineen, kun taas välillä Murray myllyttää ja jopa pommittaa näyttävästi.

Viime vuosina suunta on toki ollut oikea aktiivisempaan suuntaan, mutta edelleen Murray tuntuu voittavan huonompiaan liian usein juoksemalla, joka ei puolestaan riitä flow-moukaroijille tai muille kärkinimille. Aggressiivisemmalla pelillään hän taas pelaa kieltämättä hienoa ja erityisesti älykästä peliä, mutta se taas ei riitä Djokovicille juuri koskaan. Aggre ei vaan tule selkärangasta, ei edes heikompia vastaan, vaan aina vähän pakotettuna. Tämä puolestaan näkyy usein virheinä ja pelin sekä pään tukkoiluna. Itseään ei voi paeta tenniskentälläkään. 

Toivotaan, että Davis Cup-voitto olisi vapauttanut skotin peliä ja näkisimme entistä aktiivisemman Murrayn tänä vuonna. Vain sillä tavalla hän pystyy laittamaan kampoihin juuri Djokovicille.  

Arvio: 0-1 Grand Slamiä, mutta olympiakulta jää puolustamatta. Tuskin edes mitaleilla, kun nälkäisempiäkin ja olympiavoitottomiakin pelaajia riittää. Tasaisuudellaan mies on toki korkealla tänäkin vuonna.

3. Rafael Nadal
Nadal lienee tulevan kauden ehdottomasti suurin kysymysmerkki ja kenties seuratuin pelaaja. Oliko viime vuoden dippi väliaikaista vai lopun alku?

Nadalin itseluottamus- ja pelilliset ongelmat ovat hyvin dokumentoitu täälläkin, joten ei mennä niihin nyt. Mikäli rohkeutta ja uskoa omaan tekemiseen sekä totuttuun aggressiivisuuteen riittää, niin osa ongelmista ja pelin pätkimisistä varmasti häviää. Käytännössä tämä tarkoittanee sitä, että ihan samanlaista nöyryytystä kuin viime vuoden alkupuolisko ei ole luvassa. Toimivalla kämmentulituksella miehen muu peli sekä vastustajien kannalta se pahin, tappaja-asenne, seuraa mukana.

Mutta toisaalta, enpä jaksa hirveästi uskoa Grand Slameihinkään ehkä Ranskaa lukuun ottamatta. En ainakaan ilman Djokovicin isompaa dippiä tai ristiinpeluuta kaavion aukeamisen myötä. Kun Nadalin ongelmat ja haavoittuvuus ovat antaneet uskoa myös muille, niin vuodesta ei välttämättä tule helppo tänäkään vuonna. Moni tietää ja ennen kaikkea pystyy usein myös toteuttamaan voittavaa kaavaa Nadalia vastaan. Aika pois, rystypuolen painotus ja kämmenkulmasta läpi on monen mielessä espanjalaisen kanssa kentälle astellessa.

Mielenkiinnolla seuraan Nadalin pelaamista yhden lyönnin osalta, joka yksittäisenä lyöntinä kertoo paljon espanjalaisen itseluottamustasosta ja on tärkeä syömähammas varsinkin Djokoviciä vastaan. Jos kämmen pitkin linjaa lähtee ja toimii, niin kausi on ainakin viime vuotta parempi.

Arvio: 0-1 Grand Slamiä. Ranskan ja massamenestyksen varassa, joten back to basics.

4. Roger Federer
Hurjan kova on ikämiehen pelitaso edelleen. Mikään ei vain riitä Djokovicille ja mikäli Nadalin ongelmat ovat jäämässä taakse on myös entinen peikko jälleen kuvioissa. Voi olla, että pieni notkahdus pelitasossa tullaan näkemään, sillä ikä alkaa väistämättä olemaan vuosi vuodelta isompi faktori tässä yhtälössä. Ironista on kuitenkin se, että voittaa edelleen nuoret, uuden sukupolven pelaajat, lähes järjestään. Big four plus Stan siis niitä suurimpia karikoita.

Unelmasyöttämisellä ja ultra-aggrella sveitsiläinen taistelee kuitenkin edelleen korkealla tasolla ja saattaa hyvinkin hämmentää pakkaa esimerkiksi olympialaisissa. Paras kolmesta ja kovat kentät tarjoavat melko lailla ihannekattauksen Federerin pelille ja kropalle. Olympialaiset lienevätkin Federerin ehdoton ykköstavoite tällä kaudella. Kaksinpelin kultamitali kruunaisi uran hienosti, nyt kun Davis Cup-voittokin kaapista löytyy.

Uuden valmentajan Ivan Ljubicicin palkkaaminen ja yhteistyön hedelmällisyys nähdään kauden aikana.

Arvio: Mitali olympialaisista. Kaksinpelissä sekä sekanelinpelissä.

5. Stan Wawrinka
Tasaisemmalla suorittamisella ja suurimmat laaksot välttäen voi olla vieläkin korkeammalla kuin mitä tähän nyt laitan. Stan voisi olla itse asiassa paljon korkeammalla. Paras peli riittää mihin tahansa, mutta sveitsiläinen on vähän liiaksi fiilispelaaja ollakseen jatkuva riesa kärkinimille tai isoimpien kisojen kestosuosikki. Jos ei huvita, niin ei huvita.

Wawrinkan pelin vaihteluväli on käytännössä absoluuttisesta parhaudesta jonnekin challenger-tason ensikertalaisiin, joten heilahduksia pelitasossa odotettavissa edelleen.

Arvio: 0-1 Grand Slamiä. 

6. Tomas Berdych
Uran "huiput" on nähty, mutta tasainen suorittaminen kovimman kärjen takana riittänee tänäkin vuonna näille positioille. Pää ei vain kestä ja se kovin piikki ei tule tänäkään vuonna.

Arvio: Grand Glam-kvartseja pukkaa 1-3 kpl. Kärjen takana nyt ja ikuisesti.

7. Milos Raonic
Terveenä säilyessään hilannee itseään lähemmäs kärkeä. Ivan Ljubicicin hypättyä valmentajan paikalta Federerin kelkkaan voi kanadalaisen paketti olla vähän sekaisin, sillä Ljubicic sai iskostettua Raonicin peliin jonkin verran kaivattua lisäaggressiivisuutta monsterisyötön kyytipojaksi. Jos tämä kehityssuunta säilyy, voi nousta uhkaamaan kovimpia nimiä jo tällä kaudella. Syötön kulkiessa moni asia on mahdollinen.

Arvio: Grand Slam-kvartsia ja -semiä vielä tämä vuosi. Ensi vuonna sitten jo näytön paikka.

8. Kevin Anderson
Anderson oli mielestäni yksi eniten kehittyneistä pelaajista viime vuonna. Potentiaalia on aina ollut hurjasti ja hienoa nähdä, että se alkaa realisoitua kovemmiksi suorituksiksi ja tasaisemmaksi suorittamiseksi. Omaa aivan loistavat lyönnit, joilla pommittaa tai olla jopa sitkeä. Syöttö ei kalpene paljonkaan parhaille ja liikekin on isoksi mieheksi varsin terävää. Iso uhka tällä kaudella kaikille, kun pöljä päivä sattuu kohdalle.

Arvio: Grand Slam -semifinaalit lähellä.


Siinä siis TOP8. Listaa tutkaillessa yksi asia on siis varmaa: tulevaisuus ei ole vieläkään täällä. Nuoret eivät vaan lyö läpi. Toivottavasti olisin ainakin osittain väärässä.

Kauden Grand Slam -voittajat:
Australian Open: Novak Djokovic
Roland Garros: Rafael Nadal
Wimbledon: Andy Murray
US Open: Novak Djokovic

Olympialaiset: Novak Djokovic.

Ja tuttuun tyyliin, heittäkääpä omia veikkauksia kehiin ja mielellään perusteluineen! Hyvää tennisvuotta 2016 kaikille!

Joulukalenteri #8: Top8 2016

Otetaanpa pikasilmäys ensi vuoteen ja ennustetaan ensi vuoden lopun finaaliturnauspelaajat ja samalla siis loppuvuoden 2016 ranking.

1. Novak Djokovic

2. Andy Murray

3. Rafael Nadal

4. Roger Federer

5. Stan Wawrinka

6. Tomas Berdych

7. Milos Raonic

8. Kevin Anderson

Näin? Niin tai näin, näillä mennään. Tarkennukset ja perustelut kausiennakossa tammikuussa. Pysy linjoilla!

Ennakko: ATP World Tour Finaalit 2015, Lontoo

Tällä kertaa hieman toisenlainen ennakko eli miksi Novak Djokovic voittaa Lontoon Masters-finaaliturnauksen. 

Yksinkertainen vastaus on, että mies on tällä hetkellä kilometrejä muita edellä. Kenties ylivoimaisin urheilija tällä hetkellä koko maailmassa.

Mutta ei tyydytä siihen, vaan katsotaan miksi kaikki finaaliturnaukseen selvinneet pelaajat häviävät tulevalla viikolla serbille, jos he tämän kohtaavat.

Haastajat ovat suosikkijärjestyksessä koko turnausta ajatellen, jotta saadaan sentään jotain tartuntapintaa ja spekuloitavaa turnaukseen.

Haastaja nro 1: Roger Federer

Miksi voisi voittaa: Halliturnaus ja nopea alusta. Hyökkäävä peli optimaalisinta juuri näihin olosuhteisiin. Saa samassa alkulohkossa olevana ehkäpä kaksi mahdollisuutta ja saattaa keksiä jotain uutta finaalikohtaamiseen.

Miksi ei voita: Djokovicin varmuus ja sitkeys on monelle liikaa ja sitä se on varsinkin Federerille. Djokovic tietää Federerin ultra-aggressiivisen pelin virheherkkyyden ja kääntää pelin vaikka väkisin ja vaikka juoksemalla. Silmitön verkolle säntäily on isossa kuvassa tappiollista tennistä, jos hyökkäyksiä ei valmistella huolella. Djokovic on Nadalin kanssa kylmimpiä ohittajia, joten iso valttikortti, verkkopeli, menettää hieman merkitystään Djokoviciä vastaan. Lisäksi Federerin lyöminen ei ole aivan sellaista pommitusta, jolla Djokovic saataisiin jatkuvaan paineeseen ja riittäviin puolustusasemiin.

Miten käy: Finaalissa. 

Haastaja nro 2: Stan Wawrinka

Miksi voisi voittaa: Kakkoshaastaja ja mahdollinen musta hevonen samassa paketissa. Wawrinkan paras peli on absoluuttisesti kiertueen kovinta. Aseet Djokovicin moukaroimiseksi ovat olemassa. Toisin sanoen, lyönneissä on tarvittava ruutimäärä. Kohtaa Djokovicin aikaisintaan välierissä, joten pelitasossa voi tapahtua edistystä kohti huipputasoa turnauksen aikana. 

Miksi ei voita: Kunto ja vire ovat vähintäänkin kysymysmerkkejä, samoin viihtyminen halliolosuhteissa. Ei ole löytänyt omaa parastaan sitten kevään Ranskan avointen. Garrosilla nähdyn tason on löydyttävä nyt, jos mies mielii Djokovicin kaataa. Mikään muu ei riitä. Jos lyöminen menee roiskimiseksi jo alkulohkossa saatetaan nähdä paljon haluttoman miehen pelailua.

Miten käy: Semifinaaliin. Intoutuessaan ja Djokovicin välttäessään lähellä finaalia. Kriittinen ottelu heti maanantaina Nadalia vastaan. Onko valmis?

Haastaja nro 3: Andy Murray

Miksi voisi voittaa: On rakentanut huippukuntoaan loppukauteen parin viikon päästä pelattavaa Davis Cup-finaalia varten. Kohtaa Djokovicin aikaisintaan jatkopeleissä.

Miksi ei voita: Samantyylinen pelaaja, mutta jää kaikessa vähän ja aina Djokovicille, joten keinot Djokovicin kaatamiseen näin ollen olemattomat. Piikkitasokaan ei riitä joka kerta voittoon asti serbiä vastaan. Äärimmäinen hyökkäys, joka on käytännössä skotin ainoa tapa lyödä Djokovic, ei ole ominta peliä skotille, vaan tuottaa liikaa virheitä ja välillä jopa vauhtisokeuttaa Murrayn jolloin muita vaihteita on lopulta vaikea löytää.  Lisämurhetta tai -haastetta Lontooseen tuo Davis Cup-finaalia varten tehty massakenttätreenaaminen, joka tukottaa Murrayn selän. Jopa vetäytyminen kesken kisan mahdollista.

Miten käy: Säästelee itseään lopulta liikaa Davis Cup-finaaliin. Semifinaali maksimisuoritus.

Haastaja numero 4: Rafael Nadal

Miksi voisi voittaa: On saamassa pala palalta päätään kuntoon. Taisteluilme tuo jo voittoja, vaikka kentän toisella puolen onkin kovempikuntoinen pelaaja. Saa ajoittain sekoitettua jopa Djokovicin pasmat ja pelin.

Miksi ei voita: Lyönnit eivät ole riittävässä kunnossa, vaan kipeästi talvihuollon tarpeessa. Perimmäinen syy lyöntien painottomuuteen on olemattomassa jalkatyössä lyönnin aikana (lue lisää täältä). Lisäksi olosuhteet yhdessä Djokovicin varmuuden ja painavan pelin kanssa ovat myrkkyä lyöntien ja vielä myös mentaalisen prosessin kanssa painiskelevalle espanjalaiselle.

Miten käy: Vältti Djokovicin ja Federerin alkulohkon, joten pienet mahdollisuudet jatkoon. Jossain määrin henkinen yliote Murraysta ja ehkä hieman jopa Wawrinkasta, joten mahdollisesti semeihin, joka kuitenkin ehdoton maksimi.

Haastaja numero 5: Kei Nishikori

Miksi voisi voittaa: Tulivoimaa, liikettä ja lyönnillistä ja mentaalista yllätysvalmiutta samassa paketissa periaatteessa riittävästi.

Miksi ei voita: Paikat eivät kestä. Ilmeisesti nytkin jotain vaivaa rasitteena. Pelillisesti myös liian paljon yhtäläisyyksiä Djokovicin kanssa ja monessa tekemisessä heikompi kuin serbi. On toki aavituksen Djokoa aktiivisempi, mutta serbi nauttii vastaiskuista juuri Nishikorin kaltaisia aktiivisia ratkaisua hakevia pelaajia vastaan.

Miten käy: Liian kovassa seurassa vieläkin, kun Federer ja Djokovic samassa lohkossa. Ehkä ensi vuonna?

Haastaja numero 6: Tomas Berdych

Miksi voisi voittaa: En tiedä. En todella tiedä. Periaatteessa on kovaa pommitusta, mutta äh...

Miksi ei voita: Pää ei kestä. Lyönnit eivät kestä. Liian yksipuolinen Djokovicille.

Miten käy: Djokovic voittaa tshekin varmasti, Federer lähes pomminvarmasti. Nishikorin kanssa tiukkaa ja voi periaatteessa jopa voittaa, mutta aivan sama, kun junassa on vain kaksi paikkaa ja se meni jo. Ei siis editystä. Vuodesta toiseen terävimmän kärjen takana.

Haastaja numero 7: David Ferrer

Miksi voisi voittaa: Asenne on järjetön. Samoin sitkeys. Parhaimmillaan voi tehdä Djokovicille djokovicit.

Miksi ei voita: Djokovic on supervuodesta huolimatta edelleen nälkäinen, eikä helposti yllätettävissä. Ferrerin pelilliset aseet Djokovicin haavoittamiseksi ovat olemattomat. Käytännössä tämä tarkoittaa pommien puutetta. Alusta suosii myöskin serbiä. Jos tämä turnaus pelattaisiin edes kerran massalla...

Miten käy: Tiukkoja tappioita sen verran, että jatkopaikka jää haaveeksi.

Näillä mennään:

Lohko A (Stan Smith-lohko): 
Djokovic (jatkoon)
Federer (jatkoon)
Berdych
Nishikori

Lohko B (Ilie Nastase-lohko):
Wawrinka (jatkoon)
Nadal (jatkoon)
Murray
Ferrer

Semifinaalit:
Djokovic vs. Nadal
Federer vs. Wawrinka

Finaali:
Djokovic vs. Federer

Voittaja:
Djokovic.

Ennakko: Montreal 2015

Masters-sarjan turnaukset jatkuvat tällä viikolla Montrealissa. Kohti US Openia mennään jo vauhdilla, joten ennakkoasetelmien hakeminen alkaa toden teolla nyt. Mielenkiintoa riittää, sillä kärkinimet lähtevät kisaan varsin erilaisista lähtökohdista.

Tosiaan, Novak Djokovic ja moni muu tekee paluun Wimbledonin jäljiltä, kun taas Rafael Nadal käväisi Wimbledonin jälkeen vielä massalla. Andy Murray puolestaan haki tuntumaa ja aikaisen tappion Washingonista, mutta lienee paremmassa iskussa jo Montrealissa. Roger Federer jättää puolestaan turnauksen vielä väliin ja lataa varmasti viisaasti akkujaan US Openiakin silmällä pitäen.

Niin tai näin, kun Djokovic on peleissä mukana, on hän nykykunnollaan aina suuren suuri ennakkosuosikki, eikä tämä turnaus ole poikkeus. Mies on voittanut tänä vuonna käytännössä kaikki tärkeimmät kisat Ranskaa lukuunottamatta ja jatkanee samoilla linjoilla vuoden loppuun saakka. Levon ja pelaamisen suhde on ollut järkevää. Tuorein jaloin mies on kovilla kentillä Montrealista lähtien kivenkova haaste kaikille.

Andy Murray koki yllätystappion siis Washingtonissa, mutta menneen viikon isoin Andy-uutinen lieneekin tuleva lapsi ja isyys. Jännittävä on kuitenkin seurata, miten miehen peli rakentuu kohti US Openia, sillä nousujohteiset otteet kevään massoilla ja kesän ruoholla antavat odottaa, että mies on tosissaan palaamassa kärkiporukoihin.

Rafael Nadalin kovien kenttien kausi alkaa siis Montrealista ja melko suoraan massan jäljiltä. Huolimatta turnausvoitosta, peli ei edelleenkään vakuuttanut, kuten viime viikolla jo kirjailinkin. Jos turnausvoitto toi mentaalista nostetta, niin positiivinen kierre voi totta kai lähteä kertymään. Vielä olen kuitenkin vähän skeptinen, koska fyysinen tekeminen, saati pallonlyöminen, ei vielä vakuuta. Puolivälierä ehdoton maksimi, mutta "yllätystappion" paikka jo Gilles Simonia vastaan kolmannella kierroksella. Tappio ei yllättäisi.

Viime vuoden tapaan (Jo-Wilfred Tsonga) joku isojen nimien takaa voi jälleen tänä vuonna yllättää, mutta jotenkin on vaikea uskoa uuteen Masters-voittajaan.

Varsinkin kun esimerkiksi Kei Nishikori tarvitsi huoltotoimia jo voitollisessa Washingtonin turnauksessa viime viikolla. Huoltoa tarvitsi myös John Isner, jolla lähtee kahden täyden viikon jälkeen jo kolmas perättäinen turnausviikko liikkeelle. Mies pelaa itsensä näköjään edelleen joka vuosi piippuun jo ennen Masterseja ja varsinkin ennen US Openia.

Nyt siis voisi vihdoin olla esimerkiksi juuri naimisiin menneen Tomas Berdychin vuoro. Mutta kohtalona on honeymoon ja liian kova kaavio, tarkemmin sanottuna juuri Djokovicin muodossa. Kanadan omat pojat Milos Raonicin ja Vasek Pospisilin muodossa eivät hekään vaikuta vielä valmiilta näihin voittoihin, vaikka kotiyleisö miten voittoja toivoisikin.

Näillä siis mennään:

Puolivälierät:
Djokovic vs. Berdych
Pospisil vs. Raonic
Simon vs. Nishikori
Cilic vs. Murray

Välierät:
Djokovic vs. Raonic
Nishikori vs. Murray

Finaali:
Djokovic vs. Murray

Voittaja:
Djokovic.

TennisTV ja MTVSport näyttävät turnausta koko viikon. Pelit alkavat tänään klo 19.30.

Ennakko: Puolivälierät I, Roland Garros 2015

No niin, kvartsiaika on täällä taas! Tässä ennakkoa tiistain pareihin!

Etukäteen oli lähes päivänselvää, että näillä pareilla mennään. Vain Jo-Wilfried Tsonga kiilasi kahdeksan sakkiin kaavailemani Tomas Berdychin sijaan.

Kei Nishikori vs. Jo-Wilfried Tsonga
Ensimmäisenä puolivälieristä pelataan mielestäni puolivälierien selvin kamppailu Nishikorin ja Tsongan välillä.

Tulitusta ja upeaa pallonlyöntiä ei varmastikaan tule puuttumaan, mutta Nishikorin kevätkunto ja ennen kaikkea hyvä terveystilanne pitää ja kisan viimeinen ranskalainen lienee vastaantulija kotiyleisön tuesta huolimatta. Nishikorin sitkeys ja parempi liike riittävät yksinään jo pitkälle, mutta Tsongaa selvästi monipuolisempana ja taitavampana lyöjänä sekä taktikkona ei jää juurikaan epäselvyyttä voittajasta. Tsongalla ei toisin sanoen ole mitään, mihin Nishikori ei löytäisi ratkaisua. Puolustus kestää Tsongan hyökkäystä paremmin ja hyökkäys pesee Tsongan puolustuksen 100-0.

Nishikori jatkaa erin 3-0.

Roger Federer vs. Stan Wawrinka
Kaavailemieni puolivälieräparien toiseksi herkullisin kohtaaminen. On tietenkin monessa mielessä jopa kisan hienoin match-up, mutta asetelmaltaan jää vähän Djokovic vs. Nadalista. Vesi kielellä odotan siis tätäkin kamppailua.

Molemmat sveitsiläiset ovat kruisailleet tähän saakka odotetusti eli vaivattomasti ja vähin vaurioin, joten tankit lienevät molemmilla täynnä. 

Panos on periaatteessa hirmuinen, sillä molemmat tietävät tilanteen ainutlaatuisuuden. Kaavion tämä puoli antaa loistavan mahdollisuuden finaalipaikkaan ja finaalissa mikä tahansa on periaatteessa mahdollista, varsinkin jos ja kun Nadal ei ole entisensä saati edes finaalissa.

Federer harvoin jättää näitä paikkoja käyttämättä, joten uskon, että Federer on lopulta nälkäisempänä vahvempi. Vire ja itseluottamus lienevät aivan tapissa, vaikka Federer tuli- ja ratkaisuvoimassa varsinkin rystypuolelta jää vähän Stanille. Federerin hyökkäysmylly jauhaa nyt hyvin, mutta vauhtisokeuden summittaisine verkolle rynnimisineen pitää pysyä kurissa, sillä Stan voi iskeä mistä tahansa.

Wawrinkan on kuitenkin löydettävä aivan maksimaalinen pelitaso Federerin voittamiseen ja vältyttävä vireen ailahtelulta. Jauhaminen ja pitkät pisteet eivät ole nyt järkevin vaihtoehto, sillä Stanin marginaaleilla sitä peliä on vaikea voittaa.

Federer jatkoon erin 3-1.

Massakausi 2015: Scouting Nadal, osa II (Madrid Masters ja Rooma Masters)

Massakauden kuumin peruna on ollut Rafael Nadalin vire.

Osassa I seurattiin miehen otteita Monte Carlossa. Siellä miehelle irtosi pieniä lupauksia herättänyt semifinaalipaikka, jossa kuitenkin kauden kuningas, Novak Djokovic, oli vähintäänkin kilometrin tai kaksi edellä.

Osa II niputtaa miehen viimeisimmät isot ottelut Madridista sekä Roomasta ennen ensi viikolla alkavaa Roland Garrosia.

Nadal vs. Dimitrov (puolivälierä, Madrid)
Dimitrovia vastaan nähtiin jälleen erittäin varovainen ja edelleen yllättävänkin virheherkkä Nadal.

Silmiinpistävintä oli kuitenkin puutteellinen reagointi hyökkäystilanteissa. Hän ei mennyt lyönteihin samalla intensiteetillä kuin parhaimmillaan ja ajoittain jo Monte Carlossa, vaan jäi jauhamaan taakse, josta hän ei nykyvireellään läpi lyö. Kämmentään hän hakikin väkinäisesti, jolloin tuloksena oli tukku karmeita virheitä, epäpuhtaita osumia tai lyhyeksi jääneitä suutareita, pahimmillaan kaikkia näitä yhdessä lyönnissä. Rystyä tämä painottomuus on vaivannut jo pidempään. Vain Grigor Dimitrovin virhealttiimpi peli ratkaisukohdissa pelasti tällä erää Nadalin.

Nadal vs Berdych (välierä, Madrid)

Nadalin kohdalla käy usein niin, että kun häneltä vähiten mitään odottaa, niin hän iskee voiton tai winnerin periaatteessa kuin "tyhjästä". Niin kävi Berdychiäkin vastaan. Kauden paras ottelu tähän mennessä. Edeltävät ottelut eivät ennakoineet moista näytöstä.

Yön aikana rystyyn oli tullut 2-3 metriä lisää pituutta, osuma oli puhdas kummaltakin puolelta, liike herkkää ja kevyttä ja niin edelleen. Lyömistä leimasi ennen kaikkea rentous, ehkä ensimmäistä kertaa tällä kaudella tässä määrin. Kasvaneesta itseluottamuksesta indikoi selkeimmin pitkin linjaa lähteneet tuliset kämmenet, jotka ovat loistaneet lähinnä poissaolollaan koko massakauden ajan. Toisaalta miestä tuntuu vaivavan lähes krooninen passiivisuus ja virhealttius murtopalloissa, joiden voittaminen on edelleen todella vaikeaa. Yhtä breikkiä kohden vaaditaan valtava määrä mahdollisuuksia, mikä ei tietysti jeesaa vielä tätäkin isommissa otteluissa.

Nadal vs. Murray (finaali, Madrid)

Jälleen hurja aallonpohja. Täydellinen mahalasku. Floppi. Ottelu unohdettavaksi. Kauden parasta seurasi kauden karmein esitys.

Toki Andy pelasi hyvin ja viisaasti, eikä antanut Nadalin esimerkiksi mellestää juuri yhtään kämmenellään, mutta totuuden nimessä kuka tahansa Madridin mallipallotytöistäkin olisi voittanut tämän Nadalin. Virheitä kaikkialta. Aivan kaikkialta. Ei mitään mahdollisuuksia näin huonolla ja ohuella osumalla, lyhyellä pallolla ja virhealttiudella.

Nadal vs. Wawrinka (puolivälierä, Rooma)
Parin peruslanauksen (Ilhan ja Inser) jälkeen vastassa jälleen yksi suurista eli Stanislas Wawrinka, joka niin ikään on hakenut koko kauden parasta virettään.

Kuvaavaa oli, että vaikka Nadalilla oli jo neljä perättäistä eräpalloa ensimmäisen erän tie-breakissä, erävoitto jäi haaveeksi. Wawrinkan kaikki-tai-ei-mitään-peli toimi upeasti ja Nadal jäi passiivisempana ihmettelemään kun pallot viuhuivat ohi Rooman yössä. Karmeimmista virheistä (tyyliin Murray-ottelu) mies oli jo päässyt eroon, mutta edelleen tärkeiden pisteiden voittaminen vaatii jotain extraa. Lähinnä se vaatii sitä rohkeutta, jolla pallot laitetaan poikki tai joilla myllyyn laitetaan lisää kierroksia. Tällä hetkellä nuo kuoliniskut puuttuvat. Wawrinkaa vastaan toinen erä olikin jo yhtä päätyä ja Nadal vaikutti fyysisesti lamaantuneelta ensimmäisen erän tappiosta, joka puolestaan antoi Wawrinkalle itseluottamuksen ja uskon.

***

Jos siis Nadalin tilanteen summaisi tilastotermein, niin voisi sanoa ainakin sen, että vireen vaihteluväli on tällä massakaudella ollut järkyttävän suuri. Trendi on kuitenkin aavistuksen nouseva ja pala palalta asioita on korjattu ja opittu virheistä. Toki muutamia takapakkejakin on otettu, mutta suunta lienee oikea, vaikkakin vauhti on väärä. Yrityksen puutteesta miestä ei voi syyttää, sillä asenne tuntuu olevan kohdillaan, eikä henkistä luovuttamista olla nähty. Varsin tärkeä merkki sekin.

Tähän mennessä nähty ei tule kuitenkaan riittämään Garrosin mestaruuteen tänä vuonna. Laskeneesta sijoituksesta johtuen aikaa tosihetkeen on enää 3-4 "treeniottelun" verran. Paras viidestä -ottelut pelastavat vähän, mutta eivät kaikkea.

Ennakko: Miami 2015

Indian Wells meni ja Miami tuli. Tässä ennakko!

Palataan kuitenkin vielä IW:n finaaliin. Täysin suvereenilta lähes kaksi erää vaikuttanut Novak Djokovic suli käsittämättömästi ottelun toisen erän ratkaisuhetkillä. En ihan hetkeen muista nähneeni häneltä, saati keneltäkään muulta kolmea tuplaa tie-breakissä. Varsinkin 5-4 tie-break-johdon kuihtuminen Roger Federerin eräpalloon kahdella perättäisellä tuplalla oli melkoinen tukotus. Eikä otteen lähes totaalinen kirpoaminen täydestä kontrollista 6-3, 4-2-tilanteessakaan ihan jokakertaista ole. Vielä kolmannessakin erässä salamannopea 2-0-johto vaihtui 2-2:een, jonka jälkeen mies pelasi äkkiarvaamatta jälleen yhtä tylysti kuin ensimmäisessä erässä.

Kummallista vuoristorataa siis Djokoviciltä, joten ei kai hänkään lopulta mikään yli-ihminen ole. Tätä tennis tietysti joskus on ja toisaalta onkin huojentavaa nähdä, että myös isot nimet tukkoilevat joskus näin.

Mutta sitten jo Miamiin.

Tukkoilustaan huolimatta Djokovic on ehdottamasti suosikki numero yksi myös Miamissa. Finaalin paras peli oli sen luokan näytöstä miehen nykykunnosta, ettei sille voi kukaan mitään, ellei mies romahda jotenkin henkisesti. Sekin vaatisi usemman tai ainakin pidemmän notkahduksen kuin Indian Wellsissä.

Federer jäi suunnitellusti Miamista pois, joten kakkossijoitetuksi nousee Indian Wellsissä omien sanojensa mukaan kuulemma "työtapaturman" Milos Raonicille kokenut Rafael Nadal. Niin tai näin, miehen peli menee pikkuhiljaa eteenpäin ja se tekee sitä myös kirjaimellisesti, sillä rohkeutta lyödä rennommin, eteenpäin lyöntiä vieden, on jo havaittavissa. Energiat eivät siis katoa taivasta kohti enää niin pahasti.

Mediassa on jo raportoitu Nadalin pyöräyttäneen toissapäivänä nilkkansa, mutta nähtäväksi jää onko sillä jälleen kerran vain paineita pienentävä vaikutus vai ottaako miehen viime viikkoina parantunut liike oikeasti taka-askeleita Miamin auringossa.

Miamin olosuhteet ovat tällä tietoa raskaat, niin kostean ja kuuman kelin kuin Indian Wellsiäkin hitaampien kenttien ansiosta. Tämä pelaa osittain Nadalin pussiin, kuten myös se, ettei mies pelannut itseään Kalifornian kuumuudessa uuvuksiin tippumalla jo kvartseissa. Isot pojat rankingin ja koon perusteella saattavat hyytyä yllättävästi näissä oloissa, kun kolmas perättäinen viikko pelejä pyörähtää kuumassa käyntiin.

Jos ihan rehellisiä ollaan, niin kyllä ne suosikit taitavat olla tuossa. Kuten Indian Wellsissä nähtiin, Andy Murray ei voita Djokoviciä todennäköisesti enää koskaan. No, ehkä joskus, mutta ei nykykunnossaan. Serbi on lopulta joka osa-alueella aina vähän parempi ja samankaltaiseen peliin perustuvassa pelitavassa Andy jää valitettavasti pikkuveljen asemaan. Liian tiukkaa tehnee jo semissä Nadalin kanssa.

Uuden sukupolven potentiaalisin peluri Miamissa lienee Kei Nishikori, joka sitkeydellään, pelillään ja hyvällä kaaviolla on melko helposti kvartseissa ja todennäköisesti jopa semeissä testaamassa Djokovicin kuntoa ja motivaatiota.

IW-semifinalisti Milos Raonicin uskon hyytyvän tällä kertaa viimeistään kvartseissa. Iso mies ja hitaat sekä kuumat olosuhteet on monesti liian vaikea yhtälö. Sama koskee Berdychiä.

Juan Martin del Potron (ATP-616) paluu kaksinpeleihin tuo oman mausteensa turnaukseen, joten jäädäänpä odotttelemaan miten käy Miamissa.

Puolivälierät:
Djokovic vs. Ferrer
Nishikori vs. Dimitrov
Murray vs. Wawrinka
Nadal vs. Berdych

Välierät:
Djokovic vs. Nishikori
Nadal vs. Murray

Finaali:
Djokovic vs. Nadal

Voittaja:
Djokovic.

TOP5: Uhrit, Australian Open 2015

Välillä tulee turpaan niin kentällä kuin peilin edessä. Australian Open 2015 uhrit TOP5:

1) Roger Federer
Tappio jo ensimmäisellä viikolla suuren suurten odotusten sijaan.

Jäärä.

"I wish I could have won the first set; then things would have been different. But I definitely wanted to go into the match, play aggressive, play the right way, play on my terms, but it was just hard to do."

Niinpä. A-peli on meistä kaikista kivaa. Aina. Mutta joskus B-peli tai jopa C-peli voisi olla voiton kannalta hyödyllinen. Kysytään vaikka Djokovicilta.

Ei lähde.

2) Rafael Nadal
Ei ollut niitä suuria odotuksia, mutta eipä se lopulta lähtenytkään. Moni pohtii jo, lähteekö enää koskaan. Oman arvioni annan Ranskan jälkeen. Aikaa on, mutta onko uskoa? Entä terveyttä? Kämmen lopulta kaikki kaikessa.

3) Thanasi Kokkinakis
Muodin uhri numero 1. Ne shortsit. Eijjjum...uta. I rest my case. Onneksi peli alkaa olla kohdillaan.

You cannot be serious!

4) Tomas Berdych
Muodin uhri numero 2. Same old, same old. Miten asiallisen paidan löytäminen on joka vuosi niin vaikeaa?

5) Maria Sharapova
Nyt siis jo 16 kertaa peräkkäin pataan Serenalta. Aina tulee kuitenkin seuraava kerta. Onneksi tai valitettavasti.

(Kuvat: EurosportPlayer-ruuttukaappauksia.)

Ennakko: Novak Djokovic vs. Andy Murray, Australian Open 2015 finaali

Australian Open 2015 huipentuu miesten finaaliin, joka pelataan sunnuntaina klo 10.30 alkaen ja jossa kohtaavat Novak Djokovic ja Andy Murray.

Ei ole yllätys, että finaalissa pelaa Djokovic, mutta ainakin itselleni Andyn esiintyminen samaisessa finaalissa kieltämättä on. Ennen turnausta eikä oikein turnauksen alkuvaiheessakaan ei suurta luottoa Andyn peliin ollut. Mutta siinä vaiheessa kun suurimmat uhkat Federerin ja Nadalin johdolla kaavion alaosassa tippuivat yksi kerrallaan pois, niin kaavio kohti finaalia oli auennut melko mukavaksi.

Murrayn edellinen ottelu Tomas Berdychiä vastaan oli toki yllättävänkin tiukka taisto mentaalisesti, kun pitkäaikainen ex-valmentaja istui tshekkiläisen boxissa, mutta hienosti Murray on nämä vaarallisimmat haastajat pelillisestikin selvittänyt.

Finaalissa haaste on kuitenkin ultimaattinen. Djokovic on luonnollisesti suuri ennakkosuosikki, mutta ei hän vieläkään mitään yliluonnollista peliä ole pelannut ja Stanislas Wawrinkaa vastaan hän oli ajoittain yllättävänkin virhealtis sekä varsin passiivinen. Toki Djokovic tekee voittamisensa tarvittaessa erittäin vaikeaksi olemalla äärettömän varma ja seinämäinen, mutta vastaavasti Murrayn varmuus ei jää paljon jälkeen ja on tällä hetkellä tasolla, jota Djokovickään ei ole vielä tässä turnauksessa kohdannut.

Djokovicin onkin nyt pakko avata omaa peliään semifinaalin verrattuna ja se voi olla jotain mihin aggressiivinen versio Murraystä voisi iskeä hyvinkin vastaan.

Siinä mielessä kattaus onkin varsin mielenkiintoinen, että omimmilla peleillään, vahva puolustus ja vastaiskut, molemmat finalisteista joutuisivat nyt jossain määrin "ylitöihin", sillä se tulisi lopulta olemaan se raskain tie mestaruuteen kummallekin. Tässä pelissä Djokovic olisi parempana tietysti vahvempi, joten varsinkin Murrayn tulisi keksiä nyt jotain spesiaalia huomista varten.

Se jokin, mikä voisi toimia, on aggressiivinen lämäily jauhamisen jatkoksi, jonka Murray periaatteessa osaa, mutta aivan liian harvoin käyttää. Sitä nähdään yleensä vasta silloin kun Murray on joko äärimmäisen ärsyyntynyt tai loukkaantunut. Juuri Berdychiä vastaan nähtiin paikoitellen hurjaakin lyömistä kun pelaajien välinen jännite oli äärimmillään.

Lämäily ei saa kuitenkaan mennä roiskimiseksi, sillä kyttäilemällä vastustajan virhettä Djokovic vie voiton näytöstyyliin. Murrayn täytyykin olla erittäin kärsivällinen ja huolellinen iskupaikan suhteen. Rakentaa pisteitä tarvittaessa pitkään ja hartaasti, mutta ottaa koko ajan liika aika Djokoviciltä pois ja liikuttaa tätä valtavia määriä kääntämällä niin kämmeneltä kuin rystyltäkin terävästi ja matalasti pitkin linjaa. Andyn terävät ja matalat rystyalakierteet esimerkiksi Djokovicin kämmenelle linjaan avaisivat hyökkäyspaikkoja varmasti.

Mentaalisesti tämänkaltainen peli on kuitenkin todella rankkaa, sillä hyvistäkin hyökkäysasemista Djokovicia vastaan joutuu usein puolustajaksi ja pisteen häviäjäksi, mutta näiden nollaamisen ja oman pään pitämisen täytyy pysyä fokuksessa koko ajan. Murraymaista turhautumista omien maidensa myynnistä ei saa nyt tulla.

Luulisin, että suurimmat voittopaineet nahoissaan kokee tällä hetkellä Djokovic. Andyn viime vuosi oli sanalla sanoen niin surkea, että kaikki tämä on jokseenkin kotiin päin. Djokovicin mahdolliseen hermoiluun on Murrayn iskettävä heti kiinni ja otettava serbiltä tila ja aika pois ja ajettava tämä entistä kovempaan ahdinkoon.

Uskon, että näemme viisi erää. Jos tulee fysiikkakisa, Djokovic vie erin 3-2, mutta jos Andy on tarpeeksi aggressiivinen, hän vie 3-2. Helposti tämä tietysti fysiikan tunneiksi näiden herrojen kanssa menee...

Ennakko: Andy Murray vs. Tomas Berdych, Australian Open 2015 semifinaali

Tässä vaiheessa jätetään barometrit taakse ja arvoidaan jäljellä olevat sankarit jäljellä olevien matsien omissa ennakoissa.

Torstaiaamuna pelataan ensimmäinen välierä miesten kaaviossa ja siinä kohtaavat siis Andy Murray ja Tomas Berdych.

Tosiaan, Tomas Berdych. Mitä voin sanoa? Ainakin olin pahasti väärässä viimeisimmässä barometrissä. Tosin hän yllätti todennäköisesti kaikki muutkin. Nadal-voitto lähenteli juurikin sitä kuuluisaa raiskausta. Lisäksi, kun on ottanut 17 kertaa peräkkäin joltakin turpaan, on todella kova temppu katkaista moinen kierre, vaikka toinen olisikin kaukana parhaastaan. Siitä ehdottomasti hurja hatunnosto Berdyhille.

Täysin toinen asia on, onko hänessä ainesta turnauksen voittajaksi.

Itse en siihen usko. En millään näe hänen päänsä riittävän vieläkään suurvoittoihin saakka. Olisi ollut jopa mielenkiintoista nähdä, miten puolivälierässä olisi käynyt jos Nadal olisi pystynyt kolmannen erän nappaamaan, sillä melko tiukalle ratkaisu lopulta meni, vaikka vireellä oli välimatkaa valovuosi.

Peli on aina ollut Berdychillä isoa ja kaunistakin, mutta tasaisuus ja pää eivät vain ole riittäneet. Nyt jäljellä on pelillisesti ja henkisesti niin kova nippu (Murray, Djokovic/Wawrinka), että pelkään pahoin Berdychin jäävän jo tälle pysäkille. Siitäkin huolimatta, että mies pelaa parasta tennistään uuden valmennustiimin ja tuoreen kihlauksen kera.

Mielenkiintoiseksi semifinaalin tekeekin myös se, että tshekkiläisen valmennustiimissä on nyt juuri Andy Murrayn entistä, vielä viime kaudella ollutta, tiimiä. Pieni, mutta herkullinen yksityiskohta otteluun. Miten tämä näkyy Tomasin pelissä huomenna?

Vaikka olenkin Andyn "antitenniksestä" purnannut, niin mies on jälleen Grand Slamin semifinaalissa, joten ihan kauheasti miestä en voi enää nollata tai mollata. Viime syksyn jälkeen en enää uskonut mieheen juuri yhtään. Niin passiivinen ja haluton mies oli. Samaa pallon perässä juoksemista oli nähtävissä vielä jopa Australiassa, mutta Kyrgios-voitossa oli jo paljon hyvää tekemistä ja mies on ehdottomasti nousemassa vanhalle tasolleen kunhan vain aktiivinen tekeminen säilyy. Pelkällä juoksemisella ei enää pärjää ja hyvä niin.

Huomisessa semifinaalissa minun papereissani onkin vain yksi suosikki. Andy Murray. En luota Berdychin henkisiin ominaisuuksiin Grand Slam-semissä, jossa vastaan tulee vielä näin sitkeä, mutta samalla myös terävä Murray.

Berdych saattaa pommittaa onnistuneesti erän tai kaksi, mutta Andyn tämänhetkinen vire vaatii niin paljon enemmän kuin Nadalia vastaan, joten kolme voittoerää tuntuu suorastaan utopialta. Andyn vastaiskut ovat varmassa kunnossa ja osaapa hänkin halutessaan aggressiivinen olla. Paljon vietti nimittäin Andykin aikaa takarajan päällä.

Tulittajalta vaadittaisiin nyt täydellistä päivää, jotta seinä kaatuu. Sitä ei tule, joten Murray finaaliin 3-1.

Voittajabarometri Australian Open 2015, osa IV

Ennen puolivälieriä vielä barometri.

1) Novak Djokovic ****+

Alkaa olla tylyimmillän. Numerot ja ottelut pysyvät näennäisesti tasaisina, mutta todellisuudessa haastajien matkaa voittoon on noin valovuosi. Testit alkavat kuitenkin nyt, jolloin myös todellinen piikkitaso paljastuu peruslanauksen takaa.

2) Stanislas Wawrinka ****-

Vähän virheherkkää, mutta voittajan itseluottamuksella on hurja vaikutus. Tietää pystyvänsä voittamaan kaikki ja se näkyy tekemiseasä. Mielenkiintoinen ottelu tulossa iskussa olevan Kei Nishikorin kanssa.

3) Rafael Nadal ****-

Paransi jälleen hurjasti osakkeitaan. Yllättävänkin hyvä kesytys Kevin Andersonille, joka olisi tykityksellään voinut olla erittäin hankala vastus Rafalle. On pelaamassa itseään vaaralliseen iskuun. Berdych tulee olemaan vielä välipala. Samoin Andy "antitennis" Murray. Pääruokaa vasta finaalissa.