torstai 26. syyskuuta 2019

Onnistuuko Andy Murrayn paluu?

Andy Murray on tekemässä paluuta ATP-kiertueelle, mutta miten projekti etenee ja onko sillä mitään toivoa onnistumisesta? Tämä on se kysymys, jota moni tai ainakin osa meistä pohtii.

Olen nähnyt Murrayn otteita nyt sieltä täältä ja täytyy valitettavasti todeta, että tulosten ohella myöskään peliotteet eivät vakuuta. Ei millään tasolla ja tämä on se armottomin merkki, miksi Andyn paluu on tällä tekemisellä lähes tuhoontuomittu. Tekeminen on monella tasolla vain varjoja siitä, mitä Murrayn peli parhaimmillaan on ollut.

Kun hänen suurimmasta syömähampaastaan, hurjasta fysiikasta, otetaan lonkkaleikkauksenkin vuoksi muutamia prosentteja pois, niin pelin taso laskeekin jo useita prosentteja enemmän. Mieleen tuleekin lainaus lätkän puolelta, jossa tokaistiin muistaakseni jotain seuraavanlaista: 98% keskittyminen tuo 50% suorituksen. Murrayn kohdalla 98% fysiikka tuo 50% suorituksen.

En oikein tiedä mitä Murrayn paluulta odotin, mutta olisin toivonut Murrayn tulevan takaisin uutena versiona itsestään. Aivan samoin kuin Rafael Nadal, Roger Federer ja jopa Novak Djokovic ovat iän myötä ja osin pakotetustikin kehittäneet peliään, niin samaa olisi toivonut Murrayltä. En kuitenkaan näe minkäänlaista lisäystä vaikkapa aggressiivisuudessa, vaan peli nojaa hyvin paljon siihen samaan jauhamiseen, mitä olemme passiivisimmassa Murray-hahmossa hänen uransa aikana nähneet.

Miksi ylipäätään tulla kehiin takaisin samoin asein kuin aiemmin, mutta vain fyysisesti rajoitetumpana versiona? Tämä tie kuljettiin mielestäni jo loppuun ja sen päässä oli uran loppuminen ennenaikaisesti fysiikan pettämiseen. Ymmärrän kyllä rakkauden lajiin ja niin edelleen, mutta tuskin piirisarjat ovat niitä ympyröitä, joissa kolminkertainen Grand Slam-mestari haluaa pyöriä.

Mitä sitten pitäisi tehdä vai onko tässä minkäänlaista toivoa? Jos paikat eivät anna myöten, niin kehäraakiksi Murray tuskin tosiaan lähtee. Pelillisesti kaikki paukut tulisi nyt loppu-uran aikana käyttää modernin tenniksen mukaisten aseiden hiomiseen. Syöttö-kämmenyhdistelmien kehittämiseen ja hurjaan aggressiivisuuden lisäämiseen. Hän osaa sen pelin kyllä, mutta riskitasot ovat ainakin vielä liian kovat. Voi hyvinkin olla, että vielä itseluottamus ei aivan mahdollista tätä, mutta toisaalta mitä hänellä on hävittävää?

Nyt ei voi pelata varman päälle, nyt on otettava riskejä. Kaikki tai ei mitään.

perjantai 20. syyskuuta 2019

Kiitos Suomi! (Jälkipelit: Suomi vs. Itävalta, Davis Cup 2019)

Huh huh. Viisi päivää kulunut Suomen ja Itävallan välisestä Davis Cup-ottelusta, joten ehkä nyt alkaa vihdoin olla oikea hetki jälkipeleille, kun suurimmat tunteet alkavat olla hallinnassa.

Suomen jengi tarjosi unohtumattoman taistelun ja tunnelman Espoon Metro Areenalla ja kiitos siitä kuuluu upeasti venyneille pelaajillemme! Kiitos.

Jos mahdollista, niin vielä isompi kiitos kuuluu kotimaiselle ja piskuiselle Itävallan kannattajajoukolle, joka rakensi jäähalliin aivan mielettömän ja jopa karnevaalimaisen tunnelman. Kiitos jengi!

On helppo sanoa, ettei tällaista menoa ole suomalaisessa tenniskatsomossa nähty koskaan aiemmin. Oli meteliä, kannustusta, aaltoja, riemua, surua ja lopulta pettymystäkin. Hurjimman draaman aineksia riitti kerrakseen.

Upea draaman kaari ottelussa kieltämättä olikin. Ensimmäisen päivän tasatilanne oli odotettu ja se lopulta saatiin. Elintärkeän nelinpelin häviäminen sai meistä monet epäilemään voittoa, kun seuraavan ottelun ratkaisijaksi povattiin automaattisesti maailmanlistan vitosta, Dominic Thiemiä. Emilin yllätysvoitto käänsi kuitenkin jälleen kelkan meidän suuntaamme ja Harrin viedessä vielä ratkaisevan ottelun ensimmäisen erän varsin nätisti, alkoi mielessä pyörimään jo mahdollinen voitto. Sen jälkeenkin peli kääntyi vielä yhden, kaksi tai kolmekin kertaa hieman laskutavasta riippuen, mutta lopulta Itävalta nappasi voiton. Voiton, joka oli niin lähellä tulla meillekin, mutta ei. Ei vielä. Meidän aikamme tulee kuitenkin vielä ja se tulee pian.

Siitä huolimatta oli suorastaan tuskaista seurata Harrin harmitusta ratkaisevan ottelun jälkeen. Mies itki vuolaasti matkallaan pukuhuoneeseen. Hän oli ratkaisevalta tuntuneen käänteen jälkeen taistellut itsensä vielä parikin kertaa takaisin otteluun, eikä ottelun ratkaisu olisi juurikaan voinut olla pienemmästä kiinni. Nyt kävi näin, mutta se mistä Harri ja me kaikki voimme olla ylpeitä, oli se positiivinen peli-ilme ja raivoisa taistelu, mitä Harri omassa ottelussaan esitti. Mitään kiveä ei jäänyt kääntämättä, eikä jäljelle jäänyt mitään, mitä Harri ei olisi itsestään kentällä antanut. Taistelua viimeiseen saakka, eikä siitä voi kukaan olla pitämättä.

Samaa voidaan sanoa kaikista pelaajistamme. Patrik, Henkka ja Emil pelasivat kukin upealla tasolla ja osittain jopa sen yläpuolella.

On kuitenkin pakko nostaa viikonlopun tähtihetkiksi Emilin otteet. Voitot olivat upeita ja varsinkin Thiemin kaataminen oli yksi viikonlopun tennispommeja koko maailmassa. Nopean kentän ja kotiyleisön avulla Emilin itseluottamus kasvoi piste pisteeltä ja samaa tahtia hän murensi Thiemin peliä. Pelitaktiikka oli täysin oikea ja Thiemin kiire oli Emilin painavien lyöntien johdosta nähtävissä. Thiem ei kaatunut huonoon päiväänsä, vaan siihen, että Emil teki hänen päivästään huonon olemalla hyvin aggressiivinen ja pitämällä pallossa vauhtia, suoruutta ja mataluutta, ettei itävaltalainen pääse pommittamaan vahvoja peruslyöntejään.

Thiem kättelee Emilin.
Vaikka Emilin oma peli ja strategia toimi ja sillä saatiin vastustajan peli sekaisin, on voitto ja sen tekeminen silti täysin käsittämätön suoritus. Tenniksessä et vaan voi kruisailla maaliin hyvän alun siivittämänä. Et varsinkaan ranking-vitosta vastaan. On pakko tehdä se voitto itse. Ottamalla murtopallot, pitämällä geimipallot, ottamalla eräpallot ja voittamalla matsipallon. Tuo vaatiin usein niin paljon mentaalista voimaa, ettei sitä monelta tuon tason staraa vastaan löydy. Emililtä löytyi ja hurjan hienon pelin ohella, voimme ihailla vähintään yhtä paljon nuoren miehen kypsyyttä ja päätä. Se oli näytös Emilin potentiaalista. Monelle katsomossa se oli ensi-ilta, mutta jatkoa on luvassa. Tällä menolla saamme ATP-tason kaksinpelaajan jo ensi vuonna.

Itse tapahtuma ylitti pelien ohella kaikki odotukseni. Tennisliitto oli masinoinut käytännössä tapahtuman niin upeasti ja riittävin miehityksen, ettei edes varashälyttimellään tukkoillut näyttely-Porsche voinut sitä pilata. Oli upeaa olla todistamassa tätä. Suomalaisen tennistapahtuman uusi standardi on nyt nähty. Tätä lisää.

Areenan lumoa ja sähköä ennen ratkaisevia otteluita.

perjantai 13. syyskuuta 2019

Näin kaatuu Itävalta! (Ennakko: Suomi vs. Itävalta, Davis Cup 2019)

Suomalaisittainkin huima Davis Cup-viikonloppu alkaa nyt! On siis aika ennakon!

Suomi lähtee otteluun ehkä hienoisena altavastaajana, mutta Davis Cupille tyypillisen kotiyleisön hurmoksen ja ultranopean alustan ansiosta puntit tasoittuvat rajusti. Perjantaina ja lauantaina on siis lupa tuulettaa rajusti Suomen puolesta, joten kaikki paikalle tulijat: pidetään ääntä!!! KAMOON, AJA SITÄ PALLOA! 

Mutta ennakkoon. 

Kummatkin joukkueet ovat liikkeellä lähes parhailla joukkueillaan. Itävallan jengiä tähdittävät tietysti Dominic Thiem (ATP-5) sekä US Openissa viime viikolla puolivälieriin itsensä pelannut neluripari Jurgen Melzer (4p. ATP-36) ja Oliver Marach (4p. ATP-12). Heidän lisäkseen joukkueen pelaavaan kokoonpanoon kuuluu Dennis Novak (ATP-122).

Suomen jengissä pelaavat tulikuuma Emil Ruusuvuori (ATP-163), Patrik Niklas-Salminen (ATP-551) sekä nelurikuninkaat Henri Kontinen (4p. ATP-26) ja Harri Heliövaara (4p. ATP-147). Lisäksi joukkueeseen on nimetty Eero Vasa (ATP-1242) ja kapteeninahan meillä on Jarkko Nieminen, jonka vasurilla.com-haastattelun voit lukea muuten tästä.

Tosiaan, vähemmän yllättäen Espoon Metro Areenalle ei rakennettu tätä viikonloppua varten sisämassaa, sillä viikonlopun ehdottomasta superstarasta, Dominic Thiemistä, on povattu Rafael Nadalin manttelinperijää massakuninkaana, kunhan valta vain joskus vaihtuisi. Vaikka hänen murtamisensa nopealla kentällä viikonlopun aikana olisi huima juttu, ehkä jopa yksi kauden tennispommeista, niin mahdotonta se ei tietenkään ole.

Kaksinkertainen Roland Garros -finalisti ei nimittäin ole esiintynyt kovinkaan vakuuttavasti nopeammilla kentillä, kuten vaikkapa Wimbledonissa, jossa pallo liukuu ja pysyy lähtökohtaisesti melko matalana, varsinkin jos lyönnin takana on suoruutta ja voimaa, minkä suomalaiset kyllä osaavat järjestään kaikki. Tämä tekee hurjaa yläkierrettä moukaroivan Thiemin pelistä lähtökohtaisesti paljon normaalia hankalampaa. Hän ei myöskään ehdi ladata palloihin samaan tapaan nyt vauhtia ja kierrettä kuin vaikkapa hitailla kovilla kentillä, massasta puhumattakaan. Lisäksi Thiemin pelikunto on arvoitus. Hänen US Openinsa meni mönkään sairastelujen vuoksi, joten pahimmassa (tai meille parhaimmassa) tapauksessa Thiem saattaa olla vielä hieman ruosteinen. 

Toki on selvää, että Thiemin otteluille Suomen on budjetoitava 1-2 tappiota. Siksi meidän onkin iskettävä Itävallan kakkospelaajaan ja neluripariin. Ne ottelut meidän vain täytyy voittaa ja siihen meillä on loistavat saumat!

Näin siis kaatuu Itävalta:

Patrik Niklas-Salminen vs. Dominic Thiem
Patti ottaa kaikki mahdolliset riskit käyttöönsä ja vaikka välillä menee vähän yli, niin hän saa horjutettua hieman Thiemin uskoa. Itävaltalainen tulee muutenkin kyttäilemään ottelun alun suomalaisen virheitä toivoen, joten siihen on hyvä iskeä. Kun Patti ajaa palloa hurmiossa, niin ensimmäinen erä on äärimmäisen tiukka ja Thiem hoitaa sen vain vaivoin. Toinen erä on hieman selvempi ja Thiem voittaa odotetusti 2-0. 

Itävalta siirtyy 1-0-johtoon.

Emil Ruusuvuori vs. Dennis Novak
Viikonlopun ensimmäinen avainottelu meille. Emilin aggressiivisuus ja tämä alusta ovat kuitenkin viikonlopun osuvin kombinaatio Suomen neluriparin ohella. Emil vie peliä ennakkoluulottomasti ja ottaa lähes rutiinimaisen voiton painavalla pelillään. Novak on ottelun jälkeen sen verran lyöty mies, että lauantaille on Itävallan kapteenin, Stefan Koubekin, mietittävä uskaltaako tätä päästää ratkaisevaan kaksinpeliin. 

Tässä vaiheessa tilanne siis tasan 1-1.

Henri Kontinen&Harri Heliövaara vs. Jurgen Melzer vs. Oliver Marach
Viikonlopun avainotteluita. Tämä meidän täytyy hoitaa. Nopealla alustalla olemme kuitenkin enemmän kotonamme ja kotiyleisön huuma piinaa itävaltalaisia. Paineet käyvät liian koviksi tälle tähtiparille ja Suomi vie ottelun erin 2-1 ja samoin lukemin johtaa Suomi ennen kaksinpelejä.

Emil Ruusuvuori vs. Dominic Thiem
Viikonlopun odotetuin kamppailu. Tähän Emilin on helppo lähteä rakentamaan omaa peliään, sillä Thiem ei ole alustan kanssa vieläkään sinut, mikä saakin Thiemin esittämään vain parasta puolustuspeliään ja valitettavasti se saattaa olla vielä liian kova pala purtavaksi. Emilin positiivinen peli-ilme ja aggressiivinen peli vie kuitenkin lähelle erävoittoja, mutta se miesten välinen 160 rankingin ero on Emilille sittenkin vielä liikaa. Tämä voi kuitenkin olla se yllätyksen paikkakin ja kun tässä vaiheessa itävaltalaisten on pakko voittaa, niin paineet voivat olla yllättävän kovatkin Thiemin päädyssä. Ehkä Thiem kuitenkin tämän vie. 

Tilanne 2-2.

Patrik Niklas-Salminen vs. Dennis Novak
Todennäköisesti koko kohtaamisen ratkaisuottelu ja siis viikonlopun aivan ehdottomia avainotteluita tämäkin. Patti saa huiman kotiyleisön edessä kaivettua itsestään kaiken irti ja on todennäköisesti aivan tulessa ottelussa. Hyvä syöttäminen ja loistava kakkoslyönti petaavat paikkoja ja asetelmia voittoon saakka, eikä Novak saa juonesta riittävästi missään vaiheessa kiinni. 

Eli näin! Suomelle 3-2-voitto ja maailmanlohkon karsinnat kutsuvat!!!

No mutta, oli värikynää tai ei, niin huima viikonloppu tulossa! Tulkaahan kaikki paikalle! Toki myös YLE näyttää ottelut suorana ja Areenassa, joten hurja on hype nyt joka puolella, mutta tennis on ehdottomasti parasta paikan päällä!

Itse olen positioinut itseni muuten Tennisliiton some-rinkiin, joten ottakaapa Tennisliiton viestimet somen puolella (tästä näin: TwitterFacebookInstagram) haltuun viimeistään nyt! Hurjaa settiä luvassa! 

keskiviikko 11. syyskuuta 2019

Jälkipelit: US Open 2019

Kahden viikon upeiden pelien jälkeen on aika pohtia, mitä tämänvuotisesta US Openista jäi lopulta käteen.

Aloitetaan finaalista, jonka lopputulema ei ottelu- tai edes turnausennakkojeni mukaan ollut varsinaisesti yllätys, mutta tapa, jolla Rafael Nadalin voitto lopulta tuli tai oli jäädä jopa tulematta, oli tietysti aikamoinen yllätys.

Kukaan ei varmastikaan uskonut Daniil Medvedevin nousevan kahden erän ja yhden breikin takaa enää mihinkään, mutta uskomattoman varmalla pelillä, upealla taistelulla ja painavalla hyökkäämisellään venäläinen kampesi itsensä väkisin vielä mukaan otteluun. Erätilanteessa 2-2 näytti jo hetken siltä, että Medvedev olisi jopa voittamassa ottelua, kunnes taas ja jälleen kerran Nadal näytti eläimellisen taistelijansa itsestään ja sen, ettei peli ole hänen kohdallaan koskaan ohi ennen kuin se oikeasti sitä on. Hän oli valmis juoksemaan vaikka kuuhun viidennessä erässä.

Edeltävissä erissä hän oli yrittänyt pelata hyvinkin aggressiivista peliä, mutta Medvedevin hurja puolustus sai espanjalaisen ajoittain epäröimään ja välillä jopa epäuskon partaalle. Tällöin hänen lyöntinsä jäivät aivan liiaksi pelkän käden tuottaman voiman ja kierteen varaan ja näin ollen hyvinkin lyhyiksi hädin tuskin syöttöruudun takarajan tuntumaan. Nadal ei missään vaiheessa tuntenut päässeensä venäläiseltä niin paljoa karkuun, että peli olisi täysin rentoutunut ja että hän olisi jatkuvasti iskenyt ikään kuin kaikilla sylintereillä, jossa lyönnin hurja jalkatyö olisi siivittänyt koko kineettistä lyöntiketjua optimaalisen rennosti voimaa tuottaen jaloista lantioon, sieltä hartiarotaatiolla lopulta käteen saakka.

Medvedevillä onkin käsittämätön kyky saada pelattua itseään vastustajan korvien väliin. Hänellä on, kuten sanottua, hurja puolustus, lähes maagiset kädet ja erittäin letkeät sekä tehokkaat peruslyönnit, joilla paine pysyy usein vastustajan päädyssä. Rystyn suoruus ja monipuoliset suunnat tylsyttivät Nadalin peruspelaamisen kaavaa aivan samoin kuin vaikkapa Novak Djokovicin hurjat tai Roger Federerin viime vuosien rystyt tai vaikkapa monien vasurien kämmenet, jotka ovat siis Nadalin kämmentä vastassa.

Finaali ja aivan erityisesti sen mieletön loppu osoitti kuitenkin monta asiaa.

Daniil Medvedev ei pelkää ketään. Ei nyt, eikä varmasti jatkossakaan. Nadal ei vielä aivan kaatunut, mutta kaukana se päivä ei ole. Djokovic on jo kaatunut ja tämä, jos mikä, antoi mielettömän boostin jatkoa varten.

Turnauksen aiemmista törttöilyistä huolimatta, Medvedev oppi varmasti paljon. Hän kasvoi mielestäni tämän turnauksen aikana pojasta mieheksi ja väittäisin, että kovin kaukana ensimmäinen Grand Slam-voitto ei voi olla. Peli oli jäätävän hyvää ja turnauksessa hän teki juuri sen, mitä häneltä voitiin odottaakin. Hän kesti sekä suosikin että haastajan paineita, eikä pelin taso juuri heilunut itse asiassa koko turnauksen aikana. Häneltä voidaan odottaa vaikka mitä jo lähikuukausina.

Nadal puolestaan osoitti olevansa edelleen tiukasti kiinni Grand Slam-kuvioissa myös massan ulkopuolella, vaikka häneltä finaalissa hieman odottamattomia jäätymisiä nähtiinkin. Tahto vei kuitenkin viivan yli ja vieläpä harvinaisen selvästi nähdyistä paineista huolimatta. On jossain määrin jopa lohdullista, että sekä Wimbledonin että nyt US Openin finaaleissa on nähty hyvin ne menestyspaineet, joita isoimmatkin nimet kokevat.

Nadalin vuosikymmenen neljäs ja samalla viimeinen US Open-mestaruus kruunaa 2010-luvun, joka jää väkisinkin big threen viimeiseksi vuosikymmeneksi vallassa. Voisiko jo ensi vuosi olla uuden sukupolven?

Se on kieltämättä herkullinen kysymys. Tämä vuosi, Nadalin ja Djokovicin jakaessa Grand Slamit, voisi ja saisi periaatteessa olla kyllä jonkinlainen huipennus. Nuoret saavuttavat väkisinkin kärkikolmikkoa ja nyt kun jopa Federer että myös Djokovic kärsivät vammoista, lienee vain ajan kysymys, milloin on taas Nadalin vuoro.

Siihen nuorten olisi jo pakko iskeä. Toki tennikselle ja aivan erityisesti sen uskottavuudelle olisi suuri voitto, jos ja toivottavasti kun nuoret pakottaisivat omilla voitoillaan nämä superstarat eläkkeelle. Se hetki on kuitenkin taas yhden Grand Slamin lähempänä. 

sunnuntai 8. syyskuuta 2019

Ennakko: Finaali Rafael Nadal vs. Daniil Medvedev, US Open 2019

Yksi ottelu jäljellä! Finaali!

Voidaan varmasti sanoa, että finaalissa kohtaavat turnauksen ja kovien kenttien (syys)kauden kaksi kuuminta pelaajaa. Kummatkin ovat olleet niin US Openissa kuin sitä edeltäneissä turnauksissa hurjassa vireessä ja ovat käytännössä jakaneet turnausvoitot keskenään. Sunnuntai-iltana ratkeaa kuitenkin lopullinen kuninkuus Pohjois-Amerikan kiertueen osalta.

Hienoisena ennakkosuosikkina otteluun lähtee mielestäni Rafael Nadal, joka hakee jo neljättä US Open- ja 19. Grand Slam-mestaruutta. Vastaavasti Daniil Medvedev hakee vasta ensimmäistä mestaruuttaan Grand Slam-tasolla. Tämän asetelman puolesta Nadal lienee enemmän kotonaan, mutta toki hänelle ylimääräistä painetta luo mahdollisuus päästä Grand Slam-mestaruuksissa lähemmäs Roger Federeriä ja itse asiassa lähemmäksi kuin koskaan ennen, vain yhden mestaruuden päähän.

Varmasti myös Medvedev tuntee ensimmäisessä finaalissaan paineita. Ne todennäköisesti ovat kuitenkin hallittavissa, sillä suuren yleisön silmissä Rafael Nadal on ehdoton ennakkosuosikki.
Itse en kuitenkaan pidä häntä niin selvänä suosikkina, ettei Medvedeville jäisi muka mitään palaa. Venäläinen voi lähteä huoletta ja rennosti haastamaan isompaa nimeä, mikä lähtökohtaisesti uran tässä vaiheessa sopii venäläiselle erityisen hyvin.

Pelaajat kohtasivat Montrealin Mastersissa muutamia viikkoja sitten ja siellä Nadal otti helpon voiton väsyneestä Medvedevistä. Tämä skenario voi toistua myös New Yorkissa, sillä Medvedevin kuorma on viime viikkoina ollut hurja ja turnauksessakin kuormaa on kertynyt yhden luovutuksenkin saanutta Nadalia enemmän. Tässä suhteessa pieni etu on siis Nadalilla, joka varmasti pyrkii ottelussa juoksuttamaan Medvedeviä valtavasti muutenkin ja murtamaan tämän fysiikkaa, jolloin muukin peli ja lyönnit rapautuisivat sen mukana. Hyvin todennäköisesti siis Nadal tekee pelistä myös äärimmäisen fyysistä.

Jos Medvedev kestää tämän ja pystyy vastaamaan Nadalin fysiikkavaatimuksiin, niin pelissä on hyvinkin mielenkiintoinen asetelma, jossa suorempaa lyöntiä paukuttava Medvedev yrittää tuottaa Nadalille kiirettä vaikka sitten kovaa keskelle paukuttaen.

Espanjalainen pyrkii puolestaan pitämään Medvedevin kaukana takarajasta ja liikuttamaan tätä  siellä reunasta reunaan. Nadalin lyöntiarsenaali on periaatteessa monipuolisempi, joten jonkin sortin riepottelua hän pystyisi luomaan venäläistä helpommin, mutta se vaatii hyvää itseluottamusta ja siis puhdasta sekä uskaliasta lyömistä. Voi olla, että ottelun alussa Nadal hakee hetken ja vasta turvallisen tuntuisessa johdossa hän alkaa vapautua ja paukuttaa rennommin aivan kuten Matteo Berrettiniä vastaan, joka oli välierässä erittäin hyvä testi varsin painavine lyönteineen.

Siksi ottelun alku on venäläiselle äärimmäisen tärkeä. Jos hän pystyy roikkumaan pitkään Nadalin kyydissä, niin tämän mentaalinen kunto joutuu kovaan testiin. Pienikin notkahdus on tasaisen varmalle Medvedeville iskun paikka. Toki Nadalkin on esiintynyt äärimmäisen hyvin, mutta selkeitä paineistuksen alla olleita heikompiakin jaksoja on nähty, jolloin peli on hieman puuroutunut ja tullut varovaisemmaksi. Näiden tilanteiden tunnistaminen ja niihin iskeminen on Medvedeville äärimmäisen tärkeää.

Medvedevin rystypuoli suorastaan huutaakin tällaista mahdollisuutta, jossa Nadalin ylikierretty kämmen vailla normaalia voimaa jäisi painottomaksi tai lyhyeksi, josta tämä voisi iskeä hyvällä rystyllään palloa poikki kentän tai sitten paukuttamalla sitä murhaavasti linjaan. Tulee kuitenkin muistaa, että moni hyvä rystypelaaja tai vasenkätinen kämmen on ajoittain aiheuttanut Nadalille pientä tai suurempaa päänvaivaa. Berrettiniä vastaan italialaisen rystyn heikkous, jonkinasteinen aseettomuus, joutui puolestaan sellaisen paineen alle, ettei italialainen voinut sille lopulta mitään, vaan hän jäi ikään kuin jumiin rystykulmaukseensa. Sieltä on hyvin vaikea päästä pois ilman loistavaa rystyä. Medvedevillä se on, joten tähän kohtaan Nadalin täytyy keksiä jotain muuta.

Se jotain on todennäköisesti armoton aggressiivinen peli, jolla hän iskee aina paikan tullen, varsinkin syöttö/kämmenyhdistelmillään. Medvedevin puolustus saakin nyt ultimaattisen testin, sillä niin erinomaisella laadulla ja hyvällä painolla Nadal on palloja US Openissa tulittanut. Hän pysyy nopeassakin rytmissä erinomaisesti mukana ja mikä tärkeintä, erittäin puhtailla lyönneillä.

Medvedevin suorat lyönnit ovat nyt hieman normaalia haavoittuvammat, sillä pallo tulee Nadalilta hyvin usein ja vieläpä painokkaana takaisin. Se, missä esimerkiksi Grigor Dimitrov välierässään epäonnistui eli omien mahdollisuuksien ja kentän sisäpuolisten hyökkäyspaikkojen hyödyntämisessä, on hyvin suurella todennäköisyydellä finaalissa puolestaan Nadalin vahvuus. Jos Nadal haistaa verta, tietää se usein menoa. Kentän sisäpuolelta häntä ei pysäytä juuri kukaan.

Syöttäminen näyttelee luonnollisesti hyvin suurta roolia finaalissa ja jos venäläisen riskikakkoset sakkaavat, niin Nadal pääsee kyllä hieman liiaksi iholle, jolloin tässä piilee tunnustelevan alun jälkeen myös hienoista teurastuksen vaaraa, ottaen edelleen huomioon myös ne fyysiset tekijät, vaikka Medvedev toki hyvin sitkeä ja voittamisensa erittäin vaikeaksi tekevä pelaaja onkin.

Summa summarum, Nadal on vahvoilla, mutta napakymppipelillään Medvedevillä on vähintäänkin kohtuullinen mahdollisuus kaataa Nadal. Sitä ei kuitenkaan ihan  kolmen erän vertaa nähdä, joten Nadal mestariksi lukemin 3-1.

Eurosport ja Eurosport Player näyttävät ottelun. Vasurilla/Tenniskoulu Topspin ja Eurosport ovat yhteistyössä kaudella 2019.

perjantai 6. syyskuuta 2019

Ennakko: Välierä Rafael Nadal vs. Matteo Berrettini, US Open 2019

Yön semifinaalissa kohtaavat siis Rafael Nadal ja kisan suurin yllättäjä Matteo Berrettini.

Etukäteen ajateltuna moni pitää tätä varmasti päivänselvänä otteluna, mutta onko asia sittenkään niin? Mielestäni Nadal voi kompastua muutamasta syystä italialaiselle vaikka kovinkaan todennäköistä se ei tietenkään ole.

Isossa kuvassa Nadal on vielä parempi ja monipuolisempi pelaaja, joten vaikka Berrettini pystyisi haastamaan Nadalia vaikka syötön ja kämmenen kautta, jotka ovat samalla tämän suurimmat aseet, niin silti Nadalin monipuolisuus ja kyky muuttaa peliä itselleen voitolliseksi on vertaansa vailla. Toisin sanoen, hurja syöttäminen ja kämmen tulitus yksinään ovat todella harvoin riittäneet Nadalin kaatamiseksi, varsinkaan viiden erän Grand Slam-otteluissa. Tarvitaan jotain muuta.

Se yksi, ehkä suurin tekijä, voisi olla paineet. Niitä on ainakin kahdenlaisia. Ensinnäkin, Nadal on niin suuri ennakkosuosikki, ettei hän yksinkertaisesti voisi hävitä tätä ottelua. Toisekseen tässä hänelle tarjoutuu nyt suuri mahdollisuus päästä yrittämään 19 Grand Slam-voittoa, jolloin hän olisi enää yhden mestaruuden päässä Roger Federeristä. Varsinkin jälkimmäinen paine voi jumittaa päätä semissä, mutta varsinkin myös mahdollisessa finaalissa yllättävänkin paljon. Painetta lisää kummasti se, että kaikki odottavat häneltä Novak Djokovicin ja Federerin tiputtua vain ja ainoastaan mestaruutta.

Jos nämä paineet näkyvät vähänkin, niin Berrettini on varmasti valjastettu hyökkäämään armotta Nadalin varovaisiin kakkosiin ja ylikierteisiin, lyhyeksi jääviin peruslyönteihin, erityisesti kämmenpuolelta. Paineen alla Nadalin peli tahtoo tulla liian kierteiseksi, jolloin lyöntien tehot ja pituudet tippuvat ja paikka vastaiskuille on ilmeinen. Uskon, että Berrettinille tullaan teroittamaan näitä merkkejä ja näiden seuraamista. Jos pelko ja paineet näkyvät Nadalista, niin Berrettinin kaltainen pommittaja on Nadalille pahin mahdollinen vastustaja.

Italialaisen viuhuvat kämmenpommit ja voimakkaat sekä erittäin kierteiset syötöt ovat omiaan tuomaan tuskaa myös Nadalin peliin. Rystyslicen paino ja terävyys voivat parhaimmillaan pitää puolestaan Nadalin kämmentä kurissa, sillä hyvin matalina niihin on Nadalin vaikea iskeä tappavasti, varsinkaan, jos tilanne säilyy tiukkana mahdollisimman pitkään. Vasta vapauduttuaan Nadal uskaltanee tulittaa estoitta myös niihin.

Puolivälieräottelut olivat molemmille rankat, Berrettinille fyysisesti ja Nadalille erityisesti henkisesti. En muista milloin hän olisi tuulettanut 3-0-ottelussa näin voimakkaan raivoisasti. Sekin kertoo juuri niistä paineista, joita espanjalainen tällä hetkellä kokee.

Diego Schwartzman oli sopiva haaste Berrettiniä ajatellen, sillä pieni argentiinalainen on hyvin sitkeä pelaaja, joka täytyy käytännössä pelata ulos ottelusta. Jossain määrin samaa täytyy tehdä ison italialaisenkin kohdalla, sillä hyvällä fysiikallaan hän pysyy hyvin palloissa mukana ja rikkoo tarvittaessa espanjalaisen rytmiä välillä rajusti slaissaten ja välillä lämäillen.

Iso kysymysmerkki on kuitenkin Berrettinin palautuminen rankasta Monfils-ottelusta. Se on selvää, että Nadalia vastaan tankin tulee olla aivan täynnä, sillä muuten Nadal syö italialaisen kuin pastat lautaselta.

Ehkä tässä jotain pieniä mahkuja siis Berrettinillä on, mutta kyllä Nadal lienee nyt liian vahva ja vie 3-0.

Eurosport ja Eurosport Player näyttävät ottelun. Vasurilla/Tenniskoulu Topspin ja Eurosport ovat yhteistyössä kaudella 2019.

Ennakko: Välierä Daniil Medvedev vs. Grigor Dimitrov, US Open 2019

Omien arvioideni mukaan tätä kohtaamista edeltäneissä puolivälierissä nähtiin kaksi yllätystä. Tai itse asiassa kolme, jos ja kun myös Matteo Berrettinin voitto Geal Monfilsista sellaiseksi luetaan.

En kuitenkaan millään jaksanut uskoa varsinkaan Grigor Dimitrovin voittoon Roger Federeristä enkä toisaalta myöskään Daniil Medvedevin voittoon Stan Wawrinkasta, sillä Grand Slamit ovat perinteisesti olleet hyvin vaikeita nuoremmille haastajille, kun vastaan on asettunut entisiä Grand Slam-voittajia. Näin nyt kuitenkin kävi ja semifinaaliin saatiin varsinainen yllätyspari, varsinkin jos ajatellaan tätä vielä ikään kuin turnausennakon näkökulmasta asiaa.

Daniil Medvedev vs. Grigor Dimitrov
Semifinaalipaikka on Medvedeville uran ensimmäinen ja Dimitroville uran kolmas, joten kokemus Grand Slamien semifinaaleista ei liene mikään hurja faktori perjantain illassa, toisin kuin vaikkapa yön toisessa semissä Nadal vs. Berrettini. Kokemuksesta ei tietenkään olisi mitään haittaa, sillä kulman takana odottava finaalipaikka on kokeneemmallekin pelaajalle hurja kiihoke ja sen tuomat paineet saattavat hyvinkin olla aistittavissa varsinkin tässä parissa. Dimitrov voi hiuksenhienosti olla enemmän kotonaan tästä näkökulmasta, mutta toisaalta Medvedev on hyvin kuuma pelaaja juuri nyt ja hän saattaa jatkaa mätkimistään omassa zonessaan aivan kuten tähänkin asti.

Sanoisinkin, että kokemusta ja fysiikkaa lukuun ottamatta kaikilla muilla mittareilla mitattuna suosikkina otteluun lähtee nyt venäläinen Medvedev. Syöttäminen on toiminut riskikakkosineen mahtavasti ja lyönneissä on edelleen (väsyneenäkin!) letkeyttä hurjalla pituudella ja lyöntien suoruudella ryyditettynä. Liike on vammoista huolimatta ollut hyvää ja hän onnistuu käsittämättömän hienosti pysymään pelissä mukana kovassa kiireessäkin. Siksi on vaikea nähdä, että Dimitrov, toki hyvällä vireellä liikkuva pelaaja hänkin, pystyisi tässä tasaisuudessa mukana. Pieni nukahdus on nyt joka kerta kohtalokasta ja mahdollinen etumatka on vaikea kuroa jossain mielessä jopa uhkarohkeasti sekä paineettoman tuntuisesti lätkivää Medevedeviä vastaan.

Mutta on venäläisen taivaalla tummempiakin pilviä. Lähes kiistaton ennakkosuosikin asema voi olla venäläiselle hieman jopa uusi tilanne uralla, varsinkin tällä tasolla, joten näiden paineiden vaikutus tähän mennessä nähtyihin letkeisiin otteisiin on mielenkiintoista nähdä. Esimerkiksi Staniä vastaan hän oli vielä nuoren haastajan roolissa, kun Stanillä on kuitenkin ne kolme Grand Slam-mestaruutta, jotka painoivat vaakakupissa omassakin ajatusmaailmassa aika vahvasti. Pystyykö Medvedev siis pitämään pelinsä edelleen yhtä rentona vai alkaako hän sittenkin tuntea vihdoin painetta? Puolivälierässä, mutta myös sitä edeltävissä otteluissa hän pystyi vammojensakin takia pelaamaan ikään kuin make or break-tennistä. Stania vastaan mielessä kävi kuulemma jopa luovuttaminen, jolloin onkin helppo lämäillä vapautuneesti, kun ottelu on jossain mielessä ikään kuin jo "hävitty". Jos kroppaa kestää semin, niin kestääkö siis pää? Tämä lienee se suurin kysymys Medvedevin näkökulmasta.

Dimitrovilla puolestaan on pominvarmasti hurjat näyttöhalut niin itselleen, yleisölle kuin nuoremmalle haastajalleenkin. Medvedev on hyvää vauhtia tekemässä juuri sitä lopullista läpimurtoa aivan ehdottomalle huipulle, mikä on jossain määrin jäänyt bulgarialaiselta tekemättä. Mikään ei tule tenniksessä ikinä ilmaiseksi, eikä lupaava uran alku tai loistelias junioritausta ole tae mistään. Sen on saanut Dimitrovkin huomata ja hänen kohdallaan alkaakin itse asiassa olemaan viimeisiä hetkiä lunastaa niitä odotuksia, joita hänen harteilleen vuosikymmen sitten kaikessa Baby Federer/the next one-hypessä alettiin kasaamaan. Selvästi nämä paineet ovat olleet hänelle liikaa, eikä viimeinen askel isoimpiin parrasvaloihin ole ollut helppo. Kestomenestyjää hänestä ei ole tullut.

Ensimmäinen Federer-voitto ja vieläpä Grand Slamissä oli kuitenkin hyvin suuri voitto ja todennäköisesti valtava mentaalinen loikka erityisesti hänelle itselleen. Tämän jälkeen kaikki voi ollakin yhtäkkiä paljon helpompaa. Idolinsa voittamisella hän ikään kuin todisti kuuluvansa isoihin nimiin ja tuo saattoi hyvinkin olla se sysäys, jolla syvissä vesissä loukkantumistenkin vuoksi sukeltanut Dimitrov saa pakettinsa vihdoin taas kasaan.

Hyvästä voitosta huolimatta nyt on kuitenkin aika nollata se aivan täysin ja jatkaa hyviä esityksiä vaarallista ja kuumaa nuorta pelaajaa vastaan. Peruspelin täytyy Dimitrovilla pysyä jatkuvasti korkealla tasolla, eikä notkahduksia saa juuri tulla. Medvedev on niin hurjassa iskussa myös varmuudessaan, että hänet on saatava raatamaan ja hakea sitä kautta koko ajan omia aloitteita aggressiivisella pelillä. Pallottelun varaan ei voi mitään, vaan jokaisella Dimitrovin lyönnillä tulee olla kovinkin hyökkäysperäinen tarkoitus.

Kumpikin pelaaja tykkää rytmistä, joten kovin rytmitöntä peliä tuskin nähdään. Sen sijaan näemme varmasti hurjia palloralleja, joissa kysytään fysiikkaa ja yksi tekijä isossa kuvassa voi olla juuri fysiikan kestäminen. Molemmilla on jonkin verran kuormaa alla, joten varmaan aika tasan mennään energioiden suhteen. Olosuhteet tulevat olemaan poikkeuksellisesti viileät ja on todennäköistä, että katto on sateiden vuoksi kiinni eli pelissä on hallikisan tuntua, joka sopii kyllä sekin molemmille hyvin.

Jossain mielessä siis tasaista kamppailuahan tässä on odotettavissa, mutta uskon Medvedevin tasaiseen suorittamiseen ja vireeseen enemmän, joten venäläinen ensimmäiseen finaaliinsa lukemin 3-1.

Eurosport ja Eurosport Player näyttävät ottelun. Vasurilla/Tenniskoulu Topspin ja Eurosport ovat yhteistyössä kaudella 2019.

keskiviikko 4. syyskuuta 2019

Ennakko: Puolivälierä Rafael Nadal vs. Diego Schwartzman, US Open 2019

Viimeisessä puolivälierässä kohtaavat päivän ensimmäiseen otteluun verrattuna hieman tutummat nimet.

Rafael Nadal vs. Diego Schwartzman
Tosiaan, Nadal on hoitanut tähänastisen urakkansa melko odotetusti ja kun matkalle sattui vieläpä toisen kierroksen luovutusvoitto, tulee Nadal toisen viikon ratkaisuotteluihin täynnä energiaa. Sille on käyttöä jo puolivälierässä, sillä Diego Schwartzmania vastaan ei tule mitään ilmaiseksi. Hän on kuin nuorempi versio David Ferreristä, mutta tulisemmilla peruslyönneillä ja hän saattaa hyvinkin seinämäisyydellään aiheuttaa tuskaa Nadal-leirissä.

Schwartzmanin peli on miehen ulkoisesta habituksesta huolimatta hyvin isoa. Lyönneissä on ihailtava määrä ruutia ja kaikkea tätä tukee aivan mieletön liikkuminen. Hän pystyy pelaamaan hyvin painokasta peliä liikkeestäkin, joten Nadal joutuu olemaan äärimmäisen fokusoitunut ja kärsivällinen pelinsä kanssa.

Nadalin onkin tultava otteluun selkeällä tappajamentaliteetillä, sillä nyt kaikki puolittainen tekeminen tietää vaikeuksia, jolloin liian paljon jäisi puolustuksen varaan, mikä ei ole hyväksi hänen polvilleen tässä vaiheessa turnausta. Hyvää syöttämisen ja kakkoslyönnin kämmenen kombinaatiota pitää käyttää jatkuvasti ja monipuolisesti sekoitellen. Schwartzman on jotenkin saatava massakentiltä tuttuun riepotteluun vaikkakin se on kovilla kentillä Nadalille huomattavasti vaikeampaa. Nadalin kämmenen onkin ammuttava nyt hyvin painokkaasti ja vähän suoremmin, eikä jännityksestä johtuvaa kireyttä ja sitä ylikierteistä puolen kentän palloa saa nyt juurikaan tulla. Argentiinalainen vaanii niitä lähellä takarajaa kuin pantteri ja iskee tarvittaessa hyvin terävästi vastaiskuillaan Nadalin puolustuskannalle.

Näissä vastaiskuissa ja Nadalin kypsyttämisessä nopeatempoisella seinäpelillä piileekin Schwartzmanin mahdollisuudet. Hän pystyy parhaimmillaan tylsyttämään Nadalin peliä ja jumittamaan tämän päätä, joka joskus näissä tilanteissa tahtoo puskea jääräpäisesti vaikka läpi seinien. Mutta jos argentiinalaisen muuri kestää lähellä takarajaa 1-2 erää ottelun alussa, niin meillä on hyvin mielenkiintoinen ottelu käsissämme.

Grand Slam-puolivälierissä tuoretta ja nälkäistä Nadalia on tietysti hyvin vaikea voittaa, joten voittoon voi olla Schwartzmanilla liian pitkä matka, joten 3-1 Nadal.

Eurosport ja Eurosport Player näyttävät ottelun. Vasurilla/Tenniskoulu Topspin ja Eurosport ovat yhteistyössä kaudella 2019.

Ennakko: Puolivälierä Gael Monfils vs. Matteo Berrettini, US Open 2019

Kolmannssa puolivälierässä pelaa todellinen yllätyspari ja tästä ennakko alkuillan otteluun!

Gael Monfils vs. Matteo Berrettini
Niin, kukapa olisi uskonut, että tämänkaltainen pari tähän kohtaan kaaviota muodostuisi. Dominic Thiemin ja Stefanos Tsitsipaksen tiputtua ensimmäisellä kierroksella tämä muutenkin ehkä turnauksen kevyin neljännes kaaviosta avautui lopulta täysin. Sekä Monfils että Berrettini kohtaavat vasta nyt ensimmäisen sijoitetun vastustajan turnauksessa.

Se ei ole tietenkään heidän vikansa ja Grand Slam-puolivälierä vaatii aina hurjaa tekemistä ja neljä perättäistä voittoa. Niin tai näin, jompikumpi tekee nyt uransa parhaan saavutuksen Grand Slam-tasolla, Monfils toki parastaan sivuten, sillä hänellä on kaksi aiempaa semifinaalipaikkaa (US Open 2016 ja Roland Garros 2009).

Tämä aiempi kokemus saattaakin olla juuri se suuri etu Monfilsille. Nuori, 23-vuotias, italialainen on nyt ensimmäistä kertaa tässä tilanteessa ja panoksena oleva semifinaalipaikka voi olla mentaalisesti vielä hieman hurja kynnys ylitettäväksi.

Toki pelillisesti hänellä on kaikki edellytykset iskeä semifinaaliinkin, sillä jättikokoinen Berrettini osaa kyllä iskeä hyvin terävästi ja monipuolisesti hieman kulmikkaillakin lyönneillään. Neljännen kierroksen ottelussa hän tylsytti hyvävireisen Andrei Rublevin täysin pois zonestaan sekoittamalla tämän mestarillisesti pois rytmistään. Pelisuunnitelma oli hyvin hiottu tennisdata-analyytikko Craig O'Shannessyn opein, joka Berrettinin tiimiin US Openissa kuuluu. Monet laadukkaat rystyslicet, joiden perään saattoi tulla hyvinkin letkeä suorempi pommi toimivat erittäin hyvin. Ja kun hän paikan tullen napauttaa lyöntejään erittäin terävästi ja voimakkaasti hyvillä kulmilla, niin voidaan puhua hyvin ilkeästä ja hankalasta vastustajasta, varsinkin kun kaikkea tätä ryydittää voimakas ja tarvittaessa hurjakierteinen syöttäminen.

Monfils on kuitenkin Monfils, joka osaa kyllä itsekin rytmittömän pelaamisen niksit. Hän voi periaatteessa tehdä Berrettinille nyt berrettinit, joten ottelu voi hyvinkin saavuttaa todella korkean viihdearvon. Berrettini joutuu nyt olemaan edelliskierrosta kärsivällisempi, sillä Monfils hakee palloja hyvin peliin ja lyö niitä erittäin vaihtelevilla tempoilla, joten tämä voi olla myrkkyä nuorelle italialaiselle. Rytmittömyyttä on jossain mielessä vaikea toteuttaa kun vastustaja ei lyökään konemaisesti, vaan niin ikään rytmittömästi.

Tyttöystävänsä Elina Svitolinan tavoin Monfils menee Grand Slam-välierään erin 3-0.

Eurosport ja Eurosport Player näyttävät ottelun. Vasurilla/Tenniskoulu Topspin ja Eurosport ovat yhteistyössä kaudella 2019.

tiistai 3. syyskuuta 2019

Ennakko: Puolivälierä Roger Federer vs. Grigor Dimitrov, US Open 2019

Toinen puolivälierä pelataan tiistain ja keskiviikon välisenä yönä.

Roger Federer vs. Grigor Dimitrov
Tästä asetelmasta on puhuttu hyvin paljon jo takavuosina, jolloin Dimitrovin luultiin olevan the next one kovin federermäisellä pelillään. Toisin on käynyt ja miesten kehityskäyrätkin ovat menneet aivan eri suuntiin viime vuosina. Kun lähes nelikymppinen Federer taistelee edelleen Grand Slam-mestaruuksista, on alle kolmikymppinen Dimitrov kadonnut välillä täysin kuvasta. Toki vammat ovat värittäneet hänenkin uraa, mutta isoin selitys on kuitenkin siinä, että peli ei vain yksinkertaisesti riitä tämän pidemmälle.

Viime vuonna kirjoitin tämän kaksikon osalta blogin siitä, miksi Dimitrov ei yksinkertaisesti voi voittaa Federeriä ennen kuin tämä on eläköitynyt, jos silloinkaan. Kannattaakin lukea se alkupalaksi tästä, sillä se on suurelta osin validi edelleen. Tarina on poikkeksellisesti englanniksi. Älkää kysykö miksi, sillä en muista.

Itseäni Dimitrovin Federer-apinointi on jaksanut aina jotenkin huvittaa. Mies pyrkii välillä niin täydelliseen imitaatioon, että horjuu huonommalla liikkumisellaan pahimmillaan niin, että touhu menee usein jopa koheltamiseksi. Kulmikkaat liikkeet ovat hyvin kaukana siitä baletista, mitä itse maestro esittää. Suoravauhtia Dimitrovilla toki on, mutta eihän se mitään auta, jos lyönnit lähtevät jatkuvasti huonosta balanssista tai ilman jalkavoimaa takakenosta.

Kun reagointi vastustajan lyönteihin on kovin mekaanista ja suoraan sanoen hidasta, niin Federer tulee viemään tätä käsittämättömällä pelinopeudellaan niin, että Dimitrovin rooliksi jää hovinarrin rooli, jossa hän lähinnä liukastelee ja esittelee spagaatejaan.

Luvassa on siis kohellusta ja sveitsiläisen puristuksessa Dimitrov kimpoilee itsensä täysin jumiin. Ensin henkisesti ja sitten fyysisesti.

Federer on nyt Djokovicin tiputtua varmasti kaavion nälkäisin pelaaja ja tämä on juuri sopiva vastus myös voittopaineiden valossa totutella uuteen rooliin haastettavana pelaajana, ei enää haastajana. Se on hänelle kovin tuttua takavuosilta, joten Dimitrov saa jälleen kerran nenäänsä erin 3-0.

Eurosport ja Eurosport Player näyttävät ottelun. Vasurilla/Tenniskoulu Topspin ja Eurosport ovat yhteistyössä kaudella 2019.

Ennakko: Puolivälierä Stan Wawrinka vs. Daniil Medvedev, US Open 2019

Kvartsit ovat täällä, joten miesten puolella on seitsemän peliä jäljellä! Tässä ensimmäinen ennakko tiistain iltaan.

Stan Wawrinka vs. Daniil Medvedev
Kisan toistaiseksi suurimman yllätyksen järjestänyt Stan Wawrinka laittoi Novak Djokovic-voitollaan kisan voittotaistelun monessa mielessä täysin uusiksi. Kaavion yläosasta tuli yhtäkkiä hyvin kimurantti, sillä juuri nyt vaikuttaa siltä, että koko kaavion neljästä kuumimmasta pelaajasta kolme löytyy tästä osasta. Vastaansa Stan saakin hurjaa jenkkikiertuetta pelaavan Daniil Medvedevin, joka puolestaan on saanut US Open yleisön kimppuunsa provosoivilla eleillään ja kenttähaastatteluillaan. Tiistaina tuskin onkaan epäselvää, etteikö yleisön tuki olisi täysin Stanin takana.

Mutta yksinään se ei tietenkään ratkaise mitään ja kuten Medvedev asian itse ilmaisi, hän saa yleisön buuauksesta energiaa.

Palataan kuitenkin Stanin voittoon olkavammaisesta Djokovicistä, sillä jossain mielessä hän pelaa nyt hyvin samantyyppistä pelaajaa vastaan. Stanin tulivoima on aina riittänyt horjuttamaan Djokoviciä, vaikka keskinäisiä voittoja hänellä vain kourallinen onkin. Mutta, kun peli kulkee, Stan onnistuu horjuttamaan Djokovicia, ja montaa muuta pelaajaa niin, etteivät nämä yksinkertaisesti pysty pelaamaan ominta peliään tarpeeksi pitkiä aikoja varsinkaan viisieräisissä otteluissa, sillä niin painavaa moukarointia Stanin peruslyöntipeli on. Voimaa tottelevat lähtökohtaisesti kaikki ja aina. Pallo tulee päälle kuin luotijuna, jota on hyvin vaikea kääntää mihinkään, jos matalaa suoraa palloa joutuu vieläpä hieman kierteellä nostamaan, niin aijai, kun se asettuu nätisti lantion korkeudelle seuraavaa pommia varten ja boom, se on menoa.

Vastalääke tähän on kuitenkin pallon ottaminen hyvin aikaisin ja käytännössä siis kiireen luominen Stanille. Ottamalla palloa aikaisin täytyy pelaajan olla ennen kaikkea hyvin, hyvin taitava, mutta myös lyönnissä tulee olla sellaista letkeyttä, että lyönnin pituus kantaa lähes poikkeuksetta takarajan tuntumaan. Jälkimmäisessä juuri Djokovic on maailman paras. Kun Stanin saa työnnettyä edes hieman kauemmas ja luotua samalla ajallista painetta tämän lyönteihin, niin voiton mahdollisuudet paranevat rajusti.

Juuri tähän jonkin sortin köyhän miehen Djokovicin eli Daniil Medvedevin onkin pyrittävä. Hänen kannaltaan on kuitenkin lohdullista, että juuri tämä on hänen ominta peliään. Pitkää painavaa peliä letkeillä ja vaivattomilla lyönneillä hyvän fysiikan siivittämänä. Medvedev onnistuu usein pitämään hyvin myös takarajasta kiinni ja hän on on erinomainen painamaan lyöntejään kaikkiin suuntiin ilkeästi ja hyvin terävästi, joten kaikki tarvittavat aseet hänellä Stanin lyömiseksi on olemassa.

US Openin melko hitaiksi todetut kentät suosivat oikeastaan kumpaakin pelaajaa, mutta eri tavoin. Stan saa hieman enemmän aikaa ladata pommejaan ja Medvedev puolestaan ehtii paremmin kaikkialle. Jos venäläinen onnistuu kaivamaan pallot joka puolelta peliin ja tekemään tästä fyysisen tappelun, niin juuri silloin Staniltä vaaditaan juuri sitä lähes yliluonnollista tulivoimaa, jolla hän on satunnaisesti kaatanut Djokoviciäkin.

Medvedev on yksi kuumimmista pelaajista juuri nyt ja vaikka hän varmasti hieman jo väsynyt, varsinkin fyysisesti, mutta myös henkisesti, niin Stan saa olla hyvin tarkkana ja käyttää myös kokemustaan tämän kääntämiseksi, paisti kypsynee hitaasti. Tänään se kuitenkin onnistuu ja Stan semeihin erin 3-1.

Eurosport ja Eurosport Player näyttävät ottelun. Vasurilla/Tenniskoulu Topspin ja Eurosport ovat yhteistyössä kaudella 2019.