Stan Wawrinka ja Australian Open 2017-voitto?

Yleisön pyynnöstä vielä ainakin yksi miksi/miksi ei-bloggaus. Muut osat tässä ja tässä.

Seuraavassa siis viisi syytä miksi Stan Wawrinka voittaa ja miksi hän ei voita Australian Openia.

Miksi voittaa?
1) On jäljelläolevista pelaajista parhaalla tasollaan kovin. Ehkä jopa kaikista. Ikinä.
2) Pelaa kovin lähellä jo kovinta tasoaan.
3) Pelin toimiessa ainut kenen ei juuri tarvitse muokata omaa tekemistään.
4) Ei pelkää ketään.
5) Sai äärimmäisen testin ja mentaalisen herätyksen ottelussa Martin Klizania vastaan, jossa oli jo kertaalleen "hävinnyt" kun Klizan johti jo murrolla ratkaisuerää.

Miksi ei voita?
1) Pelin ailahteluvaara on isompi kuin kenelläkään muulla.
2) Roger Federer on äärimmäisen nälkäinen ja haluaa näyttää vielä kerran. Myös Stanille.
3) Ykkössyötön prosentti/syötön toimivuus on laskevalla trendillä.
4) Ensimmäistä kertaa voi kokea olevansa jopa ennakkosuosikki jäljelläolevista pelaajista. Miten käsittelee tämän semissä, mahdollisesta finaalista puhumattakaan?
5) Todelliset testit pelaajien meriitteihin suhteutettuna alkavat nyt. Voittanut vasta ne, jotka pitikin voittaa.

Puolivälierät (osa II), Australian Open 2017

On toisten puolivälierien aika. Tässä ennakko!

David Goffin vs. Grigor Dimitrov

Tämä kaavion osa, josta toisen pelaajan puolivälierissä piti olla Djokovic muodostui ja on edelleen muodostumassa varsin mielenkiintoiseksi ponnahduslaudaksi nuoremmille pelaajille. David Goffin tai Grigor Dimitrov on hyödyntämässä tämän maksimaalisesti, sillä panoksena on jo Grand Slamin semifinaalipaikka.

Ottelusta tulee todennäköisesti raju taistelu, sillä molemmat ovat kuitenkin jo kokeneita pelaajia kiertueella, vaikka isompi menestys on vielä antanut odotuttaa. Molemmilta on odotettu jo pitkään tämän tason suorituksia, joten paineet voivat näkyä karustikin suorituksissa vaikka tahtoa ja nälkää riittäisi kuinka. 

Ottelun ennakkosuosikin nimeäminen on vaikeaa. Kummallakin on omat avunsa ja voitto on perusteltavissa kumpaankin suuntaan. Dimitrov ratsastaa nyt hyvässä flow'ssa pelaamalla kenties uransa parasta ja kypsintä peliä, mutta paljon huonommaksi ei jää Goffinkaan. 

Belgialaisen askel on todella kevyttä ja lyönnit lävähtelevät iloisen kevyesti paikasta kuin paikasta. Jos (ja kun) junioripelaajalle pitäisi esitellä jalkatyötä, niin ottaisin esimerkiksi ilman muuta David Goffinin, joka näyttää suorastaan leijuvan kentällä. Askellus on kerrassaan upeaa terävyydessään ja tiheydessään. Syvyyssuunnan reagointi lyhyempään palloon on salamannopeaa ja mies on hetkessä kauempaakin lähtiessä lyömässä lyhyttä palloa noususta ja usein siis kentän sisäpuolelta.

Mies pyrkii ottamaan pallot todella aikaisin palautuksista lähtien ja tämä tuo jatkuvaa kiirettä vastustajalle, sillä puhtaalla osumalla lyönti pamahtaa hurjalla painolla takaisin, vaikkei mies varsinainen pommittaja olekaan. Lyöntisuunnat löytyvät kaikkiin suuntiin ja varsinkin rysty pitkin linjaa on usein tappava ja erinomainen syömähammas.

Goffinin hyökkäyspelaaminen on parantunut sitä mukaa kuin ajoittainen passiivisuus on vähentynyt. Kun puolustuspeli on hurjan liikkeen ansiosta hyvällä tasolla, niin vaikeahan tätä miestä on lyödä. 

Mutta. Grigor Dimitrov on löytämässä parasta peliään samaa tahtia kasvavan itseluottamuksen kanssa. Turnausvoitto tämän kisan alle ei olisi Dimitrovin tapauksessa voinut osua parempaan saumaan. Peli ja lyönnit ovat olleet tietysti jo pitkään olemassa, mutta tekemistä on aina jotenkin leimannut eräänlainen koheltaminen ja oman hyvyyden todistelu koko maailmalle. Nyt pelissä on selkeästi enemmän ideaa ja kärsivällisyyden kautta. Lyönnit palvelevat tarkoitustaan kenties paremmin kuin koskaan ennen. Dimitron vaikuttaa kypsemmältä kuin aiemmin.

Hyvää hyökkäyspeliä vauhdittaa upea syöttäminen, jonka päälle Dimitrovin on hyvä rakentaa. Puolustuspelaamisessa mies ei paljon häviä Goffinille, joten ankara taistelu tästä tosiaan tulee, niin voitosta kuin kenttäpositiosta. Se voittaa, kumpi pääsee enemmän lähemmäs takarajaa määräämään ottelun tahtia.

Dimitrov 3-2. Ehkä? Ehdottomasti ehkä.

Milos Raonic vs. Rafael Nadal

Myös Milos Raonic alkaa täyttämään niitä odotuksia, joita mieheen on ladattu. Grand Slamien ratkaisuvaiheet alkavat olla normisuoritus ja lopullista piikkisuoritusta odotellaan tapahtuvaksi. Se voisi tulla jo Australiasta, mutta vastaan asettuu hänen kannaltaan yksi pahimmista esteistä eli armottomasti loppuun saakka taisteleva ja sitkeääkin sitkeämpi Rafael Nadal, joka pelaajatyyppinä on Raonicille painajainen.

Eipä tämä Nadalillekaan mikään unelmakohtaaminen ole, sillä iso pommittaja saa paljon tuhoa monella rintamalla. Hurja syöttäminen lisää painetta espanjalaisen omia syöttövuoroja kohtaan ja kaikki vähänkin kevyempi lyöminen tuo paineen välittömästi Nadalin päätyyn. 

Raonic iskee ja tulittaa kaikkialta koko ottelun ajan syötöstä ja palautuksista lähtien, joten siinä mielessä kanadalaisen pelikirja on tässä selkeä. Syötön ja sitä seuraavien (yhden tai kahden) lyöntien tulee viedä Nadalia kuin märkää rättiä ja tarvittaessa pitää käydä korjaamassa mansikat verkolta pois. Hyökkäyslyönnit on pidettävä matalina ja niillä on saatava Nadal liikkeelle.

Ison miehen fysiikka saati peruslyöntipeli ei kestä vertailua Nadaliin ja juuri siihen on puolestaan Nadalin pyrittävä. On tehtävä tästä pikkuhiljaa hivuttaen fysiikkaottelu, jossa pallorallit kestävät järjestään yli viisi lyöntiä, jos ja kun ison miehen ulospommittamiseen ei riitä vieläkään tarpeeksi uskallusta. Muutama 20 lyönnin pallo sinne tänne hyydyttää kummasti Raonicia, joka näytti välillä vähän hapottavan jo Roberto Bautista Agutin kanssa. 

Raonicin tulituksessakin Nadalin tulisi löytää hyviä kulmia, jotka metri metriltä kuluttavat ja tylsistyttävät Raonicin peliä. Kun väsy alkaa painaa, syötön paino ja onnistumisprosentti vähenee, jolloin peli on jo puoliksi Nadalin. Se kuitenkin vaatii myös Nadalilta hurjasti ja täysosumapeliä varsinkin kämmenpuolelta. Monipuolista myllyä inside-out ja pitkin linjaa yhdistelmillä ja rystypuoleltakin rohkeasti iskuja pitkin linjaa.

Raonicin yhden vaihteen peli, vaikkakin pommipeli, sopii sinällään Nadalille, että hän on mestarillinen löytämään ratkaisuja ottelun sisällä sekä myös kyttäämään oikeita iskuhetkiä. Ne geimit, joissa Raonic tuskailee ykkösensä kanssa olisi hyödynnettävä nyt maksimaalisesti tai ainakin kyettävä luomaan painetta kanadalaiselle, joka ei aina ole vakuuttanut kylmäpäisyydellään. Nadal on perinteisesti ikävä vastus näissä vaiheissa Grand Slam-turnauksia, joissa hän ei toki ole pariin vuoteen liiemmälti ollut.

Paljon riippuu myös siitä, miten ottelu alkaa. Jos Nadal pääsee heti erän tai kahden verran karkuun, voi Raonicin olla vaikea väsyneenä nousta mukaan enää voittotaistoon vaikka Nadal vähän kipsaamalla auttaisikin. Ensimmäinen erä on siinä mielessä erittäin tärkeä Raonicille. Se olisi saatava vaikka väkisin. Siten Nadalin paine kasvaisi ja homma olisi huomattavasti helpompi viedä maaliin saakka.

Nadal jatkoon erin 3-1.

Eurosport näyttää ottelut kanavillaan ja Eurosport Player-palvelussaan. Blogi on yhteistyössä Eurosportin kanssa.

Rafael Nadal ja Australian Open 2017-voitto?

Myös Nadal-fanit rummuttavat nyt monella rintamalla.. Federerin tapaan viisi ja viisi!

Viisi syytä, miksi Nadal voittaa Australian Openin:
1) Djokovic ei ole enää kaaviossa.
2) Nälkä ja motivaatio on älytön.
3) Loukkaantumishuolia ei juuri nyt ole.
4) Kukaan jäljelläolevista pelaajista ei ole Nadalille peikko.
5) Liike on kevyempää kuin vuosiin.

Viisi syytä, miksi Nadal ei voita Australian Openia:
1) Nopea kenttä ei ole Nadalille optimaalisin. Eikä tule olemaan.
2) Hyvät syöttäjät, kuten Milos Raonic ja Roger Federer tuottavat liiaksi painetta Nadalin omiin syöttövuoroihin.
3) Tiukat tilanteet puurouttavat peliä liikaa. Jännitys näkyy mm. liiallisena kierteenä.
4) Breikkipallojen hyödyntäminen vaikeaa. Ovat monesti liiaksi vastustajan virheen varassa.
5) Mahdollinen voitto Stanin voimapelistä vaatii myös sveitsiläisen heikompaa päivää, jos siis kohtaavat finaalissa.

Puolivälierät (osa I), Australian Open 2017

Suuryllätykset jatkuivat siis neljännellä kierroksella ja suurin niistä oli tietysti Andy Murrayn putoaminen tulikuumalle Mischa Zvereville.

Seuravassa onkin ennakot ensimmäisistä puolivälieräpareista, joiden joukossa on juurikin M. Zverev.

Roger Federer vs. Mischa Zverev

Niinpä niin. Federerin kaaviosta riitti puhetta ennen kisaa, mutta nyt se näyttää kaikkea muuta kuin mahdottomalta. On itse asiassa täysin mahdollista, että mies pelaa vielä, ainakin kerran, Grand Slam-finaalissa ja kyllä, jo Australiassa, ellei kuuma keli ja/tai vanha kroppa yllätä. Andy Murrayn tippuminen avasi kaavion nyt niin, että on vaikea nähdä varsinaista mörköä ennen finaalia. Stan ehkä? No jaa, askel kerrallaan.

Kaikki kunnia loistavasti Murrayta vastaan pelanneelle Zvereville, mutta iso on se epäilys, että lento loppuu kvartsissa Rogerin käsittelyssä. Sveitsiläistä vastaan hän ei pääse aloittamaan hyökkäystään juurikaan syötönpalautuksilla, sillä Rogerin syöttö on toiminut kerrassaan upeasti muutamia yksittäisiä geimejä lukuun ottamatta.

Verkollenousut jäävät nyt muutenkin vähemmälle, sillä Federeriltä ei tule ns. "välilyöntejä" vailla tarkoitusta joihin iskeä, kuten Murraylta. Federerin taitavuus vastustajan chip 'n' charge-tyyppisissä tilanteissa, joissa Zverev on verkolla, on liikaa saksalaiselle, jolta vaaditaan nyt järisyttävän hyvää lento- ja puolivolleypeliä sekä vielä parempaa lähestymislyöntipeliä. Vähänkin korkeammat lähestymislyönnit jättävät aikaa ja kulmia aivan liiaksi sveitsiläiselle, joka sitä paitsi rakastaa näitä rangaistuspotkukilpailun kaltaisia tilanteita. Make or break.

Pitkät pallorallit jäävät ottelussa vähälle, mikä pitänee Federerin kropan skarppina läpi ottelun. Tämäkin pelaa siis sveitsiläisen pussiin. Viisieräinen Nishikorin kanssa tuskin vei liiemmälti voimia, sillä pallot pysyivät lyhyinä ja kyllä se enimmäkseen oli japanilainen, joka kentällä kimpoili. Siitäkin huolimatta tämä välipala maistuu nyt hyvältä Federerin suussa.

Ainut asia, millä Zverev voi tehdä jatkuvaa tuhoa, on hänen vasenkätisyytensä ja sen hyödyntäminen erityisesti syötöissä. Ulos kakkosruutuun Federerin rystylle ja lentopelillä marjat serve&volleyllä himaan. Syöttösuumnat löytyvät kaikkialle, joten painetta on toki omissa syötöissä mahdollista saada aikaiseksi. Hirveän kovaa syöttötasoa se toki vaatii läpi ottelun ajan.

Muuten on vaikea nähdä Zverevin pääsemään vasuriuttaan. Kämmen on pikemminkin vähän epäortodoksinen tuuppaisu kuin pinnoja tuova automaatti tai nadalmainen riepottelija. Sillä ei saada, ainakaan riittävästi, Federerin rystyä pois tolaltaan. Rystyslice Federerin kämmenelle saattaa tylsistyttää jonkin verran sveitsiläistä, mutta taitavana pelinviejänä Roger osannee kääntää tämän asetelman äkkiä toisin päin.

Federer saa kaipaamansa välimatsin ja hoitaa tämän näytöstyyliin 3-0.

Stan Wawrinka vs Jo-Wilfried Tsonga

Tämä ottelu lienee ennakkoon se tasaisempi, mutta siitä huolimatta vaakakuppi kallistuu melko selvästi tässäkin sveisiläisen suuntaan. Kahden moukaroijan ottelussa parempi, sitkeämpi ja monipuolisempi Wawrinka on vahvoilla.

Ensinnäkin Stanin rysty on ase siinä missä kämmenkin eikä samaa voida sanoa Tsongan rystystä. 

Monipuolisuudellaan Stan pystyy viemään ottelua siis kummaltakin puolen ja pelotetta riittää rajusti. Stanin voima ja lyönnin paino on sen verran kovaa, että raskasrakenteinen Tsonga tuskin pysyy tässä kyydissä kahta erää kauempaa. Ottelun jännittävyyden kannalta olisikin varsin tärkeää, että Tsonga pääsisi alussa vähän karkuun. Stan löytää kyllä pelinsä, mutta mitä myöhemmin, sen parempi Tsongalle ja hänen semifinaalihaaveilleen.

Parhaimmillaan tästä tulee ilotulitusta, mutta kuten aina, toisen on pakko taipua toisen voiman edessä ja tällä kertaa se on Tsonga. Paketti ei kestä Wawrinkan jatkuvaa voimaa ja painetta, vaan mopo karkaa käsistä ja 3-4 räiskintägamea ovat ottelussa liikaa.

Stan vie erin 3-1, jos Tsonga saa ekan. Jos ei, 3-0.

Eurosport näyttää ottelut suorana kanavillaan ja Eurosport Player-palvelussaan. Blogi on yhteistyössä Eurosportin kanssa.

Roger Federer ja Australian Open 2017-voitto?

Roger Federerin hurjat otteet ovat saaneet fanit liikkeelle ja Federer-habatusta kuulee ja näkee juuri nyt kaikkialla. Kultti siis elää ja voi hyvin!

Seuraavassa viisi syytä miksi hän voittaa ja viisi miksi hän ei voita Australian Openia tänä vuonna.

Miksi voittaa?

1) Kentät ovat nopeammat kuin vuosiin.

2) Sapatti ja ilmeisen loistelias harjoittelujakso on tuonut kroppaan ja peliin terävyyttä.

3) Pääsee finaaliin tuoreena ilman fyysistä vääntöä. Sopivia vastustajia riittää. 

4) Osaa käyttää auenneen kaavion kenties paremmin kuin kukaan muu. Tunnistaa paikan koittaneen. 

5) On loistavassa vireessä. Varsinkin syöttäminen on uskomatonta. 

Miksi taas ei?

1) Kroppa väsyy sittenkin toisen viikon aikana, vaikka pelit menevätkin jouhevasti ilman isompaa kimpoilua.

2) Kestäisikö pää esimerkiksi finaalin voittopaineita, kun näitä kertoja ei enää ehkä tule. 

3) Rafael Nadal ja Stan Wawrinka ovat vielä turnauksessa.

4) Pelin pienet ailahtelut otteluiden sisällä voivat kostautua semi- ja finaalivaiheessa.

5) Pelkkä hyökkäys ei riitä voittoon saakka ja puolustus ei ole entisensä. 

Reality check I, Australian Open 2017

Kaksi kierrosta takana, joten peilataanpa ennakkoa todellisuuteen, sillä ylläty

Mutta ennen sitä, tapaus Nick Kyrgios. You cannot be serious! Kaveri tuo kyllä kovasti kaivattua väriä ja ennen kaikkea persoonaa kehiin, mutta rajansa kaikella. Jo miehen ylimielisyydessä on sen verran kestämistä, ettei matsin luovuttaminen yrittämisen puutteen takia auta yhtään asiaa. Viime vuoden lopun penaltti ei opettanut mitään. Ehdotankin uutta pakkohuilia pikimmiten. 

Mutta sitten jo ennakossa povattuihin kvartsipareihin.

Andy Murray ja Roger Federer

Kumpikaan ei varmaankaan ihan parastaan ole vielä esittänyt, mutta varsin todennäköisellä törmäyskurssilla kaksikko edelleen on. Huolia Murraylle tuo ikävän näköisesti toisella kierroksella muljahtanut nilkka ja Federerille kovenevat vastukset. Pari karsijaa kaatui sveitsiläisen hyökkäyspelillä hurjastelemalla, mutta todellinen testaus alkaa vasta kun mies joutuu myös puolustamaan. Seuraavan vastuksen, Tomas Berdychin, kanssa selviääkin paljon. Nurkkiin meneminen ja sieltä magian jatkuva taikominen on rankkaa puuhaa ja turnaustaakka alkaa painaa. Olisiko muuten kämmenelle kiertäminen vähentynyt, joten paljon jääkö liian paljon rystyn varaan?

Uhkaaja parin toteutumattomuudelle: Kei Nishikori (vs. Roger).

Stan Wawrinka vs. Marin Cilic

Ennen turnausta puhuin ennakossa Milos Raonicin kohdalla viisieräisten otteluiden merkityksestä isojen miesten osalta Australian auringossa. Myös Marin Cilic kuuluu tähän joukkoon. Alle ensin avauskierroksen aurinkoinen viisieräinen paluuta tekevän Jerzy Janowiczin kanssa ja seuraavalla kierroksella sitten jo kuonoon sitkeän taistelijan, Dan Evansin, toimesta. Tätä se on. Isot miehet hyytyvät kuumassa. 

Stan Wawrinkan herätys hämärän rajamailta ja perinteisestä Grand Slam-kraupulastaan saattoi tulla heti ensimmäisellä kierroksella Martin Klizanin kanssa. Ratkaisuerän loppuhetkillä vielä murrolla perässä ollut Stan nousi varsin miehekkäästi tasoihin ja lopulta upeaan taisteluvoittoon. Tämä saattoi olla samanlainen rajakokemus kuin syksyn US Openissa Dan Evansin kanssa koettu viisieräinen kolmoskierroksella, joka ponkaisi miehen mestaruuteen saakka. Toisella kierroksella tuli jo kisojen kenties vakuuttavin näyttö omasta osaamisesta. Stanilla lienee hurjin vire juuri nyt.

Reality check puolivälieräpariksi: Wawrinka vs. Jo-Wilfried Tsonga.

Milos Raonic vs. Rafael Nadal

Raonic on edennyt toistaiseksi vakuuttavasti Australian kuumuudessa. Vastassa on kuitenkin ollut lyhyitä pisteitä mielellään pelaavat Dustin Brown ja Gilles Muller. Seuraavilla kierroksilla vastaan kävelee sitkeämpiä jauhajia eli Gilles Simon ja sen jälkeen todennäköisesti David Ferrer. He tuskin kanadalaisjättiä kaatavat, mutta saattavat hyydyttää tätä pahimmillaan paljonkin. Se kelpaisi juuri Nadalille, joka on löytänyt ainakin osan vanhasta mojostaan takaisin. Edelleen tiukat paikat näyttävät paikoitellen kovin väkinäisiltä virheiden ja lisääntyvän kierteen kanssa, mutta karkuun päästessään ja rentoutuneena peli näyttää paremmalta kuin vuosiin. Syötöstä voi sanoa samaa. Mielenkiintoista, varsinkin kun seuraava vastus on niin ikään upeaa peliä juuri nyt pelaava Alexander Zverev.

Uhkat parin toteutumattomuudelle: Alexander Zverev (vs. Nadal), Gael Monfils (vs. Nadal).

Novak Djokovic vs. David Goffin

Djokovic sortui lopulta siihen, mikä miestä on jo puoli vuotta riivannut. Pelin liiallinen marginaali ei pelota vastustajaa entiseen tapaan, sillä passiivista Djokoviciä vastaan peliä on mahdollista viedä itse. Näin teki juuri Denis Istomin, joka paukutti omaa peliään upeasti ja hyödynsi paikkansa maksimaalisesti. Djokovicin pelissä oli vanhaa painoa vain ajoittain, eikä mies muuten näyttänyt itse asiassa kovinkaan vaaralliselta. Kun Istomin pystyi kypsällä tavalla hyväksymään omat virheensä, eikä pelkäämään niitä, niin yllätys oli valmis. Tämänkin Djokovicin voittamiseen vaaditaan kuitenkin järkyttävä määrä työtä ja riskinottoa, jolloin virheitäkin tulee. Asenne ratkaisee paljon. Nyt kun Djokovic on ulkona tämä neljännes kaaviosta on täysin auki.

Reality check puolivälieräpariksi: Dimitrov/Istomin vs. Goffin/Thiem.

Ennakko: Australian Open 2017

Kauden ensimmäinen Grand Slam alkaa ensi yönä! Ilmassa on monta kysymysmerkkiä ja ensimmäiset vastaukset saadaan Melbournesta. Tässä turnauksen ennakko, olkaa hyvä!

Kisassa on periaatteessa kaksi selkeää ennakkosuosikkia ja näkisinkin, että jonkun muun kuin Andy Murrayn tai Novak Djokovicin voitto olisi sittenkin yllätys. Voittopotentiaalia on luonnollisesti monella muullakin, mutta tämän kaksikon nykytaso ja olosuhteiden sopivuus kärkikaksikolle laskee voittokertoimet melko alhaisiksi. Kun siihen lisätään vielä menneet näytöt Australiassa (Djokovic kuusi voittoa ja Murray viisi finaalia), niin vaikea tässä on muille isoa mahdollisuutta antaa.

Kaavio ei kuitenkaan ole kummallekaan helpoin mahdollinen. Andyn neljänneksessä on mm. Roger Federer ja Kei Nishikori, joista Andy kohdannee toisen puolivälierissä. Sen jälkeen tie jatkuisi mahdollisesti Stan Wawrinkan tai Marin Cilicin kanssa semissä ja finaalissa sitten Djokovic.

Andyn peli näytti Dohassa melko valmiilta ja ykköspelaajan aura oli tuonut tietynlaista itseluottamusta peliin. Finaalitappio Djokovicille tuli toki pahaan saumaan, mutta en usko, että se nyt vielä yöunia vei. Toki vanhat haamut saattoivat heräillä takaraivossa. Miehen kunto vaikutti rautaiselta ja sanoisin, että tappiosta huolimatta Murray näytti Djokovicia tuoreemmalta ottelun aikana.

Serbillä polku alkaa erittäin mielenkiintoisella kamppailulla Fernando Verdascoa vastaan, jolla oli Dohan semifinaalissa Novakia vastaan jopa useita matsipalloja, mutta silti serbi vei niukan voiton, vaikka oli jopa omien sanojensa mukaan ottelun huonompi pelaaja. Tuleva ottelu olisi Australiassa takavuosina upeasti väläytelleelle Verdascolle revanssin paikka, mutta vähän epäilen, että Djokovic on Melbournessa uusi mies ja Verdasco jää vaille mahdollisuuksia. Alla on kuitenkin Dohan henkisesti erittäin tärkeä turnausvoitto ja finaalivoitto vieläpä Murraysta. Tuo antaa varmasti uskoa ja nälkää tekemiseen. Djokovicin testit jatkunee jo neljännesvälierissä kun uuden vaihteen löytänyt Grigor Dimitrov testannee serbin puolustuksen kestävyyttä. Puolivälierässä vastaan astelee kalenterinsa täyteen ahdannut Dominic Thiem tai David Goffin, jonka jälkeen semissä sitten Milos Raonic tai Rafael Nadal.

Djokovicin peli ei kaikilta osin vielä Dohassa, voitosta huolimatta, vakuuttanut. Marginaalit ovat aika ajoin liian suuret ja tämä saamattomuus lisää passiivisuutta. Jos mies luottaa liiaksi fysiikkaansa, saattaa joku unelmahyökkääjä sekoittaa serbin peliä pahastikin. Fysiikka on tietysti ollut pitkään timanttia, mutta jos Boris Beckerin vihjailemat motivaatio-ongelmat harjoittelun suhteen pitävät paikkaansa, saatetaan nähdä yllättäväkin hyytyminen. Moni pysyy pisteissä nyt mukana ja sitä kautta moni osaa asettaa painetta Djokovicille. Pään tulee olla timanttinen, koska kukaan ei pidä Djokovicia enää voittamattomana.

Pakka kärkikaksikon takana on nyt ihanasti levällään ja monet nimet nousevat esiin.

Joku kysyi edellispostauksessa näkemystäni Roger Federerin suhteen, kun en top8:iin häntä enää tänä vuonna povannut. Niinpä. Ikä näkynee tänäkin vuonna. En myöskään ihan vakuuttunut miehen otteista Hopman Cupissa, vaikka monet olivatkin näkevinään uutta tuulta miehen otteissa. Itselläni huomio kiinnittyi muutamiin tilanteisiin, varsinkin tappio-ottelussa Alexander Zvereviä vastaan, joissa mies hieman niiailii puolustustilanteissa. Muutenkin puolustuspelaaminen jää koko ajan askeleen vajaaksi ja menee nyt jo vähän jopa  nosteluksi. Melbournen olosuhteet ovat todennäköisesti tänäkin vuonna niin armottomat, ettei apuja juuri tule sieltäkään. Hidas kenttä, kuuma keli ja jos miehen polvet eivät tosiaan entiseen tapaan taivu, niin puolustuksellisia taikatemppuja pitäisi tehdä posketon määrä, jotta isompi menestys ikämiestä Australiassa kohtaisi. Syöttö on toki edelleen upeassa kunnossa, mutta ei riitä. Tähän voisi itse asiassa palata, kunhan mies on saanut lämppäripelit kahden karsijan muodossa ohi. Neljännes- tai puolivälierät maksimi. Nyky-Murray viimeistään liian sitkeä sveitsiläiselle.

Myös Milos Raonicista joku laittoi hiljattain kommenttia. Hänen kohdallaan suurvoiton aika alkaisi tosiaan olla nyt, mutta Australia on Ranskan ohella mielestäni epätodennäköisin paikka suurvoitolle. Iso mies hyytynee lämmössä ja paras viidestä -systeemi syö väkisinkin terävyyttä Toisella turnausviikolla. Yksi viisieräinen, niin seuraavalla kierroksella saatetaan nähdä liian väsynyt jätti. Semifinaaliainesta, mutta isompi potti sitten Wimbledonista?

Rafael Nadalin otteet lienevät yksi suurimmista kiinnostuksen kohteista. Näytösturnauksen voitto Abu Dhabissa ja pari otteluvoittoa Sydneyssä viime viikolla lupailivat parempaa, mutta toisaalta tappiossa Milos Raonicia vastaan oli taas jotain tuttua viime kausilta. Peli menee vähän väkinäiseksi, eikä rentous pistä silmään. Askel on hivenen raskas ja jalkatyö jää aavistuksen vajaaksi, jolloin lyöntien painavuus ei riitä. Muutama klikki peliin vielä vaadittaisiin. Kämmenen on pakko toimia tappavasti hyökätessä ja teräviä yllätyksiä linjaan vaaditaan nyt paljon. Itseluottamus ei taida riittää isoon voittoon, mutta Grand Slameissä Nadal on tietysti usein kuin kotonaan.

Stan Wawrinka on pakko nostaa esiin, koska hän on ainoa, joka on viime vuosina hieman lyönyt kiilaa Djokovicin ja Murrayn hallintaan Grand Slameissä. Parhaimmillaan vuoden 2014 mestari on ehdottomasti paras, mutta lähes poikkeuksetta se on vaatinut kuilun reunalla käyntiä. Monesti on tiputtu kuiluun, mutta toisaalta näitä piikkisuorituksiakin on nähty. Käsittämättömällä voimapelillään Stan voisi ihan hyvin tämänkin viedä, mutta oikeanlaista tähtikuviota se vähän vaatii. Muistetaan myös se, että mies on hallitseva Grand Slam-voittaja ja normaalisti ison voiton jälkeen on mennyt puolesta vuodesta vuoteen, kun mies on mestaruuskrapulansa saanut kärvisteltyä.

Muista mielenkiintoisista nimistä erityisellä suurennuslasilla seuraan Dominic Thiemin, Nick Kyrgiosin, David Goffinin ja Alexander Zverevin otteita. Heistä lisää turnauksen aikana, sillä sellaiset herkut kuin Zverev vs. Nadal ja Kyrgios vs. Wawrinka ovat näköpiirissä.

Näillä mennään:

Puolivälierät:
Murray vs. Federer
Wawrinka vs. Cilic
Raonic vs. Nadal
Djokovic vs. Goffin

Välierät:
Murray vs. Wawrinka
Djokovic vs. Nadal

Finaali:
Murray vs. Djokovic

Voittaja:
Djokovic.

Eurosport ja EurosportPlayer näyttävät kisan. Blogi on yhteistyössä Eurosportin kanssa.

Kausiennakko 2017

Kausi on käynnistynyt, joten ennen kuin se ehtii harhaistaa päätäni yhtään enempää, tuupataan ilmoille tämän vuoden kausiennakko!

Esimakua ennakosta tarjoili jo blogin joulukalenterin luukku numero kahdeksan, jossa ennakoitiin tämän vuoden rankingia top8:n osalta. Tämä olkoonkin tuttuun tapaan pohjana myös tälle kausiennakolle.

1. Novak Djokovic
Viime vuoden dippiä ja edesottamuksia on tullut perattua jo useampaankin otteeseen (mm. tässä, tässä ja tässä), joten ei mennä siihen nyt kovinkaan syvällisesti. Selvää on, että jonkinlainen laaksovaihe suoritustasossa on ollut. Peli on ollut aiempaa varovaisempaa ja marginaalit ovat käyneet liian suuriksi, mikä on syönyt pelin tappavuutta ja painoa rajusti. Alamäkeä ovat vauhdittaneet myös muut ongelmat lievistä vammoista motivaatio-ongelmiin.

Parhaimpina hetkinään Djokovicin peli on kuitenkin hyvilläkin marginaaleilla niin painavaa, että vastustajat joutuvat jatkuvasti pahoihin vaikeuksiin ja toivottomiin ratkaisuihin, mikä on tuonut voittoja voittojen perään. Loppuvuonna 2016 tuo mojo oli kuitenkin lähes täysin kateissa.

Jos Djokovic on saanut henkiset ja/tai fyysiset ongelmansa selvitettyä, on hänellä kaikki edellytykset iskeä tänä vuonna vielä kerran. Tietää olevansa halutessaan kaikkia muita parempi edelleen.

Ennuste: Nousee kesällä tai alkusyksystä takaisin piikkiin  ja pitää siitä kiinni loppuvuoden. Voittanee 1-2 Grand Slamiä. Isossa kuvassa krittiinen turnaus on Australian Open. Jos (ja kun?) voittaa sen, voi kaudesta tulla odotuksiin nähden jopa pannukakku Djokovicin näytöksen muodossa.

2. Andy Murray
Työn sankarin otteita ja nousua kohti piikkiä oli oikeastaan mukava seurata syksyn ajan. Mielestäni oli upeaa, että Andy sai, ainakin hetkeksi, ykkösrankingin. Miehen sitkeyttä, mutta lopulta myös kovaa suoritustasoa, on ihailtava. Andyäkin on blogissa tutkailtu jo syksyn aikana, kuten tämä tarina asiaa valottaa ja olihan joulukalenterikin asioita avaamassa (luukut 1 ja 2).

Nousu tennismaailman uudeksi kuninkaaksi tuli hyvään saumaan ja Murray on saanut sitä tauolla hieman sulatella. Olisi upeaa nähdä, että tämä uusi status toisi kuninkaan auraa myös kentälle ja kanavoisi tekemiseen entistä lujempaa itseluottamusta. On edelleen vaikea nähdä, että Murray pystyisi laittamaan kampoihin tuoreelle ja nälkäiselle Djokovicille, jos ja kun tämä kuopastaan ylös kampeaa. Jopa Rafael Nadalin ja Roger Federerin toistuva lyöminen isossa paikassa ei välttämättä ilman itseluottamusboostia ole arkipäivää vieläkään.

Ennuste: Alkuvuonna tasaisuus pitää piikkipaikalla, mutta syksyn pistesaalis on hurja puolustettavaksi. Veikkaan yhtä Grand Slamiä, Australia tai Wimbledon.

3. Juan Martin del Potro
Tuore Davis Cup-mestari päätti lomailla pitkän kauden päätteeksi niin, että Australia jää del Potrolta väliin. Tämä luonnollisesti hieman heikentää mahdollisuuksia päästä näin korkealle, mutta potentiaali on tietenkin olemassa. Kun peli käy, argentiinalaista ei voita juuri kukaan. Kausi on kuitenkin pitkä, joten ylä- ja alamäkien täytyisi tasoittua hieman tasaisemmaksi suorittamiseksi, mutta toisaalta, isot suorituspiikit tuovat ne voitoista isoimmat.

Terveys on kuitenkin del Potron suurin murhe. Jos pysyy terveenä, on mahdollisuudet vaikka mihin ja melkein missä tahansa.

Ennuste: Yksi Grand Slam on varmasti vielä hakusessa del Potrollakin, mutta tuleeko se tänä vuonna, jää nähtäväksi. Wimbledon tai sitten ehkä US Open mahdollisuuksien rajoissa ellei ole piiputtanut ennen sitä. Davis Cup-voitto antaa perinteisesti hurjasti lisävirtaa seuraavaan kauteen.

4. Milos Raonic
Askel askeleelta kohti kärkeä noussut Raonic jatkanee hyviä otteitaan tänäkin vuonna, mutta riittääkö se isoimpiin turnausvoittoihin? Grand Slam-kuormitus on isoimmille miehille monesti liikaa, kun kahden viikon pitkät ja raskaat turnaukset syövät loppuvaiheissaan rajusti terävyyttä, varsinkin kun kuormaa matkalla finaaliin usein kertyy.

Raonic kärsii mielestäni usein tästä, mutta myös pelillisesti miehen peli on vähän ennalta-arvattavaa ja jopa monotonista lämäilyä. Pääkään ei tahdo vieläkään kestää ja kun syöttö pätkii, niin muu peli seuraa. Tämä ei tunnu vieläkään riittävän entisen kärkinelikon (Murray, Djokovic, Nadal, Federer) lyömiseksi. Yksittäisiä voittoja tulee, mutta aika antaa odotuttaa ja Raonicille sopii hyvin näiden kärkinimien taantuma. Aika on siis vielä Raonicin puolella ennen kuin uusi sukupolvi nousee kukoistukseensa.

Ennuste: Rankingissä mies polkee paikallaan, mutta Wimbledonissa hurjalla syöttämisellä "yllätyssauma". Joskus se Grand Slam-voitto olisi vain otettava. Jos ei tule tänä vuonna, niin suuri vaara jäädä "välimallin jätkäksi" vanhan ja uuden sukupolven väliin.

5. Stan Wawrinka
Viimeisimmän Grand Slam-voittajan Grand Slam-krapula on koettu jo kahdesti aiemmin, joten alkuvuoden osalta en odottaisi ihmeitä, vaikkakin loma tuli hyvään vaiheeseen. Riippuen hieman tämänkertaisen suorituslaakson pituudesta uskoisin, että noussee kuitenkin kauden jälkimmäisellä puoliskolla jälleen tasolleen ja on varteenotettava tekijä jälleen ainakin US Openissa. Ennen sitä nähtäneen maksimaalista aaltoilua.

Ennuste: Semifinaalit Grand Slameissä haarukassa, mutta tänä vuonna piikki jää tekemättä ja kolmen Grand Slamillisen vuoden jälkeen välivuosi. Voi jopa olla, että Stanin Slamit on nyt nähty.

6. Kei Nishikori
Tasaista, tasaista ja vielä kerran tasaista. Kehityskäyrä ei näytä varsinaisesti koilliseen, joten yksittäisten suorituspiikkien varassa on isompi menestys tänäkin vuonna. Nishikoria riivaavat vammat eivät jättäne miestä rauhaan tänäkään vuonna, vaan syövät osan tehoista ja menestyksestä.

Ennuste: Tämä vuosi voisi olla se make-or-break vuosi, mutta jotenkin on vaikea nähdä japanilaista voittamassa Grand Slamiä vielä tänäkään vuonna. Tasainen suoritusvarmuus kantaa kuitenkin näille sijoille. 

7. Marin Cilic
Marin Cilic on moukareineen vaarallinen vastus tänäkin vuonna ellei mies masentunut isommin Davis Cup-finaalista, jossa kroatialaiset olivat lähes kosketusetäisyydellä voittopokaalista. Tappio 2-0-johdosta huolimatta del Potrolle oli varmasti kova pala infernaalisen kotiyleisön silmien alla. Potentiaali on kuitenkin olemassa ja Cilic on valmis "yllätyksiin" tänäkin vuonna. Hurjin pelimoodi on tietysti hurja, mutta se vaatii varsinkin Cilicillä melkoista flow'ta.

Ennuste: Grand Slam-semejä Wawrinkan tapaan tänä vuonna.

8. Rafael Nadal
Rafael Nadal lienee Roger Federerin ja Novak Djokovicin ohella kauden mielenkiintoisin seurattava pelaaja. Pitkään odotettu lisäys valmentajatiimiin konkretisoitui Carlos Moyan muodossa, joten tämän vaikutus Nadalin peliin on mielenkiintoista nähdä. Moyalla on alla kuitenkin hyvä yhteistyö Raonicin alla ja voisi kuvitella, että hyvä ystävyys Nadalin kanssa auttaa tätä tiimiä, jos vain uncle Toni malttaa antaa Moyalle tilaa.

Peli kaipaa, kuten aiemmin on jo moneen kertaan todettu, viimeksi joulukalenterissa, lisää virtaa jalkoihin ja sitä kautta lyöntien painoa. Kierre syö aina tehoja, mutta kun kierrettä eteenpäin tekevä voima on suuntaunut viime vuosina rajusti ylöspäin, ovat lyönnit jääneet ikään kuin suutareiksi. Duunia täytyy tehdä enemmän eteenpäin kentän suuntaan ja se vaatii rajusti jalkoja.

Pelin pätkiminen on ollut reilun vuoden ajan jatkumoa tuolle painottomuudelle. Kun pelissä joutuu usein heti altavastaajaksi, onnistumispaine omissa hyökkäyksissä nousee monesti liian kovaksi ja peli alkaa helposti pätkiä. Henkimaailman juttuja nämäkin ja jää nähtäväksi onko esimerkiksi kämmen tänä vuonna jo entisellään.

Ennuste: Ottanee hyvän startin kauteen, mutta isoja voittoja saataneen odotella. Ajautunee massakauden jälkeen samaan vanhaan, joten iskun paikat ja mahdollisuudet vain Australiassa ja Ranskassa. Toinen voi tulla, ellei Djokovic ole jumalainen.


Kauden Grand Slam-voittajiksi veikkaan seuraavia:

Australian Open: Novak Djokovic
Roland Garros: Rafael Nadal
Wimbledon: Andy Murray
US Open: Juan Martin del Potro.

Kristallipallo on siis puhunut ja mielelläni näkisin omat veikkauksenne kommenttikentässä! Hyvää tennisvuotta siis myös kotisohville!

Vasurilla.com täyttää viisi vuotta!

Todellakin, blogini alkaa tulla pikkuhiljaa minitennisikään!

Mailaan ollaan leikin varjolla jo vähän tartuttu ja palloa auttavasti pomputeltu. Jalkoja ollaan tennistaajuuksille erilaisin askelluksin viritelty ja kroppaa liikunnallisten leikkien lomassa hallittu. Pikkuhiljaa ollaan siirtymässä minitenniskentälle pienten pelien pariin ja lyöntien syvempää olemusta harjoittelemaan. Oi, miten ihanasti maailmat uusin oivalluksin avautuvatkaan! Tärkeintä tässä iässä on kuitenkin rentous ja hauskanpito liikunnallisen harrastuksen parissa.

Samaa voisi sanoa bloggaamisesta. Ei tämä niin haudanvakavaa ole ja myös kirjoitushommien pitää pysyä rentona. Ei tästä(kään) muuten mitään tule.

Bloggaus jatkuu tänäkin vuonna ja pyrkimys on edelleen ottaa niitä, ainakin yhden vakiokommentoijani mainitsemia, "taiteellisia vapauksia" vähintäänkin entiseen malliin. Ellei jopa useammin, rohkeammin ja monipuolisemmin. 

Paljon olisi aina kirjoitettavaa, mutta työt haittaavat harrastuksia, niin kuin tiedämme. Virtaa on kuitenkin riittänyt ja nimenomaan juuri Teidän ansiosta.

Suuren suuri KIITOS siitä, että olet ollut mukana! Ekstratassua vielä siitä, jos olet juttuja kommentoinut! Positiivinen palaute innostaa keväisen villivarsan tapaan ja kriittisempikin saa monesti miettimään vielä omia näkökulmiaan. 

Kiitos siis tähänastisesta ja toivottavasti pysyt messissä myös tänä vuonna!

Kausi käyntiin vuoden ensimmäisenä päivänä!

Vielä kerran, hyvää uutta vuotta kaikille!

Tenniskausi 2017 on pyörähtänyt käyntiin niin maailmalla kuin valmennusrintamallakin. 

Huiput aloittavat pelejään pikkuhiljaa ympäri maailmaa ja kausiennakkoni puskeekin eetteriin heti alkuviikosta! Tarkkaile siis tätä sivua! Parhaiten pysyt kärryillä kun otat Tenniskoulu Topspinin seurantaan ja tykkäyksiin Twitterissä ja Facebookissa.

Valmennuspuolella kävimme tänään parin junnun, mukaan lukien oman pojan, kanssa avaamassa uuden vuoden lyömiset Lappeenrannan suunnalla! Hyvä fiilis ja hyvin alkoi lyönnit paukkua heti vuoden ensimmäisenä päivänä!

Tervetuloa mukaan ja tervetuloa tennisvuosi 2017!