Joulukalenteri #5: TOP5 kauneimmat yhden käden rystyt

Vitosluukku ja TOP5 tekee paluun!

Tennis on joskus meille myös estetiikkaa ja äärimmäistä kauneutta, eikä aina vain tuloksia. Nyt maalataankin siis isolla pensselillä kauneutta. Tenniksessä ei ole mikään sen kauniimpaa kuin yhden käden rystylyönti, joten tässä tämän hetken kauneimmat kauneudet:

1) Stan Wawrinka
Tiukassa kärkikamppailussa Stan vie voiton. Lyönnissä käsittämätöntä kauneutta, mutta myös brutaalia voimaa ja monipuolisuutta. Tämän rystyn lataus koko kropalla on jotain käsittämättömän kaunista.

2) Roger Federer
Klassista kauneutta. Poetry in motion. Imartelun suurin muoto sekä kakkospaikka selviää listan kohdasta kolme.

3) Grigor Dimitrov
Federerin rysty on niin kaunis, että moni sitä kopioi. Dimitrov voisi kopioida vielä sen balanssin, jolla Federer rystyään lyö. Vähemmän kohellusta ja repimistä, enemmän balanssia ja rauhallista loppua kohti kiihtyvää tekemistä.

4) Richard Gasquet
Melko klassinen kaunotar on myös ranskalaisen rysty. Ryhdikäs ja upea vartalon avaus sekä nätti saatto. Aijai. Silmä lepää.

5) Stafanos Tsitsipas
Kreikkalaisen rysty elää hyvinkin voimakkaasti ja variaatioita löytyy. Hän pystyy mukautumaan rystyllään hyvin erilaisiin ja -muotoisiin pomppuihin. Tuottaa parhaimmillaan aavistuksen suorempaa rystypommia kuin virkaveljensä, mutta varioi paljon.

Kunniamaininta: Feliciano Lopez
Iskee ylipäätään harvoin yläkierteellä, mutta espanjalaisvasurin alajenga ruoholla on yksi ilkeimpiä lyöntejä melkoisen kauniisti veivattuna. Käyttää hyvin paljon hyvää kättään, kropan käyttö voisi olla aktiivisempaa.

Bubbling under: Denis Shapovalov
Vielä ripaus liikaa nuoruuden intoa ja energiaa, mikä vähän näkyy kimpoiluna. Yrittää vetää lähes aina vetää. Maltti olisi valttia.

Joulukalenteri #4: Emilin Challenger-voitot 2019

Tämän vuoden kotimainen pelaaja oli ehdottomasti Emil Ruusuvuori.

Emil pelasi alkuvuoden loukkaantumisista huolimatta hurjan loppuvuoden ja otti sen aikana lopulta neljä Challenger-tason voittoa. Aivan kuten muuan Jarkko Nieminen samanikäisenä...

Joulukalenteri #3: Kolmen kauppa

Luukusta kolme näkyy yksi vuohi ja kolmen kauppa. Tiedätte kyllä. Lisää aiheesta luukuissa 16, 19 ja 20. Halusi tai ei.

Joulukalenteri #2: Kaksi Grand Slam-mestaria 2019

Luukku kaksi ja ne tutut kaksi Grand Slam-mestaria tänä vuonna, jotka ottivat kaksi Slamiä mieheen.

Tosiaan, tänä vuonna mestaruudet jaettiin kahden mestarin kesken, kun Australian ja Wimbledonin vei Novak Djokovic, Roland Garrosin ja US Openin Rafael Nadal. Jotenkin se tunne, että tämä harvainvalta on kaatumassa, on kuitenkin vahvistunut tänä vuonna.

Nuoret ovat tehneet hyvää jälkeä pari vuotta jo Masterseissa ja jopa finaaliturnauksessa, joten on aivan varmaa, että kohta on Grand Slamien vuoro. Se olisi loogista jatkumoa tälle kehitykselle, mutta ennen kaikkea se olisi paras asia tenniksen uskottavuudelle tulevina vuosina.

Jos parikymppiset orit eivät pysty kaatamaan kohta ikämiessarjoihin mahtuvia sankareitaan ennen kuin nämä pelaavat rollaattorein, niin jokin on mennyt pahasti vinoon ja haastajien on yksinkertaisesti mentävä itseensä.

Kaikkien kannalta olisikin hyvä, että ensi vuonna uusi sukupolvi ottaisi vihdoin laajalla rintamalla sen ison askeleen ja uuden vuosikymmenen Grand Slamit eivät enää keskittyisi mitenkään, vaan voitot jaettaisiin vaikkapa neljän eri voittajan kesken, joista vähintään 2-3 olisi ensikertalaisia. Se olisi jo aikamoista!

Joulukalenteri #1: Number one

Ykkösluukusta kurkkii perinteisesti kauden kuningas. Tänä vuonna hän on Rafael Nadal, jonka vuosi oli samalla yksi hänen koko uran parhaimmista. Kaksi Grand Slam- ja kaksi Masters-voittoa, Davis Cup, vuoden lopun ykkösranking sekä tukku finaali- ja semifinaalipaikkoja yllätti meistä varmasti monet.

Samalla Nadal (ja Novak Djokovic) siirsi uuden sukupolven esiinmarssia ainakin vielä vuodella, mutta kysymys kaikkien huulilla on jo pitkään ollut ”kuinka pitkään vanhan kaartin dominointi jatkuu?” Palataan tähän tarkemmin kalenterin myöhemmissä luukuissa.

Takaisin Nadaliin. Vuosia sitten puhuttiin vuosi tolkulla siitä, kuinka Nadalin kroppa ei sallisi isompaa menestystä enää yli kolmikymppisenä. Jälleen kerran espanjalainen osoitti väitteet vääriksi. Tänä vuonna hänestä tuli historian vanhin pelaaja kauden lopun ykkösrankingillä.

Polvi- ja muut vaivat ovat kieltämättä uraa rankasti varjostaneet, mutta peliä kehittämällä ja kalenteria järkevöittämällä Nadalin ura on saanut melkoisesti menestyksekästä jatkoaikaa.

Kalenterin järkevöittäminen on helppoa. Sen osaa uransa loppuvuosina lähes kaikki. Myös siis Nadal joka pelasi tänä vuonna vain ns. pakolliset kisat sekä Davis Cupin ja osittain Laver Cupin. Joissakin turnauksissa oli pakko vetäytyä ja säästellä kroppaa tärkeämpiin koitoksiin.

Pelin kehittäminen sen sijaan on huomattavasti vaikeampaa. Siinä niin Nadal kuin Roger Federerkin ovat olleet uransa aikana vertaansa vailla. Miettikääpä vaikkapa Andy Murrayn paluuta tai Djokovicin pelin kehittymistä. Niinpä. Karrikoiden: "same old, same old."

Kun katsoo Nadalin peliä uran alkuvuosien massataistelijasta tähän päivään, on kontrasti suuri. Totta kai pelaajan DNA on edelleen sama ja hurjaa taistelijaa espanjalaisesta löytyy toki edelleen, mutta se, millä aggressiivisuudella Nadal nykyisin otteluihinsa lähtee, on kehittynyt hurjasti. Pisteet pysyvät lyhyempinä ja varsinkin syöttö-kämmenyhdistelmät ovat äärimmäisen tappavia oli alusta mikä tahansa. Jokaisella lyönnillä on hyökkäävä tarkoitus, eikä välilyöntejä tule ellei tilanne ole äärimmäisen paineistettu. Tällöin Nadal saattaa sortua hakemaan pelirohkeuden puuttuessa varmuuden ja äärimmäisen taistelun kautta. Näin kävi muun muassa US Openin finaalin viidennessä erässä Daniil Medvedeviä vastaan.

Tänä vuonna Nadalin yksi isoimmista kehityskohteista oli syöttäminen, joka parani selkeästi. Suoria pisteitä, joita Nadal on lähes koko uransa ajan syötöltään peräänkuuluttanut, tuli nyt hyvin suuri määrä ja syöttämisen taso pysyi myös hyvällä tasolla lähes koko kauden loppupuoliskon. Juuri tätä vanhenevan Nadalin peli on eniten kaivannut. Saman on tehnyt myös Federer, jonka nykypelin tason voi peilata lähes suoraan syöttämiseen. Kun se kulkee, on lähes nelikymppistä Federeriä edelleen erittäin vaikea kaataa.

Mutta miten tällainen loistokausi vaikuttaa Nadalin ensi kauteen ja ehkä jopu loppu-uraan? Massa lienee Nadalille se viimeinen linnake, josta hän pitää viimeiseen saakka kiinni, mutta tänä vuonna oli jo merkkejä, että ei massapelinkään sujuminen mikään automaatio ole. Massalla ensimmäinen voitto tuli vasta Roomasta ja sitä ennen hän koki tulevaisuutta ennustavat massatappiot Dominic Thiemille ja Stefanos Tsitsipakselle.

Nuoret tulevat, mutta ilman nadalmaista tasaisuutta Nadal pitänee vielä kynsin hampain kiinni valtaistuimestaan. Ensi vuosi on äärimmäisen mielenkiintoinen Nadalinkin osalta.

Blogin perinteinen joulukalenteri on täällä taas!

Vasurilla-blogin joulukalenteri on jälleen täällä! Joulua odotellessa tämä järjestyksessään jo seitsemäs kalenteri luo tuttuun tapaan katsetta menneeseen, mutta myös tulevaan, joten offseasonista huolimatta hyppää mukaan!

Huomiseen!

Väärässä sarjassa

Lontoo paketoi tämänvuotisen ATP-kiertueen ja kausi alkaa olemaan paketoitu Davis Cupia lukuun ottamatta. Lontoossa Stefanos Tsitsipas otti viimevuotisen NextGen-voiton perään ensikertalaisena myös ATP-finaaliturnauksen voiton, jonka loppuottelussa kukistui siis Dominic Thiem, joka puolestaan kaatui syksyisessä Espoossa Emil Ruusuvuoren käsittelyssä, kuten varmasti kaikkien tuoreessa muistissa vielä onkin.

Meanwhile in Finland...

Emil Ruusuvuori on juuri ottanut jo kauden neljännen Challenger Tourin tunrnausvoiton, jonka myötä alkaa olla melko selvää, että nuoret tulevat nyt laajalla rintamalla ja että Emilille nämä nykyiset ympyrät alkavat olla liian pieniä. Sarja on yksinkertaisesti ja lähtökohtaisesti väärä tästä eteenpäin. Emil ei loistavine lyönteineen ja peleineen voi olla enää pienen lammikon suuri kala, vaan on hypättävä toisiin, suurempiin vesiin.

Tennis on siitä niin kiehtova ja haastava laji, että lähes aina on varaa olla parempi. Kehittyminen ei saa jäädä polkemaan paikoilleen. Tämä koskee niin peliä, lyöntejä kuin motivaatiotakin sekä miljoonaa muuta isompaa ja pienempää asiaa. Näihin välietappeihin, joita Challenger-voitotkin lopulta vain ovat, ei voi jäädä liikaa kiinni, vaikka ne kuinka hyvältä maistuisivatkin.

Emilin kohdalla viime viikko osoitti jälleen kerran, kuinka paljon potentiaalia miehestä sekä hänen tenniksestään vielä löytyy. Muutama rutiinivoitto Challenger-pelaajista, Otto Virtaselle annettu oppitunti puolestaan tämän seuraavasta pääsarjasta sekä upeasti taisteltu finaalivoitto ovat kaikki kypsän (tämän tason) pelaajan merkkejä. Mutta Emil on jo niin paljon muutakin.

Tarvittaessa Emil osaa tehdä itsensä hyvin vaikeasti voitettavaksi, sillä lyömisen perustaso ja -tempo on nyt jo erittäin korkealla tasolla, eikä selvää heikkoutta ole vielä löytynyt. Lyönnin painavuus on hyvän tekniikan ja rennon lyömisen seurauksena hyvin vertailukelpoista oikeastaan keneen tahansa. Emilin lyöntien kineettinen ketju ja osumien puhtaus hakee yksinkertaisesti vertaistaan. Huonompinakin päivinä tai hetkinä vastustajan täytyy urakoida massiivinen läjä duunia Emilin voittamiseksi ja juuri tämä on erittäin tärkeä signaali tulevaisuutta ajatellen.

Palataan vielä syksyiseen Davis Cupiin. Jostain syystä moni tennisaktiivi yrittää vesittää Emilin voittoa "puolikuntoisesta" Thiemistä, mutta totuus on se, ettei Thiem varmastikaan olisi pelannut ellei hän olisi tuntenut oloaan riittävän hyväksi. Oli Thiemin olotila tuolloin mikä hyvänsä, niin tuo ei ole juttu. Tenniksessä moinen, suuren ennakkosuosikin voitto vaatii kaikissa olosuhteissa valtaisan määrän työtä sekä lukuisia pienempiä ja isompia voittoja ottelun aikana. Thiem laittoi Emilin lähes koko ottelun ajan kaatamaan hänet nimenomaan voittamalla, eikä niin, että Thiem olisi vain hävinnyt ottelun. Thiem asetti haasteen, useita haasteita ottelun aikana. Emilin oli Thiemin lisäksi pakko voittaa itsensä kymmeniä kertoja ottaakseen tuon voiton. Täytyi olla rohkea ja aggressiivinen. Pelata ikään kuin out of his mind. Ja sen hän totisesti teki.

Viime viikolla Talissa tätä ei tarvinnut näin isosti tehdä, sillä perustekeminen riitti hyvin pitkälle. Vaikka seuraava on väärin sanottu, niin tuntui, ettei ruuvi missään vaiheessa ollut aivan tapissa, vaan varaa jäi vielä. Ja mikä upeinta, niin silti hän voitti turnauksen. Juuri tämä antaa niin paljon uskoa.

Mutta se edellyttää myös sitä, että rohkeus pelata säilyy kirkkaana mielessä. Kuten meillä kaikilla, niin kehitettävääkin on siis vielä. Muun muassa eteenpäin liikkuminen, vastustajan ajan pois ottaminen ja vielä entistä aggressiivisempi peli ovat kaikki asioita joihin varmasti kiinnitetään huomiota offseasonilla hyvin paljon. Seuraavalla tasolla ei juurikaan tule ns. välilyöntejä, lyöntejä vailla tarkoitusta. Jokaisen lyönnin on lähdettävä jonkinlaisella aloitteella. Tempo kovenee, vastustajien taso kovenee, kaikki kovenee. Jatkossa ei ole varaa jäädä kyttäilemään tai pelata puolivillaisesti tai puolivaloin. Nyt on mentävä ja laitettava joka kerta, jokaisessa erässä, jokaisessa geimissä, jokaisessa pisteessä, jokaisessa lyönnissä kaikki likoon.

On jälleen ikään kuin aloitettava alusta. Työ on vasta alkanut. Onnea matkaan, Emil!!!

Ennakko: ATP Finaalit 2019, Lontoo

Nuorten NextGen-finaalit on saatu onnellisesti päätökseen upeasti pelanneen Jannik Sinnerin yllätysvoitolla, joten on aika antaa lava isoille pojille! ATP:n finaaliturnaus on täällä! Samoin ennakko!

Turnaus pelataan tunnetusti kauden kahdeksan parhaan pelaajan kesken, jotka ovat tällä kertaa, voisiko sanoa jopa poikkeuksellisesti, kaikki paikalla. Liikkeelle lähdetäänkin seuraavin lohkoin:

Andre Agassi-lohko:
Rafael Nadal
Daniil Medvedev
Stefanos Tsitsipas
Alexander Zverev

Björn Borg-lohko:
Novak Djokovic
Roger Federer
Dominic Thiem
Matteo Berrettini

Lohkot ovat ennakkoon suorastaan kiusallisen herkulliset, mutta aloitetaan perkaaminen Agassin lohkosta, joka on käytännössä erittäin monen skenaarion lohko.

Isoin kysymys koko turnauksessa lienee tässä vaiheessa se, että kestääkö Rafael Nadalin Pariisissa, juuri ennen semifinaalikamppailua, venähtänyt vatsalihas turnauksen vai jättääkö Nadal pelit väliin kokonaan vai kenties kesken turnauksen? Oma veikkaus on, että Nadal pelaa ainakin siihen saakka, kunnes loppukauden ykkösranking on varmistunut ja/tai jatkoonpääsy tai voitto näyttää epätodennäköiseltä. Nadal pelasi kuitenkin varsin hienosti Pariisissa, mutta mitä ilmeisimmin kenttä Lontoossa on nopeudeltaan Pariisia nopeampi, joten se voi ratkaisevasti heikentää espanjalaisen iskukykyä. Iso kysymysmerkki Nadal siis on ja hänen suhteen olemme huomattavasti viisaampia ensimmäisen ottelun jälkeen.  Siinä hän kohtaa viime vuoden turnausvoittoa puolustavan Alexander Zverevin. Terveenä Nadal mennee heittämällä jatkoon, mutta onko hän sitä, jää nähtäväksi.

Zverev on puolestaan löytänyt tekemiseensä uutta kipinää tai jopa liekkiä Laver Cupin ratkaisuottelun myötä. Vire ei kuitenkaan ole tänä vuonna ollut aivan samanlainen kuin viime vuonna, joten mestaruuden uusimiseen en jaksa millään uskoa. Jo alkulohko voi osoittautua haasteelliseksi, jos esimerkiksi edellä mainittu Nadal on tosiaan iskussa. Zverevin tänä vuonna tavaramerkiksi tullut epätasaisuus näin kovassa porukassa ei auta yhtään, joten vaikeaa tulee tässä porukassa olemaan ja jopa alkulohkon jumbosijan vaara leijuu vahvasti nyt juuri hänen harteillaan. Se ei tietäisi hyvää orastavalle itseluottamusboostille, jonka Zverev on viime viikkoina vihdoin saanut itselleen rakennettua.

Daniil Medvedev tulee Lontooseen eräänlaisen miniloman jäljiltä. Kotikisan skippaus ja Pariisin nopea exit ovat mahdollistaneet akkujen pikalatauksen kauden viimeiseen koitokseen. Loppukauden paras pelaaja haluaa varmasti todistaa tässä porukassa olevansa the real thing. Kenen tahansa päänahka maistuu, mutta varmasti jonkinasteinen tähtäin on erityisesti isojen starbojen, kuten Nadal, Novak Djokovic ja Roger Federer, kaatamisessa. Sitä ennen ei saa kuitenkaan antaa saman ikäluokan kavereiden yllättää. Medvedevin suorahko peli on kuitenkin kuin luotu tälle alustalle ja suoruuden ansiosta muut saavat olla valmiita nostamaan painavaa palloa kaarevammalla lyönnin muodolla verkon yli, jolloin se kuitenkin jää hyvin usein ja ihanteellisesti venäläisen lantiotasolle uudelleenpaukutettavaksi ja lumipalloefekti alkaa olla valmis. Nykyvireellään Medvedev pystyy määräämään tahtia hyvin usein ketä vastaan tahansa ja varsinkin miehen puolustus vastahyökkäyksineen on äärettömän vaikea murtaa. Lohkovoittajan tai ainakin varman jatkoonmenijän aura istuu tiukasti Medvedevissä juuri nyt.

Stefanos Tsitsipas sai periaatteessa hyvin juonesta kiinni Pariisissa ja pelasi hyvinkin kypsää ja huolellista peliään siihen saakka kunnes vastaan tuli Novak Djokovic, joka käytännössä lanasi Pariisissa kaikki, myös kreikkalaisen tieltään. Tsitsipas oli, toki huonolla pelillään, täysi vastaantulija ja aseet serbin lyömiseen olivat täysin kateissa. Onkin hyvin vaikea nähdä Tsitsipasta voittamassa tätä turnausta, sillä niin aseettomaksi Djoko hänet sai ja jotenkin jopa Tsitsipaksen jatkopaikkakin vaikuttaa epätodennäköiseltä, jos Nadal kunnossa. Ottelut juuri Nadalia ja Medvedeviä vastaan ovat niitä avainotteluita, joista ainakin toisen kreikkalaisen tulisi väkisin voittaa. Hyvin hyökkäyksiään valmistellen ja aggressiivisesti pelaten kaikki on toki mahdollista, mutta jäisikö sittenkin niukasti rannalle semifinaaleista? Ehdottomasti ehkä.

Björn Borg-lohko ei mielestäni ole niin kimurantti kuin ensimmäinen. Toki yksikin yllätysvoitto sekoittaa helposti pakan ainakin osittain.

Selvänä suosikkina turnaukseen ja lohkoonsa lähtee Novak Djokovic, joka siis näytti Pariisissa kaikille, miten vaikeaa hänet on jälleen kerran hallissakin voittaa. Hän liikkui hyvin ja kun käsivamma ei ainakaan tällä erää näytä liiemmälti vaivaavan, niin odotettavissa on, että Djokovic menee heittämällä semifinaaleihin. Iso ottelu Roger Federeriä vastaan antanee isoa osviittaa, missä mennään, mutta uskon Djokovicin henkisen yliotteen pitävän oikeastaan kaikkia vastaan. Jos hän osaa kanavoida tämän energiansa oikein, on turnausvoitto ja jopa loppuvuoden ykkösranking täysin haarukassa. Nälkäisenä Djokovic on aina erityisen vaarallinen ja voitolla tästä tulisi ikään kuin hänen vuotensa.

Lohkon kakkossuosikki on ehdottomasti Roger Federer, joka pelaa hallissa aina ihanteellisimmissa olosuhteissa omalle pelilleen. Silloin mikä tahansa on (vieläkin) mahdollista, vaikka ikä alkaa selvästi painaa sveitsiläistä. Pelinopeudessa ja sen ylläpitämisessä hän on kuitenkin edelleen yksi parhaista, ellei jopa paras. Paljon riippuuu siis siitä, miten hyvin muut pääsevät liikuttamaan Federeriä tämän luotien tulituksessa ja kovimmassa mahdollisessa kiireessä. Djokovic on ollut tunnetusti mestari neutralisoimaan sveitsiläisen peliä, mutta muista ei siihen taida tässä lohkossa olla. Jatkoon siis edelleen ja kirkkaasti, mutta sen jälkeen.. Niin, latu on periaatteessa auki, vaikkapa päätyyn saakka, mutta miten fysikka kestää viisi kovaa peliä viikon sisään?

Dominic Thiem on parantanut Emil Ruusuvuori-tappionsa jälkeen hurjasti ja on tietysti valmis haastamaan Lontoossakin kenet vaan, mutta nyt turmioksi koituu liian kova vastus liian nopealla alustalla, jolla Thiem ei ole missään nimessä yhtä kotona kuin kaksikko Djokovic-Federer. Aikaa on vähän ja vaikka Thiem onkin petrannut, niin nyt se ei riitä jatkoon millään.

Matteo Berrettini on mukana Lontoossa nyt ensimmäistä kertaa. Hänkin on tietysti valmis yllätyksiin, jos hän löytää maanmiehensä Jannik Sinner-tyyppisen hurmoksen, mutta kyllä tämä seura varsinkin tässä lohkossa tuntuu nyt liian kovalta italialaiselle. Opintomatkalla siis vielä vahvasti.

Semifinaalit:
Medvedev vs. Federer
Nadal vs. Djokovic

Finaali:
Djokovic vs. Medvedev

Voittaja:
Djokovic.

Ennakko: Pariisi Masters 2019

Kauden loppusuora on alkanut! Tenniskermalla on jäljellä enää hallikauden huipentavat Pariisin Masters sekä mahdolliset finaaliturnaukset joko Milanossa (NextGen TOP-8) tai Lontoossa (TOP-8). Tässä ennakko Pariisiin!

Hallikausi on alkanut melko tutussa komennossa. Roger Federer otti omansa Baselissa (jo kymmenennen kerran!) ja on samalla Pariisissakin yksi mielenkiintoisimmista ja ennakkoon myös kovimmista nimistä.

Hallissa Federerin pelinopeuden kanssa tuskailee edelleen hyvin moni pelaaja ja jos sveitsiläistä ei saa jatkuvaan liikkeeseen, niin boom ja olet käytännössä kuollut. Federerin lyönteihin yhdistyy niin huima määrä kineettisen ketjun tuomaa voimaa ja lähes jumalainen ajoitus, että jos Rogerille jättää nopeissa ja stabiileissa halliolosuhteissa vähänkin aikaa, kasvaa tempo lähes käsittämättömäksi. Ja jos Federer ei aivan ehdi pallon taakse, niin taitavat kädet pelastavat lähes maagisilla otteillaan edelleen paljon. Tätä hitaammat ulkokentät eivät enää tue, mutta hallissa tilanne on toinen, sillä peli on suoraviivaista ja nopeaa ja Federer on edelleen, 38-vuotiaana, maestro juuri tämänkaltaisissa olosuhteissa.

Ainoa huoli tähän Mastersiin on oikeastaan toinen perättäinen peliviikko, mikä voi jossain kohtaa alkaa tuntua jäsenissä, vaikkakin Baselin semifinaalissa tulikin luovutusvoitto Stan Wawrinkasta, jonka selkä alkoi oireilemaan puolivälierän lopussa. Rogerin kaavio olisi hyvinkin tehtävissä ainakin finaaliin saakka.

Toinen hyvin mielenkiintoinen nimi Pariisiin on kiertueen kovimman syksyn pelannut Daniil Medvedev, joka on pelannut itsensä jo kuuteen perättäiseen finaaliin ja voittanut niiden joukossa myös kaksi viimeisintä Mastersia. Jatkuuko sama lento Pariisissa? Ainakin mies otti järkevän breikin Pariisin alle, sillä vaikka kotikisan houkutus Moskovassa oli kova, niin vielä kovempi temppu oli jättää turnaus pelaamatta ja ottaa väsymykseen kahden viikon lepo. On hyvin jännittävä nähdä, miten Medvedev jatkaa tästä. Rauta on ainakin hyvin kuumaa taottavaksi ja miehen suorahko lyöntien paukuttaminen on kuin tehty halliin. Hyvin paljon riippuu siitä, jatkuuko flow'n kaltaiset otteet. Ilman niitä Medvedev on sittenkin tavallinen kuolevainen.

Yksi iso taistelu Pariisissa on myös kauden lopun kisa ykkösrankingistä, joka käydään tänä vuonna Novak Djokovicin ja Rafael Nadalin välillä. Nadalille tähän riittäisi käytännössä se, että hän selviäisi turnauksessa pidemmälle kuin Djokovic, mutta halliolosuhteet eivät ole koskaan olleet Nadalin lyöntien tarvitsemille latauksille optimaaliset. Juuri naimisiin menneenä Nadal voi toisaalta olla sopivasti rentoutunut ja pelata kuin hurmiossa, mutta mene ja tiedä. Voi hyvinkin käydä myös niin, että Nadal tekee Pariisissa vain pikavisiitin ja lähtee rakentamaan kisakuntoaan finaaliturnausta ja Davis Cupin lopputurnausta varten.

Djokovicin osalta kauden loppupuoli on osoittautunut tänä vuonna aavistuksen epätasaiseksi niin tulosten kuin otteiden valossa. Shanghaissa Stefanos Tsitsipas iski miehen katsomoon jo puolivälierissä ja vaikka Tokion ATP500-turnauksesta voitto tulikin, niin sitä edeltävä finaali on Wimbledonista. Myös hän on todennäköisesti ajoittamassa huippukuntoaan tourin finaaleihin ja Davis Cupiin, joten tämä voi olla vielä totutteluturnaus hallipeleihin parhaimman vireen löytämiseksi. Tärkeämpiä iskun paikkoja ovat juuri Lontoon ja Madrid (Davis Cup). Kaavio antaa kuitenkin mahdollisuuksia vaikka mihin ja tietysti kauden ykkösranking on varmasti kova kiihoke, varsinkin jos Nadal sattuisi tippumaan jo alkukierroksilla.

Mustia hevosia kaavio on täynnä ja tulee muistaa, että kahtena viime vuonna mestaruudet ovat menneet Jack Sockille (2017) Karen Khachanoville (2018) eli isompaa kerrointa turnausvoittajasta voi hakea mustien hevosten rintamalta.

Niitä ovat juuri Khachanov, Tsitsipas, Matteo Berrettini, Laver Cupista virtaa saanut Alexander Zverev ja vaikkapa ensi kertaa kotiturnauksensa Wienissä juuri voittanut Dominic Thiem, joka on Davis Cupissa koetun Emil Ruusuvuori-tappionsa jälkeen terästänyt otteitaan huimasti. Myös Thiemin terveystilanne alkaa olla ilmeisen normaali vaikeahkon loppukesän ja alkusyksyn jälkeen. Kaavio on kuitenkin itävaltalaiselle turhan raju: Milos Raonic, David Goffin, Medvedev, Djokovic ja Federer tai Nadal? Ei, nyt ei riitä.

Niin tai näin, kun oikeastaan koko tämän vuoden kovin kärki on paikalla, niin hurjia pelejä on tiedossa. Näillä mennään!

Puolivälierät
Djokovic vs. Tsitsipas
Medvedev vs. Thiem
Federer vs. Zverev
Nadal vs. Berrettini

Semifinaalit:
Tsitsipas vs. Medvedev
Federer vs. Nadal

Finaali:
Federer vs. Medvedev

Voittaja:
Medvedev.

Ennakko: Shanghai Masters 2019

Tennismaailman katseet ovat kohdistuneet viime viikosta lähtien Aasiaan, jossa kiertue on jatkunut ATP500-sarjan turnauksilla, mutta seuraavaksi kalenterissa on Shanghain Masters. Tässä ennakko!

Palataan kuitenkin vielä hieman viime viikkoon. 

Tokion 500-turnauksessa voiton nappasi näytöstyyliin Novak Djokovic, joka teki siis voitokkaan paluun US Openin ja käsivammansa jälkeen. Aasiassa erinomaisesti viihtyvän Djokovicin pelissä oli jälleen tuttua armottomuutta ja finaali oli jo melkoinen näytös miehen kovuudesta sekä hänen pelinsä toimivuudesta. Pientä hakemista siellä täällä nähtiin toki matkan varrella, mutta käytännössä John Millman oli finaalissa vailla minkäänlaisia voittomahdollisuuksia. Djokovic näytti itsevarmalta ja nälkäiseltä ja vaikuttaisi siltä, että hän varmasti halajaa jälleen kerran vuoden lopun ranking-listan kärkipaikkaa. Siinä mielessä Tokion esitys oli rohkaiseva. Matkaa Rafael Nadaliin on nyt noin 1500 pistettä.

Shanghaissa Djokovicillä olisi erinomainen mahdollisuus ottaa Nadalia 1000 pisteellä kiinni, sillä espanjalainen valmistautuu omiin häihinsä Mallorcalla, eikä näin ollen pelaa Aasian kiertueella ollenkaan.

Djokovic voitaneen Tokion pelien perusteella laskea huoletta suurimpien suosikkien joukkoon myös Shanghaissa, vaikkakin nyt Tokion "piirisarjapeleistä" siirrytään täysin eri kaliberin haastajiin, joita serbin polulta löytyy nyt useampia jo ennen mahdollista finaalia. Pahimmillaan reitti mestaruuteen voi muodostua esimerkiksi seuraavanlaiseksi: Denis Shapovalov, John Isner, Stefanos Tsitsipas, Daniil Medvedev ja Roger Federer. Siinä haastetta miehen pelille, mutta myös kädelle, jos ja kun se todella on jo pidempään oireillut. 

US Openin finaalissa esiintynyt Daniil Medvedev on kieltämättä yksi kaavion mielenkiintoisimmista pelaajista. US Openin jälkeen mies kävi voittamassa Pietarin turnauksen ja on herkullista seurata, mihin mies pystyy pikavisiitillään Aasiassa ennen paluuta takaisin Euroopan halleihin. Hänen kalenterinsa on ollut hyvin täynnä täysien peliviikkojen myötä nyt jo kaksi kuukautta, joten tuleeko jossain kohtaa fyysinen ja sitä kautta myös pelillinen laskuvaihe jää nähtäväksi. Shanghai aikaeroineen voi luonnostaankin aiheuttaa pientä herpaantumista, mutta enemmän ja enemmän alkaa arveluttamaan miehen pelin vaatiman fysiikan kestävyys. Kausi on ollut pitkä ja kuten sanottua, viime kuukausina pelejä on kertynyt hurja määrä.

Rod Laver cupin voiton Euroopalle ratkaissut Alexander Zverev on myös hyvin kiinnostava pelaaja Shanghaissa. Pekingin välierissä Tsitsipakselle hävinnyt Zverev näytti löytäneen uutta vaihdetta ja rentoutta tekemiseensä Laver Cupista. Kun kuorman määrä ei tämän vuoden aikana ole ollut kovinkaan hurja, niin loppukaudesta voi tulla hyvinkin menestyksekäs saksalaiselle. Laver Cupissa "valmentajina" toimineiden Nadalin ja Federerin opein ja kannustuksin saksalainen voi hyvinkin tuntea olonsa pitkästä jälleen sellaiseksi, että hän ikään kuin kuuluu tähän tähtijengiin, mikä vaikuttaisi olevan Zvereville hyvin tärkeää tässä pelillisessä taantumavaiheessa. Isompi nousu voi lähteä jo siis Aasiasta. Kaavio on puolivälieriin tai jopa semeihin saakka taklattavissa.

Lisää mielenkiintoisia nimiä Shanghaihin saatiin Pekingin finaalista, jossa Emil Ruusuvuorelle Davis Cupissa juuri hävinnyt Dominic Thiem voitti viime viikon toisen ATP500-turnauksen. Finaalissa kaatui Stefanos Tsitsipas ja ottelu oli parhaimmillaan sellaista tempotenniksen riemuvoittoa, että on vaikea uskoa, että vanhempi kaarti pysyisi tässä kyydissä enää montaa vuotta, mutta palataan tähän myöhemmin. Ehkä jopa joulukuun joulukalenterissa, josta jo nyt tämä ennakkovaroitus.

Thiemin kohdalla on mielenkiintoista nähdä miten hän jaksaa toisen viikon heti perään sairasteluidensa ja vaikeuksiensa jälkeen. Stefanos Tsitsipaksen syksyn pelillinen alamäki US Open-kiertueen tappioineen näyttää juuri nyt olevan historiaa, sillä finaalipaikka Pekingissä oli erinomainen suoritus ja varmasti kohensi fiiliksiä kreikkalaisen leirissä. Merkattuja miehiä Shanghaissa siis molemmat. Tsitsipas tosin joutunee haastamaan Djokoviciä jo puolivälierissä, kun taas Thiemille arpaonni tuo turnauksen nelossijoitettuna mielestäni kevyimmän neljänneksen. 

Ennakkosuosikkien joukon täydentää muuan Roger Federer, joka nautiskeli Laver Cupissa kotiyleisönsä edessä täysin siemauksin Euroopan voittoa. Otteet olivat taattua laatua, mutta jonkinlainen arvoitus US Openinkin jäljiltä sveitsiläinen on. Ikä tulee vääjäämättä vastaan ja pelillinen aaltoilu kasvaa. Federerin sanoin perättäiset ottelut eivät ole veljeksiä keskenään ja se on juuri näin. Hyvää tai jopa jumalaista ottelua saattaa seurata vaatimattomampi ottelu, jolloin Federer on yhä useamman pelaajan toimesta lyötävissä. Nyt hän tulee kuitenkin tuoreena ja levänneenä, joten viikossa rasitukset tuskin alkavat näkymään. Semi- tai jopa finaaliainesta?

Villin kortin turnaukseen saanut Andy Murrayn tilannetta ruodittiin jo edellisessä postauksessani ja edelleen sanoisin, että Shanghain voittokamppailuun ei hänellä ole minkäänlaista saumaa. Liian moni pelaaja on pelillisesti liian kaukana edelleen ja pahaa pelkään, että moni nuoresta sukupolvesta on mennyt Andyn poissaollessa jopa britistä ohi.

Näillä siis mennään!

Puolivälierät:

Djokovic vs. Tsitsipas
Medvedev vs. Khachanov
Thiem vs. Berrettini
Federer vs. Zverev

Välierät:

Djokovic vs. Medvedev
Federer vs. Thiem

Finaali:

Djokovic vs. Federer

Voittaja:

Djokovic.