Ennakko: Novak Djokovic vs. Andy Murray, Roland Garros 2016

Pariisin surkeista säistä huolimatta turnaus on saatu vietyä läpi aikataulussaan ja miesten finaali Novak Djokovicin ja Andy Murrayn välillä pelataan (ainakin tällä tietoa) aikataulussaan sunnuntaina klo 16 Suomen aikaa. Tässä ennakko!

Yllättäen finaaliakin varten on siis olemassa pieni kelivaraus. Sunnuntaista on sääennusteen mukaan tulossa hieman lämpimämpi päivä, mutta iltaa kohden keli ilmeisesti huononee ja sateen vaara on tällä tietoa olemassa. Keli lienee siis melko raskas edelleen, mutta en usko kummankaan siitä erityisen paljon hyötyvän.

Molemmat selvittivät tiensä semifinaaleistaan yllättävänkin kevyesti. Djokovic näytti lopulta melko odotetustikin kaapin paikkaa Dominic Thiemille ja osoitti samalla, että nuorilla haastajilla on matkaa vielä hurjasti jäljellä. Toki Djokovic pelasi myös turnauksen parhaan pelinsä ja melko lailla aseettomaksi Thiem voittotaistelussa jäikin.

Andy Murray puolestaan yllätti omassa semissään positiivisesti niinkin vahvalla esityksellä. Ehdottomasti turnauksen paras esitys, eikä Stan Wawrinkan peli päässyt missään vaiheessa kunnolla vauhtiin. Yhden erän verran ei tahdo riittää näissä ympyröissä mihinkään. 

Kun molemmat pääsivät välierissä vähän "helpommalla" ja väliin mahtuu vielä yksi välipäiväkin, saavat molemmat hyvät lähdöt itse finaaliin. Tankit ovat molemmilla suhteellisen täynnä tähän hetkeen peilaten.

Isossa kuvassa en ole pitkään aikaan nähnyt Murraysta uhkaa Djokovicille oikeastaan millään tasolla. Jotenkin mies on ollut kaikessa vähän ja aina jäljessä. Keskinäisistä Djokovic onkin vienyt käytännössä kaksi kolmesta (23-10) ja usein hän on tasaisissakin otteluissa löytänyt sen lisävaihteen, johon skotti ei ole pystynyt vastaamaan.

Mielenkiintoisen twistin tähän tuo kuitenkin Rooman massafinaali juuri ennen Garrosia, jossa Murray vei hieman haluttoman oloista Djokovicia suoraan kahdessa erässä luvuin 63, 63. Massakohtaamisia ylipäätään ei kaksikolla kovin montaa ole, mutta viimeiset kolme kamppailua vuoden ajalta ovat olleet varsin tasaväkisiä ja viimeisimmän Murray onnistui siis jopa voittamaan. Viime vuoden semifinaalissa Garrosilla Murray puolestaan nousi 0-2 tappioasemasta jo 2-2:een, mutta lopulta sadetauko pelasti Djokovicia viemällä Murrayn momentumia ja viimeinen erä oli taas muodollisuus mennen 6-1 serbille.

Niin tai näin, massa lienee se paras alusta Murraylle haastaa Djokovic toden teolla. Pitämällä peli hieman rytmittömänä (kovaa takarajan päältä, kevyempää "pallottelua", kontrausta, verkkopeliä, stoppareita, jyrkkiä krossikulmia, linjapommeja, ...) ja taistelemalla hurjalla asenteella voi Murrayn unelma tämän turnauksen voittamisesta käydä toteen. 

Hyvä alku olisi kuitenkin tärkeä, sillä harvoin Djokovic johtojaan tänä päivänä menettää. Se olisi tärkeä myös siksi, että maali olisi luonnollisesti hieman lähempänä. Mitä pidempi kaula, sen parempi. Usein on jäänyt tunne, että Djokovic on saanut ennemmin tai myöhemmin hyvin avanneen Murrayn kiinni ja vain harvoin Murrayn veto on kestänyt maaliin saakka.

Luulen, että Djokovic tuleekin otteluun hyvin samantapaisella tappajamentaliteetilla kuin välierään Thiemiä vastaan. Murray tuskin saa hetkenkään rauhaa rakentaa, vaan Djokovic iskee joka paikasta hurjalla painolla lyöntiä kohti takarajaa, jolle on vaikea tehdä mitään. Murray onkin pelaajista se, kumman on todennäköisesti enemmän sopeuduttava. Keinoja miehellä kuitenkin on, mutta se vaatii ehdottomasti muutamia asioita.

Murrayn syöttö toimi Wawrinkaa vastaan hienosti ja se on totta kai yksi avaimista finaalissakin. Kakkossyöttö on aivan erityisen suurennuslasin alla ja sen painavuus on täysin välttämätöntä Djokovicia vastaan. Siihen on pyrittävä jopa pienellä riskillä.

Lisäksi tulisi pyrkiä vastaamaan Djokovicin lanaukseen pelaamalla kärsivällisesti ja osoittamalla, että kyllä hänkin pystyy tarvittaessa pelaamaan maailman tappiin saakka ja vaikka jokaisen pisteen kohdalla. Ilmaisten pisteiden antamattomuus on siis toinen iso tekijä. 

Kun tähän lisätään vielä Murrayn oveluutta ja vastustajan liikuttelua, niin Djokovicin peliä voi saada henkisen puolen kautta hieman sekoitettua, joka on yksi iso faktori finaalissa. Siihen on paikan tullen iskettävä armotta ja ennen kaikkea kylmän viileästi.

Henkiseltä kantilta katsottuna asetelma ei voisikaan olla herkullisempi. Murray tietää ja tuntee Rooman jäljiltä mahdollisuutensa, kun taas Djokovicin paineita voittaa Ranskassa voi puolestaan vain kuvitella. Tarjottimella olisi Novak-Slam, kaikkien Grand Slamien yhtäaikainen hallinta sekä jonkin sortin kuolemattomuus niiden pelaajien joukossa, jotka ovat kaikilla alustoilla Grand Slamin voittaneet. Ehkä tarjottimella on jo nyt jopa kaikkien aikojen parhaus. 

Tämän vuoden massakausi ei ole kuitenkaan ollut mikään järisyttävä ja jos voitto ei nytkään tule, niin ensi vuosi on jälleen vaikeampi, mikä osaltaan sekin voi paineistaa serbiä. Mies on välillä käynyt yllättävänkin kuumana, jopa ilman isompia huolia, joten varmasti henkinen taakka näyttelee roolia finaalissa. 

Murrayn kannalta olisikin aivan erityisen tärkeää pitää koko ajan yllä hyvää pelihuumoria ja pelata itseään serbin pään sisään tsemppaamalla jatkuvasti itseään sekä luomalla paineistavia tilanteita mahdollisimman paljon. Olisi laitettava Djokovic ikään kuin tekemään valintoja, ottamaan riskejä ja yksinkertaisesti pelaamaan taitojensa ylärajoilla.

Etukäteen ajateltuna on siis huima finaali tuloillaan! Niin, se tulosveikkaus... Vaikea kuvitella edelleen, että Murray voittaisi kolme erää Djokovicilta, joten serbi vie erin 3-2.

Hauskaa tennisiltaa kaikille!

Ennakko: Semifinaalit, Roland Garros 2016

Pariisin umpisurkeista keleistä huolimatta ollaan Ranskan avoimissa vihdoin päästy semifinaalivaiheeseen, joten tuttuun tapaan täältä tulvii ennakot!

Huolimatta siitä, että koleahkot kelit, puolityhjät katsomot sekä muutamat yllätysvetäytymiset ja -tappiot ovat aavistuksen latistaneet kisatunnelmaa kotisohvia myöden, odottaa semifinaaleissa kaksi erittäin mielenkiintoista ottelua, kun otteluissa kohtaavat Stan Wawrinka ja Andy Murray sekä Novak Djokovic ja Dominic Thiem.

Stan Wawrinka vs. Andy Murray

Otetaan ensin käsittelyyn potentiaalinen klassikko-ottelu Stan versus Andy. 

Asetelma on siinä mielessä herkullinen, että raskaat olosuhteet suosivat tavallaan molempia, mutta hieman eri tavoilla. Stan hyötyy enemmän siitä, että pallot ovat kentän ohella todennäköisesti kosteat ja raskaat, mutta kovaa pommitusta se ei haitanne niin paljon kuin Andyn kontraavampaa peliä. Näissä olosuhteissa Andyn peli tarjoaa Stanille itse asiassa hieman lisäaikaa painavien lyöntien valmisteluun. 

Andy puolestaan hyötyy raskaassa kelissä enemmän hurjasta fysiikastaan, joka on varmasti yksi kiertueen kovimmista ellei peräti kovin juuri tällä hetkellä. Stanin täytyykin luottaa omaan peliinsä siinä määrin, ettei ottelusta pääse syntymään kovinkaan fyysistä massavääntöä. Heti perään on kuitenkin huomioitava se, että Andyn kuorma turnauksessa on jonkin verran Stanin kuormaa isompi, mutta toisaalta Stanilla on menossa jo viides perättäinen turnausviikko eli hyvin tasaista tämä on.

Jos asetelma on olosuhteiden osalta melko tasainen, niin sitä se on myös vireen osalta. Kummallakin oli hieman tahmea turnausaloitus, mutta alun jälkeen on molempien vire ollut nousujohteinen. Parasta Andyä sekä Staniä ollaan jo jossain määrin nähty ja uskon, että semifinaalissa sitä nähdään hurjasti lisää. Tästä on kummankaan vaikea mennä finaaliin ilman parasta peliään. 

Ottelun sisällä on jännittävä nähdä, miten Andy yrittää rikkoa Stanin peliä ja pitää hänet poissa pommitusrytmistä. Hyvä alku on Andyn kannalta aivan ehdoton, sillä Stanillä on ollut tapana parantaa peliään erä erältä näissä isoissa otteluissa. Jos Andy ei siinä onnistu, voi tästä tulla hänen kannaltaan jopa painajainen. 

Olisi pyrittävä pitämään peli rytmittömänä, ettei Stan saa isoa vaihdettaan käyntiin. Luulen, että näemmekin harvinaisen paljon stoppareita sekä matalaa alakierrettä, joihin päästäkseen raskasrakenteinen Stan joutuu tekemään rajusti töitä. Sen lisäksi skotin olisi pyrittävä iskemään terävillä kulmilla niin, etteivät ne tarjoa iskun paikkaa korkean pompun ja avointen kulmien muodossa. Tämä ei ole Stanin pommituksessa helpoin tehtävä, ei edes massalla. Kenttäpositio olisi pidettävä lähellä takarajaa, sillä jos Stan saa vallattua takarajan, on häntä erittäin vaikea työntää taaemmas. 

Kummankin lyönneistä löytyy tarvittaessa kaikki lyöntikulmat, eikä kumpikaan kaadu esimerkiksi rystyynsä. Stanin ratkaisuvoima on kuitenkin molemmilta puolilta parempi, joten pieni etu siitä Stanille.

Yksi mielenkiintoinen seikka ottelussa on se, ettei Andy ole voittanut "uutta" Stania koskaan. Andyn viimeisin voitto Stanista on niinkin kaukaa kuin syksyltä 2012 ja se voi vaikuttaa henkisiin asetelmiin, vaikka keskinäisten voitot ovatkin Andylle 8-7. 

Vielä kun lisätään se, ettei Murray ole voittanut Stanilta massalla erääkään heidän kahdessa massakohtaamisessaan, niin kyllä tässä vaaka hieman Stanin suuntaan kallistuu. Stan jatkaa erin 3-1.

Novak Djokovic vs. Dominic Thiem

Eipä ole toinenkaan välierä asetelmiltaan hullumpi. Dominic Thiem on lunastanut mieheen ladattuja odotuksia Ranskassa, vaikka kuntokäyrä massakauden Masterseissa ei näin kovaan tulokseen ehkä sittenkään antanut enää eväitä. Nyt haaste on kuitenkin ultimaattinen kun vastaan tulee Novak Djokovic.

Thiemin tie semifinaaliin ei ole ollut helppo, sillä "ylimääräisiä" eriä on mennyt vastustajille lähes jokaisessa ottelussa. Myös hänen taakkansa on nyt noin viisi perättäistä peliviikkoa, joten kevyemmälläkin jalalla mies voisi lähteä Djokovicia haastamaan.

Niin tai näin, kaikki aseet Djokovicin lyömiseen ovat olemassa. On ennen kaikkea se lyöntien hurja voima yhdistettynä hurjaan kierteeseen. Hän todella kurittaa palloa niin voiman kuin kierteenkin muodossa sopivasti vaihdellen ja ennen kaikkea yhdistellen. Miestä voisi verrata tässä mielessä sekä Wawrinkaan, että Rafael Nadaliin. Kun tämä lyöminen siivittää miehen hyökkäyspeliä, on jälki kerrassaan upeaa. Peli on kuin luotu massalle, eikä miehen rautainen puolustuskaan ole massalla haitaksi. 

Djokovic on puolestaan edennyt enemmän tai vähemmän automaattipilotilla semifinaaliin. Isoin 'läheltä piti'-tilanne sattui puolivälierässä Tomas Berdychiä vastaan kun mies oli linjatuomarin väistön päässä diskauksesta heitettyään mailansa maan kautta takapressuun. Tämä toki vahingossa, mutta olisihan se ollut aikamoinen pommi ja isku Novak-Slamille.

Tapaus kuitenkin osoitti sen, että vaikka peli oli turnauksen parasta Djokovicia ja tilanne täysin hallussa, niin painetta on ja se voi näkyä otteissa rajustikin. Tämä massakausi ei ole ollut samanlainen riemukulku kuin viime vuosina ja kentällä on nähty haavoittuvin Djokovic pariin vuoteen. Siihen tulisi Thieminkin iskeä. 

Peliä on pyrittävä viemään isosti ja käytännössä siis pommittamaan serbiä ulos kentältä. Se ei ole helppoa, mutta massalla se on kuitenkin helpointa. Serbin liikkuminen massalla on välillä jopa bambimaisen koomista, joten hurjat ja kovat yläkierteet riepottelevat parhaimmillaan Djokoviciakin rumasti. Peräkkäisiä lyöntejä samaan kulmaan ja niin edelleen. Niissä täytyy kuitenkin olla hurjaa varmuutta, sillä yhdellä tai kahdella sivalluksella Djokovic ei kaadu. Kahden tai kolmen lyönnin yhdistelmät ovat usein vain alkua ja lopullinen sivallus täytyy rakentaa huolella.

Se vaatii paljon ja erityisesti se vaatii kulmien käyttöä, joka voi olla samaan aikaan jopa vaarallista. Djokovic, jos kuka, rakastaa sitä, kun vastustaja avaa kulmia, joista hän voi itse tappavasti iskeä. 

Todennäköistä kuitenkin on, että Djokovic pyrkii itsekin ottamaan ohjia käteensä, eikä sorru keskikaistan lanaamiseen, sillä Thiem on aktiivisena pelaajana ja hyvänä pelinviejänä vaarallisimmillaan. Luulisin, että Djokovic tulee jälleen "yllättämään" ultra-aggressiivisella pelillään, aivan kuten Federeriä vastaan tänä vuonna Australiassa. Djokovic tietää, ettei Grand Slamejä voiteta puolustamalla, ei varsinkaan Ranskassa. Tämä jatkuva hyökkäys tietäisi puolestaan ongelmia Thiemille, sillä hyvästä puolustuksesta huolimatta peliä ei useinkaan ratkota paria metriä takarajaa kauempaa, jonne Thiem välillä hyökätessäänkin itsensä unohtaa. Niin ei saa käydä semifinaalissa. Ei, vaikka latausaikaa taaempaa vähän enemmän jääkin. 

Djokovicin turnauksen ensimmäinen testi onnistuu ja mies jatkaa finaaliin erin 3-1.

*****

Semifinaalit pelataan suurelta osin harmittavasti päällekkäin, sillä miesten ottelut pelataan naisten semien perään jotka alkavat klo 14 Suomen aikaa. Miesten ottelut alkavat kuitenkin aikaisintaan klo 16. Eurosport ja EurosportPlayer sekä VeikkausTV näyttävät ottelut suorana. 

Joko Nadal on entisellään?

Ja jutun julkaisuhetkellä ilmoitettiin Nadalin vetäytyminen kisasta. Jääköön juttu siitä huolimatta.

Rafael Nadal on aloittanut Roland Garrosin näytösluontoisilla voitoilla Sam Grothista ja Facundo Bagnisista. Peli on kulkenut ja välillä on ollut varaa jopa leikitellä.

Ennen turnausta puhuttiin paljon espanjalaisen parantuneesta vireestä ja itseluottamuksesta. Näin varmasti onkin, sillä Monte Carlon ja Barcelonan voitot eivät tulleet sattumalta. Matkaa parhaaseen on kuitenkin vielä ja todennäköistä on, että se kovin Nadal on Garrosillakin jo nähty.

Isoin kaski Nadalin tämänvuotisessakin Garros-projektissa on mahdollinen kohtaaminen Novak Djokovicin kanssa. Miehet ovat törmäyskurssilla semifinaalissa. Vaikka tuohon kohtalon otteluun on matkaa vielä useampi ottelu, voi sen asetelmia jo hieman pohtia.

Palataan vielä kuitenkin Rooman semifinaaliin, jossa Nadal hävisi Djokovicille kahdessa tiukassa erässä. Nadal johti molempia eriä murrolla erien loppuhetkille saakka, mutta ei lopulta onnistunut voittamaan edes erää. Parantunut itseluottamus on tuonut Nadalin otteisiin tasaisuutta ja "poikaset" kaatuvat jälleen hyvällä prosentilla, mutta Djokovicia vastaan tämäkään itseluottamustaso ei vielä riitä.

Voi myös kysyä, kasvaako itseluottamus kun oma hyvä peli ei riitä keskinkertaisesti pelaavaa ykköstä vastaan. Osittain kyllä, kun oma peli paranee ja kaverin selkä lähestyy. Mutta. Tappio on lopulta tappio, joten äkkiseltään tuntuisi, että ei. Paikka ainakin erävoittoon oli tarjolla, mutta miksi sitä(kään) ei lopulta tullut? Riittämättömyyden tunne kalvaa mieltä varmasti.

Sanoisinkin, että parantunutkaan itseluottamus ei vaan riittänyt Roomassa, jossa olisi pitänyt pystyä voittamaan Djokovic niiden yksien syötönmutojen turvin. Peliä vapauttava tuplabreikki oli ja on Nadalille Djokoviciä vastaan lähes mahdottomuus, joten rohkeus ja kyky pelata tappavasti tärkeällä hetkellä on se, mikä tällä hetkellä ratkaisee kaiken näiden kahden välillä.

On yksinkertaisesti käytettävä tarjotut ja ansaitut paikat. Monessa tärkeässä pisteessä Nadalin huono lyöntivalinta tai -suunta ellei peräti huono suoritus virheen tai puoleen kenttään kantavan stopparin muodossa. Pelko astui viime hetkellä kuvaan jopa silloin, kun Djokovic oli pressuissa.

Djokovic on pelannut ja pelaa itsensä kerta toisensa jälkeen Nadalin pään sisään ja se tuntuu pitävän tätä tiukasti otteessaan. Asetelmat olivat muutamia vuosia sitten vielä toisin päin, mutta en ole aivan varma onko tässä suhteessa enää käännettä näkyvissä.

Muutenkin Nadalin on tehtävä loppu-uran kohdalla federerit. Puolustuksen hiipuessa oma hyökkäyspelaaminen täytyy saada vieläkin terävämmäksi. Enemmän, aiemmin, tarkemmin, painavemmin, ahneemmin. Ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin jatkuva mylly, jota seuraa brutaalit tapot. Jatkuvan myllynkin kanssa saa olla tarkkana, ettei se jää missään vaiheessa kesken, jolloin moni nykypelaaja pääsee vastaiskujen kautta pisteisiin takaisin mukaan.

Kaikki luuppimaiset kämmennostot ja muut välilyönnit pois. Nykyisin ne pakottavat Nadalin vain juoksukannalle. Paino rohkeasti kentän suuntaan joka lyönnissä ja aina kuin mahdollista.

Mutta paljon hyvääkin tekemistä Nadalilla on tämän vuoden puolella nähty. Kämmen on löytänyt vintage-Nadalia, mutta myös rysty parantunut selkeästi paremmalle tasolle. Se on painavempi, puhtaampi ja varmempi. Lyöntikulmat sekä linjaan, että jyrkkään krossiin ovat olemassa, mutta selvää on, ettei Nadal rystyllään otteluita vieläkään voita, vaikka pituutta ja varmuutta lyönnissä enemmän onkin. Tähän toispuolisuuteen mies vaikuttaisi isossa kuvassa itse asiassa kaatuvankin, mutta ei mennä siihen nyt.

Rystyn ohella myös syöttö lupailee parempia aikoja, sillä "ilmaisia pisteitä" tulee paremmin kuin pariin vuoteen. 

Niin tai näin, tie semifinaaliin saakka, vaikeudestaan huolimatta, näyttää selvältä, mutta siellä taitaa odottaa tuttu seinä.

Novak Djokovic ja 200 viikkoa

Ranskan avoimet voitolla aloittanut Novak Djokovic on ollut tenniksen ATP-listan ykkösnimi yhteensä 200 viikon ajan.

Saavutus on huima jo nyt, mutta eipä tämä tietenkään tähän jää, vaan lukema saattaa hyvinkin päätyä jopa kolmensadan tuolle puolen. Silloin aletaan jo tosissaan hätistellä tilaston kärkinimeä Roger Federeriä, jolla ykkösviikkoja on hallussaan 302. Ilman loukkaantumisia on selvää, että Djokovic tulee olemaan erittäin lähellä noita lukemia.

Tällä hetkellä pinnoja on kasassa jo sen verran, että loppuvuosi voisi olla hänen standardeillaan jopa keskinkertainen tai jopa surkea ja mies olisi silti ykkönen vuodenvaihteessa ja todennäköisesti sen ylikin, jolloin oltaisiin jo 230 viikon tietämillä. Mutta kun syksyn kiertue on ollut perinteisesti hänelle hyvä, ehkä jopa se paras vaihe kaudesta, niin voisin hyvinkin veikata, että vuoden päästäkin kärkipaikalla keikkuu edelleen Djokovicin nimi, jolloin 250 viikkoa olisi haarukassa. Siitä olisi enää noin vuoden kärkipaikat matkaa uuteen ennätykseen ja hurjimmassa tapauksessa jopa pitkälle ohi. 

Vaikka tämän kauden massoilla ollaan nähty ehkä aavistuksen haavoittuvakin Djokovic, menee hän edelleen lähes jokaisessa turnauksessaan pitkälle hurjalla tasaisuudellaan, että on vaikea nähdä rankingin kärkipaikkaa ajatellen edes todellista haastajaa. Kuka ylipäätään on seuraava mies kärkipaikalla ja milloin se nähdään?

Tenniksessä toki monet asiat voivat tapahtua nopeastikin, mutta ranking ei sitä laskutapansa takia heti heijastele. Siinä mielessä juuri nyt ollaan hurjassa kyydissä.

Moinen saavutus olisi tietenkin iso sulka hattuun myös "kaikkien aikojen paras"-keskustelussa, mutta todellisuudessa siihen vaadittaisin myös Roland Garrosin valloitusta. Ehkä tänä jo vuonna?

TOP5 viikkoja ATP ranking-ykkösenä:

1. Roger Federer (302 viikkoa)

2. Pete Sampras (286)
3. Ivan Lendl (270)
4. Jimmy Connors (268)
5. Novak Djokovic (200)

Ennakko: Roland Garros 2016

Huomenna se alkaa! Massakausi 2016 huipentui tänäkin vuonna Ranskan avoimiin Pariisin Roland Garrosilla. Tässä ennakkoa!

Vaikka muutamat valitettavat poisjäännit (mm. Roger Federer ja Juan Martin del Potro) latistavat aavistuksen kisatunnelmaa, ovat odotukset ja ennakkoasetelmat suorastaan herkulliset. Tämä siitäkin huolimatta, että kisan voittanee joku isoista nimistä tyyliin Novak Djokovic, Andy Murray tai jo kymmenettä voittoa Pariisista hakeva Rafael Nadal. 

Toivottavasti saamme kuitenkin yllätyksiä uusien nimien muodossa. Tässä kohtaa täytyy toki sekin muistaa, että sekä Djokovicille että Murraylle voitto Garrosilla olisi ensimmäinen. 

Nämä kolme nimeä nousevat esiin siksikin, että kauden kolme isointa massakisaa on jaettu juuri heidän kesken. Nadal otti omansa Monte Carlossa, Djokovic Madridissa ja Murray viimeisimpänä Roomassa. 

Mielenkiintoiseksi tämän suosikkikolmikon tilanteen tekee kuitenkin se, että suurimman suosikin eli Djokovicin kuntokäyrä on massalla aavistuksen notkahtanut, jos ajatellaan miehen viime aikojen ja vuosien dominanssia. Valmentajansa juuri vaihtanut Murray puolestaan uhkuu voittohaluja, jota tukee Rooman finaalivoitto Djokovicista. Nadalkin on parantanut selvästi viime vuodesta ja kisavoittoja on taas alkanut tulla (Monte Carlo ja Barcelona), mikä on pelottava merkki kaikille. Tämä huomioiden täytyy kuitenkin muistaa, että hyvä Nadal ei voittanut Roomassa keskinkertaista Djokoviciä, mutta hyvä Murray voitti.

Tosiaan, Djokovicin vire ei ole paras mahdollinen. Aavistuksen flegmaattista ja virheherkkää on ollut. Madridin nopeudessa, lähes kovin kenttien olosuhteissa, voitto toki tuli, mutta olisiko sittenkin niin, että miehen peruslanaus keskikaistan pommituksineen ei sittenkään riitä miehen aateloimiseen kaikkien Grand Slamien voittajaksi. Tällä kertaa jopa samanaikaiseksi haltijaksi, sillä Novak-Slam on jälleen Ranskassa mahdollinen. Tämä yhdessä uran ehdottoman kruunautumisen kanssa voi tuoda yllättäviäkin paineita serbille, joka on lähtenyt kisaan isoimpana ennakkosuosikkina jo kahdesti, mutta voittosarake näyttää edelleen sitkeästi nollaa. 

Kaavio on Djokovicille hyvä ja alkukierrokset semifinaaliin saakka toimivat loistavana treeninä ja vire voi matkan varrella hyvin löytyäkin. Voitolla Ranskassa mies aateloisi itsensä melko korkealle jopa kategoriassa "Paras ikinä".

Semifinaalissa serbi saanee vastaansa vastaan mitä todennäköisimmin Nadalin vai saako? Espanjalaisen vire on lähestymässä parastaan pariin vuoteen, mutta matkaa parhaaseen Nadaliin ja dominanssiin on vielä hurjasti. Lähellä ollut erävoittokin jäi siis keskinkertaista Djokoviciä vastaan Roomassa haaveeksi, joten siinä suhteessa mikään ei tämän kaksikon välillä ole radikaalisti muuttunut. Se voi jopa syödä miestä, vaikka esitys olisi miten positiivinen tai rohkaiseva ollutkin. Tärkeiden hetkien tukkoilut ja samalla myös Djokovicin kovuus tärkeissä pisteissä saattoi tuoda päähän siis jopa mörköjä. Haamut tuppaavat seuraamaan, mutta ylimielisyyteen Djokovicillä ei tässäkään parissa ole toki varaa. 

Nadalin kaavio on karmea. Reitin varrelle osuu mahdollisesti myös Fabio Fogniniä, Dominic Thiemiä sekä mahdollisesti Andy Murrayta. Varsin skarppina saa mies siis olla. Vähin vaurioin reitti finaaliin tuskin onnistuu. Mielenkiintoisen sivujuonteen Nadalin turnaukseen tuo yleisön mahdollinen reaktio nyt kun espanjalainen on haastanut dopingista vihjailleen ranskalaisministerin. Ei ole helpoin paikka tämä. 

Tässä tai näissä valoissa katse suuntautuukin vuosi vuodelta paremmin pelanneeseen Andy Murrayhin. Kuntokäyrä on Rooman voiton myötä juuri sopivassa nousussa ja taannoiset massakenttien tuomat selkävaivatkin on saatu parin vuoden takaisella leikkauksella kuriin. Peli on monipuolista, puolustus toimii, hyökkäys on painavaa ja niin edelleen. Ainoa isompi murhe on ajoittain edelleen aavistuksen kevyt kakkossyöttö, joka varsinkin massalla iskee lähinnä omille silmille. Erityishuomio siihen ja Murray voi olla erittäin lähellä jopa voittoa. Kaaviokin on sopivan haasteellinen mm. Kei Nishikorin ja arvoituksellisen Stan Wawrinkan muodossa. 

Tosiaan Stan Wawrinkan vire hakee ja hakee. Massakausi on tätä viikkoa lukuun ottamatta ollut vaisu. Ranskassa hyvät muistot ja siis viime vuoden mestaruus saattavat innostaa vaikka mihin, mutta näin "puskista" mestaruuteen saakka on vaikea uskoa.

Toinen erittäin mielenkiintoinen pelaaja kärkikolmikon ulkopuolelta on Kei Nishikori, jonka voittamiseen massalla on tällä kaudella tarvittu joko Djokoviciä tai Nadalia. Se tietysti on kova merkki, mutta toisaalta jo pitkään pohdittu kysymys kuuluu: "milloin nämä kaverit alkavat kaatua? " Sitä on potentiaalista ja odotuksista johtuen isoissa kisoissa jo muutama vuosi odotettu. Nyt alkaisi olla aika ennen kuin uusi aalto Thiemin, Nick Kyrgiosin ja Alexander Zverevin johdolla pyyhkäisee japanilaisenkin yli.

Se ei tapahdu kuitenkaan vielä Grand Slam-tasolla, jolla nämä poikaset ovat sittenkin vielä poikasia. Uhittelevat kyllä, mutta suurvoittojen aika ei ole vielä. 

Näillä mennään:

Puolivälierät:

Djokovic vs. Ferrer

Nadal vs. Goffin

Raonic vs. Wawrinka

Murray vs. Nishikori

Välierät:

Djokovic vs. Nadal

Wawrinka vs. Murray

Finaali:

Djokovic vs. Murray

Voittaja: Djokovic.

PS. Lukijakilpailu pystyssä Facebookissa, jonka palkintona Roland Garrosinkin kokonaisuudessaan näyttävä EurosportPlayer vuodeksi! LUE LISÄÄ!

Modernein kämmen ja sairastupa?

Thanasi Kokkinakis tiedotti muutama viikko sitten, että miehen oikea olkapää ei ole toipunut leikkauksen jälkeen aivan odotetusti ja hän missaa muun muassa massakauden käytännössä kokonaan. Kun pisteitä ei tänä aikana kerry, myös olympiaunelma saattaa olla murusina.

Kokkinakisin räjähtävää lyömistä ja ennen kaikkea lyöntiliikettä katsoessa olkapäävamma ei juuri yllätä. Pelin jatkuvasti nopeutuessa suuntaus näyttää valitettavan monella nuorella olevan lyhyt taaksevienti ja käden napakka "repäisy" palloon ja tämä siis varsinkin kämmenlyönnissä. Syötön ohella kämmen on eniten olkapäätä kuormittava lyönti.

Ilman lääketieteen opintojakin on selvää, että moinen repiminen alkaa pitkässä juoksussa vaikuttaa, vaikka hartiakiertoa olisikin lyönnissä mukana. Hurjalta tuntuukin, että leikkaushoidossa ollaan jo parikymppisinä.

Kokkinasin vammasta toki tiedämme vain sen, mitä mediassa on ollut, enkä todellakaan tiedä onko kyseessä ns. valuvika vai lyömisestä johtuva vamma. Solisluun pään hionta, jotta olkapään limapussi ei ärtyisi viittaa kuitenkin juuri siihen, että limapussi on toistuvasta käden kuormituksesta ärtynyt, eikä vaihtoehdoksi ole jäänyt kuin leikkaushoito. Korostan, että en ole lääketieteen osaaja, mutta maalaisjärjelläkin ajateltuna juuri tämänkaltaisiin ongelmiin repiminen ennemmin tai myöhemmin johtanee.

Voima lyöntiin on otettava jostain muualta, jos ja kun taakseviennin minimoinnin lyhentämä kiihdytysmatka ei sitä palloon riittävästi tuota. Käden rooli lyömisessä ylikorostuu ja veroa maksetaan näin. Sairastuvalta.

Samankaltaisia vaivoja ennustan myös toiselle aussille, Nick Kyrgiosille, jolla on hyvin samantyyppinen "kämmenrepäisy" ilman sen suurempaa taaksevientiä, vaikkakin letkeyttäkin on toki mukana. Ihmisen evoluutio korjannee varmaan tämänkin valuvian, mutta tuskinpa kuitenkaan vielä näiden veijarien kohdalla.

Toisenlaista koulukuntaa edustaa esimerkiksi vakuuttavaa nousua kärkeen tekevä Alexander Zvererv, jonka pitkät vipuvarret, niiden upea hyödyntämien ja lyönnin "pitkä tekeminen" ilman hurjia sekä äkkinäisiä kiihdytyksiä tuottaa raakaa voimaa luonnostaankin hurjat määrät.

Mielenkiintoista seurata kumpi tie vie nuorison pidemmälle.

Ennakko: Rooma Masters 2016

Madridista pikavauhdilla Roomaan, jossa siis seuraava Masters tätä kirjoittaessa jo hyvällä alulla onkin.

Muutama sana kuitenkin vielä Madridista. Vaikka en itse olosuhteiden takia isointa painoarvoa Madridin tuloksille Roland Garrosin suhteen annakaan, niin Novak Djokovicin hyvät otteet on syytä ottaa luonnollisesti tosissaan. Monte Carlon tapaturma saattoi olla lopulta hyväksikin, sillä täysi sarja päätyyn saakka pelattuja Masterseja ennen Garrosia olisi tyhjentänyt varmasti jopa Djokovicinkin tankkia. Viime ja tämä viikko yhdessä käyvät hyvästä kenraalista Garrosia varten ja tulosta tuleekin siis edelleen.

Andy Murrayn voitto Rafael Nadalista jälleen Madridissa oli myös hyvä laittaa merkille, mutta jää nähtäväksi pystyykö Murray Garrosilla vieläkään Nadalia välttämättä voittamaan. Kolme erää hitaammissa olosuhteissa voi olla sittenkin vielä liikaa.

Nadalillekin aavistuksen "vajaa" viikko teki ainakin fyysisesti hyvää, enkä epäilisi yhtään, etteikö yllätystappio Roomassakin ennen Djokovic-puolivälierää olisi mahdollinen. Luulen, ettei mies halua kohdata Djokovicia ennen Ranskaa. Mene ja tiedä, mutta se hyvä massafiilis mikä miehellä mahdollisesti on, saattaisi olla kovasti uhattuna, jos nyt Djokovicilta kuonoon ottaisi.

Kaavio on tosiaan Roomassa mielenkiintoinen varsinkin yläosan puolesta, sillä mm. Djokovic, Nadal, Roger Federer, Kei Nishikori, Milos Raonic, Gael Monfils, Dominic Thiem ja Munchenin voittanut Philipp Kohlschreiber ovat kaikki samalla puolen kaaviota.

Nadal joutunee juuri viimeksi mainitun puntariin heti ensimmäisessä ottelussaan, kun taas Federer kohtaa avauksessaan joko Alexander Zverevin tai uuden mailatilauksen tehneen Grigor Dimitrovin, joka nakutti kasan mailojaan päreiksi Istanbulin finaalissa. Federerin reitillä on myös nuori Thiem, jolta odotan edelleen lisänäyttöjä, sillä ne jäivät Madridissa(kin) melko ohuiksi, kun avausottelussa Juan Martin del Potro otti viimeisimmän paluun parhaimman voittonsa. Thiem on pahasti "katoamassa kuvasta" mitä lähemmäs Garrosia tullaan. Roomassa olisi oiva paikka iskeä.

Toinen puoli kaaviota on tosiaan melko mitäänsanomaton. Lähes kaikki tämän kauden massamenestyjät ovat kaavion yläosassa Andyä lukuun ottamatta. Murray onkin jaksamistasosta riippuen lähes pomminvarma finalisti, kun suurimmat uhkaajat ovat lähes täysin yössä olevat Stan Wawrinka ja David Ferrer. Äh. Tsonga, Berdych, Fognini? Enpä usko.

Näin siis käy:

Puolivälierät:
Djokovic vs. Kohlschreiber
Thiem vs. Nishikori
Fognini vs. Wawrinka
Murray vs. Goffin

Välierät:
Djokovic vs. Nishikori
Muray vs. Fognini

Finaali:
Djokovic vs. Murray

Voittaja:
Djokovic.

Pihapelipäivä, helatorstai 5.5.2016

Helatorstai on pihapelipäivä! Aivan kuten tapaninpäiväkin. Ja kyllä, ihan joka vuosi!

Viime kerralla pienen tarinan lapsuuteni pihapeleistä jo julkaisinkin, mutta saakoon tarina jatkoa. Tällä kertaa asialla on kuitenkin jo seuraava sukupolvi.

Kesäisin lapsemme viettävät serkkuineen osan lomastaan isovanhempien luona maalla, kun me vanhemmat paahdamme vielä töissä. Pojat alkavat olla siinä iässä, että pihapelit kiinnostavat ja lähtevät usein käyntiin oma-aloitteisesti. Pihasähly, jalkapallo, trampoliinipallo (?) ja keinupallo kuuluvat kesäloman jokapäiväisiin rutiineihin uimisen ja vesisodan ohella.

Eräänä perjantaina maalle saavuttuani olin alkuhämmennyksestä selvittyäni erityisen vaikuttunut jätkien tenniskenttävirityksestä, joka näytti tältä:

Tenniskenttä "the Court".

Eipä heitä tällä kertaa ainakaan mielikuvituksettomuudesta voi syyttää, kun tennisverkko on rakennettu neljästä puuklapista ja pienen pienestä levyn palasesta. Jaloilla pieneen ylämäkeen piirretty kenttä ei sekään täytä auttavasti edes minitenniskentän kokovaatimuksia, mutta eipä se menoa saati tatsin kehittymistä haittaa. Sitä eivät tee myöskään lukuisat virhepomput.

Pihapelien ja liikunnan riemu välittyykin upeasti siinä, kun tyypit hakkaavat palloa hiestä märkinä tuntikausia täysin erilaisissa, mutta itserakennetuissa olosuhteissa. Ei kamojen tai kenttien tarvitse aina viimeisen päälle olla. Luovuutta peliin, niin pihapelit saa pystyyn minne vaan!

Pallo tummui ja kaljuuntui.

Hyvää pihapelipäivää kaikille!

Ennakko: Madrid Masters 2016

Seuraavana vuoroon tulee Madridin Masters, joka positioituu melko tarkkaan massakauden puolivälin krouviksi. Madridin painoarvo Roland Garrosin menestystä ajatellen on kuitenkin kevään massaturnauksista mielestäni pienin, sillä nopeat olosuhteet eivät täysin vastaa niitä olosuhteita, joilla Garrosilla pelataan, vaikka alustana massa onkin.

Massakautta on siis takana kolmisen viikkoa ja kun voittajalistaa katsoo, tuntuu kuin olisi palattu jälleen Rafael Nadalin aikaan. Silmät ummistaen moni voisi asiaa jopa hehkuttaa, mutta mielestäni ollaan vielä kaukana siitä. Ei riitä millään näytöt vielä siihen, että voitaisiin alkaa puhumaan takavuosien kaltaisesta dominanssista.

Nadalin tämän kevään menestyksen kannalta suurimpia yksittäisiä tekijöitä lienee ollut Novak Djokovicin tippuminen alkukierroksilla Monte Carlossa, joka oli omiaan antamaan uskoa siihen, että Djokovic on ylipäätään lyötävissä. Tuo tappio ja sitä kautta kasvanut nälkä ja/tai "vähentynyt pelko" antoi Nadalille uskoa siihen, että hän on itse kykenevä voittamaan vielä Masterseja, kuten kyseisellä viikolla lopulta tapahtuikin. Näitä paikkoja on nykyisin vähän ikään kuin väijyttävä ja otettava kaikki hyöty irti kun paikka on. Näin myös lopulta tapahtui ja seuraavan viikon Barcelona tuli uuden itseluottamuksen siivittämänä jo lähes "automaationa".

Onhan Nadalin peli tietysti paremmassa kunnossa kuin aikoihin. Kärjen haastajat tuntuvat kaatuvan nyt yksi toisensa jälkeen, eikä kärjestäkään ole voittajaa vielä löytynyt. Kämmen ei pätki enää samaan tapaan kuin viime aikoina ja syöttöön on selvästi tullut lisää jalkoja ja sitä kautta myös puhtia voiman sekä kierteen kautta. Massalla tämä auttaa työntämään vastustajaa taaemmas palauttamaan tai ottamaan selvästi enemmän riskiä palautuksiin.

Silti Nadalin pelissä on vielä rutkasti parantamisen varaa, eikä mies vieläkään ole mielestäni suurin suosikki Garrosille. Kenttäpositio ja lyöntien vieminen eteenpäin on parantunut, mutta ajoittain mies luottaa edelleen liikaa puolustukseensa ja vastustajan virheisiin. Tämä korostuu varsinkin tärkeissä palloissa, joissa mies on liian valmis juoksemaan liian paljon. Uskallusta pitää tulla vielä lisää, sillä Ranskaa ei voiteta puolustamalla koskaan. Puolustuspositioiden kääntäminen tappavaksi hyökkäykseksi kestää ja pätkii vielä aavistuksen liikaa.

Lyöntien energia suuntautuu tosiaan paremmin jo eteenpäin, eikä liiaksi ylöspäin pelkän spinnin tuottamiseen, jolloin jo suuri osa lyönneistä saa voimaa mukavasti taakseen. Mutta paljon jää lyöntiä vielä lyhyeksikin, varsinkin rystypuolelta, jonka vastustajat lisäksi löytävät äärettömän hyvin nykysin. Peruskuvio, jolla mies pelataan täysin kujalle on syöttö ulos ykkösruutuun, josta espanjalainen nostattaa paineettoman pörriäisen keskikenttään syöttäjän lämättäväksi läpi linjasta. En ymmärrä, miksi Nadal ei käytä välillä todella nätisti viiltävää sliceaan näissä palautuksissa.

Mutta se Nadalista tällä erää. Mielenkiintoista nähdä miten mies pelaa Madridissa.

Tosiaan, Novak Djokovicin aikainen tappio Monte Carlossa oli iso yllätys. Se saattoi kuitenkin toimia loistavana paineenpoistattajana ja lisämotivaation tuottajana serbille, joka säästi samalla energiaansa pitämällä nämä viikot "vapaata". Madridissa nähdään varmasti jo erittäin vaikeasti voitettava Djokovic, joka luonnollisesti haluaa onnistumisia ja itseluottamusta Ranskaan siinä missä muutkin, mukaan lukien vielä Nadalkin.

Kaavio on serbille periaatteessa kuin Boris Beckerin arpoma huolimatta kinkkisestä ensimmäisestä ottelusta, jossa vastaan tulee joko juuri Estorilin turnausken voittanut Nicolas Almagro tai Borna Coric. Voi toki olla, että Almagro on liian puhki ja Coric vieläkin täysi poikanen Djokovicin myllyssä, joten finaalireitti vaikuttaa selviöltä, sillä samalla puolen isoista pojista on vain täydellinen arpakone Stan Wawrinka sekä Kei Nishikori ja heistäkin riepotteluun pääsee vain toinen.

Kaavion toinen puoli onkin herkullisempi ja lopulta jopa vaikeampi veikattava. Nadal, Roger Federer, Andy Murray, Dominic Thiem ja vaikkapa Juan Martin del Potro ovat kaikki varsin mielenkiintoisia seurattavia Madridissa.

Federer pelannee säästeliäästi tällä massakaudella, mutta kun Monte Carlo päättyi ehkä aavistuksen liian aikaisin, on Madridin nopeudessa uusi nälkäisen iskun paikka.

Andy Murray puolustaa viime vuoden voittoa ja parantaa koko ajan todennäköisesti tälläkin massakaudella, joten semifinaali tai jopa finaali voi olla hyvinkin haarukassa.

Dominic Thiem hehkutus on viime viikoina hieman laantunut, varsinkin sen jälkeen kun Nadal laittoi miehen katsomoon Monte Carlossa. Itsekin ennakoin, että Nadal saattaisi jo taipua, mutta täytyy hieman alkaa vetämään sanoja takaisin. Tapa, jolla Nadal voitti tai oikeastaan Thiem hävisi oli Thiemin hehkutuksen kannalta latistava. Jotenkin tuntui, että hän olisi yrittänyt lyödä Nadalia enemmän espanjalaisen vahvimmilla puolustusaseilla kuin raa'alla pommittamalla kuten hän parhaimmillaan tekee. Kenttäpositio valui hurjan alas ja sieltä ei kyllä vieläkään Nadalin läpi lyödä. On oltava lähes viivan päällä massallakin. Toki Nadalin painavampi peli myös työnsi miestä hyvin taakse.

Perusongelma, jos nyt todella lupaavan pelaajan kohdalla ongelmasta voidaan puhua on kuitenkin se, että Thiemin pelissä on niin paljon shotmakeria, joka vaatii tilan ja ennen kaikkea ajan lyönnille. Jos verrataan miestä esimerkiksi toiseen nousua tekevään teiniin Alexander Zverevin, niin kyllähän heistä jälkimmäinen letkeämpi pommittaja lopulta on ja siinä mielessä mielestäni lupaavampi suurnimi tuleville vuosille. Mutta palataan siihen joku toinen kerta.

Juan Martin del Potron paluu sujuu takkuisesti ja osoittaa kuinka vaikeaa paluun tekeminen on ylipäätään ja varsinkin kun rystypuoli on menettänyt tukikäden rannevamman vuoksi hurjasti tehoa. Pelkällä slicella on vaikea viedä peliä, joka on ollut argentiinaisen pelin kulmakivi. Todella harmillista, että ura on todennäköisesti ohittanut oman primetimensa jo pahasti.

Näillä mennään Madridissa:

Puolivälierät:
Djokovic vs. Raonic
Monfils vs. Nishikori
Nadal vs. Federer
Murray vs. Ferrer

Välierät:
Djokovic vs. Nishikori
Nadal vs. Murray

Finaali:
Djokovic vs. Nadal

Voittaja:
Djokovic.

Ennakko: Monte Carlo 2016

Massakausi alkaa nyt!

Todellakin, tätä on jo vähän odotettu, mutta vihdoin massakausi 2016 on täällä! Otetaanpa alkuun iso kuva. Eli, tulevan massakauden suurimmat kysymykset ovat seuraavat:

• Voittaako Novak Djokovic vihdoin Ranskan avoimet Roland Garrosilla?
• Mihin kykenee hurjaa nousua tekevä nuori Dominic Thiem, jonka peli on kuin massalle tehty?
• Pelastaako tämänkään vuoden massat enää Rafael Nadalia?

Ensimmäisenä perinteisistä massa-Masterseista tulee Monte Carlo. Kaaviossakin on toki monen monta kysymysmerkkiä, mutta varmaa on, että juuri Djokovic tulee kotikisaansa nälkäisenä ja valmiina. Jalka ei noussut kaasulta kovilla kentillä lopulta piiruakaan, eikä se Ranskan avointen valloitushalujen vuoksi nouse massallakaan. Vain jonkun, sanotaanko Stan Wawrinkan tai vaikkapa Thiemin pommituspeli saattaa hetkeksi horjuttaa serbiä, mutta voittoon on kaikilla tänä vuonna tuskaisen pitkä matka massallakin. Kristallipalloni näyttää maksimissaan yhtä tappiota tällä massakaudella. Yksi "puolivahinkomainen paineenpoistotappio" ennen Garrosia voisi kuitenkin tehdä jopa terää ja tuoda terävyyttä.

Tosiaan, Dominic Thiem. Nyt alkavat olla ne hetket, jolloin isompi läpimurto kirkkaimpiin valoihin olisi hyvä tehdä. Toki mies on vielä nuori (22), mutta samaan limboon kuin esimerkiksi Grigor Dimitrov ei passaisi liian pitkäksi aikaa jäädä. Isomman suorituspiikin aika on siis käytännössä tämän vuoden massoilla, miksei heti Monte Carlossa? Kaavio on paha, mutta liian pitkään näiltä suurnimiltä ei voi turpaansa ottaa tai otteen ottaminen viivästyy. 

Monte Carlossa tultaneenkin näkemään tenniksen lähitulevaisuuden kannalta yksi todellinen kulminaatio-ottelu jos ja kun Thiem ja Nadal kohtaavat kierroksella kolme. Vaikka kyseessä on vain yksittäinen tennismatsi, saattaa se määritellä hyvin pitkälti ainakin yhtä uraa. Mahdollisesti jopa kahta. Jos Thiem voittaa, voidaan Nadalin kohdalle alkaa laittamaan entistä kiivaammin has been-tägejä. Thiemiä voitaisiin puolestaan alkaa nostamaan jopa Ranskan avointen ennakkosuosikkien joukkoon. Erittäin mielenkiintoinen ja pakko nähdä-ottelu toteutuessaan. 

Thiemin peli on ollut vaikuttavaa ja jotenkin jopa Wawrinkamaisen kaunistakin. Ruutia ja taitoa löytyy rajusti. Aavistuksen aggressiivisempaa kenttäpositiota ja parempaa palauttamista kuitenkin vaaditaan, jos mies aikoo jo Montessa turnausvoitosta taistella. Djokovicin Thiem kaataisi vain olemalla jatkuva ja aikaa pois ottava riesa serbille, joka liikuttaa ja iskee päin näköä jatkuvasti. Miamissa herrojen välillä nähtiin kerrassaan hieno ottelu, jossa Djokovic selvitti lukemattomat murtopallot työntämällä Thiemiä nurkkiin syötöllä ja ottamalla lapsen suusta namun tylyllä pelillään kun sen paikka oli. Se toimi vielä kovilla kentillä, mutta massalla tämä voi keikahtaa jo tällä kaudella välillä itävaltalaiselle. Isohkon kämmensvingin tarvitsemaa lisäaikaa massa tarjoilee mukavasti.

Nadalille Monte Carlon kaavio on painajainen. Yksi harjoitusmatsi ensimmäisen matsin muodossa saa riittää kun sitä seuraa pahimmillaan seuraava putki: Thiem, Wawrinka, Murray ja Djokovic. Auts. Onhan se massakausi joskus helpommankin kautta alkanut. Paljon kertoo jo ottelu Thiemiä vastaan. Jos espanjalainen ei pääse hyökkäyspositioihin ja/tai kämmentappoihin, on se oikeastaan siinä. Riepottelu on tehtävä itse. Jalat eivät enää riitä puolustuksen kautta voittoihin luovimiseen. Tulta ja ennen kaikkea tulitusta kaivataan nyt parhaimpien vuosien malliin, jolloin turnauksen 8-kertainen mestari niputti kaikki vuosi vuoden jälkeen. 

Arvoituksina Monte Carloon tulee myös kolmikko Wawrinka, Andy Murray ja Roger Federer. Kaksi ensimmäistä voivat olla pitkälläkin, mutta Federerin paluu polvioperaation jälkeen voisi olla helpommassakin paikassa kuin massalla. Miamin vatsavaivat tuskin enää vaivaavat, mutta tämä alusta yhdistettynä polvivaivaan, ikään ja vaadittavaan fysiikkaan ei paljoa tältä massakaudelta lupaa. Otteluohjelmaakin on tällä tietoa karsittu juuri massakauden osalta, joten odotukset eivät varmastikaan ole kovin korkealla edes omassa leirissä. Kaavio olisi kuitenkin otollinen jopa semiin, mutta Roberto Bautista-Agut voinee aiheuttaa päänvaivaa jo kolmannella kierroksella.

Andy Murray pelasi viime vuonna upean massakauden, mutta mielenkiintoista nähdä, miten se lähtee tänä vuonna liikkeelle. Massalla lähes joka vuosi vaivanneet selkävaivat on syytä pitää mielessä kun tuoreen isän massaotteita seuraa. Joskus ne ovat toki parantaneetkin peliä, kuten Jarkko Nieminen sai muutama vuosi sitten kokea.

Suurin mysteeri lienee Stan Wawrinka. Kulkee, ei kulje, kulkee, ei kulje. Viime vuoden Garros-voittajana miestä ei oikein voi mustana hevosenakaan pitää, mutta jotain sen sukuista hän vähän on. Mikä tahansa ensimmäisen ottelun tappion ja turnausvoiton väliltä on turnauksen toissa vuoden mestarille mahdollista.

Näillä mennään.

Puolivälierät:

Djokovic vs. Ferrer
Gasquet vs. Bautista-Agut
Wawrinka vs. Thiem
Murray vs. Berdych

Välierät:

Djokovic vs. Bautista-Agut
Murray vs. Thiem

Finaali:

Djokovic vs. Thiem

Voittaja:
Djokovic.