Luukusta 18 tulee pikafakta!
Tänä syksynä elokuvissakin pyörinyt pätkä Borg/McEnroe keskittyy miesten tiukkaan taistoon 80-luvun taitteessa ja huipentuen tietysti siihen klassikkoon eli vuoden 1980 Wimbledoniin. Tämä ja Borgin Wimbledonit ovat asia, jonka suuri yleisö muistaa.
Joulukalenteri haluaa nostaa esiin myös toisenlaisen Borgin eli oman aikansa teinisensaation, joka vuonna 1974 voitti Roland Garrosin juuri 18 vuotta täytettyään. Vähän pimentoon jää usein sekin, että mies voitti Garrosin kaikkiaan kuusi kertaa, kun Wimbledonista mestaruuksia kertyi viisi.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste John McEnroe. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste John McEnroe. Näytä kaikki tekstit
18/12/2017
15/12/2016
Joulukalenteri #15: Eniten nelinpelititteleitä vuodessa
Luukusta 15 paljastuu tennisstatistiikkaa nelinpelin puolelta.
Henri Kontisen ja John Peersin loistelias nelinpelikausi 2016 toi parille yhteensä viisi nelinpelititteliä. Määrä on kova, mutta vastaava ennätys sitä vasta onkin. Kaudella 1979 pari John McEnroe ja Peter Fleming voittivat nimittäin 15 turnausta (14 silloista Grand Prix turnausta ja kauden lopun Masters-voitto) ottelurekordilla 69-3.
Käsittämätön, mutta samalla myös vähemmän tunnettu, fakta on, että John McEnroe oli nelinpelilistan piikkipaikalla yhteensä 270 viikkoa ja miestä on pidetty kaikkien aikojen nelinpelipelaajana. Fleming onkin tokaissut omasta roolistaan tiimissä seuraavasti: "maailman paras nelinpelitiimi on John McEnroe ja kuka tahansa."
Varmasti osittain turhaa vähättelyäkin tuo, mutta muistakaa: nelinpelissä tärkeintä on parin valinta.
Henri Kontisen ja John Peersin loistelias nelinpelikausi 2016 toi parille yhteensä viisi nelinpelititteliä. Määrä on kova, mutta vastaava ennätys sitä vasta onkin. Kaudella 1979 pari John McEnroe ja Peter Fleming voittivat nimittäin 15 turnausta (14 silloista Grand Prix turnausta ja kauden lopun Masters-voitto) ottelurekordilla 69-3.
Käsittämätön, mutta samalla myös vähemmän tunnettu, fakta on, että John McEnroe oli nelinpelilistan piikkipaikalla yhteensä 270 viikkoa ja miestä on pidetty kaikkien aikojen nelinpelipelaajana. Fleming onkin tokaissut omasta roolistaan tiimissä seuraavasti: "maailman paras nelinpelitiimi on John McEnroe ja kuka tahansa."
Varmasti osittain turhaa vähättelyäkin tuo, mutta muistakaa: nelinpelissä tärkeintä on parin valinta.
05/12/2016
Joulukalenteri #5: Tennissitaattien TOP5
Luukusta viisi kaivetaan esiin legendaarisimmat tennissitaatit top-five, olkaa hyvä!
1. "You cannot be serious!!!" - John McEnroe
Legendaarinen Wimbledon-purnaus, joka on mm. miehen parodia-twitterin peruskauraa ja jaksaa naurattaa joka kerta. Edelleen.
2. "Nobody beats Vitas Gerulaitis 17 times in a row." -Vitas Gerulaitis
Niinpä. Kaikki putket katkeavat joskus. Jimmy Connors ehti voittaa Gerulaitisin 16 kertaa peräkkäin ennen kuin amerikkalainen otti ensimmäisen voittonsa Jimbosta. Väite ei sinällään ole totta, että Björn Borgia Gerulaitis ei onnistunut voittamaan kertaakaan silloisen kirjanpidon mukaisissa 20 ottelussaan.
1. "You cannot be serious!!!" - John McEnroe
Legendaarinen Wimbledon-purnaus, joka on mm. miehen parodia-twitterin peruskauraa ja jaksaa naurattaa joka kerta. Edelleen.
2. "Nobody beats Vitas Gerulaitis 17 times in a row." -Vitas Gerulaitis
Niinpä. Kaikki putket katkeavat joskus. Jimmy Connors ehti voittaa Gerulaitisin 16 kertaa peräkkäin ennen kuin amerikkalainen otti ensimmäisen voittonsa Jimbosta. Väite ei sinällään ole totta, että Björn Borgia Gerulaitis ei onnistunut voittamaan kertaakaan silloisen kirjanpidon mukaisissa 20 ottelussaan.
3. "The trouble with me is that every match I play against five opponents: umpire, crowd, ball boys, court and myself." -Goran Ivanisevic
Siltä se joskus kieltämättä näyttikin. Varsinkin ottelussa vuonna 2000, jossa mailat loppuivat kesken matsin.
4. "My coach tells me to play smarter. That's just not my game." - Marat Safin
Jep. No joo, tulihan noinkin tietysti pari Grand Slam-voittoa, mutta... Yksi isoimmista tuhlaajapojista mitä tennishistoria tuntee.
5. "Do you want me to hold or break you first?" -Martina Hingis
4. "My coach tells me to play smarter. That's just not my game." - Marat Safin
Jep. No joo, tulihan noinkin tietysti pari Grand Slam-voittoa, mutta... Yksi isoimmista tuhlaajapojista mitä tennishistoria tuntee.
5. "Do you want me to hold or break you first?" -Martina Hingis
Hingisin sanat Lindsay Davenportille kolikonheiton yhteydessä ovat ehkä hyvä vitsi, mutta pahoin pelkään, ettei Martina vitsaillut.
26/06/2015
Dokumentti: Decade of Wimbledon - 80's
C More Tennis-kanavan dokumenttisarjan toinen osa Wimbledonin 80-luvusta on ensimmäisen osan (70-luku) tavoin hauskaa katsottavaa. Peli- ja välineet menivät itse pelin ja pelaajien taitojen kanssa hurjaa vauhtia eteenpäin.
Lisämielenkiintoa dokumentti tarjoaa sillä, että omat ensimmäiset muistoni tv-tenniksestä liittyvät vahvasti juuri Wimbledoniin ja tähän vuosikymmeneen.
Muistan kuinka silloisena Ivan Lendlin fanina petyin vuosi vuoden jälkeen, kun hänen epätoivoisesti himoitsema voitto jäi haaveeksi. Varsinkin vuoden 1987 finaali Pat Cashia ja hänen ruutulippuhikinauhaansa vastaan oli iso pettymys, sillä Lendl lähti otteluun muistaakseni suuren suurena suosikkina. Yhden Grand Slamin ihme Cash oli muuten ensimmäinen tyyppi, joka kiipesi Wimbledonin lehtereille tukijoukkojensa luokse ottelun jälkeen. Samaan aikaan Ivan manasi mielessään ruohon olevan vain ja ainoastaan lehmiä varten. Sittemmin hän kuulemma rakennutti omalle tontilleen nurmikentän ja laistoi pariin otteeseen jopa Roland Garrosinkin, jotta Wimbledon-voitto olisi onnistunut. Juna oli kuitenkin jo mennyt.
Vuosikymmenen aikana tapahtui myös useampi vallanvaihto. Miesten puolella John "you cannot be serious!!!" McEnroe otti vihdoin vuonna 1981 voiton Björn Borgista ja avasi miehen voittotilin Wimbledonissa. Miesten edellisvuoden (1980) finaali sen sijaan lienee yksi Wimbledon-historian hienoimmista otteluista, jonka Borg tunnetusti viidessä erässä voitti.
Tennismuoti alkoi saada myös tällä vuosikymmenellä persoonallisempia piirteitä. Vaikka perusvalkoisista ei tietenkään päästy mihinkään, niin legendaarisimmat Filat, Tacchinit, Adidakset ja Niket nähtiin ehdottomasti 80-luvulla. Näitä retropaitoja kun jostain vielä saisi. Niin ja kun kerran Pat Cashinkin hikinauha sai jo mainintansa, on pakko nostaa framille myös vuoden 1981 finalistin Hana Mandlikovan astetta ohuempi hikinauha. Se todellakin oli nauha.
Tätäkin osaa tästä sarjasta suosittelen ehdottomasti lämmöllä. Omien ensimmäisten muistojen peilaus suurin piirtein luvun puolen välin paikkeilta, jolloin itse olin noin kymmenvuotias, on suorastaan nostalgista.
Lisämielenkiintoa dokumentti tarjoaa sillä, että omat ensimmäiset muistoni tv-tenniksestä liittyvät vahvasti juuri Wimbledoniin ja tähän vuosikymmeneen.
Muistan kuinka silloisena Ivan Lendlin fanina petyin vuosi vuoden jälkeen, kun hänen epätoivoisesti himoitsema voitto jäi haaveeksi. Varsinkin vuoden 1987 finaali Pat Cashia ja hänen ruutulippuhikinauhaansa vastaan oli iso pettymys, sillä Lendl lähti otteluun muistaakseni suuren suurena suosikkina. Yhden Grand Slamin ihme Cash oli muuten ensimmäinen tyyppi, joka kiipesi Wimbledonin lehtereille tukijoukkojensa luokse ottelun jälkeen. Samaan aikaan Ivan manasi mielessään ruohon olevan vain ja ainoastaan lehmiä varten. Sittemmin hän kuulemma rakennutti omalle tontilleen nurmikentän ja laistoi pariin otteeseen jopa Roland Garrosinkin, jotta Wimbledon-voitto olisi onnistunut. Juna oli kuitenkin jo mennyt.
Vuosikymmenen aikana tapahtui myös useampi vallanvaihto. Miesten puolella John "you cannot be serious!!!" McEnroe otti vihdoin vuonna 1981 voiton Björn Borgista ja avasi miehen voittotilin Wimbledonissa. Miesten edellisvuoden (1980) finaali sen sijaan lienee yksi Wimbledon-historian hienoimmista otteluista, jonka Borg tunnetusti viidessä erässä voitti.
Sittemmin kuvaan astui muuan Boris "Boom Boom" Becker, joka otti keskuskentän olohuoneekseen ensimmäisellä voitollaan vuonna 1985. Muut mestaruudet tulivat heti seuraavana vuonna (1986) sekä 1989, jolloin miehen legendaarinen Puma (maila) lensi voiton jälkeen ensimmäistä kertaa katsomoon.
Naisten puolella 80-lukua hallitsi lähes suvereenisti Martina Navratilova, joka liikkui tämänkin päivän mittarilla todella tyylikkäästi ja tehokkaasti ruoholla. Myös Martinan tatsi varsinkin verkkopelissä oli vertaansa vailla. Vasta luvun loppupuolella ikä alkoi aavistuksen näkymään ja nuoremmat, lähinnä siis Steffi Graf, tulivat pikkuhiljaa rinnalle ja ohi. Grafin ensimmäinen Wimbledon-voitto ajoittuu vuoteen 1988, jolloin hän tunnetusti voitti myös Grand Slamin ja siis olympiavoiton kera. Golden Grand Slam. Aikamoista.
Välinepuolella tapahtui hurjasti. Luvun alkupuolella nähtiin mm. finaaleja, joissa kohtasivat puumailat kohtasivat grafiitti- ja alumiinimailoja. Vuosikymmenen puolenvälin paikkeilla jopa viimeisillä mohikaaneilla McEnroella (1983), Chris Evertillä (1984) ja Kevin Curranilla (1985) alkoi olla grafiittimailat. Myös Jimmy Connors vaihtoi alumiinisen Wilson T2000:n jossain vaiheessa 80-lukua uudemman teknologian välineeseen.
Uusien mailojen myötä nousi kuitenkin myös uusi sukupolvi Boris Beckerin, Stefan Edbergin ja Steffi Grafin johdolla, jotka aloittivat voittamisen todella nuorina. He omaksuivat uusien mailojen ominaisuudet muita, varsinkin vanhaa kaartia, vikkelämmin ja tekivät jotain todella uutta. Beckerin syöttö oli tuolloin täysin vertaansa vailla ja kovuudessaan täysin ennenkuulumatonta, samoin Steffi Grafin löytämät lyöntikulmat yhdistettynä lyöntien kovuuteen.
Noihin aikoihin ajoittuu myös pallojen värin muuttuminen valkoisesta keltaiseksi (1986). Sen lisäksi mailalaukut alkoivat tehdä tuloaan. Katsomossa vedettin vielä tosissaan ja avoimesti jopa tupakkaa, kuten McEnroen silloinen tyttöystävä sekä Beckerin manageri Ion Tiriac kaikelle maailmalle näyttivät.
Tennismuoti alkoi saada myös tällä vuosikymmenellä persoonallisempia piirteitä. Vaikka perusvalkoisista ei tietenkään päästy mihinkään, niin legendaarisimmat Filat, Tacchinit, Adidakset ja Niket nähtiin ehdottomasti 80-luvulla. Näitä retropaitoja kun jostain vielä saisi. Niin ja kun kerran Pat Cashinkin hikinauha sai jo mainintansa, on pakko nostaa framille myös vuoden 1981 finalistin Hana Mandlikovan astetta ohuempi hikinauha. Se todellakin oli nauha.
Tätäkin osaa tästä sarjasta suosittelen ehdottomasti lämmöllä. Omien ensimmäisten muistojen peilaus suurin piirtein luvun puolen välin paikkeilta, jolloin itse olin noin kymmenvuotias, on suorastaan nostalgista.
22/06/2015
Dokumentti: Decade of Wimbledon - 70's
Wimbledonin lähestyessä CMore Tennis tarjoilee viime vuoden tapaan sarjaa Decade of Wimbledon, jossa seurataan nimensä mukaisesti Wimbledonin eri vuosikymmeniä.
Sarjan avausosa kertoo 70-luvusta, joka oli ensimmäinen täysi avoimen aikakauden vuosikymmen, joka alkoi vuonna 1968, jolloin ammattilaiset saivat ensimmäistä kertaa osallistumisoikeuden Grand Slam -turnauksiin. Vielä vuosikymmenen alkupuolella Wimbledonissa oli boikotointia ja politikointia vähintäänkin riittävästi, sillä perinteikkyys ja kaupallisuus eivät paiskanneet kättä täysin saumattomasti.
Itse peli tarjoaa hurjan kontrastin tämän päivän peliin. Naisten ja kieltämättä myös miesten peli näytti lähinnä teekutsuläpsyttelyltä. Urheilullisuus ja atleettisuus teki vasta tuloaan, vaikka pelaajat ammattilaisia olivatkin. Verkollenousut hiipimisineen, vai sanoisinko löntystelyineen, olivat melkoista chip 'n' chargea syötön tönäisystä ja peruslyöntituuppauksesta puhumattakaan.
Ruumiinrakenteeltaan pelaajat näyttivät tikkumaisine jalkoineen lähinnä pitkän matkan juoksijoilta. Mailatkin olivat vielä vahvasti niitä legendaarisia kärpäslätkiä, lukuunottamatta Jimmy Connorsin Wilson T kaksitonnista.
Peleissä oli muutenkin vielä melko vahva piirikunnallisten maku, joka kyllä muuttui pelin ohella pikkuhiljaa vuosikymmenen aikana.
Osa pelaajista pelaili pallo kädessä ja ainakin Chris Evert näytti jossain vaiheessa heittävän jopa kakkospallon pois kesken pisteen jos ykkössyöttö onnistui! Aikamoista.
Vuosikymmenen alkupuolella pelaajat seisoskelivat vielä puoltenvaihdossa, sillä tuoleja ei ollut. Ne saatiin lopulta vuosikymmenen puolivälin paikkeilla, jolloin pelaajat istuivat puoltenvaihdossa selät vastakkain molemmin puolin tuomarituolia, jonka alla oli SE legendaarinen kokisjääkaappi. Tennislaukuista ei ollut tietoakaan, sillä kentälle tultiin vain mailojen ja pikkupyyhkeen kanssa, jotka sijoitettiin tuomarituolin alle.
Pallot olivat valkoisia ja ne avattiin kuuden pallon ruskeasta pahvirasiasta. Hirmuisen söpöä! Nykyään samanlaisista laatikoista saa lähinnä donitseja.
Pelaajien lähipiirit istuivat sulassa sovussa samassa aitiossa, eikä leirien eripurasta ollut tietoakaan.
Sympaattisinta antia dokumentissa olivat ottelun jälkeiset verkonylitysloikat vastustajan puolelle kättelyä varten, joka kylläkin vähentyi vuosikymmenen loppua kohti tultaessa. Kaikilla tuntui olevan kuitenkin aina kiire kättelemään, sillä niin reippaasti verkolle juostiin.
Björn Borgin, Jimmy Connorsin sekä John McEnroen otteista alkoi kuitenkin näkymään, että muutos kohti todellista ammattimaisuutta oli aluillaan.
Kaiken kaikkiaan hyvä, sivistävä ja aikoihin sopiva lämminhenkinen historiapätkä, jota voi lämmöllä suositella!
Sarjan avausosa kertoo 70-luvusta, joka oli ensimmäinen täysi avoimen aikakauden vuosikymmen, joka alkoi vuonna 1968, jolloin ammattilaiset saivat ensimmäistä kertaa osallistumisoikeuden Grand Slam -turnauksiin. Vielä vuosikymmenen alkupuolella Wimbledonissa oli boikotointia ja politikointia vähintäänkin riittävästi, sillä perinteikkyys ja kaupallisuus eivät paiskanneet kättä täysin saumattomasti.
Itse peli tarjoaa hurjan kontrastin tämän päivän peliin. Naisten ja kieltämättä myös miesten peli näytti lähinnä teekutsuläpsyttelyltä. Urheilullisuus ja atleettisuus teki vasta tuloaan, vaikka pelaajat ammattilaisia olivatkin. Verkollenousut hiipimisineen, vai sanoisinko löntystelyineen, olivat melkoista chip 'n' chargea syötön tönäisystä ja peruslyöntituuppauksesta puhumattakaan.
Ruumiinrakenteeltaan pelaajat näyttivät tikkumaisine jalkoineen lähinnä pitkän matkan juoksijoilta. Mailatkin olivat vielä vahvasti niitä legendaarisia kärpäslätkiä, lukuunottamatta Jimmy Connorsin Wilson T kaksitonnista.
Peleissä oli muutenkin vielä melko vahva piirikunnallisten maku, joka kyllä muuttui pelin ohella pikkuhiljaa vuosikymmenen aikana.
Osa pelaajista pelaili pallo kädessä ja ainakin Chris Evert näytti jossain vaiheessa heittävän jopa kakkospallon pois kesken pisteen jos ykkössyöttö onnistui! Aikamoista.
Vuosikymmenen alkupuolella pelaajat seisoskelivat vielä puoltenvaihdossa, sillä tuoleja ei ollut. Ne saatiin lopulta vuosikymmenen puolivälin paikkeilla, jolloin pelaajat istuivat puoltenvaihdossa selät vastakkain molemmin puolin tuomarituolia, jonka alla oli SE legendaarinen kokisjääkaappi. Tennislaukuista ei ollut tietoakaan, sillä kentälle tultiin vain mailojen ja pikkupyyhkeen kanssa, jotka sijoitettiin tuomarituolin alle.
Pallot olivat valkoisia ja ne avattiin kuuden pallon ruskeasta pahvirasiasta. Hirmuisen söpöä! Nykyään samanlaisista laatikoista saa lähinnä donitseja.
Pelaajien lähipiirit istuivat sulassa sovussa samassa aitiossa, eikä leirien eripurasta ollut tietoakaan.
Sympaattisinta antia dokumentissa olivat ottelun jälkeiset verkonylitysloikat vastustajan puolelle kättelyä varten, joka kylläkin vähentyi vuosikymmenen loppua kohti tultaessa. Kaikilla tuntui olevan kuitenkin aina kiire kättelemään, sillä niin reippaasti verkolle juostiin.
Björn Borgin, Jimmy Connorsin sekä John McEnroen otteista alkoi kuitenkin näkymään, että muutos kohti todellista ammattimaisuutta oli aluillaan.
Kaiken kaikkiaan hyvä, sivistävä ja aikoihin sopiva lämminhenkinen historiapätkä, jota voi lämmöllä suositella!
05/12/2013
Joulukalenteri #5: TOP5
Koska TOP5-bloggausta ei ole ollut aikoihin, on korkea aika korjata tilanne ja se tehdään nyt. Viides luukku, olkaa hyvä!
Jos jollekin on blogin nimi jäänyt arvoitukseksi, niin vasurillahan tässä vedellään niin kentällä kuin kirjoitushommissakin. Siksi listaammekin nyt vasureita! Joku on joskus myös kysellyt kuka tai ketkä ovat mielestäni olleet parhaita vasureita, joten tässä oma mielivaltainen näkemykseni, jota sopii toki haastaa. Perustelen tarvittaessa lisää. Tai sitten en.
Rajaan näkemyksiäni kuitenkin hieman eli en mene aikaan, jolla a) en ole elänyt tai b) jota en muista. Siksi esimerkiksi Rod Laver ei löydy listalta. Valintani perustuvat pitkälti myös siihen, miten paljon pelaajan (vasuri)pelistä on voinut ammentaa oppia omaan peliin.
1. Rafael Nadal
Suhteellisen selvä valinta. Hyödyntää vasenkätisyyttään kentällä lähes tulkoon maksimaalisesti, vaikka onkin oikeasti oikekätinen. Kiertää kämmenelleen hurjasti ja pommittaa sillä ikäviä inside-outeja ja inside-inejä vastustajien harmiksi. Sai paljastettua Roger Federerin rystyn heikkoudeksi, jota tietysti avitti hänen hurja kämmenyläkierre korkeana krossina Federerin rystylle. Peruskuvio.
Jos jollekin on blogin nimi jäänyt arvoitukseksi, niin vasurillahan tässä vedellään niin kentällä kuin kirjoitushommissakin. Siksi listaammekin nyt vasureita! Joku on joskus myös kysellyt kuka tai ketkä ovat mielestäni olleet parhaita vasureita, joten tässä oma mielivaltainen näkemykseni, jota sopii toki haastaa. Perustelen tarvittaessa lisää. Tai sitten en.
Rajaan näkemyksiäni kuitenkin hieman eli en mene aikaan, jolla a) en ole elänyt tai b) jota en muista. Siksi esimerkiksi Rod Laver ei löydy listalta. Valintani perustuvat pitkälti myös siihen, miten paljon pelaajan (vasuri)pelistä on voinut ammentaa oppia omaan peliin.
Top5: Parasta vasurimateriaa
1. Rafael Nadal
Suhteellisen selvä valinta. Hyödyntää vasenkätisyyttään kentällä lähes tulkoon maksimaalisesti, vaikka onkin oikeasti oikekätinen. Kiertää kämmenelleen hurjasti ja pommittaa sillä ikäviä inside-outeja ja inside-inejä vastustajien harmiksi. Sai paljastettua Roger Federerin rystyn heikkoudeksi, jota tietysti avitti hänen hurja kämmenyläkierre korkeana krossina Federerin rystylle. Peruskuvio.
2. Goran Ivanisevic
Historian paras vasurisyöttäjä. Syöttöarsenaalissa oli kaikki. Niin pommit, slicet kuin kickitkin. Erityisen opettavaista oli seurata sitä kakkosruutuun syöttämistä ja vasurien peruskuviota numero yksi. Kunnon slice-syöttö ulos ja perään verkolle, josta helppo rystyvolley krossina kentän tyhjään osaan. Käytti tätä paljon myös kakkosella. Tämä peruskuvio pitää löytyä jokaisen vasurin pelikirjasta.
Historian paras vasurisyöttäjä. Syöttöarsenaalissa oli kaikki. Niin pommit, slicet kuin kickitkin. Erityisen opettavaista oli seurata sitä kakkosruutuun syöttämistä ja vasurien peruskuviota numero yksi. Kunnon slice-syöttö ulos ja perään verkolle, josta helppo rystyvolley krossina kentän tyhjään osaan. Käytti tätä paljon myös kakkosella. Tämä peruskuvio pitää löytyä jokaisen vasurin pelikirjasta.
3. John McEnroe
En tiedä oliko John McEnroe edellisen peruskuvion isä, mutta paljon hänkin sitä käytti. Loistava verkkopelaaja muutenkin. Tatsia löytyi tempperamentin lisäksi. Viihtyi verkolla varmaan myös siksi, että peruslyönnit olivat todella karmean näköiset ja aika kaukana tehokkaista aseista. Toki käänteli ja löysi hienosti kulmia rystyllään.
4. Thomas Muster
Asenne. Duuni. Kämmen. Nadalin esi-isä. Oli 90-luvun alun massajyrä, joka teki comebackejä jo silloin. Paha kolari ja siitä kuntoutuminen uransa primetimessa. Treenasi kuitenkin jalka kipsissä tuolissa istuen ja palloa hakaten päivät pitkät.. Kertonee asenteesta kaiken olennaisen.
4. Thomas Muster
Asenne. Duuni. Kämmen. Nadalin esi-isä. Oli 90-luvun alun massajyrä, joka teki comebackejä jo silloin. Paha kolari ja siitä kuntoutuminen uransa primetimessa. Treenasi kuitenkin jalka kipsissä tuolissa istuen ja palloa hakaten päivät pitkät.. Kertonee asenteesta kaiken olennaisen.
5. Jimmy Connors
Paljon ei Jimmy Connorsin peleistä muistikuvia ole, mutta ne mitä on, liittyvät hänen kahden käden rystyynsä ja erityisesti loistaviin palautuksiinsa. Bravuurinaan hänellä lienee ollut rystypalautus linjaan ykkösruudusta. Oli myös yleisön hauskuuttajana loistava. On itse asiassa ensimmäinen ammattilainen kenet olen nähnyt livenä yhdessä Boris Beckerin, Veli Paloheimon ja muistaakseni Ruotsin Peter Lundgrenin kanssa. Nelikko pelasi näytösottelun Helsingin jäähallissa joskus 90-luvun alussa. Jimmy osasi ne hommat. Mailaa pallopojalle, purnausta tuomarille ja "I'm getting old for this s**t"-tyyppistä tyylilajia. Jimmyn hiljattain ilmestynyt elämäkerta 'The Outsider' odottaa lukuvuoroaan kirjahyllyssä.
Kunniamaininta 1: Jarkko Nieminen
Paljon ei Jimmy Connorsin peleistä muistikuvia ole, mutta ne mitä on, liittyvät hänen kahden käden rystyynsä ja erityisesti loistaviin palautuksiinsa. Bravuurinaan hänellä lienee ollut rystypalautus linjaan ykkösruudusta. Oli myös yleisön hauskuuttajana loistava. On itse asiassa ensimmäinen ammattilainen kenet olen nähnyt livenä yhdessä Boris Beckerin, Veli Paloheimon ja muistaakseni Ruotsin Peter Lundgrenin kanssa. Nelikko pelasi näytösottelun Helsingin jäähallissa joskus 90-luvun alussa. Jimmy osasi ne hommat. Mailaa pallopojalle, purnausta tuomarille ja "I'm getting old for this s**t"-tyyppistä tyylilajia. Jimmyn hiljattain ilmestynyt elämäkerta 'The Outsider' odottaa lukuvuoroaan kirjahyllyssä.
Kunniamaininta 1: Jarkko Nieminen
Parhaimmillaan ollut loistava, pahimmillaan kaikkea muuta. Silti, kuten jo IPP Openin aikoihin kirjoitin, on erityisesti esikuvana ja Suomitenniksen keulahahmona vailla vertaa. Uran alkuaikojen rystypommi oli niin ikään vertaansa vailla ja pelote kaikkialla, jota on tässäkin syytä ikävöidä. Syötöstä ei enää jaksa motkottaa, mutta on Jarkkokin McEnroensa ja Ivanicevicinsä katsonut. Tekee tosin usein riskinousuja kakkosleijan perään kakkosruutuun, jotka yllättävyydellään toimivat kyllä joskus, mutta useimmiten ne lähinnä pelottavat.
Kunniamaininta 2: Fernando Verdasco
Lyönnillisesti tyylikkäin tietämäni vasuri. Kerrassaan loistava tekniikka ja lahjakkuus, jota hän ei kuitenkaan ole kapitalisoinut edes tyydyttävästi. Lyönnit on, mutta ei aina peliä saati päätä. Vähän surullisen hahmon ritarin vikaa. Jäänyt täysin Nadalin varjoon, vaikkei esimerkiksi teknisesti ole piiruakaan jäljessä, vaan jopa edellä. Mitä olisikaan tapahtunut, jos olisi voittanut Nadalin siinä ottelussa, jota minäkin pidän yhtenä parhaista eli, Australian Openissa 2009? Kestäisikö pää paremmin? Olisiko taso noussut uuteen sfääriin? Mene ja tiedä. Voitti kuitenkin tämän vuoden nelurimestaruuden ATP Tourin finaaleissa, joten iskisikö vielä kerran myös kaksinpelissä? Toivotaan niin.
Kunniamaininta 2: Fernando Verdasco
Lyönnillisesti tyylikkäin tietämäni vasuri. Kerrassaan loistava tekniikka ja lahjakkuus, jota hän ei kuitenkaan ole kapitalisoinut edes tyydyttävästi. Lyönnit on, mutta ei aina peliä saati päätä. Vähän surullisen hahmon ritarin vikaa. Jäänyt täysin Nadalin varjoon, vaikkei esimerkiksi teknisesti ole piiruakaan jäljessä, vaan jopa edellä. Mitä olisikaan tapahtunut, jos olisi voittanut Nadalin siinä ottelussa, jota minäkin pidän yhtenä parhaista eli, Australian Openissa 2009? Kestäisikö pää paremmin? Olisiko taso noussut uuteen sfääriin? Mene ja tiedä. Voitti kuitenkin tämän vuoden nelurimestaruuden ATP Tourin finaaleissa, joten iskisikö vielä kerran myös kaksinpelissä? Toivotaan niin.
07/04/2013
Viikon video, viikko 14
John McEnroe. Vasuri. Legenda. Pelimies. Mutta myös varsinainen sanaseppo ja kuumakalle. Valitettavasti liian moni meistä muistaakin hänet vain jälkimmäisistä ansioista.
Mutta toisaalta, ovathan näytöt sillä saralla kieltämättä hurjia. Olisi itse asiassa erittäin mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuisi, jos joku iskisi tänä päivänä sanan säilällä tai mailalla (kukkapuskaa) yhtä kovaa kuin Mac.
Oli miten oli, jos joku tietää legendaarisemman tennisfraasin kuin "You cannot be serious!!!" (ajassa 1:20), niin antakaa kuulua!
Kyseinen huuto tuli mieleeni itse asiassa eilen. Tavallaan vieläpä tennikseen liittyen. Pitkä tarina, mutta liittyy erääseen lehtikioskiapplikaatioon tai niin sanottuun "palveluun", josta tilasin itselleni Tennis Magazinen iPadiin. Kyseessä ei ole kuitenkaan Applen oma lehtikioski, sillä sieltä en taannoin löytänyt koko lehteä.
Saagani palveluntarjoajan kanssa ei ole vielä ohi, joten en avaudu siitä varmaankaan koskaan tämän enempää. Sanottakoon kuitenkin sen verran, että umpisurkeaa nolompi asiakaspalvelukokemus saa karvani aina pystyyn. En valita pienistä, mutta eilen uskoni loppuessa ja mitan täyttyessä tuli ns. McEnroe-hetki, joten heitin asianmukaiset lainaukset kehiin. Hävettää, mutta vain heidän puolestaan. They cannot be serious!
Saatuani purkautumistani seuraavan viestin vaikutti jo siltä, että he ovat niin sanotusti ymmärtämässä yskääni.
Thanks Mac!
PS. Jos olet Twitterissä, suosittelen lämpimästi ottamaan Macin seurantaan (@McEnroeTweets).
Mutta toisaalta, ovathan näytöt sillä saralla kieltämättä hurjia. Olisi itse asiassa erittäin mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuisi, jos joku iskisi tänä päivänä sanan säilällä tai mailalla (kukkapuskaa) yhtä kovaa kuin Mac.
Oli miten oli, jos joku tietää legendaarisemman tennisfraasin kuin "You cannot be serious!!!" (ajassa 1:20), niin antakaa kuulua!
Kyseinen huuto tuli mieleeni itse asiassa eilen. Tavallaan vieläpä tennikseen liittyen. Pitkä tarina, mutta liittyy erääseen lehtikioskiapplikaatioon tai niin sanottuun "palveluun", josta tilasin itselleni Tennis Magazinen iPadiin. Kyseessä ei ole kuitenkaan Applen oma lehtikioski, sillä sieltä en taannoin löytänyt koko lehteä.
Saagani palveluntarjoajan kanssa ei ole vielä ohi, joten en avaudu siitä varmaankaan koskaan tämän enempää. Sanottakoon kuitenkin sen verran, että umpisurkeaa nolompi asiakaspalvelukokemus saa karvani aina pystyyn. En valita pienistä, mutta eilen uskoni loppuessa ja mitan täyttyessä tuli ns. McEnroe-hetki, joten heitin asianmukaiset lainaukset kehiin. Hävettää, mutta vain heidän puolestaan. They cannot be serious!
Saatuani purkautumistani seuraavan viestin vaikutti jo siltä, että he ovat niin sanotusti ymmärtämässä yskääni.
Thanks Mac!
PS. Jos olet Twitterissä, suosittelen lämpimästi ottamaan Macin seurantaan (@McEnroeTweets).
28/01/2013
Jälkipelit: Novak Djokovic vs. Andy Murray, Australian Open 2013 finaali
No niin, pistetäänpä vielä finaali lyhyesti pakettiin.
Ottelu ei mielestäni noussut missään vaiheessa huimalle tasolle. Nähtiin aivan liikaa keskikaistan pommitusta ja siihen nähden yllättävän paljon myös virheitä molemmilta pelaajilta. Vasta lopussa Djokovic sai jalan niin vahvasti kaasulle, ettei Murraylla ollut oikeastaan enää mitään vastausta. Andyn syöttäminen oli finaalissa melko epätasaista koko ajan ja lopulta se oli yksi niistä tekijöistä, johon ottelu ratkesi. Toinen oli fysiikan ja paikkojen pettäminen. Kolmas ehkä aavistuksen periksi antanut pää.
Ensimmäisen erän alku ja loppu oli Andyltä huimaa syöttämistä, mutta väliin mahtui todella huonoja syöttögeimejä, joissa Djokovicillä oli muun muassa viisi breikkipalloa. Ne Andy vielä selvitti hienolla syöttämisellä, kuten myös erän ratkaisseen tie-breakin. Joku (minä) saattoi puhua erän ryöstämisestä, mutta se ei olekaan sallittua. Tarkistin Eerikäiseltä. Voittaminen on voittamista, ei ryöstämistä. Ja näinhän se on.
Toisen erän alussa nähtiin taas aavistus sitä tuttua, mutta vanhaa "masentunutta" Djokoviciä, jota ei kiinnosta, ei sitten mikään, mutta kummasti kaveri roikkuu, pään kera, aina mukana. Andyllä oli hyvä vire ja Djokovic oli hyvää vauhtia päätymässä paistiksi, mutta kuten niin monta kertaa aiemminkin, hän kaivaa jostain sen käsittämättömän mojon ja alkaa viemään ottelua. Aina pitää kuitenkin käydä siinä tilanteessa, että selkä on lähes seinässä kiinni. Andyn murto jäikin haaveeksi ja erä päättyi Andyn kannalta sysimustaan tie-breakiin. Saatan muistaa jo väärin, mutta päättyikö se peräti Andyn tuplaan?
Tämän jälkeen ottelu alkoi olemaan melko lailla paketissa, vaikka peliä oli vielä paljon jäljellä. Kolmannen erän alkupuolella, kun peliä oli pelattu noin kaksi ja puoli tuntia Andy otti medikaalisen aikalisän jalassa olevan rakon takia. Isoin näkemäni rakko ikinä. Muutama hetki myöhemmin Novak murtaa ottelussa ensimmäisen kerran ja vie lopulta erän. Andy vaikutti tässä vaiheessa todella väsyneeltä ja ihmekös tuo, kun alla oli viisieräinen Federerin kanssa yhdellä lepopäivällä. Djokovic tosin oli vastaavassa tilanteessa Berdychiä vastaan täyttä terästä Wawrinka-matsin jäljiltä. Mielenkiintoista. Andyllä surkeampi kunto vai väärä ruokavalio?
Ratkaisuerä oli enää kosmetiikkaa. Djokovic suorastaan tanssi kentällä ja Andy irvisteli naamaansa ja ontui jalan, takareiden ja ilmeisesti myös pakaran takia. Ei mitään kaunista katseltavaa, mutta onneksi erä oli nopeasti ohi ja Djokovic mestari.
Koska ottelu oli ajoittain lähes tervanjuontia, innostuin itse asiassa enemmän twiittaamisesta ja twiittien seuraamisesta. En ole varma, mutta taisin lopulta löytää twitterin hienouden. Toimii live-tilanteessa vähintään yhtä hyvin kuin live-veto, riippumatta siitä voititko vai et.
Poimin joitain valikoituja paloja- Ovat kronologisessa järjestyksessä. Pahoittelut, että osa lienee tähän yhteyteen hieman kryptisiä ja kuvaavat vain jotain satunnaista hetkeä. Olkoonkin se syy sinulle hypätä twitteriin ja tulla mukaan kommentoimaan! Ottakaa hyvät ihmiset ainakin John McEnroe seurantaan! "You cannot be serious!"
@McEnroeTweets Do we have to show so many shots of Lendl???
@McEnroeTweets I don't know what a gluten is let's be honest.
@terokallioniemi Andy and Nole, listen. I have to cook the dinner in 6 hrs. Hurry! #AusOpen2013 #vasurilla.
@terokallioniemi Right. Yes, the shoes are from Adidas. Understood. #AusOpen2013
@terokallioniemi Tätä on tennis. Roikkuminen kannattaa aina. Dorka. Tärkeillä hetkillä hyvää syöttämistä Andylta. Ja surkeaa vähemmän tärkeillä. #vasurilla
@terokallioniemi Djokovic etsii seinää, jota vasten voisi selkänsä laittaa. Ja aloittaa taas pelaamaan. #tennisfi #vasurilla
@McEnroeTweets They should make a rule no toweling off between points. It would be good for our sport make it more of a heavyweight fight out there.
@terokallioniemi Is Djokovic left-footed? #Ausopen2013 #vasurilla
@McEnroeTweets How many rackets do you need??? Back when I played we only had two one to play with one to throw.
@terokallioniemi Nolen kengissä slide- ja slip-featuret. Andyllä vain slide. Varmin voittaja: Adidas. #tennisfi #vasurilla
@terokallioniemi Eurosportin paras mainos juuri nyt: Tennis-point vai Turkish Airlines? Girls vs. Kobe/Messi? #tennisfi #vasurilla
@McEnroeTweets Murray's shirt is tighter than the shorts I wore at the Open in 1980 let's be honest.
@McEnroeTweets A feather you cannot be serious!!!
@terokallioniemi: Ziisus mikä rakko Murraylla! Lopetanko pelaamisen? #tennisfi #vasurilla
@terokallioniemi 3-4 tuntia siihen kun pitää aloittaa ruuanlaitto lapsille. Peli jää kesken. #tennisfi
@terokallioniemi Even if this lasts until friday, this will not be an epic. Quality hasn't been/is not that high at the moment. #ausopen2013 #tennisfi
@terokallioniemi ...and a break! What an earth is going on in there? #ausopen2013 #tennisfi
@terokallioniemi Erä Djokovic. Mitäs sitten? Olikohan tämä tässä? Kehonkieli kielii virrasta. Serbialaisesta virrasta. #tennisfi #vasurilla
@terokallioniemi Andy has two pains in the a**e. The pain itself and Novak Djokovic. #Ausopen2013 #tennisfi #vasurilla
@terokallioniemi: Game, set, Mats Wilander. Break for Djokovic. That's it folks. #ausopen2013 #tennisfi #vasurilla
@terokallioniemi: One-way traffic. Nolen jalka kaasulla. Se on menoa nyt. Andyn syöttäminen ei riitä tänään. #vasurilla.
@terokallioniemi: Missä on John McEnroe? Ei twiittiä tuntiin? #vasurilla #tennisfi
@Kurre_195_95: Djokoa vois kannattaa jos vain tekisi jotain tuolle jenkkisiililleen.Raybanit vain päähän niin se vois olla joka leffan pahakyttä. #tennisfi
@terokallioniemi: Andy on rikki. Juuri ennen tappiota. #tennisfi
@terokallioniemi: Djokovic voittaa. Älä revi paitaa, älä revi paitaa... #tennisfi #vasurilla
@terokallioniemi: Nyt Kian kaveri puhut sitten lyhyesti ja ytimekkäästi. Ei tuntikausia kuten viime vuonna, ok? #tennisfi #vasurilla
@terokallioniemi: Novak: "I love this court." Tuohon on hyvä lopettaa. Onnittelut voittajalle! #vasurilla
Ottelu ei mielestäni noussut missään vaiheessa huimalle tasolle. Nähtiin aivan liikaa keskikaistan pommitusta ja siihen nähden yllättävän paljon myös virheitä molemmilta pelaajilta. Vasta lopussa Djokovic sai jalan niin vahvasti kaasulle, ettei Murraylla ollut oikeastaan enää mitään vastausta. Andyn syöttäminen oli finaalissa melko epätasaista koko ajan ja lopulta se oli yksi niistä tekijöistä, johon ottelu ratkesi. Toinen oli fysiikan ja paikkojen pettäminen. Kolmas ehkä aavistuksen periksi antanut pää.
Ensimmäisen erän alku ja loppu oli Andyltä huimaa syöttämistä, mutta väliin mahtui todella huonoja syöttögeimejä, joissa Djokovicillä oli muun muassa viisi breikkipalloa. Ne Andy vielä selvitti hienolla syöttämisellä, kuten myös erän ratkaisseen tie-breakin. Joku (minä) saattoi puhua erän ryöstämisestä, mutta se ei olekaan sallittua. Tarkistin Eerikäiseltä. Voittaminen on voittamista, ei ryöstämistä. Ja näinhän se on.
Toisen erän alussa nähtiin taas aavistus sitä tuttua, mutta vanhaa "masentunutta" Djokoviciä, jota ei kiinnosta, ei sitten mikään, mutta kummasti kaveri roikkuu, pään kera, aina mukana. Andyllä oli hyvä vire ja Djokovic oli hyvää vauhtia päätymässä paistiksi, mutta kuten niin monta kertaa aiemminkin, hän kaivaa jostain sen käsittämättömän mojon ja alkaa viemään ottelua. Aina pitää kuitenkin käydä siinä tilanteessa, että selkä on lähes seinässä kiinni. Andyn murto jäikin haaveeksi ja erä päättyi Andyn kannalta sysimustaan tie-breakiin. Saatan muistaa jo väärin, mutta päättyikö se peräti Andyn tuplaan?
Tämän jälkeen ottelu alkoi olemaan melko lailla paketissa, vaikka peliä oli vielä paljon jäljellä. Kolmannen erän alkupuolella, kun peliä oli pelattu noin kaksi ja puoli tuntia Andy otti medikaalisen aikalisän jalassa olevan rakon takia. Isoin näkemäni rakko ikinä. Muutama hetki myöhemmin Novak murtaa ottelussa ensimmäisen kerran ja vie lopulta erän. Andy vaikutti tässä vaiheessa todella väsyneeltä ja ihmekös tuo, kun alla oli viisieräinen Federerin kanssa yhdellä lepopäivällä. Djokovic tosin oli vastaavassa tilanteessa Berdychiä vastaan täyttä terästä Wawrinka-matsin jäljiltä. Mielenkiintoista. Andyllä surkeampi kunto vai väärä ruokavalio?
Ratkaisuerä oli enää kosmetiikkaa. Djokovic suorastaan tanssi kentällä ja Andy irvisteli naamaansa ja ontui jalan, takareiden ja ilmeisesti myös pakaran takia. Ei mitään kaunista katseltavaa, mutta onneksi erä oli nopeasti ohi ja Djokovic mestari.
Koska ottelu oli ajoittain lähes tervanjuontia, innostuin itse asiassa enemmän twiittaamisesta ja twiittien seuraamisesta. En ole varma, mutta taisin lopulta löytää twitterin hienouden. Toimii live-tilanteessa vähintään yhtä hyvin kuin live-veto, riippumatta siitä voititko vai et.
Poimin joitain valikoituja paloja- Ovat kronologisessa järjestyksessä. Pahoittelut, että osa lienee tähän yhteyteen hieman kryptisiä ja kuvaavat vain jotain satunnaista hetkeä. Olkoonkin se syy sinulle hypätä twitteriin ja tulla mukaan kommentoimaan! Ottakaa hyvät ihmiset ainakin John McEnroe seurantaan! "You cannot be serious!"
@McEnroeTweets Do we have to show so many shots of Lendl???
@McEnroeTweets I don't know what a gluten is let's be honest.
@terokallioniemi Andy and Nole, listen. I have to cook the dinner in 6 hrs. Hurry! #AusOpen2013 #vasurilla.
@terokallioniemi Right. Yes, the shoes are from Adidas. Understood. #AusOpen2013
@terokallioniemi Tätä on tennis. Roikkuminen kannattaa aina. Dorka. Tärkeillä hetkillä hyvää syöttämistä Andylta. Ja surkeaa vähemmän tärkeillä. #vasurilla
@terokallioniemi Djokovic etsii seinää, jota vasten voisi selkänsä laittaa. Ja aloittaa taas pelaamaan. #tennisfi #vasurilla
@McEnroeTweets They should make a rule no toweling off between points. It would be good for our sport make it more of a heavyweight fight out there.
@terokallioniemi Is Djokovic left-footed? #Ausopen2013 #vasurilla
@McEnroeTweets How many rackets do you need??? Back when I played we only had two one to play with one to throw.
@terokallioniemi Nolen kengissä slide- ja slip-featuret. Andyllä vain slide. Varmin voittaja: Adidas. #tennisfi #vasurilla
@terokallioniemi Eurosportin paras mainos juuri nyt: Tennis-point vai Turkish Airlines? Girls vs. Kobe/Messi? #tennisfi #vasurilla
@McEnroeTweets Murray's shirt is tighter than the shorts I wore at the Open in 1980 let's be honest.
@McEnroeTweets A feather you cannot be serious!!!
@terokallioniemi: Ziisus mikä rakko Murraylla! Lopetanko pelaamisen? #tennisfi #vasurilla
@terokallioniemi 3-4 tuntia siihen kun pitää aloittaa ruuanlaitto lapsille. Peli jää kesken. #tennisfi
@terokallioniemi Even if this lasts until friday, this will not be an epic. Quality hasn't been/is not that high at the moment. #ausopen2013 #tennisfi
@terokallioniemi ...and a break! What an earth is going on in there? #ausopen2013 #tennisfi
@terokallioniemi Erä Djokovic. Mitäs sitten? Olikohan tämä tässä? Kehonkieli kielii virrasta. Serbialaisesta virrasta. #tennisfi #vasurilla
@terokallioniemi Andy has two pains in the a**e. The pain itself and Novak Djokovic. #Ausopen2013 #tennisfi #vasurilla
@terokallioniemi: Game, set, Mats Wilander. Break for Djokovic. That's it folks. #ausopen2013 #tennisfi #vasurilla
@terokallioniemi: One-way traffic. Nolen jalka kaasulla. Se on menoa nyt. Andyn syöttäminen ei riitä tänään. #vasurilla.
@terokallioniemi: Missä on John McEnroe? Ei twiittiä tuntiin? #vasurilla #tennisfi
@Kurre_195_95: Djokoa vois kannattaa jos vain tekisi jotain tuolle jenkkisiililleen.Raybanit vain päähän niin se vois olla joka leffan pahakyttä. #tennisfi
@terokallioniemi: Andy on rikki. Juuri ennen tappiota. #tennisfi
@terokallioniemi: Djokovic voittaa. Älä revi paitaa, älä revi paitaa... #tennisfi #vasurilla
@terokallioniemi: Nyt Kian kaveri puhut sitten lyhyesti ja ytimekkäästi. Ei tuntikausia kuten viime vuonna, ok? #tennisfi #vasurilla
@terokallioniemi: Novak: "I love this court." Tuohon on hyvä lopettaa. Onnittelut voittajalle! #vasurilla
21/01/2013
Hajaheittoja, Australian Open 2013, osa kaksi
Hajaheitot ovat jääneet vähiin, mutta palataanpa kevyempiin aiheisiin vielä kerran ennen "tosipelejä".
***

Kaikesta huolimatta voitte olla varmoja, että muotibloggaamiseni saa jatkoja.
***
@Bojana Jovanovski. #huuto. #kirkuminen. #ärsytys. #ulosajo. #tästäontultavaloppu.
***
Gilles Simon toissapäivänä: täydet viisi erää. Gilles Simon tänään: täysin katkipoikkipuhki. Novak Djokovic eilen: täydet viisi erää (ja viisi tuntia). Novak Djokovic huomenna: ? Näkyykö missään mitään?
***
Gilles Simon toissapäivänä: täydet viisi erää. Gilles Simon tänään: täysin katkipoikkipuhki. Novak Djokovic eilen: täydet viisi erää (ja viisi tuntia). Novak Djokovic huomenna: ? Näkyykö missään mitään?
***
Toivottavasti katsoit muuten eilen Djokovicin ja Wawrinkan matsin. Potentiaalinen voittaja vuoden matsiksi on ehkä löytynyt. Matsin aikana ja varsinkin sen jälkeen mieleen tuli paljon asioita. Muun muassa se, mitä viikon videossakin nostin esille eli mitenkä kirvelevän tappion kokenut Wawrinka käsittelee tappionsa? Pelaat elämäsi peliä elämäsi paikassa ja laitat leijonaosan ottelusta hallitsevaa täysin köysiin, mutta lopulta häviät. Mielenkiintoista nähdä, masentaako vai motivoiko se miehen, kun paraskaan peli ei riittänyt? Toivotaan ehdottomasti jälkimmäistä, sillä niin käsittämätöntä ja miehekästä peliä Stan meille esitti.
***
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)