Ensimmäinen kierros takana ja miesten puolella isoimmat yllätykset ovat olleet Benoit Pairen ja varsinkin Rafael Nadalin tippumiset. Näistä arvatenkin Nadalin tippuminen yllätti meistä monet.
Ja yllätyshän se kieltämättä oli vaikka Nadalin viime vuoden vaikeudet tunnettiin. Ottelurekordi 14-2 ei myöskään varsinaisesti puoltanut Verdascon voittoa. Samaan hengenvetoon on näin jälkikäteen kuitenkin todettava, että Fernando Verdasco on voittanut Nadalin nyt kolmesti neljän viimeisimmän kohtaamisen aikana, joten tuuli on siinä mielessä ikään kuin kääntynyt tämän teknisesti jopa lahjakkaamman espanjalaisvasurin hyväksi.
Mennään kuitenkin vielä tämän päivän otteluun. Kaksi hienoa vasuria, Verdasco ja Nadal ja viisi syytä miksi Nadal tänään hävisi.
1) Verdascon tulitus
Kun vastustaja tulittaa näin kovaa ja samalla myös jokseenkin epätasaisesti, ei Nadalille jäänyt juuri aikaa lyödä omia lyöntejään, vaan lyöminen meni liian usein blokkaamiseksi. Nadal on kuitenkin pallonlyöjä, joka tarvitsee aikansa lyönnilleen ja varsinkin sen lataamiselle. Tämän päivän tenniksessä aikaa ei vain joka kerta ole. Verdascon make or break -tulituksessa hän ei päässyt myöskään rytmiin kiinni. Kuskin paikalle varsinkin ratkaisevassa erässä oli todella haastava päästä, koska Verdasco antoi palaa kaikkialta välillä onnistuen, välillä roiskien.
2) Nadalin passiivisuus
Johtuu tavallaan kohdasta yksi, tavallaan ei. Kun on näin hurjassa kyydissä, voi vain toivoa, että toisen peli alkaa pätkiä, jotta pääsisi edes vähän peliin mukaan. Huolestuttavampaa on se, että Nadalin peli ei virtaa neutraalissa tilanteessakaan tarpeeksi eteenpäin. Lyönnit nojaavat liiaksi taaksepäin ja energia ei vapaudu kentän suuntaan, vaan ylös ja usein jopa taakse, jolloin lyömisestä tulee monotonista suttaamista, johon iskeä. Uskallus lyödä ja tehdä lyönti läpi eteenpäin virraten on uupunut tekemisestä jo pitkään, kuten mm. viime elokuussa kirjoitin. Tämä viittaisi siihen, että itseluottamus ei ole edelleenkään kunnossa tai sitten vain jaloilla on mailit täynnä.
3) Verdascon vasenkätisyys
Kun Nadalin kämmentä on vastassa hyvä oikurin rysty (esim. Djokovic) tai vasurin yleensä kohtalainen kämmenpuoli, on Nadal riisuttu osittain niistä aseista, joiden varassa hän on yllättävänkin paljon. Jos Nadalin kämmenkrossi saakin vastaansa tänään nähtyä (Verdascon kämmen)tulitusta, eikä automaattista puolustusta tai blokkausta, on Nadalin pelin isoin peruskivi pois. Tällöin tulisi pyrkiä muunlaisiin ratkaisuihin, mutta nämä päivät ja ottelut kuitenkin paljastavat sen yksinkertaisen totuuden, ettei Nadalin peli ole tällä mentaliteetilla kovinkaan monipuolista.
4) Rystyn kilpailukyvyttömyys
Kun Nadalin kämmen on osittain riisuttu aseista, suuntautuu katseet rystypuoleen. Sen kilpailun voitti tänään Verdasco arviolta 100-0. Nadal roikottaa rystyään yllättävänkin löysänä suuren osan pelistä ja lyönti suoristuu sekä kovenee vain, jos hän pääsee lyömään sitä ihannekorkeudeltaan. Vähänkin korkeampi tai matalampi pallo tai yksinkertaisesti kiire tuottaa usein lyhyen kaaripallon, josta Verdasco pystyi tänään peliään rystylläkin viemään. Lyöntisuuntia ja kulmia löytyy Nadalia enemmän, mikä sai Nadalin arpomaan kulkusuuntia.
5) Syöttö
En käsitä miksi Nadalin syöttäminen on näin vaikeata. Taso heittelee ottelun sisällä hurjasti. Syöttäminen lienee suurin yksittäinen syy, miksi miehen nykyiset ongelmat ovat tätä luokkaa. Olisi kuitenkin helpoin asia korjattavaksi. Peli ja fiilis on jokseenkin erilainen, jos "ilmaisia" pisteitä tulisi se 2-3 per syöttögeimi nykyisen 0-1 sijaan.
Vasurilla on nimestään huolimatta poliittisesti täysin sitoutumaton tennisblogi,
joka käsittelee tennistä niin katsojan, pelaajan, valmentajan kuin yrittäjänkin vinkkelistä.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Fernando Verdasco. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Fernando Verdasco. Näytä kaikki tekstit
05/12/2013
Joulukalenteri #5: TOP5
Koska TOP5-bloggausta ei ole ollut aikoihin, on korkea aika korjata tilanne ja se tehdään nyt. Viides luukku, olkaa hyvä!
Jos jollekin on blogin nimi jäänyt arvoitukseksi, niin vasurillahan tässä vedellään niin kentällä kuin kirjoitushommissakin. Siksi listaammekin nyt vasureita! Joku on joskus myös kysellyt kuka tai ketkä ovat mielestäni olleet parhaita vasureita, joten tässä oma mielivaltainen näkemykseni, jota sopii toki haastaa. Perustelen tarvittaessa lisää. Tai sitten en.
Rajaan näkemyksiäni kuitenkin hieman eli en mene aikaan, jolla a) en ole elänyt tai b) jota en muista. Siksi esimerkiksi Rod Laver ei löydy listalta. Valintani perustuvat pitkälti myös siihen, miten paljon pelaajan (vasuri)pelistä on voinut ammentaa oppia omaan peliin.
1. Rafael Nadal
Suhteellisen selvä valinta. Hyödyntää vasenkätisyyttään kentällä lähes tulkoon maksimaalisesti, vaikka onkin oikeasti oikekätinen. Kiertää kämmenelleen hurjasti ja pommittaa sillä ikäviä inside-outeja ja inside-inejä vastustajien harmiksi. Sai paljastettua Roger Federerin rystyn heikkoudeksi, jota tietysti avitti hänen hurja kämmenyläkierre korkeana krossina Federerin rystylle. Peruskuvio.
Jos jollekin on blogin nimi jäänyt arvoitukseksi, niin vasurillahan tässä vedellään niin kentällä kuin kirjoitushommissakin. Siksi listaammekin nyt vasureita! Joku on joskus myös kysellyt kuka tai ketkä ovat mielestäni olleet parhaita vasureita, joten tässä oma mielivaltainen näkemykseni, jota sopii toki haastaa. Perustelen tarvittaessa lisää. Tai sitten en.
Rajaan näkemyksiäni kuitenkin hieman eli en mene aikaan, jolla a) en ole elänyt tai b) jota en muista. Siksi esimerkiksi Rod Laver ei löydy listalta. Valintani perustuvat pitkälti myös siihen, miten paljon pelaajan (vasuri)pelistä on voinut ammentaa oppia omaan peliin.
Top5: Parasta vasurimateriaa
1. Rafael Nadal
Suhteellisen selvä valinta. Hyödyntää vasenkätisyyttään kentällä lähes tulkoon maksimaalisesti, vaikka onkin oikeasti oikekätinen. Kiertää kämmenelleen hurjasti ja pommittaa sillä ikäviä inside-outeja ja inside-inejä vastustajien harmiksi. Sai paljastettua Roger Federerin rystyn heikkoudeksi, jota tietysti avitti hänen hurja kämmenyläkierre korkeana krossina Federerin rystylle. Peruskuvio.
2. Goran Ivanisevic
Historian paras vasurisyöttäjä. Syöttöarsenaalissa oli kaikki. Niin pommit, slicet kuin kickitkin. Erityisen opettavaista oli seurata sitä kakkosruutuun syöttämistä ja vasurien peruskuviota numero yksi. Kunnon slice-syöttö ulos ja perään verkolle, josta helppo rystyvolley krossina kentän tyhjään osaan. Käytti tätä paljon myös kakkosella. Tämä peruskuvio pitää löytyä jokaisen vasurin pelikirjasta.
Historian paras vasurisyöttäjä. Syöttöarsenaalissa oli kaikki. Niin pommit, slicet kuin kickitkin. Erityisen opettavaista oli seurata sitä kakkosruutuun syöttämistä ja vasurien peruskuviota numero yksi. Kunnon slice-syöttö ulos ja perään verkolle, josta helppo rystyvolley krossina kentän tyhjään osaan. Käytti tätä paljon myös kakkosella. Tämä peruskuvio pitää löytyä jokaisen vasurin pelikirjasta.
3. John McEnroe
En tiedä oliko John McEnroe edellisen peruskuvion isä, mutta paljon hänkin sitä käytti. Loistava verkkopelaaja muutenkin. Tatsia löytyi tempperamentin lisäksi. Viihtyi verkolla varmaan myös siksi, että peruslyönnit olivat todella karmean näköiset ja aika kaukana tehokkaista aseista. Toki käänteli ja löysi hienosti kulmia rystyllään.
4. Thomas Muster
Asenne. Duuni. Kämmen. Nadalin esi-isä. Oli 90-luvun alun massajyrä, joka teki comebackejä jo silloin. Paha kolari ja siitä kuntoutuminen uransa primetimessa. Treenasi kuitenkin jalka kipsissä tuolissa istuen ja palloa hakaten päivät pitkät.. Kertonee asenteesta kaiken olennaisen.
4. Thomas Muster
Asenne. Duuni. Kämmen. Nadalin esi-isä. Oli 90-luvun alun massajyrä, joka teki comebackejä jo silloin. Paha kolari ja siitä kuntoutuminen uransa primetimessa. Treenasi kuitenkin jalka kipsissä tuolissa istuen ja palloa hakaten päivät pitkät.. Kertonee asenteesta kaiken olennaisen.
5. Jimmy Connors
Paljon ei Jimmy Connorsin peleistä muistikuvia ole, mutta ne mitä on, liittyvät hänen kahden käden rystyynsä ja erityisesti loistaviin palautuksiinsa. Bravuurinaan hänellä lienee ollut rystypalautus linjaan ykkösruudusta. Oli myös yleisön hauskuuttajana loistava. On itse asiassa ensimmäinen ammattilainen kenet olen nähnyt livenä yhdessä Boris Beckerin, Veli Paloheimon ja muistaakseni Ruotsin Peter Lundgrenin kanssa. Nelikko pelasi näytösottelun Helsingin jäähallissa joskus 90-luvun alussa. Jimmy osasi ne hommat. Mailaa pallopojalle, purnausta tuomarille ja "I'm getting old for this s**t"-tyyppistä tyylilajia. Jimmyn hiljattain ilmestynyt elämäkerta 'The Outsider' odottaa lukuvuoroaan kirjahyllyssä.
Kunniamaininta 1: Jarkko Nieminen
Paljon ei Jimmy Connorsin peleistä muistikuvia ole, mutta ne mitä on, liittyvät hänen kahden käden rystyynsä ja erityisesti loistaviin palautuksiinsa. Bravuurinaan hänellä lienee ollut rystypalautus linjaan ykkösruudusta. Oli myös yleisön hauskuuttajana loistava. On itse asiassa ensimmäinen ammattilainen kenet olen nähnyt livenä yhdessä Boris Beckerin, Veli Paloheimon ja muistaakseni Ruotsin Peter Lundgrenin kanssa. Nelikko pelasi näytösottelun Helsingin jäähallissa joskus 90-luvun alussa. Jimmy osasi ne hommat. Mailaa pallopojalle, purnausta tuomarille ja "I'm getting old for this s**t"-tyyppistä tyylilajia. Jimmyn hiljattain ilmestynyt elämäkerta 'The Outsider' odottaa lukuvuoroaan kirjahyllyssä.
Kunniamaininta 1: Jarkko Nieminen
Parhaimmillaan ollut loistava, pahimmillaan kaikkea muuta. Silti, kuten jo IPP Openin aikoihin kirjoitin, on erityisesti esikuvana ja Suomitenniksen keulahahmona vailla vertaa. Uran alkuaikojen rystypommi oli niin ikään vertaansa vailla ja pelote kaikkialla, jota on tässäkin syytä ikävöidä. Syötöstä ei enää jaksa motkottaa, mutta on Jarkkokin McEnroensa ja Ivanicevicinsä katsonut. Tekee tosin usein riskinousuja kakkosleijan perään kakkosruutuun, jotka yllättävyydellään toimivat kyllä joskus, mutta useimmiten ne lähinnä pelottavat.
Kunniamaininta 2: Fernando Verdasco
Lyönnillisesti tyylikkäin tietämäni vasuri. Kerrassaan loistava tekniikka ja lahjakkuus, jota hän ei kuitenkaan ole kapitalisoinut edes tyydyttävästi. Lyönnit on, mutta ei aina peliä saati päätä. Vähän surullisen hahmon ritarin vikaa. Jäänyt täysin Nadalin varjoon, vaikkei esimerkiksi teknisesti ole piiruakaan jäljessä, vaan jopa edellä. Mitä olisikaan tapahtunut, jos olisi voittanut Nadalin siinä ottelussa, jota minäkin pidän yhtenä parhaista eli, Australian Openissa 2009? Kestäisikö pää paremmin? Olisiko taso noussut uuteen sfääriin? Mene ja tiedä. Voitti kuitenkin tämän vuoden nelurimestaruuden ATP Tourin finaaleissa, joten iskisikö vielä kerran myös kaksinpelissä? Toivotaan niin.
Kunniamaininta 2: Fernando Verdasco
Lyönnillisesti tyylikkäin tietämäni vasuri. Kerrassaan loistava tekniikka ja lahjakkuus, jota hän ei kuitenkaan ole kapitalisoinut edes tyydyttävästi. Lyönnit on, mutta ei aina peliä saati päätä. Vähän surullisen hahmon ritarin vikaa. Jäänyt täysin Nadalin varjoon, vaikkei esimerkiksi teknisesti ole piiruakaan jäljessä, vaan jopa edellä. Mitä olisikaan tapahtunut, jos olisi voittanut Nadalin siinä ottelussa, jota minäkin pidän yhtenä parhaista eli, Australian Openissa 2009? Kestäisikö pää paremmin? Olisiko taso noussut uuteen sfääriin? Mene ja tiedä. Voitti kuitenkin tämän vuoden nelurimestaruuden ATP Tourin finaaleissa, joten iskisikö vielä kerran myös kaksinpelissä? Toivotaan niin.
17/10/2013
Jarkko i Stockholm från YLE Areena!
God dag,
Jarkko Nieminen från Finland spelar mot Fernando Verdasco i Kungliga tennishallen i Stockholm i dag!
Jåå-å, vaihdetaanpa virheiden pelossa kieli suomeen eli Jarkon matsi tulee tänään suorana YLE Areenasta! Ottelu on toinen matsi kentällä, jossa pelit alkavat klo 13 Suomen aikaa eli Jarkko aloittanee noin 14.30-15.00.
Eilinen matsi Benjamin Beckeriä vastaan löytyy myös YLE:n sivuilta.
Tätä sanon jo loistavaksi palveluksi ja ennen kaikkea pelisilmäksi! Hyvä YLE!
PS. Myös VeikkausTV näyttää ottelun! (Lisätty 17.10.2013 klo 14.25)
Jarkko Nieminen från Finland spelar mot Fernando Verdasco i Kungliga tennishallen i Stockholm i dag!
Jåå-å, vaihdetaanpa virheiden pelossa kieli suomeen eli Jarkon matsi tulee tänään suorana YLE Areenasta! Ottelu on toinen matsi kentällä, jossa pelit alkavat klo 13 Suomen aikaa eli Jarkko aloittanee noin 14.30-15.00.
Eilinen matsi Benjamin Beckeriä vastaan löytyy myös YLE:n sivuilta.
Tätä sanon jo loistavaksi palveluksi ja ennen kaikkea pelisilmäksi! Hyvä YLE!
PS. Myös VeikkausTV näyttää ottelun! (Lisätty 17.10.2013 klo 14.25)
04/07/2013
Ennakko: semifinaalit, Wimbledon 2013
Jåå-å. Solsidanin jälkeen onkin hyvä lähteä arpomaan huomisia miesten semifinaaleja. Hyvää, ellei peräti loistavaa, viihdettä sekin. TJEU.
Kun pakkaa viime viikolla sekoitettiin sekä miesten että naisten puolella oikein urakalla, niin jotenkin olisin toivonut, että miestenkin puolelle tähän vaiheeseen olisi saatu enemmän niitä, joilla Grand Slam -voittoa ei vielä ole. Eipä siitä nyt tietysti kaukana oltu, että vähintään puolet olisivat olleet slämittömiä, mutta Fernando Verdascon peli ei aivan kestänyt maaliviivalle saakka.
Tuttu tunne viime päiviltä myös itselle, mutta siitä enemmän myöhemmin. Ehdottomasti ehkä.
Semifinaali 1: Novak Djokovic vs. Juan Martin del Potro
Ensimmäisenä kehään nousee mielestäni edelleen suurin ennakkosuosikki Novak Djokovic ja polvivaivainen Juan Martin del Potro. Herrathan kohtasivat viime vuonna olympialaisten pronssiottelussa, jossa del Potro otti ainakin minun yllätykseksi mitalin. Olipa hän vähällä tiputtaa jopa Roger Federerin finaalista, mutta jatkogeimeissä Roger vei lopulta omansa.
Tämän ottelun juoni ja kulku on kuitenkin selvä, jos del Potron polvi vie hänen pelistään jotain pois, käytännössä siis liikettä. Djokovic on pelannut ja varsinkin syöttänyt todella vakuuttavasti tähän saakka. Hurjinta lienee se, että pienellä tason tiputtamisellakin hän olisi silti suosikki tässä ottelussa.
On lähes silmiinpistävää kuinka hänen voittamisensa vastustajan kenttäpuolelta tarkasteltuna vaikeutuu samalla kun tilanne tiukentuu. Voisi väittää, että hän voittaa paljon olemalla Novak Djokovic, mutta onhan hänen pelinsä niin robottimaista kuin olla voi, että sopii yrittää myös itse. Ei mikään tietenkään ilmaiseksi kenellekään tule. Vaikeaa on tuollaista tempoa ja varmuutta ylläpitää paikassa kuin paikassa.
En sano, että del Potro olisi Djokovicille suupala huomenna, mutta Djokon voittaminen vaatii luonnollisesti täydessä iskussa olevaa del Potroa sekä hänen unelmapeliään, jota on kyllä kieltämättä hienoa seurata. David Ferreriä vastaan heti ottelun alussa tapahtunut pahan näköinen kaatuminen ja jo teipatun polven vääntyminen aiheutti hänen pelissään aggressiivisuuden lisäyksen, että sitä oli kerrassaan nautinnollista katsella. Varsinkin ne ottelun kaksi viimeistä pistettä ja pisteet päättäneet kämmenwinnerit olivat jotain tajunnan toiselta puolelta. Puhdasta kultaa. Magiikkaa.
Sitä vaaditaan myös huomenna ja paljon. Pelkään, että del Potron polvi ei ole kunnossa ja tämä menee Djokovicille hyvin samantyyppisesti kuin Berdych-matsikin. Alussa näennäisesti tiukkaa, mutta sitten Djokovic laittaa lisää kaasua ja vie lopulta selvästi erin 3-0 (7-5, 6-3, 6-2). Vain Djokovicin totaalinen romahdus ja viime vuoden haamut sekä del Potron unelmatykitys vievät tämän neljän tai viiden erän kautta del Potrolle.
Semifinaali 2: Andy Murray vs. Jerzy Janowicz
Jep. Tämän puolen kaaviosta piti olla kolmen nimen osalta kiveen hakattu, mutta mitä nähtiinkään? Puolalaisten keskinäinen kvartsi Nadal-Federerin sijaan. Erittäin tervetullutta sanon minä. Edelleen.
Jotenkin puolivälieräkoosteet nähtyäni - pelasin siis itse samaan aikaan toisaalla - tuli mieleen, että vanha kunnon Andy "koira" Murray is back. Mutta. Mestarit selviytyvät jatkoon huonollakin pelillä. Ei ole aina kyse parhaasta pelistä, vaan siitä miten hyvin pelaa huonona päivänä, kuten sanonta kuuluu. Juuri sitä tarjoili Murray Verdascolle, jolla oli kieltämättä elämänsä mahdollisuus päästä jopa Grand Slam -finaaliin. Harmi homma, sillä vasureille Verdascon silmiä hivelevät lyönnit suorastaan lämmittävät sielua. Harmi, että pää ei ole välttämättä täysin balanssissa lyöntien kauneuden kanssa.
Oli miten oli, tuo ottelu antoi osviittaa Andyn pelistä ja mahdollisista paineista. Ne ovat peliä lukuun ottamatta hurjat. Jos Andy ei tuosta paranna, niin povaan tähän jopa yllätystä ja Jerzy Janowicziä jatkoon. Ok, tämä on hänen ensimmäinen hurja testinsä tässä kisassa, mutta kertakaikkisen ennakkoluuloton tappaja-asenne sekä järjetön syöttö voi siivittää vielä vaikka mihin. Voi ehkä kuulostaa hurjalta, mutta jos tässä ottelussa jompikumpi vapisee, niin sen täytyy olla Andy kotiyleisöpaineineen.
Paineita varmasti luo myös tähän asti kisojen paras syöttäjä Janowicz. Ei ole helppoa päästää rytmiin, jos toinen pommittaa valtaisaa syöttöä ja ratkoo marjat verkolta tai puolesta kentästä pois kuljeksimasta. Siinä ei auta edes Andyn vikkelät kintut. Janowiczin tämän hetkisestä tekemisestä huokuu nyt sellainen tappajameno, että ainut pysäyttävä tekijä on joko oma pää tai jonkun unelmapeli.
En siis tiedä olenko hullu, mutta uskon Janowicziin ja hänen hermoihinsa kuin vuoreen ja povaan tätä hänelle erin 3-1 (6-4, 6-3, 6-7, 7-5).
Så där. Vi ska se hur går det.
Kun pakkaa viime viikolla sekoitettiin sekä miesten että naisten puolella oikein urakalla, niin jotenkin olisin toivonut, että miestenkin puolelle tähän vaiheeseen olisi saatu enemmän niitä, joilla Grand Slam -voittoa ei vielä ole. Eipä siitä nyt tietysti kaukana oltu, että vähintään puolet olisivat olleet slämittömiä, mutta Fernando Verdascon peli ei aivan kestänyt maaliviivalle saakka.
Tuttu tunne viime päiviltä myös itselle, mutta siitä enemmän myöhemmin. Ehdottomasti ehkä.
Semifinaali 1: Novak Djokovic vs. Juan Martin del Potro
Ensimmäisenä kehään nousee mielestäni edelleen suurin ennakkosuosikki Novak Djokovic ja polvivaivainen Juan Martin del Potro. Herrathan kohtasivat viime vuonna olympialaisten pronssiottelussa, jossa del Potro otti ainakin minun yllätykseksi mitalin. Olipa hän vähällä tiputtaa jopa Roger Federerin finaalista, mutta jatkogeimeissä Roger vei lopulta omansa.
Tämän ottelun juoni ja kulku on kuitenkin selvä, jos del Potron polvi vie hänen pelistään jotain pois, käytännössä siis liikettä. Djokovic on pelannut ja varsinkin syöttänyt todella vakuuttavasti tähän saakka. Hurjinta lienee se, että pienellä tason tiputtamisellakin hän olisi silti suosikki tässä ottelussa.
On lähes silmiinpistävää kuinka hänen voittamisensa vastustajan kenttäpuolelta tarkasteltuna vaikeutuu samalla kun tilanne tiukentuu. Voisi väittää, että hän voittaa paljon olemalla Novak Djokovic, mutta onhan hänen pelinsä niin robottimaista kuin olla voi, että sopii yrittää myös itse. Ei mikään tietenkään ilmaiseksi kenellekään tule. Vaikeaa on tuollaista tempoa ja varmuutta ylläpitää paikassa kuin paikassa.
En sano, että del Potro olisi Djokovicille suupala huomenna, mutta Djokon voittaminen vaatii luonnollisesti täydessä iskussa olevaa del Potroa sekä hänen unelmapeliään, jota on kyllä kieltämättä hienoa seurata. David Ferreriä vastaan heti ottelun alussa tapahtunut pahan näköinen kaatuminen ja jo teipatun polven vääntyminen aiheutti hänen pelissään aggressiivisuuden lisäyksen, että sitä oli kerrassaan nautinnollista katsella. Varsinkin ne ottelun kaksi viimeistä pistettä ja pisteet päättäneet kämmenwinnerit olivat jotain tajunnan toiselta puolelta. Puhdasta kultaa. Magiikkaa.
Sitä vaaditaan myös huomenna ja paljon. Pelkään, että del Potron polvi ei ole kunnossa ja tämä menee Djokovicille hyvin samantyyppisesti kuin Berdych-matsikin. Alussa näennäisesti tiukkaa, mutta sitten Djokovic laittaa lisää kaasua ja vie lopulta selvästi erin 3-0 (7-5, 6-3, 6-2). Vain Djokovicin totaalinen romahdus ja viime vuoden haamut sekä del Potron unelmatykitys vievät tämän neljän tai viiden erän kautta del Potrolle.
Semifinaali 2: Andy Murray vs. Jerzy Janowicz
Jep. Tämän puolen kaaviosta piti olla kolmen nimen osalta kiveen hakattu, mutta mitä nähtiinkään? Puolalaisten keskinäinen kvartsi Nadal-Federerin sijaan. Erittäin tervetullutta sanon minä. Edelleen.
Jotenkin puolivälieräkoosteet nähtyäni - pelasin siis itse samaan aikaan toisaalla - tuli mieleen, että vanha kunnon Andy "koira" Murray is back. Mutta. Mestarit selviytyvät jatkoon huonollakin pelillä. Ei ole aina kyse parhaasta pelistä, vaan siitä miten hyvin pelaa huonona päivänä, kuten sanonta kuuluu. Juuri sitä tarjoili Murray Verdascolle, jolla oli kieltämättä elämänsä mahdollisuus päästä jopa Grand Slam -finaaliin. Harmi homma, sillä vasureille Verdascon silmiä hivelevät lyönnit suorastaan lämmittävät sielua. Harmi, että pää ei ole välttämättä täysin balanssissa lyöntien kauneuden kanssa.
Oli miten oli, tuo ottelu antoi osviittaa Andyn pelistä ja mahdollisista paineista. Ne ovat peliä lukuun ottamatta hurjat. Jos Andy ei tuosta paranna, niin povaan tähän jopa yllätystä ja Jerzy Janowicziä jatkoon. Ok, tämä on hänen ensimmäinen hurja testinsä tässä kisassa, mutta kertakaikkisen ennakkoluuloton tappaja-asenne sekä järjetön syöttö voi siivittää vielä vaikka mihin. Voi ehkä kuulostaa hurjalta, mutta jos tässä ottelussa jompikumpi vapisee, niin sen täytyy olla Andy kotiyleisöpaineineen.
Paineita varmasti luo myös tähän asti kisojen paras syöttäjä Janowicz. Ei ole helppoa päästää rytmiin, jos toinen pommittaa valtaisaa syöttöä ja ratkoo marjat verkolta tai puolesta kentästä pois kuljeksimasta. Siinä ei auta edes Andyn vikkelät kintut. Janowiczin tämän hetkisestä tekemisestä huokuu nyt sellainen tappajameno, että ainut pysäyttävä tekijä on joko oma pää tai jonkun unelmapeli.
En siis tiedä olenko hullu, mutta uskon Janowicziin ja hänen hermoihinsa kuin vuoreen ja povaan tätä hänelle erin 3-1 (6-4, 6-3, 6-7, 7-5).
Så där. Vi ska se hur går det.
20/01/2013
Viikon video, vko 3/2013
Eletään vuotta 2009. Australian Openissa nähdään välierä, jossa vastakkain on kaksi vasuria. Fernando Verdasco ja Rafael Nadal. Vasurina tietysti odotin tätä ottelua valtaisalla mielenkiinnolla. Ja mikä ottelu siitä tulikaan! Yksi parhaista näkemistäni otteluista ikinä. Taistelu, asenne, hurmos, tunteet, pelin taso,... kaikki kohdallaan. Vain ottelun viimeinen piste, Verdascon kaksoisvirhe, jätti toivomisen varaa.
Toisen täytyy kuitenkin aina hävitä. Valitettavasti. Olen miettinyt monta kertaa tuon jälkeen, mitä Verdascon ura olisi voinut olla, jos hän olisi tuon ottelun ja Nadalin pystynyt voittamaan. Olisiko hän nyt esimerkiksi Grand Slam -voittaja?
Pelaamalla elämänsä ottelun elämänsä paikassa, mutta häviämällä sen viidessä ympäripyöreässä erässä, sen täytyy sattua. Jotenkin mies ei tämän jälkeen enää koskaan noussut tuolle tasolle.
Nadalin uroteot sen sijaan jatkuivat jo finaalissa. On tämä raaka laji.
Toisen täytyy kuitenkin aina hävitä. Valitettavasti. Olen miettinyt monta kertaa tuon jälkeen, mitä Verdascon ura olisi voinut olla, jos hän olisi tuon ottelun ja Nadalin pystynyt voittamaan. Olisiko hän nyt esimerkiksi Grand Slam -voittaja?
Pelaamalla elämänsä ottelun elämänsä paikassa, mutta häviämällä sen viidessä ympäripyöreässä erässä, sen täytyy sattua. Jotenkin mies ei tämän jälkeen enää koskaan noussut tuolle tasolle.
Nadalin uroteot sen sijaan jatkuivat jo finaalissa. On tämä raaka laji.
17/01/2013
Ennakko: Australian Open 2013, 3. kierros
Vanha tuttu sanonta "väki vähenee ja pidot paranee" osuu tennisturnauksiin kuin nyrkki silmään. Silmäilin miesten kaaviota ja nyt aletaan olla siinä vaiheessa turnausta, että lähes kaikki pelaajat ovat jostain jo tuttuja ja hyvien, ennakkoonkin mielenkiintoisten, otteluiden määrä on räjähtämässä käsiin. Tässä kolmoskierroksen helmet. Katsokaa nämä, jos pystytte.
Kevin Anderson vs. Fernando Verdasco
Edelleen hyviä otteita Australiassa esittävä Verdasco on mielenkiintoinen pelaaja, joka kauniiden lyöntien ja hyvän fysiikan puolesta voisi olla vaikka mitä, mutta pää tahtoo ehkä vähän ajoittain piiputtaa. Pelissä periaatteessa on kaikki elementit, mutta onko miehessä sittenkin liikaa työjuhdan vikaa? En tiedä. Anderson pelaa pitkän miehen peliä, jossa syötöllä pelataan paikkaa kämmenelle. Jos syöttö on iskussa, on Verdasco vaikeuksissa. Jos hän taas saa pidettyä lyönnit painavina ja Andersonin takana, peli on täysin Verdascon käsissä.
David Ferrer vs. Marcos Baghdatis
Mielenkiintoinen on myös tämä ottelu. Ferrer toki aikamoinen suosikki, mutta kaikki pitkän ottelun ainekset on kasassa. Eri asia on jaksaako Baghdatis enää vääntää. Kahdessa ottelussa jo yhdeksän erää. Vain se on varmaa, että Ferrer jaksaa. Ehkä myös se, että taistelu ja asenne tulee olemaan ihailtavalla tasolla. Todennäköisyys sille, että Baghdatis pilkkoo mailojansa juuri tässä ottelussa on korkeahko.
Nicolas Almagro vs. Jerzy Janowicz
Jerzy ei jätä ketään kylmäksi. Päätuomaria lukuun ottamatta. Odotettavissa melkoista tulitusta, mutta myös jonkin verran räiskimistä, sillä Almagro on monta pykälää kovempi vastus kuin Jerzyn edelliset suharit ja saa palloja paljon ikävänä takaisin. Jerzyllä meni hermojen lisäksi viimeisessä ottelussa täydet viisi erää, joten Almagro lienee freesimpi avauskierroksen viisieräisestään huolimatta. Hän onkin vahvoilla juuri sitkeytensä ansiosta ja iskee kyllä tarvittaessa kovaa takaisin, jos paikka tulee.
Andy Murray vs. Ricardas Berankis
Tämä nosto vain siksi, että liettualainen Berankis on pyörinyt viime vuosina myös Talissa. Jännä nähdä, miten hyvin pyristelee Andyn kyydissä.
Roger Federer vs. Bernard Tomic
Herrasmies vastaan rääväsuu. Uhoa on monien mielestä valitettavasti vähän liikaa. Myös minun. Luulenpa, että pinkki pantteri (näittekö ne Rogerin söpöt tossut?) ottaa poikaselta turhat luulot pois. Alle kymmenen geimiä ja kotiin. Hyvä niin. Tenniksen tulevaisuutta ei nähdä tässä ottelussa. Ainakaan vielä.
Kevin Anderson vs. Fernando Verdasco
Edelleen hyviä otteita Australiassa esittävä Verdasco on mielenkiintoinen pelaaja, joka kauniiden lyöntien ja hyvän fysiikan puolesta voisi olla vaikka mitä, mutta pää tahtoo ehkä vähän ajoittain piiputtaa. Pelissä periaatteessa on kaikki elementit, mutta onko miehessä sittenkin liikaa työjuhdan vikaa? En tiedä. Anderson pelaa pitkän miehen peliä, jossa syötöllä pelataan paikkaa kämmenelle. Jos syöttö on iskussa, on Verdasco vaikeuksissa. Jos hän taas saa pidettyä lyönnit painavina ja Andersonin takana, peli on täysin Verdascon käsissä.
David Ferrer vs. Marcos Baghdatis
Mielenkiintoinen on myös tämä ottelu. Ferrer toki aikamoinen suosikki, mutta kaikki pitkän ottelun ainekset on kasassa. Eri asia on jaksaako Baghdatis enää vääntää. Kahdessa ottelussa jo yhdeksän erää. Vain se on varmaa, että Ferrer jaksaa. Ehkä myös se, että taistelu ja asenne tulee olemaan ihailtavalla tasolla. Todennäköisyys sille, että Baghdatis pilkkoo mailojansa juuri tässä ottelussa on korkeahko.
Nicolas Almagro vs. Jerzy Janowicz
Jerzy ei jätä ketään kylmäksi. Päätuomaria lukuun ottamatta. Odotettavissa melkoista tulitusta, mutta myös jonkin verran räiskimistä, sillä Almagro on monta pykälää kovempi vastus kuin Jerzyn edelliset suharit ja saa palloja paljon ikävänä takaisin. Jerzyllä meni hermojen lisäksi viimeisessä ottelussa täydet viisi erää, joten Almagro lienee freesimpi avauskierroksen viisieräisestään huolimatta. Hän onkin vahvoilla juuri sitkeytensä ansiosta ja iskee kyllä tarvittaessa kovaa takaisin, jos paikka tulee.
Andy Murray vs. Ricardas Berankis
Tämä nosto vain siksi, että liettualainen Berankis on pyörinyt viime vuosina myös Talissa. Jännä nähdä, miten hyvin pyristelee Andyn kyydissä.
Roger Federer vs. Bernard Tomic
Herrasmies vastaan rääväsuu. Uhoa on monien mielestä valitettavasti vähän liikaa. Myös minun. Luulenpa, että pinkki pantteri (näittekö ne Rogerin söpöt tossut?) ottaa poikaselta turhat luulot pois. Alle kymmenen geimiä ja kotiin. Hyvä niin. Tenniksen tulevaisuutta ei nähdä tässä ottelussa. Ainakaan vielä.
13/01/2013
Ennakko: Australian Open 2013, 1. kierros
Alea iacta est. Arpa heitti jo ensimmäiselle kierrokselle neljä herkkupalaa.
Jarkko Nieminen vs. Tommy Haas
Jarkon on saatava Haas pallorallehin, joissa on päästävä myllyttämään vasurin kämmenellä Haasin yhden käden rystyä. Tämän lisäksi vaaditaan myös rohkeaa ja erinomaista syöttämistä koko ottelun ajan. Pienet mahdollisuudet on olemassa. Pelkään pahaa, mutta ei anneta sen häiritä. Go Jarkko go!
David Goffin vs. Fernando Verdasco
Letkeys vastaan raaka duuni. Nuoruus vastaan vanhuus. Miten Belgian enkeli pärjää Verdascolle Grand Slamissä, jossa Verdasco on pelannut uransa parhaita otteluita?
Janko Tipsarevic vs. Lleyton Hewitt
Janko Tipsarevic vs. Lleyton Hewitt
Onko kyseessä Lleytonin pitkän uran viimeinen ottelu Australian Openissa vai vieläkö hän iskee? Kooyongin kutsuturnauksen tuore voittaja Hewitt ei anna ikinä mitään ilmaiseksi, joten odotettavissa on hurja Taistelu ja australialais(t)en kyyneleitä, varsinkin jos viimeistä viedään.
Kumiukot kimpoilevat ja kikkailevat ympäri kenttää viiden erän verran. Vai veisikö Dolgopolov tämän sittenkin kolmessa?
Gael Monfils vs. Alexandr Dolgopolov
Jarkko Nieminen vs. Tommy Haas
Jarkon on saatava Haas pallorallehin, joissa on päästävä myllyttämään vasurin kämmenellä Haasin yhden käden rystyä. Tämän lisäksi vaaditaan myös rohkeaa ja erinomaista syöttämistä koko ottelun ajan. Pienet mahdollisuudet on olemassa. Pelkään pahaa, mutta ei anneta sen häiritä. Go Jarkko go!
11/05/2012
Sininen massa, osa II
No niin! Pelaajien kommentteja sinisestä alustasta alkaa pikkuhiljaa tippumaan. Katsotaanpa tarkemmin.
Novak Djokovic (voitetun ottelun jälkeen):
"The court is not one that makes you feel comfortable. You have to be realistic, the court is a difficult court, it’s very slippery and it makes supporting movements and getting back to defend very tough."
"But the only thing we can do now is turn the page and we are not going to get the red courts back tomorrow so we have to adapt to the blue courts and the conditions as well as possible and hope for a change next year."
Rafael Nadal (hävityn ottelun jälkeen):
"Being able to move is very important for me and if I can't move well, I can't hit the ball well either. If things don't change, this will be one less tournament on the calendar for me. This surface destabilizes the game. It is a completely different game and I don't want to take risks."
Novak Djokovic (voitetun ottelun jälkeen):
"To me that’s not tennis. Either I come out with football shoes or I invite Chuck Norris to advise me how to play on this court. Center court is impossible to move on. I hit five balls throughout the whole match. With everything else, I was just trying to keep the ball in the court."
"When you slide on the red clay you have a feeling you can stop and recover from that step. But here, whatever you do … you are always slipping. Not a single player — not woman not man — I didn’t hear anyone say ‘I like blue clay.’"
Chuck Norris? Aivan loistavaa! Chuck Norris -vitsit ne jaksavat naurattaa. Edelleen. Valitettavasti.
"When you slide on the red clay you have a feeling you can stop and recover from that step. But here, whatever you do … you are always slipping. Not a single player — not woman not man — I didn’t hear anyone say ‘I like blue clay.’"
Chuck Norris? Aivan loistavaa! Chuck Norris -vitsit ne jaksavat naurattaa. Edelleen. Valitettavasti.
Mutta siis... Katson parhaillaan Djokovicin ottelua Wawrinkaa vastaan ja onhan tuo ajoittain kieltämättä hurjan näköistä liukastelua. Yksi kaatuminen kruunaa nämä luistelut. Provosoivat katseet kentän pintaan ja ylös aitioihin siihen päälle, niin johan on kaikilla kivaa.
Rafael Nadal (voitetun ottelun jälkeen):
"The court is not one that makes you feel comfortable. You have to be realistic, the court is a difficult court, it’s very slippery and it makes supporting movements and getting back to defend very tough."
"But the only thing we can do now is turn the page and we are not going to get the red courts back tomorrow so we have to adapt to the blue courts and the conditions as well as possible and hope for a change next year."
Rafael Nadal (hävityn ottelun jälkeen):
"Being able to move is very important for me and if I can't move well, I can't hit the ball well either. If things don't change, this will be one less tournament on the calendar for me. This surface destabilizes the game. It is a completely different game and I don't want to take risks."
"If you put the Cincinnati tournament on grass just before the U.S. Open, do you think people are going to be happy? I don't think so."
"I am going to Rome now with maybe a bit of a lack of confidence which I don't deserve after all the work I have put in here. The colour has to change and it has to be a proper clay court."
Tavallaan järjetöntä touhua kaikkinensa. Niin pelaajilta kuin järjestäjiltäkin. Ymmärrän tuskan, jos massakaudella joku kenttä on täysin erilainen kuin muut tämän hienon massaturneen kentät, mutta toisaalta mitä sitten? Miksi ihmeessä kaikkien kenttien pitäisi olla samanlaisia kaikkialla? Kenttien erilaisuus on edelleen rikkaus, jota näemme aivan liian vähän tänä päivänä. Toki, jos kenttä on liukkaudellaan turvallisuusriski, niin se on luonnollisesti eri asia.
Tuo Nadalin viimeinen lause kuuluu ilman muuta surullisen kuuluisaan sarjaamme 'aivopieruja'. Jos tämä tappio tällä alustalla ja tälle kaverille (Verdasco), jolle hän hävisi nyt ensimmäistä kertaa urallaan (14. kohtaaminen), tuo kolhuja itseluottamukseen, niin johan on! Miten syvälle massakuninkaan itseluottamus on oikein vajonnut?
Valitettavasti en kuitenkaan nähnyt yhtään Nadalin luistelua, mutta Djokovicin näin. Se oli, kuten sanottua, hurjan näköistä. Näin kuitenkin Ferrerin, Almagron, Wawrinkan, Del Potron, Federerin ja Gasquetin peliä ja heillä ei ihan saman kokoluokan ongelmia liikkumisessa ollut. Väitänkin, että juuri Nadalin ja Djokovicin kaltaiset hurjat liikkujat ja kovasti koko vartaloaan lyönnissä käyttävät pelurit kärsivät eniten tällä varsin liukkaalla alustalla. Letkeämmin lämäilevät veijarit Federerin, Del Potron ja vaikkapa Berdychin johdolla ovat viikonloppuna vahvoilla.
Mutta jatketaan tästä.
PS. Chuck Norris voitti betoniseinän tenniksessä. Chuck Norris on laskenut äärettömään. Kahdesti. Chuck Norris...
16/01/2012
Vetoja: Australian Open 2012, 1.kierros (part II)
Juttusarjassa 'Vetoja' tarkastellaan hiipuneen pelikassan viimeisiä päiviä ja rahan katoamista tennisvedonlyöntiin.
No niin, pelit saatiin alkuun ja toinen kohteista (Tomicin voitto Verdascosta) napsahti kiinni ja toisen kohteen (Jarkko vs. Nalbandian) rahat palautettiin Jarkon keskeytyksen vuoksi. Eli pelikassa on huikaisevat 57 senttiä plussalla, kassan ollessa nyt siis 12.57 euroa.
Ensi yön matseista on vaikea löytää pelattavia kohteita, varsinkaan kärkinimien matseista, koska kertoimet liikkuvat niinkin hurjilla tasoilla kuin 1.01-1.08. Joudummekin ottamaan seuraavaksi ja ainoaksi kohteeksi hiukan ympäripyöreämmän pelin.
Kohde 3: Ernests Gulbis (1.67) vs. Michael Llodra (2.20)
Vaikka pelaajien ATP-rankingit ovat päälaellaan (Gulbis 73, Llodra 46), niin luotan ehdottomasti Gulbisiin. Hänen vahvempi peruslyöntipeli jauhaa hieman rytmittömästä ja verkollakin viihtyvästä Llodrasta muusia tällä alustalla, joka on kovaksi kentäksi kuitenkin suhteellisen hidas. Kaverit ovat kohdanneet kahdesti ja molemmilla kerroilla latvialainen on poistunut kentältä voittajana. Viime syksynä tosin luovutuksen saaneena. Kumpikaan ei ole Australiassa kovinkaan hyvin viihtynyt, mutta toinen kierros odottaa tänä vuonna Gulbista. Euro ja viime yön voittorahat tähän kiinni.
Pelikassan saldo: 11 euroa (vedon jälkeen).
No niin, pelit saatiin alkuun ja toinen kohteista (Tomicin voitto Verdascosta) napsahti kiinni ja toisen kohteen (Jarkko vs. Nalbandian) rahat palautettiin Jarkon keskeytyksen vuoksi. Eli pelikassa on huikaisevat 57 senttiä plussalla, kassan ollessa nyt siis 12.57 euroa.
Ensi yön matseista on vaikea löytää pelattavia kohteita, varsinkaan kärkinimien matseista, koska kertoimet liikkuvat niinkin hurjilla tasoilla kuin 1.01-1.08. Joudummekin ottamaan seuraavaksi ja ainoaksi kohteeksi hiukan ympäripyöreämmän pelin.
Kohde 3: Ernests Gulbis (1.67) vs. Michael Llodra (2.20)
Vaikka pelaajien ATP-rankingit ovat päälaellaan (Gulbis 73, Llodra 46), niin luotan ehdottomasti Gulbisiin. Hänen vahvempi peruslyöntipeli jauhaa hieman rytmittömästä ja verkollakin viihtyvästä Llodrasta muusia tällä alustalla, joka on kovaksi kentäksi kuitenkin suhteellisen hidas. Kaverit ovat kohdanneet kahdesti ja molemmilla kerroilla latvialainen on poistunut kentältä voittajana. Viime syksynä tosin luovutuksen saaneena. Kumpikaan ei ole Australiassa kovinkaan hyvin viihtynyt, mutta toinen kierros odottaa tänä vuonna Gulbista. Euro ja viime yön voittorahat tähän kiinni.
Pelikassan saldo: 11 euroa (vedon jälkeen).
Vetoja: Australian Open 2012, 1.kierros (part I)
Juttusarjassa 'Vetoja' tarkastellaan hiipuneen pelikassan viimeisiä päiviä ja rahan katoamista tennisvedonlyöntiin.
Huomasin juuri, että unohduksissa olleessa pelikassassani, Centrebetillä, on huikeat 12 euroa. Tästä saakin hienon, mutta todennäköisesti myös lyhyen tarinan siitä, miten se saadaan nollaan. Ja nopeasti. Jos siis haluat päästä rahoistasi eroon, noudata juttusarjan vinkkejä. Olet rahaton todennäköisesti jo perjantaina.
Stragisesti avaan pelin "varmoilla", jotta saadaan kassaan lisämerkkejä loppupelejä varten. Pelattavia kohteita Australian ensimmäisellä kierroksella ei ole montaa, mutta pari kuitenkin. Varsinkin Jarkon matsi on todella mielenkiintoinen.
Kohde 1: Jarkko Nieminen (2.30) vs. David Nalbandian (1.62)
Tässä pelataan selkeästi Niemistä. Pääosin tunteella, mutta myös sillä, että Jarkon vire on itseluottamusta myöten kohdillaan ja silloin on tullut aiemminkin maukkaita voittoja. Keskinäiset ottelut ovat aika kivasti menneet ristiin ja Nalbandianin käyrä on ollut vahvasti alaspäin, toki loukkaantumisten vuoksi. Jarkon kerroin kuitenkin tässä tilanteessa houkuttelee laittamaan rahat hänelle. Laitetaan siis huikea 1 (yksi) euro mieheen kiinni. Jarkko on kunnossa, Nalbandian on tukevahko. Jarkko tekee tuloaan, Nalbandian menoaan.
Kohde 2: Bernard Tomic (1.57) vs. Fernando Verdasco (2.40)
Nuoruus vastaan vanhuus. Vaikka Verdasco pelasi muutama vuosi sitten aivan loistavaa tennistä juurikin Australiassa, häviten kisan lopulliselle mestarille Nadalille hienossa, hienossa semifinaaliottelussa (videolinkki), on hänen tasonsa tippunut niistä ajoista rajusti. Tomic sen sijaan on nouseva nuori, jolla peli on hyvin kuosissaan jo nyt, mistä osoituksena tällä viikolla pelatun näytösturnauksen voitto, jonka aikana niputti Tomas Berdychin (ATP-rank 7), Gael Monfilsin (ATP-rank 15) ja finaalissa vielä Mardy Fishin (ATP-rank 8). Monet puhuvatkin tulevaisuuden ykköspelaajasta. Kaveri on toki vasta 19-vuotias, mutta voittaa Verdascon selvästi. Euro kiinni tähänkin.
Pelikassan saldo: 10 euroa (vetojen jälkeen).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)