Toissa viikonloppuna mielenkiinto kohdistui Talin turnauksen lisäksi myös Davis Cupin finaaliin Serbiassa. Paljon en ehtinyt ottelua seuraamaan, mutta lopputulos oli koko kautta, ehkä myös finaalia, ajatellen vähintäänkin yllättävä, vaikka puolustava mestari Tsekki mestaruuden uusikin.
Tsekillä (!) on todellakin jo kaksi (2) mestaruutta putkeen, joka varsinkin Davis Cupissa kertoo jonkinasteisesta dominanssista. Ei ainuttakaan hävittyä Davis Cup-ottelua kahteen vuoteen!
Tänä vuonna monet maat kärsivät ykkös- ja tai kakkospelaajiensa haluttomuudesta, väsymyksestä tai loukkaantumisista, jolloin tie Tsekin menestykselle helpottui. Se ei kuitenkaan himmennä Tsekin voitonjuhlien arvoa.
He voittivat nimenomaan joukkuueena, vaikkakin "vain" kahden miehen joukkueena, sillä runko on muodostunut jo pitkään Radek Stepanekista ja Tomas Berdychistä niin kaksin- kuin nelinpelissä. He ovat pelanneet käytännössä aina kun on ollut paikka, eikä kumpikaan ole liiemmälti sairastellut tai päässyt pelaamaan itseään ns. tukkoon Davis Cup-otteluiden alla.
Nerokkainta Davis Cupissa onkin sen pelimuoto, joka mahdollistaa Tsekin kaltaisten joukkueiden menestyksen ilman ensimmäistäkään supertähteä, mutta loistavalla nelinpeliparilla varustettuna. No, ehkä Berdychissä on kuitenkin sen verran sitä "supertähteyttä" verrattuna muuhun joukkueeseen, että ilman häntä olisi Tsekkikin pulassa.
Mutta. Berdychiä ja Stepanekiä mitenkään vähättelemättä, tulee mieleen lähes puolen tusinaa maata, joilta pitäisi löytyä vähintäänkin saman tasoinen tiimi kuin Tsekiltä. Ainakin Espanja, Serbia, Ranska, Argentiina ja Sveitsi ovat tällaisia maita. Jatkossa ehkä myös Kanada. Silti kaikkien näiden maiden kohdalla ollaan juuri nyt aika kaukana moisesta dominanssista.
Serbia on, ja oli varsinkin finaalissa Janko Tipsarevicin loukkaannuttua, yhden miehen tiimi, mikä ei Davis Cupissa onneksi aivan riitä. Toki Serbia on, juuri tästä samasta syystä, vaikeasti myös voitettavissa. Novak Djokovicin petaukset kahdella singelivoitolla vievät normioloissa melko pitkälle, jolloin kakkospelaajan ja/tai neluriparin harteille jää sen yhden puuttuvan voiton nappaaminen. Nelurin painoarvo oli finaalissakin elintärkeä. Itse asiassa se oli mestaruuden painoinen ja Serbia kaatui käytännössä jo siinä.
Espanjallakin periaatteessa riittäisi edelleen tasoa, mutta kun Rafael Nadal on vähentänyt polviongelmiensa takia Davis Cupia, on joukkue tylsistynyt kärjeltään ehkä liikaa. On siis toisaalta oltava ikään kuin ykköspyssykin, eikä pelkkä tasaisuus riitä.
Myös Ranskan joukkueessa juuri tasaisuus voisi olla valttia, sillä Richard Gasquet'n ja Jo-Wilfried Tsongan johdolla ja Gael Monfilsin, Gilles Simonin, Julien Benneteaun ja Michael Llodran taustatuella Ranska voisi olla erittäin vaarallinen tekijä kisassa joka vuosi. Ei vaan ole. Selkeätä ykköspyssyä ja hurjaa neluritiimiä huutanee Ranskakin.
Argentiinan kohdalla juuri nyt vaivaa kieltäytymiset, erimielisyydet ja uran loppumiset. Juan Martin del Potrolla on tällä hetkellä omat riitansa liiton kanssa, kun liitto ei hänen mielestään kuuntele tähtipelaajaansa tarpeeksi esim. alustavalintojen suhteen. Iso menetys maalle on myös David Nalbandianin lopettaminen, varsinkin jos del Potro ei pelaa vähään aikaan. Del Potron tueksi löytyisi kuitenkin esimerkiki Juan Monacoa ja Carlos Berlocqia, jotka vertailussa esim. Radek Stepanekiin eivät isossa kuvassa kaksinpelin osalta juurikaan kalpene.
Sitten Sveitsi. Roger Federer on pelannut uransa aikana varsin säästeliäästi Davis Cupia, mutta nyt kun lähes kaikki muu on jo saavutettu ja maatoveri Stanislas Wawrinka pelaa elämänsä peliä, voisi olla sopiva hetki panostaa kunnolla myös Davis Cupiin. Taustatukea tiimillä ei vielä Henri Laaksosista ynnä muista vielä ole, mutta eikö tämä olympiavoitonkin napannut parivaljakko olisi lähes täydellinen millä alustalla tahansa? Ainakin paperilla he olisivat hurjan paljon pelottavampi tiimi kuin esimerkiksi juuri Tsekki.
Aikaa ei ole enää hukattavaksi Federerilläkään, joten olisiko Davis Cup yksi miehen päätavoitteista ensi kaudella? Ensimmäisellä kierroksella vastaan astelee muuan Serbia, mutta sen jälkeen tie olisi auki pitkälle, itse asiassa jopa finaaliin saakka, jos tämä kaksikko pysyisi terveenä.
Niin tai näin, Davis Cup vaatii aina myös onnea vastustajien ja alustojen kanssa. Esimerkiksi Espanjan kohtaaminen massalla on ikävä paikka kenelle tahansa, mutta muutenkin alkaa olla sellainen hytinä, että Tsekin dynastialle on tulossa loppu ensi vuonna.
Mielenkiintoinen kausi siis tulossa myös ensi vuoden Davis Cupin osalta. Palataan aiheeseen isommin uuden kauden puolella!
