Good times, good times

Pikakommentti.

Jos unohdetaan kotimaisen tenniksen kabinetit ja kiehuvat kulissit, niin elämme hyviä aikoja juuri nyt.

Sunnuntaina Davis Cup -joukkueemme upea taisteluvoitto Bulgariasta ilman Jarkkoa. Tänään ja toissapäivänä Jarkon oma show Ranskan Montpellierissä. Ensin kaatui ikätoveri, mutta kotimaassaan pelannut Florent Serra ja tänään aina ikävä Nikolai Davydenko. Etukäteen ajateltuna, tie olisi nyt auki ainakin välieriin. Hyvällä pelillä jopa loppuun saakka.

Oli miten oli, eniten tässä kaikessa taitaa sittenkin lämmittää Davis Cupissa nelurin pelanneen Henri Kontisen paluu. Jos hän vihdoin saisi pelata loppukauden terveenä, niin vuoden lopussa kaksi suomalaista top-100-pelaajaa ei olisi kovinkaan kaukainen haave.

Se alkaisi olemaan tälle maalle ja tälle tenniskulttuurille käsittämättömän kova juttu. Ikään kuin pari selkeää avauskokoonpanon miestä vaikkapa Valioliigan huippujengeissä.

Mutta tuossakin väijyy se ikuinen "jos", joten malttia, malttia...

Davis Cupista

Tänä viikonloppuna on pelailtu Davis Cupia ympäri maailmaa. Myös Suomi on tulessa, mutta ilman Jarkkoa.

On käsittämätöntä, että näin pienessä maassa ja meillä näin pienessä lajissa saadaan tällainen soppa aikaiseksi, että emme saa ehdotonta ykköspelaajaamme otteluun mukaan. En ota huhuihin kantaa, enkä lähde edes arpomaan sitä, kuka suuttui kenelle tai kuinka monta akatemiaa Suomeen mahtuu.

Sillä niin tai näin, meillä ei ole tähän varaa. On lähes se ja sama, miten ottelussa käy, jos pienen pienissä tennispiireissämme on häiriötekijöitä, jotka kulminoituvat johonkin tällaiseen. Luojan kiitos tämä paska ei lävähtänyt tuulettimeen kotiottelussa. Se olisi ollut jo anteeksiantamatonta. 

Kaikesta tästä huolimatta Davis Cup -joukkueemme on pelannut Bulgariassa kertakaikkisen mahtavasti. Lauantain ja ilmeisen huikean nelinpelivoiton jälkeen johdamme 2-1 ja mahdollisuudet voittoon ovat olemassa. Sunnuntain kahdelle kaksinpelille onkin tulossa sen luokan kattaus, etten välttämättä haluaisi olla kapteeni Tiilikaisen jumppereissa. Aika tiukka paikka miettiä ketä tuleen heittää.

Kuka uhrataan Dimitroville? Kuka lähtee voittamaan kakkosten matsia?

Davis Cup on kertakaikkisen hieno kilpailu. Edelleen. Niin nerokas ja kaunis.

Viikon video, vko 5/2013

Alkuviikko on mennyt täysin Australian Openista toipumiseen, kuten varmaan monella muullakin. Paluu linjoille tulee kuitenkin viikon videon muodossa ja se tulee nyt. Olkaa hyvä!

Tällä kertaa tyrkytän suhteellisen tuoretta kuvamateriaalia eli highlightsit eilisestä Davis Cup-ottelusta Tshekin Tomas Berdychin ja Suomen Henri Laaksosen välillä. Paitsi, että Suomi pelaa Davis Cupia samaan aikaan Bulgariassa ja Laaksonen on nykyisin sveitsiläinen, vaikka kiroileekin sujuvasti suomeksi.

Katsoin tätä kolmannen ja neljännen erän verran. Ennen kuin mennään itse matsiin, niin aloitetaan jostain ihan muusta. Täytyy vain ihailla sitä fiilistä, joka sveitsiläisyleisöllä oli. Laaksoselle oli tullut turpaan kahden erän verran, mutta kolmannessa hän innostui taistelemaan hienosti ja pelasi varmasti hänelle hienoimmassa tunnelmassa ikinä. Eli ensi kerralla kun mennään kannustamaan Suomea Davis Cupissa, niin voitaisiinko huutaa keuhkot pihalle tai ainakin äänet käheiksi? Ihan kaikki. Sinä ja minä.

Otteluun. Vaikka Berdych tuon kolmannen erän periaatteessa Laaksoselle tukkoilikin, pelasi Laaksonen ajoittain varsin mallikasta peliä. Harmi vain, että neljännessä erässä nähtiin se, miksi Berdych on maailmanlistalla sijalla 6 ja Laaksonen sijalla ynnämuutpluskaksisataa. Erävoitto kutoselta on kuitenkin pieni askel eteenpäin Henrillekin ja antaa varmasti uskoa tulevaan.

Töitä on kuitenkin vielä paljon edessä. Ei siinä pelkkä maanvaihto auta. Fysiikka on edelleen pahasti kesken, lyönnit kaipaavat jonkin verran lisätehoja ja pää totuttelua isompiin ympyröihin. Kuulostaako tutulta?

Ja jos noin niinkuin sveitsiläiseksi herrasmieheksi on pyrkimystä, niin niitä tossuja ei mennä vaihtamaan enää 1-5-tappioasemassa kaverin aloittaessa syöttämään matsia himaan.

Jälkipelit: Novak Djokovic vs. Andy Murray, Australian Open 2013 finaali

No niin, pistetäänpä vielä finaali lyhyesti pakettiin.

Ottelu ei mielestäni noussut missään vaiheessa huimalle tasolle. Nähtiin aivan liikaa keskikaistan pommitusta ja siihen nähden yllättävän paljon myös virheitä molemmilta pelaajilta. Vasta lopussa Djokovic sai jalan niin vahvasti kaasulle, ettei Murraylla ollut oikeastaan enää mitään vastausta. Andyn syöttäminen oli finaalissa melko epätasaista koko ajan ja lopulta se oli yksi niistä tekijöistä, johon ottelu ratkesi. Toinen oli fysiikan ja paikkojen pettäminen. Kolmas ehkä aavistuksen periksi antanut pää.

Ensimmäisen erän alku ja loppu oli Andyltä huimaa syöttämistä, mutta väliin mahtui todella huonoja syöttögeimejä, joissa Djokovicillä oli muun muassa viisi breikkipalloa. Ne Andy vielä selvitti hienolla syöttämisellä, kuten myös erän ratkaisseen tie-breakin. Joku (minä) saattoi puhua erän ryöstämisestä, mutta se ei olekaan sallittua. Tarkistin Eerikäiseltä. Voittaminen on voittamista, ei ryöstämistä. Ja näinhän se on.

Toisen erän alussa nähtiin taas aavistus sitä tuttua, mutta vanhaa "masentunutta" Djokoviciä, jota ei kiinnosta, ei sitten mikään, mutta kummasti kaveri roikkuu, pään kera, aina mukana. Andyllä oli hyvä vire ja Djokovic oli hyvää vauhtia päätymässä paistiksi, mutta kuten niin monta kertaa aiemminkin, hän kaivaa jostain sen käsittämättömän mojon ja alkaa viemään ottelua. Aina pitää kuitenkin käydä siinä tilanteessa, että selkä on lähes seinässä kiinni. Andyn murto jäikin haaveeksi ja erä päättyi Andyn kannalta sysimustaan tie-breakiin. Saatan muistaa jo väärin, mutta päättyikö se peräti Andyn tuplaan?

Tämän jälkeen ottelu alkoi olemaan melko lailla paketissa, vaikka peliä oli vielä paljon jäljellä. Kolmannen erän alkupuolella, kun peliä oli pelattu noin kaksi ja puoli tuntia Andy otti medikaalisen aikalisän jalassa olevan rakon takia. Isoin näkemäni rakko ikinä. Muutama hetki myöhemmin Novak murtaa ottelussa ensimmäisen kerran ja vie lopulta erän. Andy vaikutti tässä vaiheessa todella väsyneeltä ja ihmekös tuo, kun alla oli viisieräinen Federerin kanssa yhdellä lepopäivällä. Djokovic tosin oli vastaavassa tilanteessa Berdychiä vastaan täyttä terästä Wawrinka-matsin jäljiltä. Mielenkiintoista. Andyllä surkeampi kunto vai väärä ruokavalio?

Ratkaisuerä oli enää kosmetiikkaa. Djokovic suorastaan tanssi kentällä ja Andy irvisteli naamaansa ja ontui jalan, takareiden ja ilmeisesti myös pakaran takia. Ei mitään kaunista katseltavaa, mutta onneksi erä oli nopeasti ohi ja Djokovic mestari.

Koska ottelu oli ajoittain lähes tervanjuontia, innostuin itse asiassa enemmän twiittaamisesta ja twiittien seuraamisesta. En ole varma, mutta taisin lopulta löytää twitterin hienouden. Toimii live-tilanteessa vähintään yhtä hyvin kuin live-veto, riippumatta siitä voititko vai et.

Poimin joitain valikoituja paloja- Ovat kronologisessa järjestyksessä. Pahoittelut, että osa lienee tähän yhteyteen hieman kryptisiä ja kuvaavat vain jotain satunnaista hetkeä. Olkoonkin se syy sinulle hypätä twitteriin ja tulla mukaan kommentoimaan! Ottakaa hyvät ihmiset ainakin John McEnroe seurantaan! "You cannot be serious!"

@McEnroeTweets Do we have to show so many shots of Lendl???
@McEnroeTweets I don't know what a gluten is let's be honest.
‏@terokallioniemi Andy and Nole, listen. I have to cook the dinner in 6 hrs. Hurry! #AusOpen2013 #vasurilla.
@terokallioniemi Right. Yes, the shoes are from Adidas. Understood. #AusOpen2013
‏@terokallioniemi Tätä on tennis. Roikkuminen kannattaa aina. Dorka. Tärkeillä hetkillä hyvää syöttämistä Andylta. Ja surkeaa vähemmän tärkeillä. #vasurilla
‏@terokallioniemi Djokovic etsii seinää, jota vasten voisi selkänsä laittaa. Ja aloittaa taas pelaamaan. #tennisfi #vasurilla
‏@McEnroeTweets They should make a rule no toweling off between points. It would be good for our sport make it more of a heavyweight fight out there.
‏@terokallioniemi Is Djokovic left-footed? #Ausopen2013 #vasurilla
‏@McEnroeTweets How many rackets do you need??? Back when I played we only had two one to play with one to throw.
‏@terokallioniemi Nolen kengissä slide- ja slip-featuret. Andyllä vain slide. Varmin voittaja: Adidas. #tennisfi #vasurilla
‏@terokallioniemi Eurosportin paras mainos juuri nyt: Tennis-point vai Turkish Airlines? Girls vs. Kobe/Messi? #tennisfi #vasurilla
‏@McEnroeTweets Murray's shirt is tighter than the shorts I wore at the Open in 1980 let's be honest.
‏@McEnroeTweets A feather you cannot be serious!!!
@terokallioniemi: Ziisus mikä rakko Murraylla! Lopetanko pelaamisen? #tennisfi #vasurilla
‏@terokallioniemi 3-4 tuntia siihen kun pitää aloittaa ruuanlaitto lapsille. Peli jää kesken. #tennisfi
@terokallioniemi Even if this lasts until friday, this will not be an epic. Quality hasn't been/is not that high at the moment. #ausopen2013 #tennisfi
‏@terokallioniemi ...and a break! What an earth is going on in there? #ausopen2013 #tennisfi
@terokallioniemi Erä Djokovic. Mitäs sitten? Olikohan tämä tässä? Kehonkieli kielii virrasta. Serbialaisesta virrasta. #tennisfi #vasurilla
@terokallioniemi Andy has two pains in the a**e. The pain itself and Novak Djokovic. #Ausopen2013 #tennisfi #vasurilla
@terokallioniemi: Game, set, Mats Wilander. Break for Djokovic. That's it folks. #ausopen2013 #tennisfi #vasurilla
‏@terokallioniemi: One-way traffic. Nolen jalka kaasulla. Se on menoa nyt. Andyn syöttäminen ei riitä tänään. #vasurilla.
@terokallioniemi: Missä on John McEnroe? Ei twiittiä tuntiin? #vasurilla #tennisfi
‏@Kurre_195_95: Djokoa vois kannattaa jos vain tekisi jotain tuolle jenkkisiililleen.Raybanit vain päähän niin se vois olla joka leffan pahakyttä. #tennisfi
@terokallioniemi: Andy on rikki. Juuri ennen tappiota. #tennisfi
@terokallioniemi: Djokovic voittaa. Älä revi paitaa, älä revi paitaa... #tennisfi #vasurilla
‏@terokallioniemi: Nyt Kian kaveri puhut sitten lyhyesti ja ytimekkäästi. Ei tuntikausia kuten viime vuonna, ok? #tennisfi #vasurilla
@terokallioniemi: Novak: "I love this court." Tuohon on hyvä lopettaa. Onnittelut voittajalle! #vasurilla

Viikon video, vko 4/2013

Viikon videon aika. Novak Djokovic. Viisi voittoa yhdeksästä viimeisimmästä Grand Slamistä. Tämän hetken kiistaton kuningas.

Liveseuranta: Australian Open 2013 finaali Andy Murray vs. Novak Djokovic

Liveseuranta tällä kertaa twitterissä! @terokallioniemi ja #vasurilla.

Tervetuloa mukaan!

Ennakko: Australian Open 2013, finaali Novak Djokovic vs.

Tenniksen seuraamisessa kisaväsymystä helpottaa se, että loppua kohden pelit paranee ja samalla ne myös vähenee. Nerokasta. Australiassakin on enää yksi ottelu jäljellä ja hyvä niin. Miesten finaalin ennakko, olkaa hyvä!

Jos mennään ensin vielä hetkeksi Andy Murrayn ja Roger Federerin väliseen taisteluun, niin olihan tuo aika lailla mukavampi ja jännittävämpi ottelu kuin se aikaisempi semifinaali. Ihmeellisesti kolmen erän ottelusta tuli kuitenkin viisieräinen. Ottelu oli koko ajan mielestäni Andyllä hyvin lapasessa, mutta pienet lipsahdukset ja uinahdukset maksoivat tällä kertaa kaksi erää. Andyn syöttö toimi suuren osan ottelusta niin hyvin, että Andy teki periaatteessa federereitä Federerille! Kuten myös monissa muissa asioissa.

Mutta jälleen kerran saatiin yksi hieno näyte siitä, miksi tennis on niin kiehtova laji. Eli vaikka pelaat paremmin kuin vastustajasi, niin se ei aina korreloi suoraan tulostaululla. Federerhän roikkui ottelussa koko ajan hienosti mukana ja teki voittamisestaan Andylle maksimaalisen vaikeaa ja vieläpä näissä Andylle sopivissa olosuhteissa.

Novak Djokovic puolestaan antoi sen luokan myrskyvaroituksen torstain välierässään David Ferreriä vastaan, ettei Andy tule saamaan mitään ilmaiseksi finaalissakaan. Huolimatta siitä, että ennakoin tästä Djokon ja Ferrerin semifinaalista 3-0:aa, niin olihan tämä ottelu käytännössä raiskausta. Puolitoista tuntia ja Ferrer saa viisi geimiä! Grand Slam -välierässä! Kamoon...

Ferrerillä ei todellakaan ollut tällä kertaa mitään, millä Djokovicia olisi pystynyt nyt horjuttamaan. Kun toinen on kaikessa enemmän tai vähemmän parempi, niin tulos on usein juuri nähdyn kaltainen. Tästäkin oli ennakossa puhetta, mutta siitä huolimatta odotin kuitenkin hieman tasaisempaa peliä ja ennen kaikkea järjetöntä vääntöä, mutta minkäs teet. Djokovic oli tulessa, eikä suostunut lähtemään läpsyttelyyn mukaan. Ei ollenkaan. Hän tuleekin finaaliin todella freesinä, sillä hän saa alle kaksi lepopäivää, Murray vain yhden.

Finaalista tuli siis se mitä tässä kaksi viikkoa odoteteltiin. Alusta on kovaksi kentäksi sen verran hidas, että fyysisimmät kaverit olivat jälleen kerran vahvimmillaan ja lopulta myös vahvimpia. Pelkään vähän jo sitä, että sunnuntain finaalista tulee samanlainen triplamaratooni kuin viime vuoden finaalista. Joka tapauksessa kannattaa varata paljon sipsiä ja limua.

Toisaalta, jos Djokovicille ei juoksukisa tällä kertaa maistu, niin osaa hän pitää pisteet lyhyinäkin, kuten Ferreriä vastaan nähtiin. Andyn sitkeys on kuitenkin vähintään samaa luokkaa kuin Ferrerillä, mutta tulivoimaa erityisesti puolustuksessa on hurjasti enemmän. Ja hyvin nyky-Andy osaa peliä myös viedä. Oikeastaan hänen aktiivista peliään on jo kiva katsella, kun hänen repertuaaristaan löytyy monipuolista osaamista, eikä pelkkää monotonista mättöä. Mikä muutos Andyssä on vuosien aikana tapahtunutkaan. En olisi esimerkiksi viisi vuotta sitten voinut kuvitellakaan sanovani joskus noin, sillä pidin häntä todella pitkään vain nöyränä koirana. Noutajana. Hyvä kuitenkin näin.

Tulossa on sen verran fiftyfifty -ottelu, että voittajan veikkaaminen on todella vaikeaa. Jos Djokovic pelaa kuten Ferreriä vastaan, on hän vahvoilla, mutta taas toisaalta vastus on nyt maksimaalisen kova, joten se ei ihan samassa mittakaavassa onnistu. Ja kyllä se peli, mitä Andy esitti Rogeria vastaan riittää pitkälle myös finaalissa. Nyt onkin mielestäni turha puhua mistään lyöntisuunnista tai heikkouksiin iskemisestä, kun molemmilla on niin hurja puolustus ja hyvin vähän heikkouksia. Toki Andyn tulee huolehtia siitä, että hänen kakkossyöttönsä lähtee rennosti ja painavana koko ajan, eikä jää namuksi, kuten Rogeria vastaan neljännen erän lopussa.

Suurin taistelu käydäänkin pelaajien päässä. Kumpikaan ei voi mielestäni tuntea mitään ylitsevuotavaa itsevarmuutta ja -luottamusta toistensa suhteen. Siis sitä, jolla kaatuu noin 95% muista vastustajista. Vaikka Djokovicin voittaminen on näissä tilanteissa erittäin vaikeaa, niin uskon silti Murrayn vievän tämän viidessä. Hän osaa tarvittaessa sekoittaa Djokovicin peliä sen verran, että hän pelaa itsensä tämän päähän ja sitä kautta vahvasti myös otteluun.

Tasainen vääntö tästä tulee joka tapauksessa, eikä kumpikaan anna periksi, joten nautitaan hienosta ottelusta. It's going to get physical, but it's the head that counts...

Ennakko: Australian Open 2013, semifinaali Andy Murray vs. Roger Federer

Ensimmäisestä semifinaalista David Ferrerin ja Novak Djokovicin välillä muodostui sen luokan pannukakku, jota ei toivoisi näkevänsä Grand Slamin välierissä. Ei siitä sen enempää nyt, sillä toisesta semistä on sentään odotettavissa tasaisempi taistelu. Huomattavasti tasaisempi taistelu.

Maailman tämän hetken kovin kolmikko on edelleen muista selvästi karussa ja kun Djokovicn todelliset haastajat Andy Murray ja Roger Federer kohtaavat toisensa semifinaalissa, on asetelma kaikin puolin mielenkiintoinen. Loistava puolustaja sekä hyvä hyökkääjä Murray kohtaa loistavan hyökkääjän ja hyvän puolustajan Federerin. 

On erittäin mielenkiintoista nähdä niitä taktisia variaatioita, joilla pelaajat tähän otteluun lähtevät. Voisin hyvin kuvitella seuraavanlaisen draamankaaren tähän otteluun: 

Federer lähtee melko varmasti jälleen kerran kaasu pohjassa lyömään ja riepottelemaan Andyä ulos tästä ottelusta, onnistuen siinä ehkä noin erän verran. Tämän jälkeen Andyn roikkuminen alkaa tuottamaan Federerin virheitä varsinkin rystypuolelta, jonne Andy peliä pyrkii ohjailemaan pitkin linjaa kämmenillään ja rystykrosseillaan. Iskunsa Andy suuntailee todennäköisesti Federerin kämmenkulmaan, jonne liikkumisessa moni näkee Federerissä jo pientä iän tuomaa tahmeutta. 

Toinen syy tähän on Federerin erinomainen rystyslice, joka tulee puolustuksissakin poikkeuksetta terävänä ja matalana. Siitä hyökkäyksen jatkaminen on erittäin haastavaa, varsinkin kentän sisäpuolelta ja jos hyökkäys vähänkin epäonnistuu, napauttaa Federer sellaisen ohituksen, että Andy juuri ja juuri tajuaa pallon vilahtaneen ohi.

Katsokaapa kuitenkin tuon rystyslicen käyttöä ja määrää vaikkapa Federerin syötönpalautuksissa. Federerin lisääntynyt slicen käyttö alkaa itse asiassa muistuttamaan vanhaa Steffi Grafia, jolle yläkierrerystyn lyöminen viimeisissä Wimbledon -finaaleissa oli melko harvinaista, mutta kun kämmenelle kierrettiin, niin sieltä myös tapettiin. Armottomasti. Kontrasti ei kuitenkaan vielä ole tällä tasolla, eikä toivottavasti tule ikinä olemaankaan.

Peli tasoittunee kuitenkin viimeistään toisessa erässä Federerin virheiden myötä, mikä vaikuttaa hänen hyökkäysintoonsa, jolloin Andy on jo tukevasti mukana pelissä. Mitä passiivisemmaksi Andy Federerin saa ja mitä suurempia riskejä Andy saa Federerin ottamaan, sen parempi Andylle. Mitä pidemmälle ottelu menee ja mitä fyysisemmäksi ottelu käy, sen parempi Andylle. Federer joutuu muutenkin ottamaan nyt normaalia enemmän riskiä, sillä Andyn liike on parempaa kuin kenenkään muun tähän mennessä tässä turnauksessa.

Ellei Federerille satu niin sanottu pöljä päivä, jolloin hän pommittaisi Andyä kolmen erän verran pressuihin, keikahtaa tämä ottelu skotille. Kenttä on nyt sen verran hidas, ettei tuo voittava pommitus pysy Andyä vastaan tarvittavalla tasolla tarpeeksi pitkään. Murray kaivaa niin paljon palloja peliin kuin tarvitsee ja iskee tarvittaessa itsekin, kun paikka aukeaa.

Summa summarum, Roger Federer 1, Andy Murray 3. Kristallipallo on puhunut.

Ennakko: Australian Open 2013, semifinaali Djokovic vs. Ferrer

Semifinaali nro yksi pelataan huomenna. David Ferrer lähtee haastamaan Novak Djokoviciä juuri kuten ennakkoon odottelinkin, joten onhan tämä sikäli vähän tylsää. Isompia yllätyksiä ei juuri nähty, lukuunottamatta ehkä Juan Martin Del Potron tippumista Jeremy Chardylle.

Tylsästä puheen ollen, tylsä saattaa olla myös tämä semifinaalipari. Kummatkin pelaajat ovat todella fyysisiä ja varmoja lyöntiseiniä. Raataminen kovalla asenteella syö kaiken maagisuuden alkupaloina ja epätodelliset hetket tulevat lähinnä käsittämättömästä liikkeestä ja puolustuslyönneistä. Onhan siinäkin tietysti oma hohtonsa, mutta kyllä tässä rehellisyyden nimissä vähän ikävä niitä Federer-Nadal matseja tulee, joissa kämmenet paukkuivat, tatsit loistivat ja ennen kaikkea pelivariaatiot vaihtelivat.

Mutta näillä mennään, joten valitus pois. Onhan kavereiden asenne kuitenkin niin järjetön, että siitä voi jokainen ammentaa oppia. Juniorista senioriin ja aloittelijasta kilpapelaajaan. Varsinkin Ferrer on valmis puskemaan maaliin vaikeimmankin kautta. Paras esimerkki tästä saatiin puolivälierässä Nicolas Almagroa vastaan, jossa Almagro pääsi syöttämään ottelua kolme (3!!!) kertaa itselleen siinä onnistumatta. Niin ja johtihan hän otteluakin jo erin 2-0, kunnes Ferrer aloitti nousunsa kohti väistämätöntä voittoa. Piste. Kerrallaan. Taistellen.

Yhtä lailla myös Djokovic on käsittämätön taistelija. Roikkumalla kvartsissaan Wawrinkan mukana ja iskemällä ottelun tärkeimmillä hetkillä oli jälleen näyte Djokovicin voitontahdosta ja voittamisen taidosta. Djokon voittamiseen vaaditaan vain niin paljon. Vähän pelkään, että tänä vuonna siihen pystyy näissä karkeloissa tasan kaksi miestä, joista toinen ei ole vielä edes mukana. Toinen on, mutta se ei ole Ferrer.

Ferrerillä, sen koommin kuin Djokovicilläkään, ei ole mitään sellaista heikkoutta, johon voisi isosti iskeä. Voisikin kai sanoa, että Ferrer on vähän kuin köyhän miehen Djokovic. Kaikki osa-alueet hallussa, mutta harmi vain, että Djokovic on kaikessa vähintään piirun verran parempi. On enemmän tulivoimaa, enemmän lyöntisuuntia, parempi syöttö ja niin edelleen. Ja aina kun kaksi samantyyppistä pelaajaa (tai joukkuetta) kohtaa, on parempi yleensä selvästi parempi.

Perustankin veikkaukseni tuohon. Ottelu tulee toki olemaan näennäisesti tasainen, mutta jotenkin näen jo nyt, että aina kun Djokovicin pitää voittaa se tärkeä pallo, sen hän myös tekee. Fysiikka on molemmilla varmasti huomennakin timanttia, joten se tuskin ratkaisee tätä suuntaan tai toiseen. Jos Djokovic on hereillä heti alussa, nähdään taulussa 3-0. Jos ei, nähdään 3-1. Finaaliin siis Djokovic.

Ennakko: Australian Open 2013, puolivälierät II

Kaavion yläosan semifinaalipariksi muodostui lopulta se Ferrer-Djokovic, jota turnausennakossani haistelinkin. Sen verran näköjään tuli vedettyä ristiin, että puolivälieräennakossa olin jo antamassa Berdychille toista paikkaa Djokovicin kustannuksella. Se oli virhe. Djokovic oli lopulta täysin freesi henkisesti ja ihme kyllä myös fyysisesti. Berdych ei todennäköisesti tuota parempaa paikkaa saa Djokovicin kaatamiseksi Grand Slam -tasolla, joten hänet voidaan tällä erää unohtaa täysin. Silence of the lamb.

Mutta sitten toisiin puolivälieräpareihin.

Ensi yönä Suomen aikaa kohtaavat Andy Murray ja Jeremy Chardy. Nyt täytyy sanoa, että ihan vähään aikaan en ole helpompaa puistokävelyä Grand Slam -välierään nähnyt kuin Andyn lonniminen tässä turnauksessa. Haase, Sousa, Berankis ja väsynyt Simon eivät ole minkään tason mittareita tämän kaliiberin miehelle, eikä sitä ole Jeremy Chardykaan. Aivan sama vaikka kuinka olisi Del Potron tappaja.

Nyt on kyyti kylmää helteestä huolimatta ja Andy vaikka juoksee tämän tason jätkät suohon. Ainut potentiaalinen vaara piileekin juuri tuossa. Nyt ei kannata olla passiivinen missään vaiheessa, vaan on pidettävä jalka kaasulla koko matka. On viimeinen hetki treenata aggressiivinen hyökkäyspeli kuntoon ennen tiukkaa semifinaalia ja selvitä ennätyksellisen kevyellä kuormalla sinne asti ja juosta tarvittaessa vaikka sitten siellä.

Tähän puolivälierään on turha käyttää nyt enempää aikaa. Andy vie 3-0. Betsit kehiin. Jos jostain löytyy yli 1.10 kerroin, tarttukaa kiinni ja ottakaa se kymmenen pinnan kurssinousu ilolla vastaan.

Toinen pari on hieman mielenkiintoisempi, mutta vain hieman. Jo-Wilfried Tsonga vastaan Roger Federer. Federer on tehnyt selvää kaikista ja tekee sitä Tsongastakin. Tällä alustalla Tsongalta vaaditaan melkoista flow'ta, että peli pysyy täydet kolme erää kasassa Federeriä vastaan, joka johtaakin keskinäisiä 8-3. Ei anneta sen kuitenkaan täysin hämätä, sillä usein on menty pidemmän kautta. Tsongakin siis periaatteessa tietää miten Roger on voitettavissa, eikä hän varmaankaan minkäänlaista alemmuutta tässä tunne. Onhan se tietysti vielä niinkin, että uusi peli on aina uusi peli.

Tsonga tulee murjomaan ja moukaroimaan välillä näyttävästikin, mutta sortuu ja kaatuu lopulta virheisiinsä ja yksinkertaisesti Federerin paremmuuteen. Kun Roger saa puolittaisenkin paikan, alkaa sellainen mylly, jossa Tsonga ei kauaa pysy. Hänen liikkeensä ei vaan riitä nyt. Tsongan rystylläkään ei pysty tarpeeksi Federerin rystyä rikkomaan ja kun jatkuva kämmenelle kiertäminenkin avaa kentän Federerin rystynäpäytyksille pitkin linjaa, niin tarkkana saa olla. Koko ajan on myös varottava sitä, ettei Federer pääse kiertämään kämmenelleen ja rankaisemaan inside-out-kämmenellään Tsongan rystylle, jossa isonkin miehen ulottuvuus kahdella kädellä lyötäessä on rajoittunutta. Federerin asearsenaali on siis kattavampi ja siihen tämä kai loppupeleissä kulminoituukin. Sekä siihen, ettei Tsonga saa Federerin peliä (rystyä) millään rikki.

Eipä siis ole kaukana 3-0 tässäkään. Tsongalla tulee toki usein se järkyttävän hyvä hetki, joten erävoitto voi olla mahdollinen, mutta siihen se jääkin.